1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä"

Transkriptio

1 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa rajoitteita finanssipolitiikalle. Lisäksi hallitus päättää joistakin tavoitteista ja rajoitteista ohjelmassaan tai julkisen talouden suunnitelmassa. Kansalliset ja EU:n finanssipoliittiset säännöt koskevat julkista sektoria (julkisyhteisöjä). Julkinen sektori koostuu valtiosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Koko julkisen sektorin lisäksi sääntöjä ja rajoitteita asetetaan kullekin alasektorille erikseen. Alasektorille erikseen asetetuilla tavoitteilla pyritään varmistamaan, että julkisen sektorin kokonaistavoite toteutuu. Siten alasektoreille asetetuilla tavoitteilla koordinoidaan ja sovitetaan yhteen eri sektoreiden toimia, jotta kokonaistavoitteessa pysytään. Finanssipoliittiset säännöt asettavat rajoitteita tai numeerisia raja-arvoja keskeisille julkisen talouden indikaattoreille. Alla kuvataan lyhyesti näitä julkisen talouden indikaattoreita ja niiden suhdetta eri sääntöihin. Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä Julkisyhteisöjen rahoitusasema (myös julkisyhteisöjen jäämä tai nettoluotonanto) saadaan, kun julkisyhteisöjen tuloista vähennetään julkisyhteisöjen menot. Kun menot ylittävät tulot, rahoitusasema muodostuu alijäämäiseksi. Pääsääntö on, että alijäämä katetaan velkarahoituksella, kun taas ylijäämä on julkista säästämistä. 1 Koska julkisyhteisöjen alijäämä lisää julkista velkaa, on luontevaa asettaa rajoitteita alijäämälle. Julkisyhteisöjen rahoitusasema ottaa huomioon kaikki julkisyhteisöjen tulot ja menot. Joissakin tilanteissa on kuitenkin kiinnostavaa keskittyä nk. perusjäämään, jossa tuloista vähennetään kaikki muut menot paitsi korkomenot. Korkomenot kuvaavat aiemmin otetun velan hoidosta syntyviä kustannuksia, eikä julkisyhteisöjen rahoitusasema siksi kuvaa taloudenpidon nykytilannetta. Jos siis ollaan kiinnostuneita siitä, ovatko nykyhetken tulot ja menot tasapainossa, on kiinnostavampaa tarkastella julkisyhteisöjen rahoitusaseman sijaan perusjäämää. Perusjäämä onkin eräänlainen reaaliaikainen julkisen sektorin kestävyyden mitta: sen avulla arvioidaan, kykeneekö julkinen sektori selviämään sen hetkisistä menoistaan tulorahoituksella ts. ottamatta lisää velkaa. Jos perusjäämä on alijäämäinen, julkinen sektorin nykyinen tulotaso ei riitä nykyisten menojen maksuun. Suhdannekorjattu jäämä ja rakenteellinen rahoitusasema Perusjäämä kuvaa taloudenhoidon nykytilannetta. Se ei kuitenkaan kerro, mistä mahdollinen alijäämä muodostuu. Esimerkiksi taantumassa tulonsiirroilla on taipumus lisääntyä ja verotuloilla taipumus vähentyä automaattisesti ilman julkisen vallan aktiivisia toimia. Jos halutaan erottaa suhdanneautomatiikan ja julkisen vallan toimenpiteiden vaikutus julkisyhteisöjen rahoitusasemaan, lasketaan suhdannekorjattu julkisyhteisöjen jäämä. Suhdannekorjattu jäämä kertoo, mikä rahoitusasema olisi, jos kansantaloudessa vallitsisi nk. normaalit ajat, eli suhdannetilanne olisi neutraali. Jos suhdannekorjattu jäämä on negatiivinen silloin, kun julkisyhteisöjen jäämä on negatiivinen, julkisen sektorin velkaantuminen ei johdu pelkästään taloussuhdanteesta vaan julkisen sektorin tuloihin nähden liian korkealle viritetyistä menoista. 1 Koska julkisyhteisöihin luetaan myös sosiaaliturvarahastot, on hyvä huomata, että työeläkerahastojen ylijäämää ei käytetä julkisyhteisöjen velan lyhentämiseen.

