Liikenne kohti tulevaa maakuntajohtajien tapaaminen 04.03.2015

Liikenne kohti tulevaa maakuntajohtajien tapaaminen 04.03.2015

Liikenne kohti tulevaa keskustelutilaisuus maakuntajohtajat 13.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Liikennevirastosta ylijohtaja Rami Metsäpelto 13.10 Liikenne kohti tulevaa liikenneolosuhteet nyt ja tulevaisuudessa, miltä näyttää? Anne Herneoja 13.40 Liikenneviraston keskeisten linjausten esittely - keskeisiä viestejä ja keskustelun avauksia Mervi Karhula 14-15 Keskustelua linjauksista yhteisistä viesteistä yhteistyötarpeista 15.00 Tilaisuuden päätös Rami Metsäpelto 2

Liikenne kohti tulevaa mitä se on ja miksi sitä tehdään? Liikenneolosuhteet nyt ja tulevaisuudessa miltä näyttää? Anne Herneoja

Näistä asioista tarvitaan vuoropuhelua ja vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia seuraavalle hallituskaudelle: Liikenneverkko ja palvelutaso Perusväylänpidon rahoitustaso ja painotukset Työnjako ja yhteistyö liikenneolosuhteiden ja palvelujen tuottamisessa ja rahoittamisessa Hyötyjä osallistuu! (MAL -tyyppisten sopimusten kehittäminen ) Pohja, jolle vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia voidaan rakentaa: Selonteko 2012 Linjaukset Maakunnalliset ja kaupunkiseutujen LJS:t kertovat liikenneolosuhteiden kehittämistarpeista alueittain priorisoidusti. Liikennejärjestelmän tila Sisältää analyysin eri tekijöiden kehityssuunnista www.liikennejarjestelma.fi LVM:n tulevaisuuskatsaus 2014 ALLI Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2040 Meriliikennestrategia Liikenteen ympäristöstrategia Valtioneuvoston päätös liikenneturvallisuudesta Lentoliikennestrategia Hallituksen kehysriihen päätökset 2014 Parlamentaarinen liikennetyöryhmä 4

Vuoropuhelua ja asiantuntijatyötä Syksyllä keskusteltiin alueilla Miten liikennejärjestelmä palvelee nyt ja tulevaisuudessa? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia liikennesektorilla on? Liikennevirasto ja ELY-keskukset yhteistyössä ovat valmistelemassa asiantuntijanäkemystä liikennejärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä seuraavan 10 vuoden aikana. Lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet ja nykyisen tasoiset resurssit. Helmikuussa keskusteltiin elinkeinoelämän kanssa. Tänään keskustellaan maakuntajohtajien kanssa. Internetin aineisto päivittyy: Liikenne kohti tulevaa 5

Missä liikumme? Matkaryhmät maakuntien välillä ja keskusten välillä 1000 matkaa/vuosi Pirkanmaa-Uusimaa Varsinais-Suomi - Uusimaa Päijät-Häme-Uusimaa Kymenlaakso-Uusimaa Kanta-Häme-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa-Lappi Keski-Suomi-Uusimaa Pirkanmaa-Varsinais-Suomi Pirkanmaa-Satakunta Etelä-Savo-Uusimaa Pirkanmaa-Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu Pirkanmaa-Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala-Uusimaa Satakunta-Uusimaa Pohjois-Savo-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa-Uusimaa Pirkanmaa-Päijät-Häme Pohjois-Karjala-Uusimaa Työmatkat Työasia Vapaaaika Opiskelu 0 2000 4000 6000 8000 Keskusten välinen työssäkäynti lisääntyy.

Missä kuljetamme?

Väylät väsyvät Käyttäjät ovat tyytyväisiä, kun väylien pinta on kunnossa. Vastuullinen isännöitsijä tietää, että väylien rakenteita pitää peruskorjata. Tiet Pääväylillä matkat ja kuljetukset sujuvat jatkossakin, muualla tilanne heikkenee. Paino- ja nopeusrajoituksia, kelirikko-ongelmia Siltojen peruskorjaustarve lisääntyy (1960 70 - luvuilla rakennetut) Radat Keskeisellä verkolla tilanne on hyvä, muualla liikennerajoituksia. Täsmällisyysongelmat lisääntyvät, kun sähkö ja turvalaitteita ei uusita. Ratapihojen kunto on heikkenemässä. 8

Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd. ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna 2025 rahoitustaso olisi 1,1 mrd. 100 M merenkulun tuet Parantaminen Parannetaan liikenneverkon palvelutasoa pienillä investoinneilla. 100 M Joukkoliikenne Ylläpito Korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita sekä uusitaan vanhoja väylärakenteita nykyvaatimusten tasolle. 75M 176M 347M 379M 450M Kehittäminen 86 M hallinto Liikenteen palvelut Tarjotaan ajantasaista liikenteen ohjausta, tietoa ja tiedotusta sekä jäänmurto- ja maantielauttapalveluja Päivittäinen kunnossapito Varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys, joka toteutetaan pitkillä hankintasopimuksilla.

