OSA III Julkisen talouden rahoitus

OSA III Julkisen talouden rahoitus Verotusvoima on merkittävin seikka, joka erottaa julkisen yksityisestä sektorista Verojen osuus on kasvanut kehittyneissä maissa varsin yhtäjaksoisesti aina näihin päiviin asti Pohjoismaat ja useimmat Keski-Euroopan maat erottuvat selvästi korkean verotuksen maiksi Pohjoismaat luottavat selvästi muita maita enemmän henkilöiden tuloverotukseen. Keski-Euroopan maissa sosiaalivakuutusmaksut ovat selvästi korkeampia kuin muissa maissa Kysymyksiä: Mikä olisi välittömien ja välillisten verojen sopiva suhde? Miten maksetut verot jakautuvat eri tulotasoilla oleville kotitalouksille? Mitä tulisi verottaa? ts. mikä tulisi olla veropohja? 1

Miksi verotetaan? Karkeasti ottaen voimme nähdä verotuksella kolme tarkoitusta: 1. Uudelleenjako Yhteiskunta saattaa tavoitella tiettyä hyvinvoinnin jakaumaa. Kuviossa akselit kuvaavat A:n ja B:n hyötyjä. Optimi saavutetaan pisteessä b. Alkuvarantojen mukaista tilannetta heijastaa piste a hyötymahdollisuuksien käyrällä (first best) Könttäsummaverojen avulla voimme liikkua pisteestä a pisteeseen b. Lisärajoitus Second best -tilanne: Hyvinvointiteoreemojen tarjoama kuva, jossa tulonjako ja allokaation tehokkuus voidaan erottaa, ei enää päde U B a b c w 1 w 2 U A mitä tehottomuudella tarkoitetaan: piste c on paretotehokas suhteessa rajoituksiin, vaikka se rikkoo first best -ehtojen mukaista paretotehokkuutta. 3

2. Tulojen hankinta Ainoastaan käyttämällä könttäsummaveroja voidaan julkishyödykkeiden tarjonta rahoittaa siten, että noudatetaan Samuelsonin sääntöä (ΣMRS = MRT = MC). Jos könttäsummaverot eivät ole käytettävissä, olemme second best - tilanteessa. Second best -teoreema. 3. Korjaavat verot veroja käytetään suorana reaktiona vääristymiin, kuten taloudessa ei muualla ole mitään väistämättömiä vääristymiä. Esim. Pigoun verot kohdennusperiaate : paras reaktio vääristymien syntyyn on sellainen keino, joka lähimmin liittyy vääristymän syntyyn. Second best -teoreema: Oletetaan, että kaikkia paretotehokkuusehtoja (1. best) ei ole mahdollista toteuttaa. Rajoitettu (2. best) paretotehokkuus saattaa vaatia, että emme toteuta joitakin tai kaikkia first best paretotehokkuusehtoja, jotka voisimme toteuttaa. tuloksessa ei ole sinänsä mitään mysteeristä. Intuitiivisestikin lienee selvää, että kun lisäämme yhden rajoituksen ongelmaan, tehokkuusehdot muuttuvat. 4

Verojen kehitys OECD alueella 1965 1975 1985 1995 2006 Tuloverot 26 30 30 27 25 Yritysverot 9 8 8 8 11 Sosiaaliturvamaksut 19 24 23 26 26 Omaisuusverot 8 6 5 5 6 Arvonlisäverot 14 15 16 18 19 Valmisteverot 24 18 16 18 19 Muut verot 1 0 1 3 3 Yhteensä 100 100 100 100 100 Verojen osuus BKT:sta kasvanut nykyhetkeen saakka Tuloverotuksen osuus noussut 1980-luvulla tuloverotusta kevennettiin (tilaa yksityiselle sektorille): rajaveroasteiden lasku veroasteikon portaiden lkm lasku Sosiaaliturvamaksujen osuuden kasvu pysähtynyt Arvonlisäveron osuus kasvanut (valmisteveroja vähemmän) Pääomaverojen (yritysverot) osuuden kasvu erityisesti Pohjoismaissa 5

Julkisen talouden koko ja verotus Verotulojen osuus bruttokansantuotteesta 2005 Lähde: TK http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html#veroaste 2005% 2007% Ruotsi 51,1 48.2 Tanska 49,7 48.9 Norja 45,0 43.4 Ranska 44,3 43.6 Suomi 44,0 43.0 Itävalta 41,9 41.9 Britannia 37,2 36.6 Espanja 35,8 37.2 Saksa 34,7 36.2 Kanada 33,5 33.3 Australia 1) 31,2 30.6 Yhdysvallat 26,8 28.3 Japani 1) 26,4 27.9 1) 2006 6

