Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta

Transkriptio

1 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta Keskusverkko Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät infra Timo Turunen, ympäristöministeriö Ympäristö

2 Valtakunnallinen näkemys tavoiteltavasta aluerakenteesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelmästä hahmotella aluerakenteen ja liikennejärjestelmän suuntaa ja ratkaisuja, joilla edistetään Suomen kilpailukykyä, hyvinvointia ja ympäristön kestävyyttä edesauttaa eri hallinnonalojen ja alueiden toimien suuntaamista vahvistamaan monikeskuksista ja verkottuvaa aluerakennetta vaikuttaa kansainvälisesti tuomalla esille Suomen näkökulmaa ja yhteistyötarpeita Perustuu valtioneuvoston toimeksiantoon (alueiden kehittämisen tavoitepäätös ja liikennepoliittinen selonteko) Ministeriöt (YM, LVM, TEM ja MMM) laativat yhteistyössä sidosryhmien kanssa Konsultteina TTY:n Liikenteen tutkimuskeskus VERNE ja kaupunkitutkimuslaboratorio EDGE, Suomen ympäristökeskus, ISY:n Karjalan tutkimuslaitos ja TY:n tulevaisuuden tutkimuskeskus

3 Muuttuva toimintaympäristö, megatrendit ja ennakointiteemat, entäs jos Olemassa oleva aluerakenne alueiden erityispiirteet, vahvuudet ja sijaintitekijät Kilpailukykyä ALLI Tavoiteltava aluerakenne ja sitä tukeva liikennejärjestelmä Hyvinvointia Ekotehokkuutta

4 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö, tuotanto ja palvelut Hyvinvoiva väestö ja hyvä elinympäristö alueiden kehitystä tukeva muuttoliike ja koulutustarjonta työn kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino elinympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden parantaminen Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit toimivat matka- ja kuljetusketjut kustannustehokas ja käyttövarma infrastruktuuri korkeatasoiset tietoliikenneyhteydet elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin Infrastruktuuri Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne tuotantoa ja palveluja yhdistävä monipuolinen elinkeinorakenne alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen yritysten kansainvälinen verkostoituminen tuotantokeskittymien vahvistaminen ja uudistaminen Monimuotoinen luonnonympäristö Ylätason tavoitteina hyvinvointi, kilpailukyky ja ekotehokkuus ekosysteemipalvelujen toimivuus luonnon monimuotoisuuden arvojen säilyminen ympäristön laadun ja vetovoimaisuuden paraneminen Vähähiilinen, energia- ja resurssitehokas yhteiskunta hiilipäästöjen ja muun ympäristökuormituksen pienentäminen luonnonvarojen kestävä ja resurssitehokas käyttö ilmastonmuutosvaikutuksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen uusiutuvan energian käyttö omavaraisuusasteen ja jalostusasteen nostaminen luonnonvarojen käytössä olemassa olevan rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin hyödyntäminen Luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut

5 Kehityskuvien aihiot ryhmiteltynä - pohja-aineistona ennakointiteemat ja alueelliset näkökulmat Kaupungistuminen ja metropolikehitys kaupungistumiskehityksen tulevat suunnat metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky ja vaikutus valtakunnalliseen kehitykseen muuttoliikkeen moninaistuminen maaseutukehitys elinympäristön laadun merkityksen kasvu työnteon muotojen muuttuminen Elinkeinorakenteen muutos kohti biotalous- ja osaamisyhteiskuntaa biotalous, uusiutuva energia luonnonvarat digitalisaatio (3D-tulostaminen, tietoverkot, osaamistalous, palvelujen uudenlainen järjestäminen, automatisaatio, robotit jne.) Uusi maantiede ja sen tarjoamat mahdollisuudet Venäjän merkitys arktiset alueet ja pohjoisten merireittien avautuminen Itämeren alueen yhteismarkkina-alue Tallinnan ja Baltian suunnan mahdollisuudet Priorisoinnin/valintojen/kestävyyden ajureita niukkenevat resurssit energian saatavuus ja hintakehitys Ilmastonmuutos ja vähähiilisyys globaali kilpailu yritysten sijainnista EU:n rooli globaalitaloudessa

6 Tarkastelussa kolme teemaa ja kolme painotusta Teemat Painotukset 3 Uusi maantiede ja pohjoinen ulottuvuus 2 Tuotanto ja palvelut muutostilassa 1 Kaupungistuminen ja voimistuva metropolikehitys Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi

7 Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne: asutuksen ja rakennetun ympäristön kehitys Työpaikkojen ja väestön kasvu suuntautuu useille suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille. Maahanmuutto vaikuttaa merkittävästi asutusrakenteeseen ja korostaa suurimpien kaupunkien asemaa. Helsingin metropolialue kasvaa, ja muuttuu monikeskuksisemmaksi ja kytkeytyy muihin Etelä-Suomen kaupunkeihin. Keskisuuret maakuntakeskukset säilyttävät monelta osin asemansa. Biotalouden kasvu auttaa pienempiä keskuksia ja maaseutualueita säilyttämään asemansa ja kehittymään. Maaseutuasutuskin osin keskittyy paikalliskeskuksiin. Uudisrakentaminen painottuu kasvuseuduille, mutta myös elinvoimaisilla maaseutualueilla rakennetaan uutta Rakennuskannan vajaakäyttö uhkaa lähinnä reuna-alueita. Vetovoimaiset elinympäristöt kasvattavat merkitystään. Urbaani elämäntapa vahvistuu suurimmissa kaupungeissa. Keskisuurten kaupunkien vetovoima perustuu laadukkaaseen infrastruktuuriin ja luonnonläheisyyteen. Monipaikkainen asuminen säilyy merkittävänä ilmiönä, mutta muuttuu osin urbaanimmaksi.

