SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta!

Samankaltaiset tiedostot
SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6/ / Sähkömagneettisiin aaltoihin liittyvä teho

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 9: Teheveninin ja Nortonin menetelmät

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 6 Laskuharjoitus 7 / Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima


Signaalit aika- ja taajuustasossa

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

URN: NBN:fi-fe

Tehtävän 1 moottorin kuormana an työkone, jonka momentti on vakio T=30 Nm. Laske


ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

5 Jatkuvan funktion integraali

4. Integraalilaskenta

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 3 / Laplace-muunnos

Sähkömagneettinen induktio

W dt dt t J.

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 16: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, yleinen jaksollinen kuormitus

ELEC- E8419 välikoe b) Yhtiö A ilmoittaa että sillä on liian korkea jännite solmussa 1.

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 6, Kevät 2017

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

HERTTONIEMI HERTTON S

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

matsku 3 JAKO- JA KERTOLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ:

Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

matsku 2 YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

DEE Sähkötekniikan perusteet

Johdnto Numeers rtsumenetelm ytett ess on oltv stys nden mtemttsst perustest se nden soveltuvuudest j truudest. Tetooneohjelmn on oltv vrheet n j robu

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S FYSIIKKA III (ES) Syksy 2004, LH 10. Ratkaisut

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

ARK Asiakirjaluettelo. Jyrki Ala-Mäkelä, per. Koy:n lukuun Pinotie YLÖJÄRVI ENECON OY. Laksontie SEINÄJOKI

DEE Sähkötekniikan perusteet

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,


> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

K3K M2K HHA K3K20 0

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 09: Yhden vapausasteen vaimeneva ominaisvärähtely

Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta. Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta. "Perinteisempi" tulkinta: 1D 3/19/13

Matematiikan tukikurssi

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 438 SU jousipalautustoiminto (jousinosteinen)

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

z = Amplitudi = itseisarvo ja vaihe = argumentti (arg). arg Piirretään vielä amplitudi- ja vaihespektri:

Sinilause ja kosinilause

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 8

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

Kuva 1. n i n v. (2 p.) b) Laske avaimiesi etäisyys x altaan seinämästä. (4 p.) c) Kuinka paljon lunta voi sulaa enintään Lassen suksien alla?

4. Määritä oheisen kehän plastinen rajakuorma. Tarkista, ettei myötöehtoa rikota missään. Piirrä tasapainoehdot toteuttava taivutusmomenttijakauma.

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

Piehingin osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille

(x) (tasaisesti suppeneva sarja)

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

Transkriptio:

SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) Thävä. All olvss kuvss siyssä piirissä kykin siiryy hkllä = snnos snoon viivä (= induknssin läpi kulkv vir on jkuv). ) Määriä induknssin läpi kulkv vir hkllä = -. ) Määriä piirin ikvkio, kun >. c) sk i, u j u, kun >. d) Kuink mon prosni induknssin lkunrgis on purkuunu rsisnssiin R 3 ms kuluu siiä, kun kykin vihoi snon (->). 6 V, R 5,, R 3, 4 H 3 i() R u () u () Kuv. Piirikvio hävään. ) Induknssin läpi kulkv vir hkllä = - : I R Kuv. Thävän piiri jnhkllä = -. I 6V 4 A R R 5 ) Piirin ikvkio kun > + : i() R u R () u R3 () u () Kuv 3. Thävän piiri jnhkllä > +.

SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) Muodosn piiriin liiyvä() jänniyhälö(): u u u R R3 di R R i 3 d Arvn nsimmäisn sn homognisn diffrniliyhälön noudvn muoo: s di s i I si Sijoin rvus dllisn jänniyhälöön: di s s s R R3 i R R3 I si R R3 s I R R3 R R3 s s Jon ikvkioksi sdn: 4Vs/A 3 s ms s R R 3 V/A 3 c) sk i, u j u, kun >.: i I ms 4 A di Vs u u I A s ms ms 4 4 A 6 V 3 V u ur R 3 3i R3I 3 4 A A V ms ms d) Kuink mon prosni induknssin lkunrgis on purkuunu rsisnssiin R 3 ms kuluu siiä, kun kykin vihoi snon (->).: W i i 3 3 3 3 W 3 ms 3 ms 4,94 94, % W i( ) 4 mx Jon vsuksiss R j R kulunu yhnsä: % 94, % 5,8% J vsuksss R R R R kulunu:,5 3,55,8%,46%

SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 3 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) Thävä. All olvss kuvss siyssä piirissä kykin on ollu kiinni (= snnoss ) äärömän kun. Hkllä = kykin vuuu (= sno ) viivä. ) Määriä induknssin rvo sllisksi, ä u () =, u ( + ), kun = 3 ms. ) Kuink mon prosni induknssin lkunrgis on purkuunu rsisnssiin, kun = 3 ms. J 45 ma, R k, R 8 k, R g 3 J g R u () Kuv 4. Piirikvio hävään. J g R i () Kuv 5. Thävän piiri jnhkllä = -. Induknssin kulkv vir nnn kykimn vmis: G3 4 I J g 45 ma 44,4 ma G G G3 9 8 u R3 () u R () Kuv 6. Thävän piiri jnhkllä > +. R i() u () Induknssin kulkv vir kykimn vmisn jälkn: di s di s ur u R u 3 Ri R3i ; i I ; si R R I R I si R R s I R R s s s s s s 3 3 3 R R R R di R R i I I I 3 3 s 3 R 3

SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 4 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) Induknssin yli olv jänni kykimn vmisn jälkn: di R R3 u u si I R 3I ) Induknssin rvo u 3 ms,u R R3 R R3 s RR3 3ms R R R R3 R R3 ms ms 3 3 R R I R R I, 3 ln,, 3 3 s V 3 3 8 3 s R R3 3 s A 4,95 H ln, ln, ) Kuink mon prosni induknssin lkunrgis on purkuunu rsisnssiin, kun = 3 ms R3 W i I W 3ms R3 R3 R3 R3 ms 3ms I I W W R3 R3 I 3 3 4,95 W W,99 3ms, 8,8% W Thävä 3. All olvss kuvss siyssä piirissä kykim oimiv yhäikissi. Kykim ov oll kiinni (= snnoss ) äärömän kun. Hkllä = kykim vuuv (= sno ) viivä. ) Kuink pljon lkunrgis (millijoulin) on purkuunu rsisnssiin R, kun = ms. ) Kuink kun ksää, nnn kuin 6 % kpsinssin lkunrgis on purkuunu? 5 g 4 V, R,8 k, R 68 k, R3 k, C μf 7 g C R Kuv 7. Piirikvio hävään 3.

SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 5 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) g R U R Kuv 8. Thävän 3 piiri jnhkllä = -. skn kondnsorin yli olv jänni nnn kykimin vmis: RR 3 R R3 RR3 68 UC U R 4V 34V RR 3 R R R R3 RR3,8 68 68 R R 3 i() C u C () R u R () Kuv 9. Thävän 3 piiri jnhkllä > +. ) Kuink mon prosni kpsinssin lkunrgis (millijoulin) on purkuunu rsisnssiin R, kun = ms. Johdn piirin ikvkio diff.yhälön vull: i i i ; u u u u u ; u du R C R C C R R C s s s C C C ; du s duc s u RC ; u U C ; su C U R CsU sr C U sr C s RC

SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 6 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) Kpsinssiin vruunu nrgi purkuuu rsisnssin R ku: 3 5 6 3 RC 68 F s 7 WC C uc ; uc U C 5 W C U F 34V 7 J C, C 6 6 7 R,(...)ms C, C, ms 6 WC, ms C U C 6,54 J W W W,7 mj ) Kuink kun ksää, nnn kuin 6 % kpsinssin lkunrgis on purkuunu: WC, WC,,6 W C, ms C C ms C U C U, 6 CUC ms ms, 6,94 ln,94 ms ln,94 ms,6 ms Thävä 4. All olvss kuvss siyssä piirissä kykin on ollu uki äärömän kun. Hkllä = kykin suljn (= kykin snnos snoon ). ) Määriä i ( + ) j i ( ). ) Määriä i (), kun > +. c) Kuink monn milliskunnin jälkn (kykimn sulkmiss) kykimn läpi kulkv vir on,4 A. 8 V, R, R 4, R 6, R 8, 4 mh 3 4 i () R R 4 Kuv. Piirikvio hävään 4.

SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 7 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) ) Määriä i ( + ) j i ( ). i() i () R R 4 Kuv. Thävän 4 piiri jnhkllä = -. Induknssin läpi kulkv vir hkllä = - : 8 V 8 i i A,9 A R R R R 4 6 8 3 4 i() i () i () R R 4 Kuv. Thävän 3 piiri jnhkllä > +. j i ( ): 8 V 8 i i A 3, A R R 4 6 jon i ( + ): i i i 3,,9 A, A ) Määriä i (), kun > +. u R3 () i () u () R 4 u R4 () Kuv 3. Thävän 3 piirin oikn puolinn silmukk jnhkllä > +.

SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 8 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) Muodosn piiriin liiyvä() jänniyhälö(): u u u R 3 R4 di R R i 3 4 Arvn nsimmäisn sn homognisn diffrniliyhälön noudvn muoo: s di s i I A si A Sijoin rvus dllisn jänniyhälöön: di s s s R3 R4 i R3 R4 I A si A R3 R4 s I A R3R4 R3 R4 s s Jon ikvkioksi sdn: 3 4 Vs/A 3 s,86 ms s R R 6 8 V/A 7 3 4 Vkio I sdn hkn = ilns: A A A i I I I,9 A jon: i ms 7,9 A ms 7 i 3,,9 A c) Kuink monn ms jälkn (kykimn sulkmiss) kykimn läpi kulkv vir on,4 A: ms 7, 4A 3,,9 A ms ms 7 7, 6,9, 78 ln, 78,65 ms ms 7 Pinin vir, jok kulk kykimn läpi uudss jkuvuusilss on, A, jon,4 A i voi ouu. Tämä näkyy myös vsuksn ngiivisn umrkkinä.