2000 2001 2002 2003 2004 *2005 *2006 milj. Kaikki verot 62 418 62 334 64 186 64 187 66 191 69 120 72 596 Valtion verot 34 310 32 928 34 667 34 824 35 966 37 244 38 436 - tulo- ja varallisuusvero 13 973 12 098 12 676 11 806 12 319 12 749 12 888 - arvonlisävero 10 869 11 118 11 680 12 455 12 949 13 658 14 476 Kuntien verot 13 484 13 807 13 773 13 538 13 778 14 330 15 298 Sosiaaliturvarahastot 14 486 15 473 15 640 15 721 16 317 17 392 18 686 Euroopan unioni 139 127 106 104 130 154 176 Suhteutettuna BKT:hen, % Kaikki verot 47,2 44,6 44,6 44,0 43,4 44,0 43,5 Valtion verot 25,9 23,5 24,1 23,9 23,6 23,7 23,0 - tulo- ja varallisuusvero 10,6 8,6 8,8 8,1 8,1 8,1 7,7 - arvonlisävero 8,2 7,9 8,1 8,5 8,5 8,7 8,7 Kuntien verot 10,2 9,9 9,6 9,3 9,0 9,1 9,2 Sosiaaliturvarahastot 11,0 11,1 10,9 10,8 10,7 11,1 11,2 Euroopan unioni 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 * ennakkotieto 7

Keskituloisen työn verotus ja verokiila (tax wedge between total labour costs to the employer and net take-home pay for single workers without children at average earnings levels in 2008) The tax wedge varies widely across OECD countries: it exceeded 50 per cent in Belgium, Hungary and Germany and was lower than 22 per cent in New Zealand, Korea and Mexico 8 Lähde: OECD Taxing Wage Income 2009

Verot ja valtionvelka

55 Verotulot suhteessa BKT:hen 2000-luvulla 50 45 40 35 30 25 20 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Austria Finland Germany Italy Norway Sweden United States OECD - Total Denmark France Greece Japan Spain United Kingdom European Union 19 members in OECD 10

Globalisaatio ja verotus Hypoteesi: globalisaatio lisää veropohjien kansainvälistä liikkuvuutta sekä kansantalouden herkkyyttä taloudellisille muutoksille (ETLAn näkemys) voimistaa verotuksen vääristäviä vaikutuksia vaikeuttaa verokertymien pitämistä suurina verotusta siirretään kansainvälisesti vähemmän liikkuvia veropohjia suuntaan Vastahypoteesi: globalisaatiossa osaaminen kasautuu ja julkinen kulutus meriittihyödyke halpa työ muualla terveyspalveluita ja koulutusta kysytään enemmän vauraissa maissa palveluyhteiskunta sis. julkiset palvelut hyvinvoiville elinympäristö tärkeä: Kuopio vrs. Varkaus, Vaasa vrs. Seinäjoki 11

Globalisaatio syö veropohjan? Lähde: Korkman, Lassila, Määttänen ja Valkonen ETLA 2009: Kohti parempaa verotusta eväitä verokeskusteluun 12

Verotus ja talouskasvu Lyhyt aikaväli: Työn verotus vääristää vapaa-ajan ja kulutuksen suhteellista hintaa vapaa-ajan hyväksi. Negatiivinen vaikutus työn tarjontaan ja talouskasvuun. Kulutuksen verotus vääristää vajaa-ajan ja kulutuksen suhteellista hintaa. Kulutusveroa voidaan käyttää menneiden investointien verottamiseen. Pääoman verotus vääristää dynaamista säästämispäätöstä: ajassa kasvava vero tulevaisuuden kulutukselle. Pääomaveron vääristävä vaikutus on suurempi kuin kulutusveron ja työn verotuksen. Muutokset verorakenteessa vaikuttavat lyhyen aikavälin talouskasvuun. Sopeutumisen jälkeen talouskasvu palaa alkuperäiselle tasolleen? Pitkä aikaväli: Investoinnit henkiseen pääomaan. Investoinnit teknologiseen kehitykseen. Pääoman ja työvoiman rajatuottavuutta nostava julkinen kulutus 13

Kokonaisveroaste ja vuotuinen kasvu OECD-maissa Verotuksen tasolla ei ole vaikutusta talouskasvuun 14

Kulutusverojen osuus verotuloista ja vuotuinen kasvu OECD-maissa Verorakenteen muutoksella kohti kulutusveroja on positiivinen kasvuvaikutus. 15

Julkisen talouden velka EU:n jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EMU-alijäämä- ja velkatiedot EU:n vakausja kasvusopimuksen mukaisesti EMU-ylijäämä oli 8,2 miljardia euroa eli 4,5% BKT:sta vuonna 2008 Ylijäämällä varaudutaan väestön ikääntymiseen (eläke- ja terveydenhoitomenojen kasvu) Lähde: tilastokeskus ja VM

Julkistalouden ylijäämä >4% BKT:sta kestävää Kestävyysvaje yltää noin 5½ % bkt:sta, eli 12 mrd. euroon: vaje pois 2020 mennessä! Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneitä lisää 620 000 Työikäisiä 180 000 vähemmän Kestävyyslaskelmat: ikäsidonnaiset menot (eläke-, terveydenhuolto-, pitkäaikaishoito-, koulutus- ja työttömyysmenot) ja muut julkiset menot pitkällä aikavälillä

Kuvio 1.2. Kestävyyslaskelmat synkentyneet vuosi vuodelta Peruslaskelman mukaan kunnallisveroprosentissa 7 prosenttiyksikön korotustarve vuoteen 2030 mennessä. Työeläkemaksuissa vastaava korotustarve, t.s. palkkasumman perusteella kerättävien sosiaaliturvamaksujen ja kunnallisveron osuus kokonaisverotuksesta kasvaisi jyrkästi 18

