15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Hyrynsalmi - Tapanivaara 8043/1, 8047/1-3, 8049/18-22, 8242/1-2, 8500/1-2, 8762/1, 8955/1, 9412/1, 9425/1 Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10 271 0090
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 4 1.1 Liikenneyhteydet... 5 1.2 Luonnonsuojelu ja maanomistusoikeudet valtausalueilla... 6 1.3 Alueen geologinen kuvaus... 7 2. TUTKIMUSHISTORIA... 8 2.1 Aiemmat tutkimukset... 8 2.2 Kuhmo Metals Oy:n tutkimukset... 9 2.2.1 Kuhmo Metals Oy:n tutkimusten tulokset... 10 3. MINERAALIVARANNOT... 16 4. JATKOTOIMET... 16 Liitteet Liite 1. Kuvailulehti 8043_8047_8049_8242_8500_8762_8955_9412_9425_Tapanivaara _1_15102014.docx Liite 2. Indeksikartta 8043_8047_8049_8242_8500_8762_8955_9412_9425_Tapanivaara_Indeksikartta_ 15102014.jpg Liite 3. Kallioperä- ja lohkarekartoitus 8043_8047_8049_8242_8762_8955_9412_9425_Tapanivaara_2_15102014.xlsx 8043_8047_8049_8242_8762_8955_9412_9425_Tapanivaara_ Kallioperäkartoitus_Log_15102014.xlsx 8043_8049_8242_8955_9425_Kallioperäkartoitus_analyysitiedot_15102014.xls 8043_8047_8049_8242_8762_8955_9412_9425_Paljastuma_ lohkarehavaintokartta_15102014.jpg Liite 4. Geofysiikka 8043_8047_8049_8242_8762_8955_9412_9425_Tapanivaara_4_15102014_1.xlsx Aerogeophysical survey in Kuhmo-Suomussalmi area 2005.pdf 8043_8047_8049_8242_8762_8955_9412_9425_MLEM_R531_2008 (sisältää 4 xyz-tiedostoa) 8043_8047_8049_8242_8500_8762_8955_9412_9425_Tapanivaara_4_ 15102014_2.xlsx Survey and logistics report on a VTEM survey on the Kuhmo areas 2008.pdf 8043_8047_8049_8242_8500_8762_8955_9412_9425_VTEM_R531_2008.gdb [2]
Liite 5. Maaperänäytteenotto 8047_8049_8762_8955_9412_9425_Tapanivaara_5 _15102014.xlsx 8047_8049_8762_8955_9412_9425_Tapanivaara_Till_Log_15102014.xlsx 8047_8049_8762_8955_9412_9425_Tapanivaara_Till _ analyysitiedot_15102014_1.xlsx 8047_8049_8762_8955_9412_9425_Tapanivaara_Till _ analyysitiedot_15102014_2.xlsx 8047_8049_8762_8955_9412_9425_Tapanivaara_Till _ analyysitiedot_15102014_3.xlsx 8047_8049_8762_8955_9412_9425_Tapanivaara_Till _ analyysitiedot_15102014_4.xlsx Liite 6. Kairaus 8047_1_8049_21_6_15102014.xlsx 8047_1_8049_21_Kairaus_analyysitiedot_15102014_1.xlsx 8047_1_8049_21_Kairaus_analyysitiedot_15102014_2.xlsx 8047_1_8049_21_Kairaus_analyysitiedot_15102014_3.xlsx 8047_1_8049_21_Kairaus_ore_minerals_15102014.xlsx 8047_1_8049_21_Kairaus_RQD_151020104.xlsx 8047_1_8049_21_Kairaus_Alteration_151020104.xlsx 8047_1_Kairasydänleikkaus_1_15102014.pdf 8047_1_Kairasydänleikkaus_2_15102014.pdf 8047_1_Kairasydänleikkaus_15102014.pdf 8047_1_8049_21_Kairasydänvalokuvat_15102014 (kansio, jossa valokuvat kairasydämistä kuivana ja märkänä, yhteensä 51 jpg-tiedostoa) [3]
