Kultatutkimukset Alajärven Iiruunjärvellä vuosina

Transkriptio

1 Länsi Suomen yksikkö M19/2331/2010/21 Kokkola Kultatutkimukset Alajärven Iiruunjärvellä vuosina Heidi Laxström Kansikuva. Iiruunjärven intermediärinen vulkaniitti. Kuva Heidi Laxström.

2

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Authors Heidi Laxström Type of report M19 Commissioned by The Geological Survey of Finland Title of report Gold exploration in at Iiruunjärvi, Alajärvi Abstract The aim of this report is to describe the Au-exploration work done in the Iiruunjärvi area in the Alajärvi municipality in The used exploration methods were boulder hunting and outcrop mapping, percussion drilling and diamond drilling. The best Au-concentration in boulders was ppb and the best intersection during drilling was 483 ppb (R316/61, 20-62, 20). Traces of gold were found but due to the concentrated summer cottage settlement by the lake it would be difficult to continue the exploration work. Due to this exploration in the area are not continued at this time. Keywords Alajärvi, Iiruunjärvi, gold exploration Geographical area Finland, Southern Ostrobothnia, Alajärvi, Iiruu, Iiruunjärvi. Map sheet Other information Report serial M19 Total pages 16 Unit and section Western Finland office, va 321 Signature/name Language Finnish Archive code M19/2331/2010/21 Price Project code Signature/name Confidentiality Public

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUKSET Geokemialliset tutkimukset Kairaukset Näytteiden esikäsittely ja kemialliset analyysit Mineralogiset tutkimukset 5 3 TUTKIMUSTULOKSET Lohkare-etsintä ja kallioperäkartoitus Iskuporanäytteenotto Timanttikairaus 9 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTYY

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO "Eteläisen Suomen kultavarojen kartoitus-hankkeen" tarkoituksena on kartoittaa Svekofennisen alueen kultapotentiaalisia vyöhykkeitä sekä paikantaa ja tuottaa jatkotutkimuksiin johtavia malmiaiheita. Kartoitus kohdistuu laajalle alueelle Länsi-Suomessa ulottuen aina Forssa-Huittisten alueelta Etelä-Pohjanmaan kautta Keski-Pohjanmaalle. Hanke on jatkoa Etelä- ja Länsi-Suomen kultavarojen kartoitus- sekä Väli-Suomen kultavarojen kartoitushankkeille. Eteläisen Suomen kultavarojen kartoitushanke alkoi vuonna 2008 ja päättyy ja raportoidaan vuonna Tässä raportissa kuvailtu Alajärven kunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, sijaitseva Iiruunjärven Au-kohde kuuluu osana tähän kartoitukseen. Iiruunjärven läntisellä puolella, Alajärven kunnassa (ktl ) on harrastelijamalminetsijä Voitto Autio vuodesta 1970 alkaen tehnyt havaintoja kultapitoisista lohkareista (kuva 5). Samalta alueelta on myös muiden malminetsijöiden löytämiä lohkareita. Useammat sijaitsevat Iiruunjärven rannan läheisyydessä tai vesirajassa. Aihelohkareiden paras Au-pitoisuus on ppb. Muita hyviä tuloksia ovat ppb ja ppb. Nämä tulokset kannustivat malminetsintään alueella. Taulukko 1. Aihelohkareet Table 1. Sourcerocks VIITETUNNUS KA100 X Y VTY KIVILAJI MMIN Au ppb L50/JH L KIILGN ASKI 520 V. Autio L KIILGN ASKI, SKII V. Autio L HVULK ASKI 3800 V. Autio L KVARK ASKI V. Autio L HVULK ASKI 3100 K/ L AFB ASKI 700 L11/EAS L KVARK MAGK, ASKI 880 L. Autio L KVARK ZNVA, ASKI 900 L. Autio L KIILGN ASKI 1000 L3/EAS/ L KVARK ASKI K/ L HVULK ASKI, SKII 4410 L42/JH L KIILGN ASKI, SKII 800 L. Autio 17/ L GRGN ZNVA, ASKI 1200 GTK on aikaisemmin tutkinut aluetta vuonna 1987 moreeninäytteenotolla (Nikander, 1987). Silloin otettiin 18 näytettä kolmesta pisteestä. Viitteitä kullasta saatiin vain yhdestä pisteestä jossa oli moreenissa 30 ppb:tä kuuden metrin syvyydellä sekä 10 ppb:tä 7 metrin syvyydessä. Heikot Au-anomaliat näytteissä antavat aiheen olettaa että Au-pitoiset lohkareet voisivat olla lähtöisin varsin läheltä (Nikander, 1987).