Lähde: VM taloudellinen katsaus 2009:2 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, suhteessa bruttokansantuotteeseen Lähde: VM julkinen talous tienhaarassa 2010 ikäsidonnaiset menot kasvavat (eläkkeet, terveys) reaalisesti muut menot ennallaan korkomenojen 2 mrd yli kaksinkertaistuminen Perusjäämä=nettoluotonanto ilman korkomenoja Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä=tulot-menot

Julkisen talouden velka Suomessa 2009- Julkisyhteisöjen alijäämä yli EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen -3% 2010, Julkisyhteisöjen velkasuhde noin 48.2 % BKT:sta vuonna 2010, nousee 55% eli edellisen laman tasolle Velka kasvaa 47 mrd. euroa vuoteen 2013 mennessä Verotulot vähenevät 2009-2010 8 % ja menot kasvavat 2011- reilut 7 % vuodessa. Vuosia 2010-2013 koskevan kehyspäätöksen tuloarviot n 8 mrd. euroa alhaisemmat kuin vielä maaliskuun 2008 kehyspäätöksessä. Osinkotulot alas

1) Vaihe Euroopan talouden elvytys lamasta 2009 Elvytystoimet 200 mrd. euroa eli 1,5% unionin BKT:sta (170 mrd. euroa) ml. automaattiset vakauttajat, nousisi 3,3% BKT:sta (noin 400 mrd. euroa) Suomi: Budjetin kautta toteutettavat elvytystoimet 1,7 % BKT:sta v. 2009, Julkisen talouden vaaditun ja kriisin jälkeen vallitsevan rakenteellisen rahoitusaseman välinen ero eli kestävyysvaje yltää noin 5½ prosenttiin bruttokansantuotteesta, siis noin 12 mrd. euroon: vaje pois 2020 mennessä!

Pysyvä rakenteellinen alijäämä 1. Suhdannekorjatun jäämän muutokset kuvaavat finanssipoliittisten toimien yhteisvaikutusta: julkisen talouden rahoitusasema heikkenee 3%-yksikköä vuosina 2009-2010 2. Tuotantokuilu= julkisen talouden toteutunut ylijäämä verrattuna ylijäämään, joka annetuin tulo- ja menoperustein vallitsisi tuotantoresurssien täyskäyttöisyyttä vastaavalla potentiaalisen tuotannon tasolla Arvioitu käyttäen EU-komission ja jäsenmaiden käyttämää tuotantofunktiomenetelmää. Julkistalouden suhdanneherkkyyden kuvaajina on käytetty OECD:n tulo- ja menojoustoestimaatteja 3. Alempi kasvu-ura 2% synnyttää pysyvän rakenteellisen alijäämän

2) Vaihe rakenteellisen alijäämään vaikuttaminen Herkkyyslaskelma: Yleisen tuottavuuden nousu Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nosto Työurien pidentäminen vuoteen 2060 mennessä Maahanmuuton lisääminen Syntyvyy (hedelmällisyysluku) Sijoitusten tuottoasteen muutos Perusuran oletus Kestävyysvaje Pienenisi 1 %- yksiköllä, jos muutos perusuraan olisi 1,75 % +1,25 %-yksikköä / v 0 +0,25 %-yksikköä / v +2 +1 vuosi 15 000 v +10000 1.85 +0.5 4% +0.5%

Rakenteellisen alijäämään vaikuttaminen: tuottavuuden kasvu yli 2% Ei uutta Nokia Eläkkeelle myöhemmin Eri toimialojen tuottavuuserot kaventuneet huolimatta Nokia ilmiöstä: kasvu laajemmalla pohjalla Suuret yritykset keskittäneet aineetonta pääomaa Suomeen avain kasvuun palvelut: organisaatiopääoma, teollisuus T&K

Hyvän verojärjestelmän suunnittelussa huomioonotettavia tekijöitä 1. Tehokkuus ts. vaikutus taloudellisiin kiihokkeisiin. (Sen tulisi minimoida haitallisten taloudellisten kannustimien synty). 2. Horisontaalinen oikeudenmukaisuus; saman veronmaksukyvyn omaavia tulee kohdella samalla tavalla. 3. Vertikaalinen oikeudenmukaisuus; verotuksen jakautuminen maksukyvyn perusteella. 4. Yhteensopivuus haluttavien kansainvälisten taloussuhteiden kanssa. 5. Joustava ja vakaa sekä taloudellisesti että poliittisesti 6. Yksinkertainen (helppo ymmärtää) ja hallinnollisilta kustannuksiltaan kohtuullinen. 25

Rahoitustapa Yleinen vero Rahoituksen ja etujen yhteys Ei yhteyttä Politiikkavaihtoehdot Korvamerkitty vero/maksu Ei yhteyttä yksilötasolla Yhteys tulojen ja kokonaiskulutuksen välillä Sosiaalivakuutusmaksu: julkinen instituutio Sosiaalivakuutusmaksu: Ammattiliitot tai voittoa tavoittelemattomat organisaatiot Pakolliset maksut: yksityinen tuotanto Vapaaehtoiset maksut: yksityinen tarjonta Yhteys yksilötasolla: Yksilön oikeus etuisuuteen ja sen taso (aktuaarinen tai osin uudelleenjakava) Yhteys yksilötasolla: aktuaarinen tai osin uudelleenjakava Yhteys yksilötasolla: aktuaarinen Yhteys yksilötasolla: aktuaarinen Hallinnoijana työnantaja/työntekijät; ulkoistaminen Sääntely Sääntely; kytkentä julkisen sektorin muihin järjestelmiin; Valintamahdollisuus yksityisen ja julkisen/muiden ohjelmien välillä (Sääntely) 26