1. JOHDANTO ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Tämä on Kuhmo Metals Oy:n tutkimustyöselostus nikkeliin liittyvästä malminetsinnästä Antinaho, Arola South, Karhujärvi, Kelosuo, Kelosuo East, Kelosuo South, Kirnulampi, Korkea-aho 2, Korkea-aho 3, Naurissuo, Nyberginlehto, Palovaara, Palovaara South, Pitkäaho, Putkisuo, Tiikkaja-aho ja Tiikkaja-aho 2 nimisillä valtauksilla Hyrynsalmen ja Kuhmon kunnissa, Moisiovaaran, Tapanivaaran ja Vieksin kylissä (kuva 1 ja taulukko 1). Alueet sijaitsevat UTM25 karttalehdellä R5311. Arola South, Karhujärvi, Kelosuo, Kelosuo South, Palovaara, Palovaara South, Pitkäaho, Putkisuo ja Tiikkaja-aho valtaukset ovat rauenneet marraskuussa 2013 ja Korkea-aho 2 ja 3 valtaukset helmikuussa 2014. Kelosuo East, Kirnulampi, Naurissuo ja Tiikkaja-aho 2 valtauksille haettiin rauetusta valtausten omistajan toimesta marraskuussa 2013. Raukeamispäätös tuli lainvoimaiseksi helmikuussa 2014. Antinahon ja Nyberginlehdon valtauksille haettiin malminetsintäluvan jatkoaikaa (ML2012:0140), mutta hakemuksesta luovuttiin elokuussa 2013. Kuva 1. Raportoitavien valtausten sijainti. Projektio: ETRS-TM35FIN. 1.0 x 1.0 km ruudukko. Fig 1. Locations of the lapsed claims. Projection: ETRS-TM35FIN. Grid: 1km x 1km. [4]
Taulukko 1. Luettelo rauenneista valtauksista. Table 1. List of the lapsed claims. No Nimi Omistaja Pinta-ala (ha) 8043/1 Kelosuo South Kuhmo Metals Oy 41 8047/1 Arola South Kuhmo Metals Oy 47 8047/2 Palovaara South Kuhmo Metals Oy 12.9 8047/3 Tiikkaja-aho Kuhmo Metals Oy 41 8049/18 Karhujärvi Kuhmo Metals Oy 99.6 8049/19 Palovaara Kuhmo Metals Oy 92.52 8049/20 Putkisuo Kuhmo Metals Oy 83.09 8049/21 Kelosuo Kuhmo Metals Oy 47.33 8049/22 Pitkäaho Kuhmo Metals Oy 75.5 8242/1 Nyberginlehto Kuhmo Metals Oy 45.3 8242/2 Antinaho Kuhmo Metals Oy 48.1 8500/1 Korkea-aho 2 Kuhmo Metals Oy 11.98 8500/2 Korkea-aho 3 Kuhmo Metals Oy 9.62 8762/1 Naurissuo Kuhmo Metals Oy 39.68 8955/1 Kelosuo East Kuhmo Metals Oy 23.19 9412/1 Tiikkaja-aho 2 Kuhmo Metals Oy 19.95 9425/1 Kirnulampi Kuhmo Metals Oy 32.03 1.1 Liikenneyhteydet Raportoitavat valtaukset sijaitsevat noin 2-9 kilometrin säteellä Härmänkylän kylästä etelään ja pohjoiseen (kuvat 1 ja 2). Arola South sekä Korkea-aho 2 ja 3 valtaukset sijoittuvat Härmänkylän ja Paltamo-Vartius kantatien 89 eteläpuolelle. Kaikki muut valtaukset ovat joko yhdystien 19233, kantatien 89 ja Kuhmo-Hyrynsalmi seututien 904 välisellä alueella tai välittömästi seututien 904 itäpuolella (kuva 2). Valtauksille kulkee useita metsäautoteitä ja polkuja mutta on myös huomioitava että suurin osa valtauksista sijaitsee joko osin tai kokonaan suoalueilla. [5]