Päivittäistä liikennöitävyyttä on priorisoitu Päivittäisellä kunnossapidolla pyritään varmistamaan turvallinen päivittäinen liikennöitävyys mm. lumen aurauksen, liukkauden torjunnan, reikien paikkauksen, teiden ja ratapihojen valaistuksen, vaihteiden lämmityksen sekä rakenteiden ja laitteiden huollon avulla. 379M (vuonna 2014) Jatketaan entiseen malliin, kasvua 10-15 M /v 510 M (vuonna 2025) Joudutaan tinkimään ylläpidosta ja parantamisesta ~0 M 10 292 M

Liikenteen palveluilla tuetaan toimivuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä Junat eivät kulje ilman liikenteenohjausta. Meriliikennekeskus turvaa laivaliikennettä. Jäänmurto mahdollistaa viennin ja tuonnin. Merikartoitus tarjoaa tietoa merenkulun tarpeisiin. Maantielauttaliikenne mahdollistaa toiminnan saaristossa. Tunnelien turvallisuus edellyttää liikenteenhallintaa. 176M Vuosi 2015 Sidottu 80 % Jatketaan entiseen malliin - 3 %/ v, jolloin ostovoima laskee 130M Vuosi 2025 11

Kehitys haastaa muutokseen Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat, liikenneverkonkin rakennetta on uudistettava. Kaupungistuminen ja elinkeinorakenteen muutokset korostavat keskeisen verkon roolia. Seudullisesta ja paikallisesta toiminnasta aiheutuvat liikkumistarpeet ovat erilaistuneet ja suuntautuneet uudelleen. Väylät väsyvät, päivittäinen kunnossapito syö varat. 12

Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne Työpaikkojen ja väestön kasvu suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille Keskisuuret maakuntakeskukset säilyttävät monelta osin asemansa. Biotalouden kasvu auttaa pienempiä keskuksia ja maaseutualueita säilyttämään asemansa ja kehittymään Maaseutuasutuskin osin keskittyy paikalliskeskuksiin. Maaseudun kehityksen pohjana monipuolistuvat elinkeinot maaseudun palveluelinkeinot uusiutuva maa- ja metsätalous hajautettu energiantuotanto 13 ALLI

Muuttuva elinkeinorakenne Kehitykseen liittyviä asioita metropolialueen ja keskisuurten kaupunkien monipuolinen elinkeinorakenne pk- ja pienyritysten määrän kasvu ja yritysten välisen verkottumisen kasvu digitaalisen tuotannon ja teknologisen kehityksen eteneminen vahva tietoverkkokehitys luonnonvarojen hyödyntämistä palveleva teknologiakehitys biotalouden monialainen kasvu kokoonpano- ja konepajateollisuuden kasvu teknologiainnovaatioiden kautta, cleantechin kasvu maaseudun kehityksen pohjana monipuolistuvat elinkeinot maaseudun palveluelinkeinot uusiutuva maa- ja metsätalous hajautettu energiantuotanto kaivosteollisuuden kasvun mahdollisuuksiin varautuminen kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen Aluetta luonnehtivat elinkeinot Monipuolinen elinkeinorakenne Palvelukeskittymä Laaja matkailualue Metsäteollisuus Metalliteollisuus Kaivostoiminta 14 ALLI

Aluerakenteella ja liikennejärjestelmällä on merkitystä! Tukee Suomen kehittymistä kilpailukyisenä, hyvinvoivana ja ekotehokkaana maana à Vaikuttavuutta toimimalla samaan suuntaan à Toimintaympäristön muutoksia seurattava

Tieverkko Keskeinen tieverkko 8 700 km 23% henkilöautoliikenteestä 47% raskaasta liikenteestä Keskeisestä verkosta 3 000 km olisi valtaväyläverkkoa. 15% henkilöautoliikenteestä 30% raskaasta liikenteestä

Rataverkko, asemat ja ratapihat luokiteltuna Keskeinen rataverkko 3 600 km 71% pitkämatkaisesta henkilöliikenteestä 88% tavaraliikenteestä Keskeisestä verkosta 1300 km olisi valtaväyläverkkoa. 58% pitkämatkaisesta henkilöliikenteestä 40% tavaraliikenteestä 17