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Alueen tutkimuksiin ovat vuosina osallistuneet geologit Heidi Laxström, Aimo Hartikainen ja Jorma Isomaa sekä tutkimusavustajat Rauli Lempiäinen, Kalevi Karttunen ja Mikko Pelkkala. Tutkimuksen yleisjohdosta on vastannut hankepäällikkö Niilo Kärkkäinen. Kuva 1. Iiruunjärven sijaintikartta. Figure 1. Location of the Iiruunjärvi prospect. 2 TUTKIMUKSET Alueella on voimakas magneettinen N-S-suuntainen anomaliavyöhyke joka näkyy erityisen hyvin magneettisessa matalalentokartassa (kuva 2). Häiriö on voimakkaimmillaan järven kohdalla sekä tutkimusalueen länsipuolella (kuva 2).

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva 2. Tutkimuskohde magneettisella kartalla. Punaiset alueet ovat korkean magneettisuuden vyöhykkeitä. Figure 2. The target area on the magnetic map. Red areas display highs in the magnetic data. 3

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geokemialliset tutkimukset Vuoden 2009 alkupuolella alueella tehtiin raskasmineraalinäytteenotto, josta vastasi geologi Aimo Hartikainen. Kesämökkiasutuksen vuoksi näytteenottolinjojen suunnittelu tuotti hieman vaikeuksia eikä kaikista halutuista paikoista voitu ottaa näytteitä. Näytteenottolinjat suunniteltiin kolmeen profiiliin ja näytteet otettiin 10m välein (kuva 4). Jokaisesta pisteestä otettiin kaksi näytettä. Profiilit suunniteltiin mahdollisuuksien mukaan seuramaan olemassa olevia metsäteitä ja polkuja jotta suuremmilta maastotuhoilta vältyttäisiin. 2.2 Kairaukset Keväällä 2009 suoritettiin myös timanttikairaus, jolloin vastaavana geologina toimi Heidi Laxström. Alueelle suunniteltiin kolmen reiän profiili, mutta suunnitelmat muuttuivat kairausten edetessä ja päätettiin siirtyä lähemmäs rantaa. Rannan läheisyyteen kairattiin yksi melkein 200 m pitkä reikä. Kairaukset tehtiin GTK:n omalla kalustolla. Reikäluettelo on taulukossa 2. Taulukko 2. Tutkimusalueen kairareiät. Table 2. Drill holes of the target area. Tunnus X Y Z Suunta Kaltevuus Syvyys (m) Maata (m) M2331/2009/R , ,5 M2331/2009/R , ,05 11,20 M2331/2009/R , ,2 8, Näytteiden esikäsittely ja kemialliset analyysit Kerätyistä näytteistä on tehty 259 kemiallista analyysia. Näytteistä 5 oli lohkareista, 82 iskuporauksesta ja 172 kairasydämistä. Kairasydännäytteet on ositettu n. 1 m:n pätkiksi. Analyysipätkät on puolitettu timanttisahalla Lopella ja puolikkaat on murskattu, jaettu ja jauhettu Labtiumin laboratoriossa Rovaniemellä. Kaikki näytteet on analysoitu menetelmällä 511P ja jalometallit (Au, Pd ja Pt) on määritelty menetelmillä 703P, 704P ja 705P. Tarkoitus oli käyttää ainoastaan menetelmää 705P mutta analyysivaiheessa huomattiin, että näytematriisi osoittautui vaikeasti sulavaksi ja näytepunnitusta jouduttiin pudottamaan 50 grammasta 12,5 grammaan. Tämä tehtiin, jotta näyte sulaisi paremmin fire assay-analyysissa ja tulos olisi luotettavampi. Siksi 92 näytettä on analysoitu menetelmällä 703P, 16 näytettä menetelmällä 704P ja loput 71 näytettä menetelmällä 705P. Iskuporanäytteiden esikäsittely ja kemialliset analyysit suoritettiin Labtiumin laboratoriossa Kuopiossa. Näytteet kuivattiin 70 C lämpötilassa. Jauhatuksen yhteydessä yhdistettiin näytteitä niin että 150 näytteestä tuli 82 näytettä. Näytteiden yhdistäminen tehtiin kustannusten säästämi-