Kuva 2. Kulku rauenneille valtauksille. Projektio: ETRS-TM35FIN. Grid: 2a) 1000m x 1000m, 2b) 2000m x 2000m. Fig 2. Location of the claims related to the Moisiovaara village and the access roads. Projection: ETRS- TM35FIN. Grid: 2a) 1000m x 1000m, 2b) 2000m x 2000m. 1.2 Luonnonsuojelu ja maanomistusoikeudet valtausalueilla Raportoitavista valtauksista Pitkäjärvi, Kelosuo ja Kelosuo South ympäröivät (tai ovat osin päällekkäin) Kelosuo nimistä Natura 2000 ohjelmaan kuuluvaa suojelualuetta. Kelosuon alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Suojeltu alue on aiemman laajan lettoaapakompleksin jäljellä oleva ojittamaton keskusta, jolla on merkitystä laajana yhtenäisenä rimpilettojen luonnehtimana alueena. Alueella kasvaa Kainuussa silmälläpidettäviä putkilokasveja. Suojelualueella, valtausalueiden ulkopuolella on myös pieni Kelolampi, jossa pesii laulujoutsen. Muut lähimmät suojelualueet sijaitsevat noin 3 ja 8 km itään ja länteen valtauksista. Valtausalueita lähin pohjavesialue, Palokankaan ІІI luokan pohjavesialue, sijaitsee Korkeaaho 2 valtauksesta noin 3.5 km kaakkoon. Kuvassa 3 on esitetty luonnonsuojelu- ja muiden alueiden esiintyminen valtauksiin nähden. [6]
Kuva 3. Rauenneet valtaukset ja suojelualueet. Projektio: ETRS-TM35FIN. Grid: 5000m x 5000m. Fig 3. Lapsed claims and nature protection and groundwater areas. Projection: ETRS-TM35FIN. Grid: 5000m x 5000m. Raportoitavilla alueilla suurin maanomistaja on UPM Kymmene Oyj, jonka kiinteistöillä sijaitsevat kokonaan Kirnulammen, Palovaara South, Pitkäahon, Tiikkaja-ahon ja Tiikkaja-aho 2 valtaukset. Lisäksi UPM:n mailla on 31% Antinahon, 61% Karhujärven, 59% Kelosuon, 76% Kelosuo Eastin, 39% Kelosuo Southin, 86% Korkea-aho 2:n, 52% Naurissuon, 26% Nyberginlehdon, 79% Palovaaran, 8% Putkisuon ja pieniä osia Arola Southin ja Korkea-aho 3:n valtauksista. Valtion metsämaita on Putkisuon ja Kelosuon valtauksilla. Loput kiinteistöjen omistuksista kuuluu yksityisille maanomistajille. 1.3 Alueen geologinen kuvaus Tutkimusalue sijaitsee Kuhmo-Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeellä tunnetusta Arolan nikkeliesiintymästä etelään ja pohjoiseen. Valtaukset kattavat pohjois-eteläsuunnassa noin 20 km nikkeliesiintymille potentiaalista vyöhykettä. Tutkimusaluetta luonnehtivat useat noin pohjois-etelä kaakko-luode suuntaiset magneettiset anomaliat, joihin liittyy yleisesti myös EM anomaalisuutta. Geologisesti tutkimusalue on mafisten vulkaniittien dominoima. Vulkaniittien joukosta on kartoitettu useita pienehköjä ultramafisia kumulaatteja sekä jonkin [7]
verran mustaliuskeita. Vihreäkivivyöhyke on tutkimusalueen etelä- ja keskiosasta jopa alle 2 km leveä mutta levenee kohti pohjoista mentäessä. 2. TUTKIMUSHISTORIA 2.1 Aiemmat tutkimukset Raportoitavilla valtauksilla sekä näiden ympäristössä on tehty mittavasti kallioperä- ja lohkarekartoitusta 1960 luvun lopulta lähtien (kuva 4). Alue kuuluu myös kokonaisuudessaan GTK:n 250m x 250m geokemialliseen näytepisteverkkoon. Geofysiikan mittausten lisäksi alueella on myös kairattu muutamia tutkimusreikiä. Outokummun malminetsintä kairasi 3 reikää Karhujärven valtauksen pohjoiskärjen tuntumaan vuonna 1979 ja GTK useampia projekteja vuosina 1987-1995 (kuva 4). Alla olevassa kartassa on esitetty aiempien tutkimusvaiheiden kallioperä- ja lohkarehavaintopaikat. [8]