Liikenne kohti tulevaa keskeisiä viestejä ja keskustelun avauksia Mervi Karhula

Liikenne kohti tulevaa keskeisiä viestejä Lisää rahoitusta ja priorisointeja - on väsyneiden väylien peruskuntokauden aika Päivittäisen kunnossapidon ohella pitää väylien rakenteita voida peruskorjata, jotta ne palvelevat liikennettä ja luovat edellytykset liikennepalveluille myös pitkälle tulevaisuudessa Uudistetaan toimintarakenteita, jotta tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat asiakastarpeet lähtökohtana Pitkäjänteinen liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpito edellyttävät, että otetaan huomioon kaupungistumisen ja elinkeinorakenteen muutosten vaatimukset. On tärkeää pitää huolta keskeisestä verkosta ja ottaa myös huomioon seudullisen ja paikallisen liikkumisen ja kuljettamisen erilaistuminen. Liikenneolosuhteita on tarpeen räätälöidä muutoksia vastaavaksi. Pienillä parannuksilla enemmän hyötyä moneen kohteeseen yhteistyöllä ja monimuotoisilla rahoitusmalleilla Matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta voidaan usein parantaa merkittävästi suuntaamalla varoja heikoimpiin lenkkeihin. Julkisen ja yksityisen tahon ideat, tieto ja rahoitus yhdistämällä syntyy ratkaisuja liikkumisen ja kuljetusten ongelmiin. Hyötyjien osallistuminen kustannuksiin on jatkossa isossa roolissa pientenkin parannusten aikaansaamisessa. 19

Lisää rahoitusta ja priorisointeja - on väsyneiden väylien peruskuntokauden aika Päivittäisen kunnossapidon ohella pitää väylien rakenteita voida peruskorjata, jotta ne palvelevat pitkälle tulevaisuudessa. Lisätään perusväylänpidon rahoitustasoa pitkäjänteisesti. Keskeisellä verkolla nykyinen kunnossapidon taso säilytetään, ei ylilaatua. Seutu- ja paikallisteitä on noin 70 000 km sekä yli 2 000 km keskeisen verkon ulkopuolisia ratoja. Osa verkosta on hyvin kuormitettu ja osalla verkkoa liikennemäärät jäävät erittäin alhaiseksi tai määrät vaihtelevat suuresti. Seutu- ja paikallisverkolla kunnossapito joustaa. 20

Kunnossapidon rahoitusvaihtoehtoja Perusvaihtoehto niukkuus jatkuu Perusväylänpidon rahoitus säilyy nimellisesti vuoden 2015 tasolla seuraavat 10 vuotta Korjausvelkatyöryhmän esityksen mukainen vaihtoehto Lisärahoitus 150 miljoonaa korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja sen vähentämiseen keskeiseltä ja seutuverkolta Ostovoiman varmistamiseksi perusväylänpidon rahoitustaso tarkistetaan joka hallituskauden alussa (~ 50 M) 21

Perusvaihtoehdon seurauksia Perusvaihtoehto johtaa kunnossapidon tason laskuun osalla väyläverkkoa Keskeisellä verkolla ja valtaväyläverkolla nykyinen kunnossapidon taso säilytetään. (24/7 tasalaatua) Seutu- ja paikallisväyläverkoilla kunnossapidon perustaso on alempi kuin nyt. (mm. yöt ja viikonloput alemmalla tasolla) Asiakasryhmien yhteisten tarpeiden perusteella voidaan räätälöidä parempaa tasoa kohdennetusti. Liikenneturvallisuutta ylläpidetään lähinnä nopeustasoja alentamalla siellä, missä palvelutasoa lasketaan muuttuneiden tarpeiden perusteella. Rajoitukset kompensoivat kunnossapidon tason laskua Keskeisellä verkolla ja valtaväyläverkolla hillitään korjausvelan kasvua, jottei nopeus- tai painorajoituksia tarvitsisi asettaa. Seutu- ja paikallisväyläverkoille laaditaan yhteiset periaatteet kunnossapidon tason alentamisen seurauksena asetettaville nopeus- ja painorajoituksille. 22