Verotuksen kohtaanto Miten verotaakka jaettu kansalaisten kesken? Erotettava muodollinen eli nimellinen ja todellinen eli lopullinen kohtaanto. Verotuksen kohtaannon perusasioita on, että muodollinen kohtaanto on täysin merkityksetön veron todellisen kohtaannon kannalta. Verovarojen vaikutus tulonjakaumaan tärkeää, mutta kokonaistieto vähäistä. Verovaroilla rahoitettujen menojen ja yksityisten sosiaalimenojen vaikutus mukaan. Vastaus kohtaantokysymykseen riippuu vaihtoehdoista (mihin verrataan - ei veroa vai kerätty jollain muulla konstilla). Verotuksen luonne: suhteellinen, regressiivinen vai progressiivinen? 27

Kuka maksaa hyödykeveron? Hinta P 1 S' S Ilman veroa markkinatasapaino pisteessä P 0, Q 0 Vero t=p 1 -P 0, Nimellinen kohtaanto tuottajalle: Verollinen tarjonta on S'S' ja uusi tasapaino P 1 Q 1 P 0 S' S D mutta kuka maksaa veron? Q 1 Q 0 Määrä 28

Hyödykeveron kohtaanto P 1 P 0 S' A S B Q 1 Q 0 C D S' S Alue A siirtyy kuluttajien harteille Alue B siirtyy tuottajien harteille Alue C on hyvinvointitappio. Verojen kohtaanto riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta. Vastaavasti tarkasteltuna nimellistä kohtaantoa kuluttajan näkökulmasta tarkasteltaisiin pystyakselilla tuottajan saamaa hintaa, jolloin vero siirtää kysyntäkäyrää alaspäin veron määrällä 29

Tuottaja maksaa hyödykeveron a) Vertikaalinen P tarjontakäyrä S O t O ' D P b) Horisontaalinen kysyntäkäyrä S O ' O D O Q Q Q 1 0 Q a) Vertikaalinen tarjontakäyrä (ei hyvinvointitappiota) b) Horisontaalinen kysyntäkäyrä Kuluttajan maksama hinta ei muutu 30

Kuluttaja maksaa hyödykeveron P a) Horisontaalinen tarjontakäyrä P b) Vertikaalinen tarjontakäyrä D S 1 t D S 1 S o P P 1 o t S o Q 1 Q o Q Q o = Q 1 Q Horisontaalinen tarjontakäyrä tai vertikaalinen kysyntäkäyrä (ei hyvinvointitappiota) eli joustamaton hyödykkeen kysyntä Horisontaalinen tarjontakäyrä täydellinen kilpailu kysyntää usein analysoidaan tällä oletuksella 31

Verotuksen kohtaanto kilpailevilla markkinoilla Hyödykemarkkinaesimerkki kuvioina Yleinen periaate: 1. Mitä jyrkempi (loivempi) kysyntäkäyrä tai mitä loivempi (jyrkempi) tarjontakäyrä, sitä enemmän (vähemmän) vero kohtaantuu kuluttajalle. 2. Todellinen (lopullinen) kohtaanto ei riipu nimellisestä kohtaannosta. Työmarkkinat ja verotuksen kohtaanto: Sotu-maksujen erottelu työntekijän ja työnantajan osuuteen on kohtaannon kannalta merkityksetöntä Jos työn tarjonta on suhteellisen joustamatonta (tarjontakäyrä lähes pystysuora) suurin osa verotaakasta koituu työntekijälle. Monopoli ja verotuksen kohtaanto: 1. Lineaarinen kysyntä ja tarjonta (kuluttajan maksama hinta nousee 1/2 verosta). Monopolin myynnin määrän ja sen veloittaman hinnan välillä on lineaarinen riippuvuus, Voittoa maksimoivan monopolin ongelma (MR = MC) 2. Vakiojoustoinen kysyntä (kuluttajan hinta nousee enemmän kuin vero) Varauksia edellinen analyysi osittaistasapainoanalyysiä: toimiala suhteellisen pieni Yleisen tasapainoanalyysi eri toimialojen kesken (Harbergerin malli). 32

