Valtuuston työskentelyn arviointi Suomussalmen kunta 24.4.217 JP HM Sivu 1
Toteutus Toteutettiin anonyymina Webropol-kyselynä maaliskuussahuhtikuun taitteessa 217. Vastauksia 2 kpl, vastausprosentti oli 42 %. Vertailuaineistona on 1 kunnan tiedot 212-217, strategiaa koskevissa kysymyksissä 8 kuntaa 216-217. Sivu 2
. Suomussalmen kunnanvaltuuston työskentelyn arviointi 1. Mitä mieltä olet seuraavista valtuuston toimintakulttuuriin liittyvistä asioista? Keskiarvon mukaan parhaiten toteutuvat asiat ensin n=2 =Erittäin hyvin 4 3 2 1=Erittäin huonosti % Suomussa 1 2 3 4 6 7 8 9 1 lmi 217 Suomussa lmi 212 Keskiarvo Muutos 212-217 1 kuntaa 212-217 Ero Päätöksiin sitoudutaan 3 1 4,2 -, 3,1 1,1 Kokoukset eivät veny tarpeettomasti 42 37 16 4,16 -, 3,11 1, Valtuutetut suhtautuvat kunnioittavasta toisiinsa 2 6 1 1 3,9 -, 3,11,79 Valtuuston kokouksissa työskentely on tehokasta 2 1 1 3,8, 2,8 1, Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään kiinni 7 1 3,8 4, -,2 2,9,9 Tiedonkulku on hyvää ja avointa 1 3 3,7 3,81 -,11 2,94,76 Tärkeisiin asioihin käytetään riittävästi aikaa 3 3,6 3,7 -,1 2,9,6 Strategia ohjaa päätöksentekoa 4 1 3,4 3,69 -,29 3,13,27 >,2 <-,2 Sivu 3
2. Jos toimintakulttuurissa on parannettavaa, mitä pitäisi tehdä? jotenkin sellainen tunne on että enemmän tietoa pitäisi saada ihan kunnan perushommista. Monet asiat on niin ulkoistettu lautakuntiin että tuntuu että vain pieni piiri asioista päättää. Kokoustekniikan koulutusta. Lyhyen puhumisen opettamista. Tehokas työskentely on monesti sitä, että valtuustossa keskustelua ei juuri ole ja puheenvuorot päätetään ennalta jo ryhmissä. Nuorena seuraa sivusta kun puheenvuorot jaetaan ja ryhmäpuheenvuorot annetaan ennalta tunnetuille ihmisille vaikka raikkautta työskentelyyn voisi saada antamalla ryhmäpuheenvuoro vaikka ensimmäisellä kaudella olevalle henkilölle. Koulujen lakkauttamispäätöksissä on vaikuttaneet liikaa luottamushenkilöiden tunteet eikä järki. Turha räkytys ja ilkeily pois. Asioista voisi keskustella asiallisesti vaikka onkin eri mieltä. Yksittäiset valtuutetut käyttävät kokousta omaan poliittiseen mainontaansa, koska paikallislehti suosii heidän puheittensa julkaisua. Sivu 4
3. Miten arvioit seuraavia viranhaltijavalmisteluun liittyviä seikkoja?. Keskiarvon mukaan parhaiten toteutuvat asiat ensin n=2 =Täysin samaa mieltä 4 3 2 1=Täysin eri mieltä % 2 4 6 8 1 Suomussal mi 217 Suomus salmi 212 Keskiarvo Muutos 212-217 1 kuntaa 212-217 Ero Päätösehdotukset ovat selkeitä 2 6 1 4, 3,44,61 3,4,6 Asioiden esittelyt ovat yleensä moitteettomia 1 7 1 4,, 3,34,66 Esittelytekstit ovat hyvin valmisteltuja 1 7 2 3,9 3,69,21 3,28,63 Käsittelyaikaa on varattu riittävästi 7 2 3,8 -, 2,92,88 Viranhaltijat ovat helposti tavoitettavissa 2 4 3 3,7 3,6,1 3,1,24 Asiat tulevat käsittelyyn oikea-aikaisesti 1 6 2 1 3,7 3,69,1 2,91,79 Viranhaltijat tiedottavat kuntalaisille asianmukaisesti valmisteilla olevista asioista ja päätöksistä 6 3 1 3, 3,31,19 2,88,62 Asioiden valmistelu on avointa ja läpinäkyvää 4 3, 3,88 -,37 3,17,33 >,2 <-,2 Sivu
4. Jos edellä olevissa asioissa on parannettavaa, mitä pitäisi tehdä? Aloitteiden käsittely voisi olla ripeämpää. Jotkut aloitteet pyörivät vuosikausia valmistelussa. Asioiden esittely on ollut hyvää kaikkien muiden paitsi elinkeinoasiamiehen taholta. Hän ei tunnu olevan perillä asioistaan ja esittelee asiat niin, ettei luottamusta ole neljän vuoden aikana syntynyt. Sellaista esittelyä on vaikea kuunnella ja ymmärtää, koska asiat hyppivät milloin minnekin. Tällainen sooloilu ei saa jatkua. Viranhaltijoilta odottaa hyvää ja asiantuntevaa käytöstä. Valmistelut on tehty yleensä hyvin, koska vain pieniä teknisiä korjauksia papereihin on tullut. Valtuutettuna koen olevani hyvin perillä mitä kunnassa tapahtuu, mutta tavallinen kuntalainen ei varmasti ole tiedotuksen kanssa samalla viivalla. Kunnan olisi hyvä ilmoittaa asioista paremmin esimerkiksi kuukausittaisella tiedotuspalstalla vaikka yläkainuu-lehdessä. Sivu 6