8 Elinkeinorakenteen muutokset - yhteenveto kehityskuvaan nousevista painotuksista tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset biotalouden monialainen kasvu luonnonvarojen hyödyntämistä palveleva teknologiakehitys digitaalisen tuotannon ja teknologisen kehityksen eteneminen ja vahva tietoverkkokehitys palveluviennin merkityksen kasvu kokoonpano- ja konepajateollisuuden kasvu teknologiainnovaatioiden kautta, cleantechin kasvu kestävän kaivosteollisuuden kasvun mahdollisuuksiin varautuminen metropolialueen ja keskisuurten kaupunkien monipuolinen elinkeinorakenne pk- ja pienyritysten määrän kasvu ja yritysten välisen verkottumisen kasvu alueellinen osaamispääoma ja vahvuudet maaseudun kehityksen pohjana monipuolistuvat elinkeinot uusiutuva maa- ja metsätalous maaseudun palveluelinkeinot hajautettu uusiutuvan energian tuotanto Aluetta luonnehtivat elinkeinot Monipuolinen elinkeinorakenne Palvelukeskittymä Laaja matkailualue Puunjalostusteollisuus Biotalouden keskittymä Metalliteollisuus, koneenrakennus Metalliteollisuus Kaivostoiminta

9 Henkilöliikenteen yhteystarpeet yhteydet metropolialueelle suurimpien ja keskisuurten kaupunkiseutujen väliset yhteydet suoria ulkomaanyhteyksiä Helsingistä ja osasta keskisuurista keskuksista taloudellinen yhteistyö lisää rajanylittäviä yhteystarpeita Pohjois-Suomessa kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen merkitys kasvaa lisääntyvä matkailu lisää yhteystarpeita pohjoisen matkailukeskuksiin yhteystarpeet kasvavat Pietarin ja Baltian suuntiin Venäjän-yhteydet korostuvat - myös Itä- ja Pohjois- Suomessa kehityskäytävien vahvistuminen Tallinna-Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- Seinäjoki-Vaasa Perämeren kaari E18-korridori Yhteystarpeita Kansainvälisiä yhteystarpeita

10 Tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat kuljetusjärjestelmään biotalouden kasvu muuttaa metsäteollisuuden vientiä ja kuljetustarvetta kulutuskysynnän siirtyminen materiasta palveluihin vähentää fyysisen kuljettamisen tarvetta - myös globaali saavutettavuus korostuu, kun maailmanlaajuisesti tarjottujen palveluiden määrä kasvaa teollisuuden alueellinen erikoistuminen voi nostaa kuljetuskäytäviin liittyviä erityisiä kehittämistarpeita erikoistuneet satamat ovat riippuvaisia kapeiden toimialojen viennistä ja tuonnista maakaasun käytön lisääminen voi nostaa tarvetta kaasunjakeluterminaalien ja -verkon investointeihin. kaivannaisteollisuuden kasvu voi nostaa merkittävästi alueellista kuljetuskysyntää ja vaatia investointeja uusiin kuljetuskäytäviin monipuolistuvan biotalouden kuljetustarpeet edellyttävät alemman tieverkon kehittämistä ja ylläpitoa Kotimaan tiekuljetukset

11 Eräitä muita esimerkkitarkasteluja raporttiluonnoksesta Alueiden voimavarat ja vahvuudet käyttöön Biomassan tuotanto- ja jalostusalueet Ekosysteemipalvelujen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kysymyksiä eri alueilta

12 Tavoiteltava aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Elinkeinorakenne uusiutuu ja Suomen kilpailukyky vahvistuu Suomen aluerakenne osaksi lähialueita, Eurooppaa ja maailmaa - Euroopan pohjoisen merkitys kasvaa - Suomen globaali saavutettavuus paranee Väestön hyvinvointi ja elinolot paranevat Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne - Keskukset, maaseutu ja vyöhykkeet vuorovaikutuksessa - Alueiden vahvuudet uusiutuvan elinkeinorakenteen perustana - Luonnonvarat ja luontoympäristö kehittyy voimavarana Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit - Kehittyvät liikennepalvelut tehostavat infrastruktuurin hyödyntämistä - Vahva kuljetusjärjestelmä luo kilpailukykyä - Saavutettavuutta ympäristöä säästäen Kohti vähähiilistä sekä energia- ja resurssitehokasta yhteiskuntaa

13

14 Kiitos mielenkiinnosta! Seuraa valmistelun etenemistä Yritysrakenne Henkilöliikenne Tervetuloa osallistumaan ja vaikuttamaan ALLItyöhön! Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Tavaraliikenne Luonnonvarat ja energia Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Infrastruktuuri Lähialueet ja EU Palvelurakenne Tuotantorakenne