Verotuksen käsitteitä T = Maksetut verot Z = tulo T/Z = keskimääräinen vero = muutos (delta; isokirjain) T = marginaali(raja)vero Z Suhteellinen vero: T/Z ei riipu tuloista Z Progressiivinen vero: i. määritelmä keskimääräisten tulojen avulla: T/Z kasvaa tulojen Z mukana ii. määritelmä marginaaliveron avulla T kasvaa Z:n mukana Z Regressiivinen vero: i. joko T/Z laskee Z:n mukana tai ii. T laskee Z:n mukana Z Veroaste % verokynnys tulo ennen veroa Keskimääräiset veroasteet Rajavero Kuviossa lineaarinen veroasteikko, rajavero 0 ennen verokynnystä Yksittäisten verojen progressiivisuuden tai regressiivisyyden arviointi ei ole kovin tärkeää. Tulisi arvioida koko verojärjestelmää. 33

tuloloukku Tuloloukkuja OA: Työttömyysloukku: töissä tulot alemmat OB: Heikko työttömyysloukku: tulot kasvavat vähän, esim. vapaa-ajan arvo suurempi BE: Köyhyysloukku (poverty trap) O Verot ja toimeentulotukien tulosidonnaisuus syö tulojen kasvun CD: Tulot alenevat töitä lisättäessä Estetään jos verot kohdistuvat vain toimeentulotukien jälkeiseen tuloon b+ t(1 b) b= asumistuen vähenemä tulojen kasvaessa t= vero joka kohdistuu vain tuloihin jossa vähenemä b vähennetty Tulot verojen ja toimeentulotukien jälkeen A B työttömyysloukku Muut loukut Yksinhuoltajan tuloloukut Osa-aikatyön tuloloukut Koulutusloukut Säästämisloukut Minimitoimeentulo Vahva tuloloukku C D E Tulot ennen veroja ja toimeentulotu kia 34

Hyödyke 2 Verotus ja tehokkuus: verotuksen tehokkuuskustannukset A C Budjettisuora Samahyötykäyrä E 2 E 1 A' Hyödyke 1 Verotus ja hyödykkeiden kysyntä Alkuperäinen budjettirajoitus suora AA. Kuluttajan saavuttama korkein hyöty pisteessä E 1. I 3 I 1 A Nostetaan hyödykkeen 1 veroa (uusi hinta p 1 + t 1 ): E 2 kuluttajan valitsema uusi optimipiste. Kuluttajan hyvinvointi on laskenut selvästi siirryttäessä E1:stä E2:een (I 1 > I 3 ). Verottajan keräämä vero on CE 2. Onko olemassa tapaa, jolla verottaja voisi kerätä veroja CE 2 :n verran aiheuttaen pienemmän tehokkuustappion kuin E 2 tai samansuuruisen tappion tuottaen samalla suuremman veromäärän? 35

Hyödyke 2 Verotus ja tehokkuus: könttäsummavero vaikuta veronmaksajan käyttäytymiseen B B A C E 2 E 1 D E' 3 E 3 A' I 2 I 3 A B' B Hyödyke 1 Sama indifferenssikäyrä I 3 : könttäsummavero CD budjettisuora B B (vero suurempi kuin höydykeverolla CE 2 ) kuluttajan optimipiste E 3 I 1 Könttäsummaveron ja hyödykeveron ero E 2 D on hyödykeveron tehokkuuskustannus. Vaihtoehtoinen tapa: Oletetaan, että julkinen valta kerää könttäsummaverolla määrän CE2, tätä vastaa budjettisuora BB. Könttäsummaveron tapauksessa kuluttajan optimi pisteessä E3. Vaikka könttäsummavero kerää saman verotulon kuin hyödykevero, se jättää kuluttajan korkeammalle hyötytasolle. Hyvinvointitappio on hyötytasoero välillä E2-E3. 36

Tehokkuuskustannusten tai tappioiden mittaaminen Miten tehokkuuskustannuksia mitataan? Kuluttajan ylijäämä Kompensoitu kysyntäkäyrä osoittaa miten kysytty määrä muuttuu hinnan mukana kun kuluttajaa hyvitetään niin, että alkuperäinen hyödykekokoelma on saatavilla (liikutaan samalla indifferenssikäyrällä). Oletus: hyödykkeen yhteiskunnalliset rajakustannukset ovat vakio ja tarjonta vaakasuora Kuvio 9.3.9: Alkuperäinen tasapainotilanne: kuluttajan ylijäämä AEF. Asetetaan hyödykkeelle vero t, ts. uusi hinta on (p+t). Uudessa tasapainossa havaitaan seuraavat seikat: p F p+t D C verotulo p+½t C p E A B B q 1 q 1 q 0 S (veron jälkeen) Kuluttajan ylijäämä supistuu alueeksi DCF. Verotuloa kuvaa alue ABCD. Verotulo = ostettu määrä x maksettu vero kustakin yksiköstä. Veron jälkeinen kuluttajan ylijämä (alue DCF) ja kerätty verotulo (alue ABCD) on pienempi kuin alkuperäinen kuluttajan ylijäämä (AEF) alueen (tehokkuustappion) BEC verran. S q 37

Kompensoidun Hyvinvointitappio 1 t = kysynnän verotulo 2 p hint ajousto Kaava hyvinvointitappiolle Kuviossa korkeus BC = t (vero) BE = veron t aiheuttama muutos kysynnässä Hyvinvointitappio Joustosta t*be 2 QQ P ε = Q = BE = εq PP P Muutos kysynnässä on sitä suurempi mitä suurempi on hinnan muutos ja mitä suurempi on jousto Sijoitetaan Missä t BE 2 t ˆ = t P= t, BE = Qε p = 1 2 2 1 = 2 1 = tˆ 2 t p t Qε p t p 2 pqε pqε veroaste eli veron ja hinnan välinen suhde (ad valorem vero/tuotosyksikkö) t p 38

