Laatutyöstä
Miten Haapaveden opistolla Laatupäällikkö
Kuuden opiston yhteistyönä Mittarit, kyselylomakkeet valmiit, käytetty 10 vuotta, lukuvuosipalaute opiskelijoilta, henkilökunnan työtyytyväisyys Johtoryhmä käy läpi syksyisin Ongelmakohdat kehittämiskohdiksi Selkeyttää toimintaa, kootaan hajallaan olevat tiedot samaan paikkaan. IMS-järjestelmä käytössä
Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori
tavoitteena saada JEDU:n oppilaitoksille laatukäsikirja valmiiksi 2015, laatukoordinaattori tehnyt laatutyötä HAO:lla 4 vuotta ja vuoden nyt JEDU:ssa EFQM viitekehys pohjana ohjeet ja prosessikuvaukset (Visioohjelmalla) kootaan intraan (Silta), se on kaikille yhteinen ja avoin
jokainen ammattiopisto tekee oman toimintakuvauksen; mitä tehdään, miten tehdään Kuntayhtymä asettaa tavoitteet ja luvut Mittareita on omia esim. opiskelijapalaute, henkilöstökyselyt, työllistymiskyselyt Lisäksi tilastokeskuksen tilastot
tuloksista tehdään johtoryhmässä johtopäätöksiä Strategiapäivät 2-3 päivää kesäkuun alussa Ryhdytään toimenpiteisiin jos tarpeen tiedon keruu työlästä, tietoa monessa paikassa
Haapaveden kaupungin koulutoimen arviointisuunnitelma Tehty esim. vuosille 2001-2004 A) yhteiset arviointikohteet Kohteena olivat tieto- ja viestintäteknisten laitteiden määrä ja laatu kouluilla sekä opettajien tieto- ja viestintätekniset valmiudet Elämänhallinta, ostopalveluna Työssä jaksaminen
B) lisäksi jokainen kaupungin koulu laatii vuosittain työsuunnitelmaansa arviointiosion, jossa kuvataan ko. lukuvuonna koulukohtaisesti arvioitavat kohteet C) koululautakunnan erikseen päättämät arviointikohteet; lautakunta seuraa ja vertailee vuosittain kaupungin koulutoimeen käytettyjä resursseja ja tekee niiden pohjalta arviointeja resurssien kohdentamisesta
Kohdasta B tarkemmin Koulun toiminnan arvioinnin periaatteet on myös määritelty paikallisessa OPS:ssa. Arviointi perustuu lainsäädäntöön Arviointi on koulun johtamisen ja sen toiminnan apuväline Arvioinnin avulla selvitetään resurssitarpeita laadukkaan kasvatus- ja opetustyön toteuttamiseen.
Tavoitteena on, että saatu arviointi tieto on laadullista ja määrällistä mahdollisimman luotettavaa ja vertailukelpoista oikea-aikaista ja oikein kohdistettua monipuolisesti ja systemaattisesti koottua käsitelty mahdollisimman perustellusti ja tutkivin menetelmin
Arvioinnissa pyritään avoimuuteen siten, että arvioitavat tietävät arvioinnista, kaikille arviointiosapuolille tiedotetaan arvioinnin perusteet ja kaikille osapuolilla on mahdollisuus esittää omat näkemyksensä arvioinnista ja sen tuloksista sekä sitä seuraavista toimenpiteistä.
Arvioinnissa ei julkisteta sellaisia arviointituloksia, joista on tunnistettavissa yksittäinen henkilö tai toiminnan sisäiseen kehittämiseen liittyvää sellaista tietoa, joka voi vahingoittaa arviointikohdetta.
Opetussuunnitelmatyötä tehtiin aikanaan työryhmissä, joihin kaikki opettajat osallistuivat. Eri kouluille laadittiin omat arviointisuunnitelmat yhteisen mallin pohjalta. Koulujen toimintaan kohdistuvan arvioinnin osa-alueet, arviointimenetelmät, aikataulu sekä arvioinnin suorittaja on esitetty koulukohtaisina taulukkomuotoisina arviointisuunnitelmina.
Arviointitulokset päätettiin julkistaa opettajainkokouksissa ja niiden julkistamisesta päätetään kokouksen päättämässä laajuudessa. Arviointitulosten perusteella suoritettavista toimenpiteistä päätetään samassa yhteydessä.
Arviointimenetelmiä on erilaisia riippuen arvioitavasta asiasta ja kohteesta. Usein todetaan, että arviointi vuosittaista ja opettaja suorittaa itsearviointia esim. opetuksen toteutumisesta ja onnistumisesta.
Opetuksen tuloksellisuudesta saadaan tietoa mm. oppilasarvioinnin arvosanajakaumista, koulutuksen keskeyttämisestä, luokalle jäännistä, jatkoopintoihin sijoittumisesta. Näitä seurataan vuosittain
Lisäksi osallistutaan moniin ulkopuolisen tahon tekemiin tutkimuksiin ja arviointeihin (OPH, PISA, KIVA jne)
Koulun toimintaa arvioidaan siis säännöllisesti monella tavalla jo nyt. Nyt tehtävä työ Perusopetuksen laatukriteereiden pohjalta jämäköittää paikallista arviointia ja kehitystyötä.