Korjausvelkatyöryhmän vaihtoehto Kunnossapidon perustaso voidaan säilyttää lähes koko väyläverkolla Vähäliikenteisellä paikallisväyläverkolla kunnossapidon perustaso on alempi kuin nyt (mm. yöt ja viikonloput alemmalla tasolla) Asiakasryhmien yhteisten tarpeiden perusteella voidaan räätälöidä parempaa tasoa kohdennetusti. Liikenneturvallisuutta ylläpidetään lähinnä nopeustasoja alentamalla siellä, missä palvelutasoa lasketaan muuttuneiden tarpeiden perusteella. Nopeus- ja painorajoituksilla kompensoidaan kunnossapidon tason laskua Korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja osittainen vähentäminen parantavat liikenneolosuhteita Nopeus- ja painorajoituksia nykyistä vähemmän 23

Uudistetaan toimintarakenteita, jotta tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat asiakkaiden tarpeet lähtökohtana Pitkäjänteinen liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpito edellyttävät, että otetaan huomioon kaupungistumisen ja elinkeinorakenteen muutosten vaatimukset. Liikenneolosuhteita on tarpeen räätälöidä muutoksia vastaavaksi. Liikennejärjestelmäsuunnittelu pitkäjänteiseksi: Ensin Eduskunta asettaa tavoitteet, linjaukset ja rahoitusperiaatteet. Niiden perusteella määritellään toimenpiteet ja hankkeet. Uudistetaan väyläverkon ja solmupisteiden luokittelu vastaamaan elinkeinorakenteen muutoksia ja kaupungistumiskehitystä. Liikenneviraston roolia täsmennetään; joukkoliikennetehtävät, monopoliympäristössä pelisäännöt ja rakenteet täsmennettävä rautateillä ja jäänmurrossa Suurten kaupunkiseutujen MAL-aiesopimuskäytäntöä kehitetään ja laajennetaan kaupunkiseuduille, joilla on varteenotettava joukkoliikennejärjestelmä. Uudistetaan budjettirakenteita - kolmeen osaan kunnossapito, investoinnit ja liikenteen palvelut 24

Pienillä parannuksilla enemmän hyötyä moneen kohteeseen yhteistyöllä ja monimuotoisilla rahoitusmalleilla Matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta voidaan usein parantaa merkittävästi täsmätoimin. Julkisen ja yksityisen tahon ideat, tieto ja rahoitus on otettava käyttöön. Uusimuotoisilla liikennepalveluilla tehostetaan liikenneverkkojen käyttöä matkojen ja kuljetusten toimivuus, täsmällisyys ja turvallisuus keskeistä Eduskunta hyväksyy isojen hankkeiden rinnalla parantamisen toimenpidekorit. Näille koreille annetaan tavoitteet ja rahoitus toimenpiteistä ei päätetä Hyötyjien osallistuminen kustannuksiin on jatkossa isossa roolissa Kokeillaan rohkeasti erilaisia rahoitusmuotoja 25

Liikenne kohti tulevaa -linjaukset kehittämiselle Liikenneolosuhteita on tarpeen parantaa, koska Tarvetta vastaavat liikenneolosuhteet ovat kasvun ja hyvinvoinnin perusta Parantamista/kehittämistä suunnataan seuraavin painotuksin Valtakunnallisesti merkittävät ja erikseen sovittavat elinkeinopoliittiset kohteet Sijoittuvat TEN - ydinverkolle tai perustellusta syystä valtaväyläverkolle. Vaiheittain toteuttaminen ei ole järkevää. Toimivat kuljetusketjut ja yhteydet ulkomaille ovat tärkeitä Suomen kilpailukyvylle Toimivat työ- ja työasiamatkat ovat keskeisiä työvoiman liikkuvuuden ja saatavuuden kannalta Toimiva arki on kasvukeskusten elinvoimaisuuden perusta Elinkeinoelämälle ennakoitavuutta Turvalliset arjen matkat verkottuvassa Suomessa Kasvukeskusten kestävät valinnat Pieniä ja keskisuuria (< 15 M ) vaikuttavia toimenpiteitä pääosin keskeiselle verkolle tai perustelluista syistä seutuväyläverkolle tai kaupunkiseuduille. MAL-aiesopimukset ja pienet kustannustehokkaat toimenpiteet Toimenpiteiden suunnittelu lähtee olemassa olevista ongelmista, mutta luo myös edellytyksiä kehittämiselle. Alueen liikennejärjestelmätyössä toimenpiteet priorisoitu korkealle. 9.2.2015 26