Normatiivisen verotuksen teoriasta Optimaalinen hyödykeverotus Tehokkuus vaatii, että verojärjestelmän pitäisi vääristää markkinoiden toimintaa niin vähän kuin mahdollista. Ihanteellinen verojärjestelmä vääristää kuluttajan ja tuottajan käyttäytymistä mahdollisimman vähän: jokainen tekee päätöksensä ikään kuin veroa ei olisi lainkaan. Koska meidän on tyydyttävä vääristäviin veroihin, kysymys on siitä, 1. Onko yhdenmukainen verotus (eli veroprosentti sama kaikilla hyödykkeillä) optimaalista? 2. Mitä hyödykkeitä tulisi verottaa muita ankarammin? 3. Onko tuotannon tehokkuus haluttava asia optimaalisen hyödykeverotuksen vallitessa? 39

Optimaalinen hyödykeverotus p+t p MC=p R Sama vero p p+t MC=p D X 1 R D X 2 Ramseyn sääntö: Verot tulisi asettaa niin, että kaikkien hyödykkeiden kysyntä muuttuu samassa suhteessa. x x x 1 = 2 1 ε 2 1 = ε2 1 x2 p1 p2 t t p t 1 R Optimaalinen vero D X 1 p t 2 X 1 X X 2 2 R D Käänteisjoustosääntö (Ramseyn säännön erikoistapaus): tˆ tˆ 1 2 = ε2 ε DL (tehokkuuskustannus)=1/2 t x, verotulo R=tX: suhde ½ x/x 1 40

Kun hyödykkeiden välillä ei ole keskinäisiä riippuvuuksia, veron tulisi olla kääntäen verrannollinen niiden hintajoustoihin. Ts. mitä suurempi hyödykkeen hintajousto, sitä pienempi vero (kysynnän suhteellisten muutosten tulisi olla samat kaikilla hyödykkeillä). Ramseyn sääntö: verot tulisi asettaa kaikille hyödykkeille niin, että ne saavat aikaan suhteellisesti samansuuruisen muutoksen kompensoiduissa kysynnöissä. Ongelma: vapaa-aikaa ei voi verottaa ellei p x + nl = i (1 + τ*) p x + (1 + τ*) nl = p x + nl = i i nl ilman (1 T ) nl veroja nl L kokonaisaikavaranto l =1-L vapaa-aika τ* kaikkien hyödykkeiden ml. vapaaajan vero T vastaava kokonaisaikavarannon vero Jos olisi mahdollista verottaa kokonaisaikavarantoa ja arvottaa tuntipalkka, päädyttäisiin first best -tilanteeseen eikä tehokkuuskustannuksia syntyisi. Vaihtoehto Corlett-Hague tulos Vapaa-ajan kanssa komplementaarisia hyödykkeitä verottamalla päästään kiinni itse vapaa-aikaan. 41

Ramseyn säännön tulkinta tilanteessa, jossa on kaksi hyödykettä ja vapaa-aika (ns. Corlett-Hague -tulos): Verotetaan ankarammin hyödykettä, joka on komplementaarinen vapaa-ajan kanssa (esim. golf-kerho). Idea: koska vapaa-aikaa ei voi suoraan verottaa (olettamus), verotetaan hyödykettä, joita kulutetaan sen yhteydessä. Jotta Corlett-Hague tulos ja Ramseyn sääntö pätisivät yhdessä, suhteellisesti joustamattomien hyödykkeiden tulee olla myös suhteellisesti heikosti substituutteja vapaa-ajan kanssa. Edellä tarkasteltiin vain tehokkuutta edustavan kuluttajan maailmassa. Otetaan huomioon myös tulonjakokysymys. Jos yhteiskunnalla on tulonjakotavoitteita, voidaan Ramseyn sääntö yleistää usean hengen talouteen. Yleistetty Ramseyn sääntö Verojen muutoksen aiheuttaman hyödykkeen kompensoidun kysynnän muutoksen tulisi olla sitä pienempi, mitä a. enemmän hyödykettä kuluttavat sellaiset kotitaloudet, joiden tulojen yhteiskunnallinen rajahyöty on korkea; b. suurempi verotettavien hyödykkeiden rajakulutusalttius on kyseessä olevalla kotitaloudella 42

OECD 2007 Consumption Taxes: the Way of the Future? Ei verota säästämistä Rajaverot alemmat Välttämättömyyshyödykkeiden alempi verotus ei kovin vääristävää: tulonjakovaikutukset suosiollisemmaksi mutta suorat tulonsiirrot tehokkaampia Kiinteillä valuuttakursseilla, VAT tuonnille ja hyvitys viennille parantaa kilpailukykyä Yritysverot/sos.turv.maksut alennus parantaisi kilpailukykyä 43

Verotuksen painopisteen muuttaminen Mallilaskelmia pitkänaikavälin vaikutuksista Verotuloneutraali kompensaatio Kulutusveron nosto, % -yks. Tuloveron lasku Välillisten työvoimakustannusten lasku Tulonsiirtojen nosto Tuotanto, % 1 0.53 0.70-0.52 Kulutus, % 1 0.63 1.05-0.51 Investoinnit, % 1 0.48 0.68-0.48 Työllisyys, % 1 0.25 0.32-0.24 Verokiila, % -yks. 1-0.95-2.98 1.07 Huom: Vaikutukset on esitetty prosentin tai prosenttiyksikön poikkeamina pitkän aikavälin tasapainosta, kun kulutusveroa nostetaan pysyvästi 1 prosenttiyksiköllä. Verokiila on kotitaloudelle maksetun veronjälkeisen kulutuspalkan ja yritysten efektiivisten työvoimakustannusten välinen erotus. 44 Lähde: Suomen pankin laskelmat Erkki Liikasen puhe: Verotus ja talous taantumassa entä sen jälkeen?