Kuva 4. Kallioperä- ja lohkarehavaintopaikat sekä kairauspaikat geologisella kartalla. Projektio: ETRS-TM35FIN. Grid: 1000m x 1000m. Fig 4. Historic bedrock and boulder observations (black crosses) and diamond drillhole locations (white diamonds) with lapsed claims on a geological map.projection: ETRS-TM35FIN. Grid: 1000m x 1000m. 2.2 Kuhmo Metals Oy:n tutkimukset Kuhmo Metals Oy on suorittanut geofysikaalisia lentomittauksia vuosina 2005 ja 2008 kattaen raportoitavat alueet joko osittain tai kokonaan. Lentomittausten lisäksi Karhujärven, Kirnulammen, Kelosuo-Putkisuon alueella, Nyberginlehdon, Pitkäahon ja Tiikkaja-aho- Naurissuon välisellä alueella sekä näiden ympäristöissä on tehty kallioperäkartoitusta ja lohkare-etsintää vuosina 2007 ja 2008. Edellä mainittujen tutkimusten perusteella alueelta on myös otettu moreeninäytteitä yhteensä kymmeneltä linjalta vuosina 2005 ja 2011 sekä suoritettu kairausta Kelosuon, Kelosuo Southin ja Arola Southin valtauksilla vuonna 2006. Kuvassa 5 ja liitteessä 2 on esitetty kaikki yllä mainitut Kuhmo Metals Oy:n suorittamat tutkimukset raportoitavilla valtauksilla. [9]
Kuva 5. Kuhmo Metals Oy:n suorittamat työt raportoitavilla valtauksilla vuosina 2005-2011. Projektio: ETRS- TM35FIN. Grid: 1000m x 1000m. Fig 5. Kuhmo Metals exploration activities completed in 2005-2011 on reported claims. Projection: ETRS- TM35FIN. Grid: 1000m x 1000m. 2.2.1 Kuhmo Metals Oy:n tutkimusten tulokset Kallioperäkartoitus ja lohkare-etsintä Kallioperäkartoitusta ja lohkare-etsintää suoritettiin Tapanivaaran tutkimusalueella Karhujärven, Kirnulammen, Kelosuo-Putkisuon, Nyberginlehdon, Pitkäahon ja Tiikkaja-aho- Naurissuo välisellä alueella sekä näiden ympäristöissä kahden kesän aikana vuosina 2007 ja 2008 (kuvat 6 ja 7). Tarkoituksena oli kallioperäkartoituksin selvittää sähkömagneettisten anomalioiden sekä historiallisten moreeninäyteanomalioiden alkuperää. [10]
Kesällä 2007 kartoitustyö suoritettiin tutkimusalueen keskiosassa Kelosuon alueella. Kartoitetulla alueella on runsaasti suomaastoa, mikä vaikeutti paljastumien etsintää. Joitakin pieniä paljastumia löytyi alueen pohjois-, keski- ja eteläosasta (kuva 6). Tutkimusalueelta kerättiin (2007) yhteensä 118 kallioperä- ja lohkarehavaintoa, joista analysoitiin 37 näytettä (33 lohkare- ja 4 paljastumanäytettä). Näytteet analysoitiin Labtiumin laboratoriossa Espoossa monialkuainemäärityksenä (35 määritystä) XRF menetelmällä (menetelmäkoodi 175X). Lisäksi hiili määritettiin hiilianalysaattorilla (menetelmäkoodi +811L). Tulokset on raportoitu liitteessä 3. Huom: Analyysitiedostoista on poistettu muihin projekteihin liittyvät näytteet. Sen vuoksi tiedoston