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 seksi ja yhdistäminen oli mahdollista, koska näytteet olivat samasta pisteestä. Näytteet analysoitiin menetelmällä 511P ja menetelmällä 521U analysoitiin jalometallit Au ja Te. Kesän 2009 kolme lohkarenäytettä analysoitiin menetelmillä 511P ja 521U. 2.4 Mineralogiset tutkimukset Iskuporanäytteistä määritettiin kivilajit silmämääräisesti (Hartikainen). 3 TUTKIMUSTULOKSET Kuva 3. Kallioperäkartta Iiruunjärven alueelta. Figure 3. Bedrock map of the Iiruunjärvi area.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Lohkare-etsintä ja kallioperäkartoitus Löydetyt Au-pitoiset lohkareet ovat kivilajiltaan intermediääristä vulkaniittia. Osa lohkareista sisältää runsaasti arseenikiisua. Kivi on hieman magneettista. Järven kohdalla ja sen länsipuoleisella alueella on voimakas magneettinen häiriö. Sen kohdalla ei esiinny paljastumia joten kivilajista tai häiriön aiheuttajasta ei ole varmaa tietoa. Lohkare- ja kairasydäntietojen perustella kivilaji on vulkaniittia. Lähialueella kuitenkin esiintyy vain graniittisia paljastumia. Koska lohkareiden kivi on vähän magneettista, suoritettiin niiden tulosuunnassa Jalandermagnetometrillä profiililuonteista hakumittausta. Aivan rannan tuntumassa piha-alueella erottui hyvin voimakas häiriö, joka on nähtävillä matalalentokartoissakin. Ennen graniittista kivilajialuetta löytyi pitkiä, kapean oloisia, NW-SE-suuntaisia heikkoja häiriöitä. Graniittisen alueen sisäosiin suolle sijoittuu myös pitkänomainen, kapea, heikohko häiriö (Lempiäinen, 2008). Alueella on suoritettu lohkare-etsintää useampaan otteeseen mutta tämän hankkeen aikana kartoitusta on tehty kahteen otteeseen. Vuonna 2008 Rauli Lempiäisen toimesta suoritettiin lohkareetsintää ja paljastumakartoitusta. Silloin paikannettiin kolme aihelohkareen tyyppistä lohkaretta. Lähialueen kalliopaljastumat ovat graniittisia ja aihelohkareiden kaltaista kalliota ei ole löytynyt. Kesällä 2009 suoritettiin alueella lisäkartoitusta lohkare-etsinnän muodossa. Mahdollisuuksien mukaan käytiin rantaviivaa läpi ja paikannettiin useita aihelohkaretta muistuttavia lohkareita. Parhaan lohkareen analyysitulos oli 95 ppb (taulukko 3). Taulukko 3. Kesän lohkareiden Au-pitoisuudet (ppb) Table 3. Au contents (ppb) of boulders during Näytetunnus Paikka Kl X Y Näyte Koko ma-min Aupitoisuus L11-RKL-08 Iiruunjärvi IVULK alle 0,5 m aski 4970 L13-RKL-08 Iiruunjärvi IVULK Alle 0,5 m aski KRK-09 Iiruunjärvi kiilleliuske kvjuoni 40x30 cm magk <10 2-KRK-09 Iiruunjärvi kiilleliuske kvjuoni 140x80x20 magk <10 3-KRK-09 Iiruunjärvi liuske 25x15x3 magk, moho 95,3