Verotuksen painopisteen muuttaminen Mallilaskelmia lyhyen aikavälin vaikutuksista Vuotta reformin alusta T+1 T+2 T+3 T+5 Tuotanto, % 0.05 0.18 0.29 0.39 Kulutus, % 0.02 0.11 0.17 0.21 Investoinnit, % 0.20 0.37 0.50 0.59 Työllisyys, % 0.03 0.13 0.19 0.24 Verokiila, % -yks. 0.16-0.46-0.67-0.77 Huom: Vaikutukset on esitetty prosentin tai prosenttiyksikön poikkeamina pitkän aikavälin tasapainosta, kun kulutusveroa nostetaan 1 prosenttiyksiköllä ja kulutusveron nosto kompensoidaan ansiotuloverotusta asteittain keventämällä. Verokiila on kotitaloudelle maksetun veronjälkeisen kulutuspalkan ja yritysten efektiivisten työvoimakustannusten välinen erotus. Lähde: Suomen pankin laskelmat 45

Verosuosituksia ETLA 2009 Kohti parempaa verotusta Eväitä verokeskusteluun Säästämisen tuotosta riskitön korko verovapaaksi, perintöverotus tulonjakosyistä Yhtiöverokantojen alentaminen ajankohtaista - verokilpailu. Työn verotuksen lieventäminen, työllisyysloukut, työllisyysasteen nosto Kulutuksen verotus, ei alennettuja verokantoja Kiinteistöverot kansainvälisesti matalat, mahd. likviditeettivaikutuksia syytä lieventää Vuokralla asumisen verotusta kevennettävä Pääomatuloihin vapautus verotuksesta 46

Tuloverotus Progressiivista verotusta on pitkään yritetty perustella lähtemällä jostakin perustavammasta yhteiskunnallisesta taustaperiaatteesta. Edgeworth osoitti, että utilitarismi, hyötysumman maksimointi, ja oletukset tulon vähenevästä rajahyödystä, jokaisen ihmisen yhtäläisestä kyvystä nauttia tuloista sekä kiinteästä kokonaistulosta, antavat kansantaloustieteessä vankkoja perusteita tulojen tasaukselle. Verotuksen vaikutukset kokonaistuloon, siis kannustinvaikutukset, tulisi ottaa huomioon. 47

Table I.1. Marginal personal income tax and social security contribution rates on gross labour income 1 Denmark Central gvt 5.0% 10.6% 24.3% 24.3% AW=330796 Sub-central 29.8% 30.7% 30.7% 30.7% Combined 34.9% 41.2% 55.0% 55.0% Employee SSC 8.0% 8.0% 8.0% 8.0% All-in 42.9% 49.2% 63.0% 63.0% Employer SSC 0.0% 0.0% 0.0% 0.0% Total tax wedge 42.9% 49.2% 63.0% 63.0% Finland Central gvt 18.4% 18.8% 24.0% 24.0% AW=33710 Sub-central 18.1% 18.1% 18.1% 18.1% Combined 36.5% 36.9% 42.1% 42.1% Employee SSC 7.0% 7.0% 7.0% 7.0% All-in 43.5% 43.9% 49.1% 49.1% Employer SSC 24.0% 24.0% 24.0% 24.0% Total tax wedge 54.4% 54.8% 58.9% 58.9% Lähde: OECD Taxation of Wage Income (2006) 48

Table I.4. Top marginal personal income tax rates for employee 2000 Statutory Income Threshold (multiple Threshold in $ (using Top marginal rates Country All-in Tax Rate AW) 2 PPP) 4 Hungary 77.7% 40.0% 0.9 10 092 Belgium 68.0% 63.9% 1.2 34 316 Denmark 63.3% 59.7% 1.0 33 476 Netherlands 60.0% 60.0% 1.6 33 825 Sweden 55.4% 55.4% 1.5 28 655 Norway 55.3% 47.5% 2.6 33 087 Germany 53.8% 53.8% 1.7 38 000 Greece 53.7% 45.0% 3.8 21 489 Finland 53.7% 48.7% 1.2 27 596 Italy 51.9% 46.4% 3.9 24 726 Ireland 50.5% 44.0% 1.0 23 065 Switzerland 49.5% 43.2% 4.0 34 428 Japan 49.5% 50.0% 4.5 32 451 Austria 49.3% 45.0% 1.4 32 501 Australia 48.5% 48.5% 1.2 30 621 Spain 48.0% 48.0% 4.4 23 106 United States 48.0% 46.7% 10.8 27 372 France 46.5% 53.3% 2.9 29 189 Canada 46.4% 46.4% 1.7 29 795 Portugal 46.0% 35.0% 1.5 16 778 Poland 45.1% 40.0% 3.3 13 552 Mexico 42.9% 40.0% 49.3 7 828 Czech Republic 40.5% 32.0% 2.4 11 431 United Kingdom 40.0% 40.0% 1.4 37 294 Slovak Republic 35.0% 35.0% 3.2 9 215 Lähde: OECD single person without dependants based on the earnings level where the top statutory rate first Applies 2000. additional central and subcentral government personal income tax, plus employee social security contribution, resulting from a unit increase in gross wage earnings. include employee social security contributions and if they are deductible in central government taxes etc. 49