2 2(5) Rakenteellinen rahoitusasema eli rakenteellinen jäämä on hyvin lähellä suhdannekorjattua jäämää. Siinä julkisyhteisöjen nimellisestä jäämästä poistetaan suhdanteen vaikutuksen lisäksi kertaluontoisten ja tilapäisten tulojen ja menojen vaikutukset. Näin voidaan erottaa, mikä osuus ali- tai ylijäämästä johtuu rakenteellisista tekijöistä, mikä taloussuhdanteesta ja mikä kertaluontoisista tuloista tai menoista. Rakenteellinen jäämä ja erityisesti sen muutos kahden ajanhetken välillä kuvaa finanssipolitiikan viritystä, ts. sitä onko finanssipolitiikka ollut elvyttävää vai kiristävää. Kansallisessa ja Euroopan unionin lainsäädännössä tavoitteita on myös asetettu rakenteelliselle rahoitusasemalle. Näin pyritään varmistamaan, että automaattiset vakauttajat taantumassa kasvavat tulonsiirrot ja alenevat verotulot saavat toimia vapaasti, sillä niillä tiedetään olevan suhdannevaihteluja tasapainottava vaikutus, eikä niihin siksi olisi syytä puuttua. Yleisesti myös ajatellaan, että hyvinä taloudellisina aikoina julkisen sektorin tulisi säästää, jotta huonoina aikoina olisi varaa tarvittaessa velkaantua. Lainsäädännön avulla pyritään varmistamaan, että julkinen sektori ei virittäisi menojaan pysyvästi tulojaan korkeammaksi ja että julkisyhteisöjen velka ei kasvaisi kestämättömän suureksi. Rakenteellisen jäämän laskemisessa ongelmaksi näyttää kuitenkin muodostuvan suhdannetilanteen arviointi reaaliaikaisesti: käsitys talouden suhdanteesta täsmentyy usein vasta vuosien jälkeen, minkä johdosta rakenteellisen jäämän reaaliaikaiseen mittaamiseen liittyy huomattavaa suhdanteen arvioimisesta johtuvaa epävarmuutta. Tuotantokuilu ja potentiaalinen tuotanto Tuotantokuilua käytetään talouden suhdannetilan arvioimiseen ja suhdannekorjattujen indikaattoreiden laskemiseen. Tuotantokuilu on bruttokansantuotteen ja potentiaalisen tuotannon erotus suhteessa potentiaaliseen tuotantoon. Tuotantokuilu kertoo kuinka monta prosenttia kunkin ajanhetken havaittu tuotanto ylittää tai alittaa talouden tuotantopotentiaalin. Jos talouden tuotanto ylittää potentiaalin, talous on noususuhdanteessa. Vastaavasti jos tuotanto jää alle potentiaalin, talous on laskusuhdanteessa. Tuotantokuilun laskennassa käytetty potentiaalinen tuotanto määritellään talouden tuotannon keskeisten tekijöiden funktiona. Näin ollen pitkällä aikavälillä talouden tuotantopotentiaaliin vaikuttavat investoinnit, työpanos ja kokonaistuottavuus. Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu ovat havaitsemattomia muuttujia, joiden mittaaminen on hankalaa. Siksi EU:ssa on sovittu yhteisen laskentamenetelmän käyttämisestä, jota Suomen valtiovarainministeriökin käyttää omissa arvioissaan. Julkisen talouden kestävyys: kestävyysindikaattorit ja kestävyysvaje Edellä kuvatut indikaattorit ovat hyödyllisiä julkisen talouden lyhyen aikavälin kestävyyden arvioinnissa. Jos halutaan arvioida, onko julkinen talous kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä, tarkastellaan erilaisia kestävyysindikaattoreita. Indikaattoreiden avulla arvioidaan voidaanko tulevaisuuteen luvatut sitoumukset, esimerkiksi eläkkeet ja muut ikäsidonnaiset menot, rahoittaa arvioiduilla tulevilla tuloilla. Indikaattorit lasketaan ehdolla, että velka-aste ei nouse kestämättömälle tasolle. Esimerkiksi usein käytetty S 2 - kestävyysindikaattori kertoo kuinka suuri pysyvä veronkorotus, menojen leikkaus tai näiden yhdistelmä suhteessa bruttokansantuotteeseen tarvitaan, jotta julkinen sektori voi vastata tulevaisuuden velvoitteisiinsa. Esimerkiksi jos indikaattorin arvo on viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, julkisen talouden keskipitkän aikavälin sopeutustarve on viiden prosentin suuruinen.