näytemäärä on raportoitu suuremmaksi kuin mitä varsinainen tiedosto sisältää. Löydetyt paljastumat olivat pääasiassa gabbroja ja mafisia vulkaniitteja. Lohkareissa esiintyi sen sijaan useampiakin ultramafiitteja. Ultramafisissa ja sedimenttisissä lohkareissa esiintyi myös jonkin verran kiisuja, lähinnä magneettikiisua ja rikkikiisua mutta myös vähäisiä määriä kuparikiisua. Vaikka paljastumista ei havaittu ultramafisia kiviä, niin lohkarehavaintojen (korkeat suskeptibiliteettiarvot) perusteella pääteltiin että magneettiset anomaliat johtunevat samantyyppisistä kivistä. Analysoiduista näytteistä ei havaittu merkittäviä pitoisuuksia. Parhaimpina pitoisuuksina mainittakoon yhden mafisen vulkaniittilohkareen kuparipitoisuus 0.4% ja yhden talkkikarbonaattilohkareen nikkelipitoisuus 0.23%. Kesän 2008 työt suoritettiin Karhujärven ympäristössä ja Naurissuo-Tiikkaja-aho välisellä alueella. Havaintoja tehtiin yhteensä 165 kappaletta, joista 18 oli lohkare-, 142 paljastumahavaintoa ja 5 epävarmaa, luultavasti paljastumahavaintoa. Havainnoista otettiin 72 näytettä, mutta näitä ei ole analysoitu. Karhujärven kohteessa oli hyvin paljastumia lukuun ottamatta aivan eteläisintä ja itäisintä osaa tutkimusalueesta. Geologialtaan kartoitettu alue koostui pääasiassa mafisista vulkaniiteista. Aivan Karhujärven rannalta löytyi myös yksi ultramafisista kivistä koostuva paljastuma (37-, 40-, 42-, 48-, 76- ja 79-JKO-08). Ultramafisesta paljastumasta kaakkoon löydettiin myös useita ultramafisia lohkareita, jotka mitä luultavimmin ovat peräisin Karhujärven rannan tuntumasta tehdyiltä havaintopaikoilta. Tutkimusalueen magneettisen anomalian pääteltiin todennäköisesti johtuvan näistä samoista ultramafisista yksiköistä. Naurissuo-Tiikkaja-ahon kartoitusalue oli pääasiassa heikosti paljastunutta. Tutkimuskohteina olleita magneettisten anomalioiden alkuperää (erityisesti Tiikkaja-ahon anomaliaa) ei pystytty selvittämään kartoituksen avulla. [11]
Kuva 6. Kallioperä- ja lohkarehavaintopaikkojen (kolmio) sijainti magneettisella pohjakartalla. Projektio: ETRS- TM35FIN. Grid: 1000m x 1000m. Fig 6. Bedrock (cross) and boulder (triangle) observation points on magnetic image. Projection: ETRS-TM35FIN. Grid: 1000m x 1000m. [12]
A) B) Kuva 7. A) Paljastumahavaintojen geologia. B) Lohkarehavaintojen geologia. Projektio: ETRS-TM35FIN. Grid: 1000m x 1000m. Fig 7. A) Geology of the outcrop observations. B) Geology of the boulder observations.projection: ETRS- TM35FIN. Grid: 1000m x 1000m. Geofysiikka Nyt raportoitavalla alueella Kuhmo Metals Oy on suorittanut geofysiikan lentomittauksia kahdessa eri vaiheessa, vuonna 2005 ja 2008. Vuoden 2005 lentomittaukset kattoivat alueen eteläisiä osia lukuun ottamatta ja vuoden 2008 mittaus koko alueen (kuva 5, liite 2). Vuoden 2005 mittaukset urakoi GTK. Lento käsitti kolme aluetta, joista