.. Millaiseksi arvioit yhteistyön toimivuuden eri osapuolten välillä? Keskiarvon mukaan parhaiten toteutuvat asiat ensin =Erittäin hyvin 4 3 2 1=Erittäin huonosti % Valtuustoryhmien sisällä n=2 1 2 3 4 6 7 8 9 1Suomuss almi 217 2 7 1 Suomussa lmi 212 Keskiarvo Muutos 212-217 1 kuntaa 212-217 Ero 4,1 4,6,4 3,61,49 Johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä 2 2 3,9 4,19 -,24 3,,46 Valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä 2 2 3,9 4,19 -,29 3,44,46 Valtuustoryhmien välillä 3 3,7 4,6 -,31 3,,7 Valtuuston ja hallituksen välillä 4 3, -, 3,23,32 Kunnan ja median välillä 4 4 3,, 3,22,28 Hallintokuntien välillä 4 3,4 3,2,43 Kunnan ja elinkeinoelämän välillä 3 1 3,3 3,29,6 Kunnan ja järjestöjen välillä 4 4 1 3,2 3,1,24 Kunnan ja muiden kuntien välillä 3 4 2 3,2 3,6,19 >,2 <-,2 Sivu 7
6. Jos yhteistyössä on parannettavaa, mitä pitäisi tehdä? Hallintokuntien välille enemmän joustavuutta yhteistyöhön. Kuntien välistä yhteistyötä lisää. Tarkkuutta lehtijuttuihin, ettei julkaista väärää tai väärin ymmärrettävää tietoa. Kysymys on siitä, miten määritetään yhteistyö. Kysymys ei voi olla etujen hakemisesta tai antamisessa, vaan parempaan tulokseen pyrkimisestä. Viime valtuustokaudella on nähty kuinka hallitus jyrää lautakunnan, ja on tehty huonoja päätöksiä, joita maksaa nyt syrjäkylien lapset. Yhteistyötä muiden kuntien kanssa tulisi lisätä. Toisen arvostelua enemmän pitäisi olla toiminnan arviointia ja halua parempaan yhteistyöhön. Se vaatisi ehkä enemmän sitkeyttä ja asioihin palaamista uudelleen. Media vetelee välillä omiaan ja laittaa oikaisut seuraavaan lehteen. Pitäisi olla huolellisempaa kirjoittelua. Sivu 8
. 7. Millaisina pidät valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia seuraavien tehtäväkokonaisuuksien osalta? Keskiarvon mukaan parhaiten toteutuvat asiat ensin n=2 =Erittäin hyvinä 4 3 2 1=Erittäin huonoina % Talousarvion toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Palvelujen tuottamisesta ja palveluverkosta päättäminen 1 2 3 4 6 7 8 9 1 1 4 3 3 1 Suomussal mi 217 Suomussal mi 212 Keskiarvo Muutos 212-217 1 kuntaa 212-217 Ero 3,7 -, 3,28,42 3,4 3,63 -,17 3,14,31 Kunnan toiminnan kokonaisohjaus 3 1 3,3 3,88 -,2 3,22,13 Kunnan omistajapolitiikka ja konserniohjaus 4 4 1 3,3 3, -,2 2,8,4 Elinvoiman ja elinkeinojen kehittäminen 4 4 1 3,2 3,38 -,12 2,82,44 Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 3 3 2 3,2, 3,1,1 >,2 <-,2 Sivu 9
8. Jos vaikuttamismahdollisuuksia pitäisi parantaa, missä asioissa ja miten? valtuustokokouksia on niin vähän että on tunne että valtuusto on vain pakollinen kumileimasin. Varsinainen päättäminen ja vaikuttaminen on siirretty jonnekin kaukaisuuteen. Tuntuu että todellista vaikuttamismahdollisuutta tavallisella valtuutetulla ei ole. Valtuuston/valtuustoryhmien osalta on ratkaisevaa, ottavatko ryhmien johtohenkilöt sen vastuullisen roolin mikä heille kuuluu. Asukkaiden hyvinvoinnin osalta pitää muistaa, ettei kuntaorganisaatio voi elää asukkaiden puolesta, tarvitaan omaa aktiivisuutta, kunta tarjoaa vain puitteita. Valtuustossa pitäisi ottaa myös muiden kuin vain strategia kokonaisuuksien osalta yhteisiä työpäiviä. Nyt asiakirjat luetaan ja nuijitaan lähes ilman keskustelua. Epäselväksi monesti jää, onko korjauksilla ollut vaikutuksia ja onko päätösten osalta tehty mitään toimenpiteitä. Sivu 1