Liikenneolosuhteita ylläpidetään ja kehitetään monenlaisin keinoin, ketteryyttä tarpeen lisätä Toimenpidekorit 1. Elinkeinoelämälle ennakoitavuutta/kuljetusten toimivuus ja täsmällisyys 2. Turvalliset arjen matkat verkottuvassa Suomessa/Matkojen turvallisuus, toimivuus ja helppous 3. Kasvavien kaupunkiseutujen toimivuus Toimenpidekorien avulla tavoitellaan parannuksia sellaisissa kohteissa, joihin isoa väylähanketta ei ole tulossa tai sellaista ei ongelmien poistamiseksi tarvita. Yhden ison hankkeen sijaan voidaan samalla rahamäärällä toteuttaa useita pieniä toimenpiteitä ja parantaa liikenneolosuhteita eri puolilla Suomea. Parannuskohteet on tunnistettu alueellisissa ja valtakunnallisissa liikennejärjestelmää koskevissa suunnitelmissa, mutta niitä ei kustannustehokkuudestaan huolimatta saada nykyrahoituksella toteutetuksi. Eduskunta päättäisi kunkin korin kokonaisrahoituksen, toimenpiteet päätettäisiin alueilla jatkuvan liikennejärjestelmätyön pohjalta. Isot hankkeet Erikseen sovittavat elinkeinopoliittiset kohteet 27

Liikenteen ja maankäytön yhteensovitus 28

Vuonna 2015 käynnissä olevat isot kehittämishankkeet TIEHANKKEET 1. Kehä III 2. vaihe 2. E 18 Koskenkylä-Kotka (PPP-hanke) 3. E 18 Muurla-Lohja (PPP-hanke) 4. E 18 Haminan ohikulkutie 5. Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 6. Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 7. E 18 Kotkan erillishanke 8. Vt 12 Tampereen rantaväylä 9. Mt 101, Kehä I parantaminen 10. Vt 4 Rovaniemen kohta 11. Vt 5 Mikkelin kohta 12. Vt 8 Turku-Pori 13. Länsimetron liityntäliikennejärjestelyt 14. E 18 Hamina-Vaalimaa (PPP-hanke) 15. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta 16. Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 17. Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 18. Kt 77 Viitasaari-Keitele 19. Vt 3 Tampere-Vaasa, Laihian kohta 1. vaihe 20. Vt 22 Oulu-Kajaani-Vartius 21 Fennovoiman tieyhteys 22. Vt 8 Fennovoima (I LTAE) VESIVÄYLÄHANKKEET 29. Pietarsaaren meriväylä 30. Rauman meriväylä 31. Savonlinnan syväväylän siirtäminen RATAHANKKEET 22. Kehärata 23. Pohjanmaan rata 24. Rovaniemi-Kemijärvi sähköistys 25. Keski-Pasilan länsiraide 26. Riihimäen kolmioraide 27. Helsinki-Riihimäki kapasiteetin lisääminen 1. vaihe 28. Pännäinen-Pietarsaari sähköistys LISÄKSI Länsimetro Ruoholahti-Matinkylä ja Matinkylä-Kivenlahti 27.1.2015 29

Kehittämismomentin hankesuunnittelu vuonna 2015: 1. Vt 12 Lahti-Kouvola yhteysvälihanke, vaihe Tillola-Keltti 2. Vt 4 Äänekosken kohta 3. Vt 9 Tampere - Orivesi, 1. vaiheen toimenpiteet välillä Suinula-Orivesi, Suinulan ja Yliskylän ohituskaistat 4. Vt 3 Tampere-Vaasa yhteysvälihanke 5. Vt 22 Oulu-Kajaani 6. Vt 8 Fennovoiman edellyttämät linjaosuuden toimenpiteet 7. Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 8. Vt 4 välillä Kehä I - vt 7, Helsinki 9. Klaukkalan ohikulkutie 10. Kehä I pullonkaulat, Maarinsolmu Espoo 11. Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen (HELRA) 12. Luumäki Imatra rataosan parantaminen 13. Pasilan läntinen lisäraide 14. Pasila Riihimäki 2. vaihe 15. Ylivieska Iisalmi Kontiomäki ratasuunnitelma 16. Espoon kaupunkirata Leppävaara - Kauklahti 17. Tampereen tuloratapihan raiteiden jatkaminen ja ohitusraiteen rakentaminen 18. Vainikkala, ratapiha 19. Oulu, ratapiha 20. Kuopion ratapiha 21. Kemin Ajoksen meriväylä 22. Kokkolan meriväylä 23. Vuosaaren meriväylän syventäminen 24. Savonlinnan syväväylän siirto, Laitaatsalmi 27.1.2015 30

Keskustelua sana on vapaa Keskustelua linjauksista yhteisistä viesteistä yhteistyötarpeista 31

Lisää tietoa Liikenneviraston sivuilla aineisto täydentyy maaliskuun aikana Liikenne kohti tulevaa 32