Härmä North mittausalue kattaa osittain nyt raportoitavat valtaukset. Lentomittauskalusto sisälsi elektromagneettisen kaksoistaajuusyksikön (dual-frequency) ja magnetometrin. Mittaus suoritettiin 30 metrin korkeudesta 50 metrin linjavälein itä-länsisuuntaisin linjoin. Tutkimusalueella suoritettiin myös VTEM matalalentomittauksia vuonna 2008 osana laajaa Kuhmo-Suomussalmen lentomittausta. Mittauksen suoritti Geotech Airborne Ltd. Mittausten tulkinnat suoritti Astrock Oy. Mittaus suoritettiin 50 metrin linjavälein itä-länsi suuntaisin linjoin. Moisiovaara West kuuluu lentomittausalueeseen 4 mittaukseen liittyvissä raporteissa. Tarkemmat tiedot mittauksista löytyvät tämän raportin liitteestä 4. [13]
Moreeninäytteenotto ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Metals Oy on kerännyt moreeninäytteitä kahdessa eri vaiheessa, vuonna 2005 ja 2011 (kuva 5, liite 2). Molemmat työt on urakoinut Moreenityö Mäcklin Oy. Molemmissa projekteissa on ollut tarkoituksena testata yksittäisiä geofysiikan mittauksista identifioituja kohteita. Sekä vuoden 2005 että 2011 työt ovat olleet osa laajempaa Kuhmon vihreäkivivyöhykkeen näytteenotto-ohjelmaa. 2005 ohjelmasta yksi itä-länsi suuntainen näytteenottolinja, sisältäen 38 näytettä, sijoittuu raportoitavalle alueelle ja 2011 ohjelmasta 9 linjaa sisältäen 300 näytettä. Näyteväli on ollut noin 10 metriä. Jokaisesta näytepisteestä kerättiin mahdollisuuksien mukaan rapautunut kallioperänäyte ja joka toisesta pisteestä lisäksi moreeninäyte. Näytteistä ei raportoitu merkittäviä metallipitoisuuksia, mutta kylläkin yksittäisiä korkeita suskeptibiliteettiarvoja yhdessä kohonneiden nikkelipitoisuuksien kanssa. Näytteistä tehtiin useita mustaliuske- ja ultamafisia kivihavaintoja, joiden arvellaan selittävän tulkitut geofysiikan anomaliat. Vuoden 2005 näytteistä on analysoitu Co, Cr, Cu, Mg, Mn, Ni, Pb, S ja Zn Genalysiksen laboratoriossa Australiassa (menetelmäkoodi BT/OES). Vuoden 2011 näytteet on puolestaan analysoitu ALS Chemexin laboratorioissa käyttäen kuningasvesiliuotusta ja ICP-MS analysointia 51 elementille (menetelmäkoodi ME-MS41). Molempien näytteenotto-ohjelmien tulokset on raportoitu liitteessä 5. Huom: Analyysitiedostoista on poistettu muihin projekteihin liittyvät näytteet. Sen vuoksi tiedostojen näytemäärät on raportoitu suuremmaksi kuin mitä varsinainen tiedosto sisältää. Kairaus Kuhmo Metals Oy kairasi kolme timanttireikää (yhteensä 409.75m) Kelosuon ja Arola Southin valtauksille (kuva 5, liite 2). Kairaukset suoritettiin joulu-tammikuussa 2005-2006. Kairauksen urakoi Geopale Oy. Rei istä otettiin yhteensä 199 näytettä. Näytteet analysoitiin Genalysiksen laboratoriossa Perthissä. Näytteistä raportoitiin 9 elementtiä: Au, Co, Cu, Fe, Ni, Pd, Pt, S ja Zn. Au:n, Pd:n ja Pt:n menetelminä käytettiin fire-assay metodia MS määrityksellä