9. Mihin seuraavista työ- ja toimintamuodoista mielestänne tulisi erityisesti panostaa? Sivu 11
1. Kommentit työmuodoista Osallistaminen kaikissa muodoissaan ennen päätöksiä olisi hyvä olla. Palvelutarpeet lähtee yleensä kuntalaisten tarpeista eikä järjestelmän tarpeista. Aito halu toteuttaa kuntalaisten tarpeista lähtien olevaa palvelurakennetta pitäisi olla toiminnan keskeinen arvo. Tehtyjen päätösten vaikutusten arviointi osin puutteellista. Valtuuston jäsenet ja osittain varajäsenet ovat jakautuneet siten, että he ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseninä ja varajäseninä. Kunnanhallituksen ja lautakuntien pöytäkirjat ovat hyväksynnän jälkeen kunnan nettisivuilla. Eli se tieto mitä näitten avulla on saatavissa, on kaikkien halukkaiden käytössä. Tämän hyödyntämiseen ei läheskään kaikki näytä kiinnostuvan. Sivu 12
. 11. Miten hyvin nykyisen strategian sisältö ja rakenne tukevat toimintaa? Keskiarvon mukaan parhaiten toteutuvat asiat ensin =Täysin samaa mieltä 4 3 2 1=Täysin eri mieltä % Strategian tavoitteet on johdettu todellisista tarpeista n=2 1 2 3 4 6 7 8 9 1Suomussa lmi 217 1 6 2 Keskiarvo 8 kuntaa 216-217 Ero 3,7 3,1,6 Arvot, visio ja toiminta-ajatus ovat laajasti hyväksyttyjä 1 6 2 1 3,7 3,28,42 Strategiassa on otettu huomioon kuntatalouden realiteetit 6 3 3,7 3,31,39 Strategia on rakenteeltaan ja sisällöltään selkeä ja johdonmukainen 6 2 3,6 3,18,48 Strategia on tulevaisuuteen suuntautunut 1 4 3 1 3, 3,34,21 Tavoitetasot on määritelty realistisesti ja sopivan haasteellisesti 3 1 3, 3,6,4 Strategia vastaa muuttuvan toimintaympäristön aiheuttamiin tarpeisiin 3 1 3,4 3,,4 >,2 <-,2 Sivu 13
12. Millaisia tarpeita strategian sisällön ja rakenteen uudistamiselle on? Konkreettinen kehittäminen niin, että strategian sisältö ohjaa toimintaa työntekijätasolla. Toimintaympäristö muuttuu niin paljon, että strategia pitäisi päivittää lähes puolivuosittain valtakunnallisten palvelurakenteiden jatkuvasti muuttuessa. Ympäristö, ilmasto, energia ja kiertotalouskysymykset pitäisi nostaa työn alle laajemmin. Sivu 14
. Suomussalmen kunnanvaltuuston työskentelyn arviointi 13. Entä miten hyvin strategian toteuttaminen on onnistunut? Keskiarvon mukaan parhaiten toteutuvat asiat ensin n=2 =Täysin samaa mieltä 4 3 2 1=Täysin eri mieltä % Suomussal 1 2 3 4 6 7 8 9 1 mi 217 Keskiarvo 8 kuntaa 216-217 Ero Strategia on ollut toteuttamiskelpoinen 4 4 1 3,4 3,1,3 Toimeenpanossa käytetyt keinot ja välineet ovat olleet toimivia 3 1 3,3 2,8, Strategisten hankkeiden ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti 1 3 4 1 3,3 Strategiaa toteutetaan toimialoilla 4 3 1 3,2 2,81,44 Strategian tavoitteiden mukaiseen suuntaan on edetty hyvin 2 6 1 3,2 2,9,3 Henkilöstö- ja talousresurssit on kohdistuneet strategian mukaisesti 3 4 2 3,2 2,71,4 Strategiasta on johdettu tuloksellisia hankkeita 1 3 4 1 3,2 2,81,44 Strategia on auttanut toiminnan ja kehittämisen suuntaamisessa 3 1 3,2 2,9,31 Tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty riittäviä toimenpiteitä 3 3 2 3, 2,68,33 >,2 <-,2 Sivu 1