3 3(5) Vaikka kestävyysindikaattorit ovat jossain määrin herkkiä tehdyille laskentaoletuksille, on ne syytä ottaa vakavasti. Kestävyysvaje nimittäin viestii sukupolvien välisestä tulonjaosta: suuri kestävyysvaje kertoo mm. siitä, että olemme antaneet nykyisille sukupolville (työssäkäyville ja eläkeläisille) kestämättömän korkean hoiva- ja eläkelupauksen, jonka maksajaksi joutuvat nuoremmat ja vielä syntymättömät ikäluokat. Nykyiset ja tulevat edunsaajat eivät siis ole osallistuneet riittävästi omien eläkkeidensä ja hoivamenojensa maksuun. Velkakriteerit Euroopan unionin perussopimus asettaa rajan julkisen talouden velalle. Perussopimuksen mukaan julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää 60 prosenttia, paitsi jos velkasuhde pienenee ja lähestyy viitearvoa riittävän nopeasti. Jos velkasuhde ylittää 60 prosenttia, sen riittävän nopeaa pienenemistä arvioidaan kolmella kriteerillä: taaksepäin katsova kriteeri, eteenpäin katsova kriteeri ja suhdannekorjattu velka. Sekä taakse- että eteenpäin katsovassa kriteerissä tavoite on, että havaitun velka-asteen ja 60 prosentin rajan välinen etäisyys kutistuu keskimäärin 5 prosenttia vuodessa kolmen vuoden aikajaksolle laskettuna. Taaksepäin katsovan kriteerin raja-arvo lasketaan kullekin vuodelle sitä edeltävien kolmen vuoden velka-asteista. Esimerkiksi vuoden 2015 taaksepäin katsovan velkakriteerin raja-arvo saadaan vuosien velka-asteiden painotettuna keskiarvona. Tuohon raja-arvoon verrataan kyseisen vuoden, siis esimerkissämme vuoden 2015, velkaastetta. Jos velka-aste on raja-arvoa korkeampi, kriteeri ei täyty. Jos maan velka-aste on aiemmin ollut alle 60 prosenttia, taaksepäin katsovaa kriteeriä ei tarkastella. Eteenpäin katsovan kriteerin laskenta perustuu ennustettuun velkaan. Se lasketaan samalla tavalla kuin taaksepäin katsova kriteeri, mutta siinä arvioidaan ennustetaanko velan laskevan riittävästi kahden vuoden päästä tarkasteluvuodesta. Esimerkiksi vuonna 2015 arvioidaan, onko vuonna 2017 velka-aste laskenut riittävästi. Raja-arvo lasketaan vuosien ennustetuista velka-asteista. Lisäksi tarkastellaan nk. suhdannekorjattua velkaa. Nimensä mukaisesti suhdannekorjattu velka mittaa, mikä jäsenmaan velka-aste olisi, jos suhdannetilanne olisi neutraali. Tavoitteena on poistaa suhdanteen vaikutus julkisesta velasta ja arvioida rakenteellista velkaantumista. Suhdannekorjattua velkaa verrataan taaksepäin katsovan velan raja-arvoihin, ei suoraan 60 prosentin rajaan. Näin ollen myös suhdannekorjatun velan arvioiminen on ajankohtaista vasta, kun maa on ylittänyt 60 prosentin velka-asteen vähintään kolme vuotta peräkkäin. Muussa tilanteessa suhdannekorjattu velka otetaan huomioon nk. merkityksellisenä tekijänä. Keskipitkän aikavälin tavoite Finanssipoliittisessa laissa (869/2012) Suomi on asettanut nk. keskipitkän aikavälin tavoitteen. Sen saavuttamista arvioidaan kahden pilarin perusteella. Ensimmäinen pilari on rakenteellinen jäämä, jossa verrataan rakenteellisen jäämän vuosittaista muutosta ns. vaadittuun sopeutukseen. Vaadittu sopeutus määritetään talouden keskeisten indikaattoreiden perusteella komission ennusteeseen nojautuen. Vaaditun sopeutuksen määrittelyssä käytetyt indikaattorit ovat talouskasvu, potentiaalinen kasvu, tuotantokuilu, velka-aste ja pitkän aikavälin kestävyys. Toinen pilari on nk. menosääntö, joka asettaa ylärajan julkisyhteisöjen reaalisten nettomenojen kasvulle. Menosäännön saama arvo riippuu edellä mainituista keskeisten indikaattoreiden arvosta, erityisesti potentiaalisen tuotannon keskimääräisestä kasvusta, sekä siitä onko maa saavuttanut rakenteelliselle rahoitusasemalle asetetun tavoitteen vai ei.