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Iskuporanäytteenotto Iskuporanäytteenotto suoritettiin kevättalvella Näytteet otettiin 10 m välein kahdella linjalla Bombardilla-kalustolla. 158 näytteestä poistettiin kaikki, jotka eivät olleet moreenia ja jäljelle jäi 150 näytettä, jotka yhdistettiin 82 analysoitavaksi näytteeksi. Kalliopintanäytettä ei saatu tilauksen mukaisesti, koska käytetyllä kalustolla soija ei pysynyt terässä ja kalustekustannukset nousivat kohtuuttomiksi. Silmämääräisesti arvioitiin moreenin rakeisuus. Karkeaa hiekkamoreenia oli 48 näytteessä, 11 hienoa hiekkamoreenia ja loput 82 arvioitiin hiekkamoreeniksi. Yhdeksästä rapakallionäytteestä 8 oli kiilleliusketta ja yksi granodioriittia (tai vastaavaa). 19 näytteessä todettiin rikkikiisua (yleensä kiilleliuske-fragmentissa), kuudessa näytteessä magneettikiisua ja yhdessä näytteessä arseenikiisua. Joka moreeninäytteestä määritettiin yleensä kolmen, 0,5-3 cm-kokoisen fragmentin kivilaji. Monessa näytteessä oli vain muutamia mainitun kokoisia fragmentteja, karkearakeisissa moreeneissa eniten. Granodioriitti todettiin vallitsevimmaksi 64 näytteessä, kiilleliuske 57, graniitti 9, pegmatiittigraniitti 9, emäksinen vulkaniitti viidessä, intermediäärinen vulkaniitti neljässä, muskoviitti yhdessä ja savukvartsi yhdessä näytteessä. Moreenin analyysitulokset olivat todella huonot, tulokset vaihtelevat 0,5 4,63 ppb:n välillä. Luotettavamman tuloksen saamiseksi näytteenotto pitäisi kokonaan uusia toisella kalustolla.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva 4. Iskuporanäytteenottolinjat, timanttikairaus pisteet sekä lohkarehavainnot. Figure 4. Sites of percussion drilling, diamond drilling and boulders. 8

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Timanttikairaus Alueella kairattiin keväällä 2009 kolme reikää (katso kuva 4), jotka olivat yhteensä 405,25 m. Näytekoko on T-56. Pisin reikä, 193,20 m, sijaitsee ihan rannan tuntumassa. Aihelohkareen tyyppistä vulkaniittia, jossa on arseenikiisua piroiteena, lävistettiin muutamassa paikassa. Parhaat tulokset saatiin kauimpana rannasta olevasta reiästä. Analyysitulokset olivat keskinkertaiset, mutta viitteitä kullasta saatiin. Hieman alle 500 ppb tuloksia oli kaksi kappaletta. Taulukossa neljä on esitetty kairausten parhaat tulokset. Kuva 5. Reiän R316 kairasydämiä. Figure 5. Core from drillhole R316. Kairauksella ei pystytty paikantamaan malmia. Viitteitä saatiin, mutta alueen tiheän asutuksen ja järven läheisyyden vuoksi päätettiin jatkotutkimuksista tässä vaiheessa luopua.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Taulukko 4. Kairausten parhaat tulokset Table 4. The best intersections of the drilling. Tilaajan As Au Pd Pt Au Pd Pt Au Pd Pt näytetunnus mg/kg µg/kg µg/kg µg/kg µg/kg µg/kg µg/kg µg/kg µg/kg µg/kg 511P 703P 703P 703P 704P 704P 704P 705P 705P 705P M2231/2009/R315/ <20 < M2231/2009/R315/ <10 < M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R316/ <5 <5 M2231/2009/R317/ <20 < M2231/2009/R317/ <20 <

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 KIRJALLISUUSVIITTEET REFERENCES Lempiäinen R., Eteläisen Suomen kultavarojen kartoitushankkeen tutkimuskohteita Pohjanmaalla Geologian tutkimuskeskus raportti M19/2413,2324/2009/10, s. 18. Nikander, Jarmo Moreeninäytteenotto Iiruun Au-pitoisten lohkareiden NW-puolella. 2 s. (Tutkimuskortti) Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2331/87/4/10.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 LIITTYY RELATED MATERIAL 1. Havainnot Lohkarehavainnot: L11-RKL-08, L13-RKL-08, 1-KRK-09, 2-KRK-09, 03-KRK Analyysit Tilaukset/lohkarenäytteet: Tilaukset/kairaus: Moreeninäytteenotto , Timanttikairaus Kairareikäraportit: M233109R315-M233109R Kuvat Paljastuma- ja kairasydänkuvat jpg-muodossa