ja muille kuningasvesiliuotusta OES-ICP määrityksellä (Genalysiksen koodit FA25/MS ja AT/OES). Edellä mainittujen lisäksi 108 näytteestä tehtiin kultamääritys Acme Analytical Laboratories:ssa Vancouverissa. Analyysitilausten joka 10:s näyte oli joko kaupallinen standardinäyte/blank näyte (3:1) tai duplikaattinäyte. Liitteessä 6 on lueteltu kairareikiin liittyvä paikkatieto, sivusuuntamittaustieto, geologinen tieto, valokuvat sekä analyysitulokset. Analyysiaineisto on esitetty ilman kaupallisia näytteitä ja duplikaattinäytteitä. Kuivana ja märkänä otetut kairasydänkuvat on nimetty periaatteella kairasydäntunnus_päättyvä metrimäärä (märissä kuvissa vielä tunnus w metrimäärän perässä). [14]
Kelosuon alueella esiintyy merkittäviä nikkeli-kupari moreenianomalioita yhdessä pohjoiseteläsuuntaisten kapeahkojen magneettisten anomalioiden kanssa. Magneettisiin anomalioihin liittyy myös epäjatkuvia EM anomalioita. Kelosuon kairauksella testattiin mahdollista komatiittisten kumulaattien ja sulfidisten sedimenttien jalkapuolen kontaktia em. ympäristössä (kuva 8). Molemmilla rei illä lävistettiin sulfidipitoisia mustaliuskeita, jotka selittävät kohteiden EM anomaliat. Mustaliuskeissa havaittiin myös jonkin verran kuparikiisua, mikä voi selittää alueen moreeninäytteiden kohonneet kuparipitoisuudet. Sen sijaan kohonneille nikkelipitoisuuksille ei löydetty yksiselitteistä alkuperää. Eteläisemmässä KLO-5 reiässä lävistettiin myös komatiittisia kumulaatteja, joissa ei kuitenkaan ollut merkittäviä määrejä sulfideja. Kelosuon kairauksen parhaat lävistykset on lueteltu taulukossa 2. Kuva 8. Kelosuon kairauspaikat magneettisella (vasen) ja EM (oikea) kartalla. Uudet kairareiät valkoisilla ja vanhat harmailla palloilla. Ni (>500ppm)-Cu(>100ppm) moreenianomaliat on plotattu keltaisina timantteina. Pohjakartat on prosessoitu Kuhmo Metalsin vuoden 2005 lentomittausaineistosta. Projektio: Finnish KKJ Zone4. Grid: 100m x 100m. Fig 8. Kelosuo target area. Magnetic image (left) and EM image (right) processed from Kuhmo Metals 2005 lowaltitude airborne survey data.new drill hole collars are shown as white dots and old as grey dots. Ni (>500ppm) + Cu (>100ppm) till anomalies shown as yellow diamonds. Projection: Finnish KKJ Zone4. Grid:100m x 100m. [15]
Taulukko 2. Kelosuon kairauksen merkittävimmät lävitykset. Table 2. The best intercepts of Kelosuo drilling. From Interval NiEq Ni Hole (m) (m) (%) (%) ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY HYR/KLO-4 126.37 0.63 0.15 0.05 0.17 0.02 0.03 HYR/KLO-5 107.97 0.83 0.19 0.16 0.01 0.01 0.01 Cu (%) Co (%) Zn (%) W-E kairasydänleikkaukset molemmista kairasydämistä on esitetty liitteessä 6. 3. MINERAALIVARANNOT Valtausten alueilta ei ole suoritettu mineraalivarantoarvioita. 4. JATKOTOIMET Kuhmo Metals Oy on luopunut ko. valtauksista valtausten rauettua. [16]