4 Lisää kansallisesta lainsäädännöstä Euroopan unionin finanssipolitiikkaa koskevasta lainsäädännöstä voi lukea osoitteesta 4(5)

5 5(5) Lähteitä European Commission (2012): Fiscal sustainability report European Economy 8/2012. European Commission (2013): Vade mecum on Stability and Growth Pact, European Economy, Occasional Papers 151, May Euroopan unioni (2010): Konsolidoidut sopimukset. Perusoikeuskirja. Maaliskuu 2010.

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 218-221 Seppo Orjasniemi Pääsihteeri 15 toukokuuta 217 Hallituksen finanssipolitiikan linja Keskeiset tavoitteet Julkisen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on

Lisätiedot

Lausunto liittyen valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta

Lausunto liittyen valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta Valtiovarainvaliokunnalle 22.4.2016 Lausunto liittyen valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta Roope Uusitalo puheenjohtaja, talouspolitiikan arviointineuvosto Hallituksen julkisen

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2019 COM(2019) 534 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta havaitun merkittävän poikkeaman korjaamisesta

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014,

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Ranskassa tehdyn päätöksen 2009/414/EY kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Ranskassa tehdyn päätöksen 2009/414/EY kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2018 COM(2018) 433 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Ranskassa tehdyn päätöksen 2009/414/EY kumoamisesta FI FI Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2019 talousarvioesityksestä

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2019 talousarvioesityksestä 11.10.2018 Sivu 1 / 5 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 28.9.2018 Asia: HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 Talouspolitiikan arviointineuvoston

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2018 talousarvioesityksestä

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2018 talousarvioesityksestä 24.1.217 Sivu 1 / 6 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 17.1.217 Viite: HE 16/217 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 218 Talouspolitiikan arviointineuvoston

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Belgiassa annetun päätöksen 2010/283/EU kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Belgiassa annetun päätöksen 2010/283/EU kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2014 COM(2014) 437 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Belgiassa annetun päätöksen 2010/283/EU kumoamisesta FI FI Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2020 talousarvioesityksestä ja Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2020 talousarvioesityksestä ja Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 18.10.2019 Sivu 1 / 6 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 9.10.2019 Asia: VNS 2/2019 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020 2023 Asia: HE 29/2019

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Sivu 1 / 7 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 9.5.217 Viite: VNS 4/217 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 218 221 Talouspolitiikan arviointineuvoston

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6892 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta FI FI YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015,

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka

Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien

Lisätiedot

Yhteenveto kertomusluonnoksen lausunnoista

Yhteenveto kertomusluonnoksen lausunnoista 8.9.2015 Dnro 215/56/2015 1 (5) K 17/2015 vp Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015 Yhteenveto kertomusluonnoksen lausunnoista Valtiontalouden tarkastusvirasto on saanut viitekohdassa mainitun erilliskertomuksen

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Hallituksen talouspolitiikasta

Hallituksen talouspolitiikasta Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta

Lisätiedot

Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta

Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta 3.11.2017 Dnro 328/56/2017 1 (5) Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta Arvion perusta Valtiontalouden tarkastusviraston lakisääteisenä tehtävä on valvoa osana valtiontalouden hoidon

Lisätiedot

Suomen talous korkeasuhdanteessa

Suomen talous korkeasuhdanteessa Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en) 9328/16 ECON 488 UEM 230 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Sloveniassa annetun päätöksen

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10000/17 ECON 496 UEM 188 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Kroatiassa annetun päätöksen

Lisätiedot

Finanssipoliittisista säännöistä. tavoitteen kanssa ja että hallituksen ilman suhdannekorjausta

Finanssipoliittisista säännöistä. tavoitteen kanssa ja että hallituksen ilman suhdannekorjausta Kansantaloudellinen aikakauskirja 112. vsk. 2/2016 Finanssipoliittisista säännöistä Roope Uusitalo Finanssipoliittisten sääntöjen tarkoituksena on lisätä talouspolitiikan uskottavuutta, läpinäkyvyyttä

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta

Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta 3.11.2017 Dnro 328/56/2017 1 (5) Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta Arvion perusta Valtiontalouden tarkastusviraston lakisääteisenä tehtävä on valvoa osana valtiontalouden hoidon

Lisätiedot

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019) ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

Pääekonomisti vinkkaa

Pääekonomisti vinkkaa Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 2:Kuntatalouden tila 2018 Tilastokeskuksen otospohjainen kuntataloustilasto vuoden 2018 alkupuolelta kertoo, että kuntatalous kehittyi odotuksiin nähden varsin heikosti. Kuntien

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Sivu 1 / 6 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 27.4.2018 Viite: VNS 1/2018 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019 2022 Talouspolitiikan arviointineuvoston