Table I.4. Top marginal personal income tax rates for employee 2006 Statutory Income Threshold (multiple Threshold in $ (using Country All-in Tax Rate AW) 2 PPP) 4 Hungary 73.3% 36.0% 0.8 14 611 Denmark 63.0% 59.7% 1.1 38 728 Belgium 60.7% 53.5% 1.7 42 089 Germany 57.3% 45.4% 1.4 44 920 Sweden 56.6% 56.6% 1.4 35 074 Finland 55.7% 50.9% 1.8 36 043 Netherlands 52.0% 52.0% 1.3 42 596 Greece 49.6% 40.0% 1.3 30 645 France 48.6% 55.9% 2.7 35 015 Australia 48.5% 48.5% 1.8 38 462 Portugal 48.4% 42.0% 4.9 20 888 Ireland 48.0% 42.0% 1.1 29 748 Japan 47.9% 50.0% 4.4 39 310 Switzerland 47.9% 42.1% 3.5 41 600 Norway 47.8% 40.0% 1.9 40 015 Canada 46.4% 46.4% 2.8 32 363 Spain 45.0% 45.0% 2.6 26 959 Italy 44.1% 44.1% 4.6 27 699 United States 42.7% 41.4% 10.6 32 503 Austria 42.7% 50.0% 2.0 39 553 Poland 42.4% 40.0% 3.1 15 885 United Kingdom 41.0% 40.0% 1.2 49 835 Czech Republic 40.5% 32.0% 1.6 16 131 New Zealand 39.0% 39.0% 1.4 28 346 Slovak Republic 27.2% 19.0% 0.5 13 335 Lähde: OECD single person without dependants based on the earnings level where the top statutory rate first Applies 2006. 50

Tuloverotus Prototyyppejä: I. "lattia köydyydelle, katto rikkaudelle" t korkea suurille ja pienille tuloille, muuten alhainen C C D t A B 45 wh wh tasa-arvoisuuden kannalta puolusteltavissa, mutta insentiivien kannalta ei välttämättä jos insentiivit tärkeitä, tulisi välttää korkeita veroja jos vähän suurituloisia niin vähän verotuloja jakauman alapää: tietyn tulotason turvaaminen, jos esimerkiksi alhaiset kustannukset vähäisen lukumäärän vuoksi 51

Tuloverotus Prototyyppejä: I. "Insentiivipainotteinen järjestelmä" t alhainen suurille ja pienille tuloille, muuten korkea C t A B C D 45 wh wh Alhaisilla ja korkeilla tuloilla rajaveroasteet alhaiset alhaisen hyvinvoinnin omaavilla suuri painoarvo valtion verotulojen maksimointi 52

Tuloverotus Kahden työntekijän malli Brown.&Jackson. s. 376-381 kaksi distribuution mahdollisuutta: a) suurituloisten 0-marginaaliveroaste lisää työntekoa ja heidän hyvinvointia b) suurituloisten 0-marginaaliveroaste lisää valtion verotuloja ja mahdollistaa suuremman redistribuution (vaikka bruttotulojen erot kasvavat) Y Y vero e 1 > e o G F U 1 U o = U 1 D U o Palkka F D a) suuri tuloisten hyöty b) verotulot marg. budjettiraj. kulmakerroin ei muutu eli rajaveroaste = 0 A A Vapaa-aika 53

Kolmen työntekijän malli B.&J. s. 381-385: kahden työntekijän mallissa varakkaammalta saatujen verotulojen maksimointi 0-marginaaliveroasteella voi johtaa sitä suurempituloisilta saatavan verotulokertymän laskuun yl. marginaaliverojen alentaminen todennäköisemmin lisää verotuloja, jos vain vähän rikkaita nettotulojen keskimääräistäminen Kompromissi: t vakio (Stiglitz s. 532-533, Tuomala kuviot 55.a-b s. 214) yksinkertainen, lähdeverotus mahdollinen minimitoimeentulo (k) tuloista riippumatta, mahdollista painottaa tulonjakoa ja tehokkuutta vähennyksin yritys- ja henkilöverotuksen integrointi: korkojen verotusta vastaa niiden vähennyskelpoisuus lainanottajan taholta (yritys tai yksityishenkilö) Analyysi jättää huomioimatta: 1) epävarmuuden tulevista tuloista 2) tulojen vaihtelu elinkaarella 3) kotitalouksien työn tarjonta 4) työvoiman kansainvälinen liikkuvuus 5) ei-vakioinen tuntipalkka 54