Lisätiedot

Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta

Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta 31.10.2018 Dnro 342/56/2018 1 (7) Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta Tämä muistio sisältää pääkohdat Valtiontalouden tarkastusviraston ennakollisesta, julkisen talouden kehitystä

Lisätiedot

Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015, K 17/2015 vp ja K 9/2015 vp

Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015, K 17/2015 vp ja K 9/2015 vp Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015, K 17/2015 vp ja K 9/2015 vp Budjettivalvontapäällikkö, KTT Heidi Silvennoinen Ekonomisti, KTT Jenni Jaakkola 20.10.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen

Lisätiedot

Umpimähkään valitut menetelmät tuottavat umpimähkäisiä tuloksia

Umpimähkään valitut menetelmät tuottavat umpimähkäisiä tuloksia artikkeli Ilkka kiema Ennustepäällikkö palkansaajien tutkimuslaitos ilkka.kiema@labour.fi Kuvat maarit kytöharju Umpimähkään valitut menetelmät tuottavat umpimähkäisiä tuloksia Rakenteellisen jäämän arviointia

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10001/17 ECON 497 UEM 189 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Portugalissa annetun päätöksen

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Kymmenen vuotta sitten

Kymmenen vuotta sitten artikkeli henri keränen Palkansaajien tutkimuslaitos Nuorempi tutkija henri.keranen@labour.fi Valokuvat maarit kytöharju Suhdannepolitiikan harjoittamisen ongelmia rahaliitossa Yksi asia, minkä EMUssa

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori

Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa Pentti Meklin emeritusprofessori Miten talous on kehittynyt ja miten kunnat ovat sopeuttaneet? I. Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTU2-kunnissa

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Tarkastusvaliokunta

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Tarkastusvaliokunta Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019 2022 Tarkastusvaliokunta 25.4.2018 Lähtökohtia Tämän hallituksen viimeinen kehyspäätös Pohjana kevään 2017 kehyspäätös / julkisen talouden suunnitelma Meno-

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6..206 COM(206) 727 final ANNEXES to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Portugalin esittämästä talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Portugalin esittämästä talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.11.2016 COM(2016) 900 final 2016/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Portugalin esittämästä talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2016/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Portugalin

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Julkisen talouden kehys. Päivi Nerg

Julkisen talouden kehys. Päivi Nerg Julkisen talouden kehys Päivi Nerg 12.2.2019 1 Talouskasvu syntyy työstä, pääomasta ja uusista ideoista 2 Suomi on ollut huikea taloudellinen menestystarina! 102 400 BKT henkeä kohti, vuoden 2011 kansainvälistä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Jenni Jaakkola, Seppo Orjasniemi ja Heidi Silvennoinen

Jenni Jaakkola, Seppo Orjasniemi ja Heidi Silvennoinen Kansantaloudellinen aikakauskirja 112. vsk. 1/2016 Finanssipolitiikkaa valvomassa Jenni Jaakkola, Seppo Orjasniemi ja Heidi Silvennoinen Suomen taloutta vaivaavan taantuman pitkityttyä valtion hallinnon

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman

Lisätiedot

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.

Lisätiedot

Ilari Ahola, Jenni Pääkkönen ja Veliarvo Tamminen

Ilari Ahola, Jenni Pääkkönen ja Veliarvo Tamminen Kansantaloudellinen aikakauskirja 113. vsk. 4/2017 Finanssipolitiikan päätösperäisyyden arvioiminen Ilari Ahola, Jenni Pääkkönen ja Veliarvo Tamminen Tässä artikkelissa kuvataan vaihtoehtoisia tapoja arvioida

Lisätiedot

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Talouspolitiikan säännöstö ja julkisten investointien rahoitus

Talouspolitiikan säännöstö ja julkisten investointien rahoitus Henna Busk Janne Huovari Valtteri Härmälä Talouspolitiikan säännöstö ja julkisten investointien rahoitus Tammikuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2/2016 ISSN PDF 2342-6799

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen tarkastus 2014

Vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen tarkastus 2014 Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastus Dnro 197/51/2013 22.5.2014 Vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen tarkastus 2014 Tarkastusmuistio Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO. Arviointi toimista,

KOMISSION TIEDONANTO. Arviointi toimista, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2014 COM(2014) 431 final KOMISSION TIEDONANTO Arviointi toimista, jotka PUOLA on toteuttanut neuvoston10. joulukuuta 2013 antaman suosituksen johdosta ja jotka KROATIA on

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa

Lisätiedot