12. Millaisia tarpeita strategian sisällön ja rakenteen uudistamiselle on? Elinkeinohankkeisiin osallistuminen on hyvällä tasolla Minulla ei ole riittävästi tietoa arvioida strategian toteutumista. Toiminnan arvioinnin mittareissa voisi olla enemmän vaihtuvuutta ja erilaisia painotuksia. Mielestäni arvioinnin mittarit ei ole riittävästi muuttuneet vuosien saatossa (esim. elinvoimaan ja elinkeinoihin liittyvät mittarit). Toimialoilla ei seurata riittävästi strategian tavoitteita Sivu 16
1. Miten valtuustotyöskentely on onnistunut kokonaisuutena valtuustokaudella tähän asti? Sivu 17
16. Missä tehtävissä tai millä osa-alueilla katsot valtuuston onnistuneen hyvin? Asiat on pystytty sopimaan ilman riitoja. avoin keskusteluilmapiiri hyvää esittelijät ovat onnistuneet hyvin Henkilöstöä ei lomautettu eikä irtisanottu taloudellisista syistä Hossan kansallispuisto kaavoittamisessa Kaavoitusasiat Kansallispuisto hanke Keskinäinen yhteistyö Keskustelukulttuuri eri puolueiden välillä hyvää Koulutus Koulutus Kouluverkko ja päiväkotien kehittäminen Kunnan kokonaistalous ylijäämäinen Liikunta olosuhteiden parantaminen Liikuntaan ja kuntoiluun liittyvät toimet Muutosvalmius Palvelujen säilyttämisessä Palvelut kuntalaisille ovat kohtuullisen hyvät ja kohtuuhintaiset puheenjohtajiston toiminta Päätöksentekokulttuuri on hyvä kaavoittamisessa Taloudelle asetetuissa tavoitteissa (6kpl) valtuusto on myötävaikuttanut Hossan kansallispuiston saantiin kuntaan Valtuusto on päättänyt kiintiöpakolaisten vastaanotosta toteuttaen kunnan enemmistön tahtoa valtuusto on toiminut hyvin siitä huolimatta että moni on ensikertalainen valtuustoryhmien yhteistyö Velkamäärä pysynyt hyvällä tasolla Viestintä Välttämättömät investoinnit on kyetty toteuttamaan Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö kokonaisuudessaan ryhmien välillä Yhteistyö muiden puolueiden kanssa yhteistyö valtuustoryhmien kesken on ollut toimivaa Yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa. Sivu 18
17. Missä asioissa valtuusto on epäonnistunut? Elinkeino toiminnan esittelyt ovat olleet ala-arvoisia Elinkeinonelämän kehittämisessä Elinkeinopolitiikka. Elinkeinopolitiikka. Enemmän keskustelua asioista Energia Henkilöstön määrän sopeuttaminen, tulevat henkilöstövalinnat Hyvistä asioista enemmän tiedottamista Ilmasto Keskustelukulttuurin puuttuminen. Isoja asioita hyväksytään nuijankopautuksella. kokouksia olisi voinut olla enemmän kokouksia olisi voinut pitää muuallakin kuin valtuustosalissa Koulujen lakkauttaminen, asiantuntijoiden kuuleminen koulutusta olisi voinut olla enemmän kunnan elinvoimaan ja sen lisäämiseen tulisi panostaa enemmän Kunnan houkuttelevammaksi tekemisessä Kunnan infran kunnossapito Kunnan tyhjien kiinteistöjen määrän vähentämisessä. kuntalaisen näkökulmaa olisi tuotava enemmän esille kuntalaisten mielenkiinnon herättelyssä Kuntayhteistyön laajentaminen Matkailu Palvelut haja-asutusalueilla Paneutuminen vielä paremmin keskeisiin asioihin, seurata verrokkikuntia Päätösten avoimuus ja perustelut, ei vain nuijiminen pöytään. Rakentavaa keskustelua enemmän ja erilaisten mielipiteiden hyväksymistä. Suhtautuminen kuntarakenneuudistukseen. talousarviot ja tilinpäätökset voisivat kohdata paremmin tehdä linjauksia tärkeistä asioista Tulevaisuuden suunnitelmissa Tulevat rakennusinvestoinnit hallintaan, sutta ei rakenneta Työllistäminen ja yritystoiminta Työllisyyden kasvattamisessa Työllisyyden parantaminen (tukityöt) Työllisyys Väestöpako Yhteistyö naapurikuntien kanssa. Ympäristö Sivu 19
18. Mihin asioihin seuraavan valtuuston tulisi mielestäsi erityisesti paneutua työskentelyssään? Kunnan elinvoiman lisäämiseen työllisyyskysymyksiin - tukea viranhaltijoita työssään-tuoda esille erilaisia kehitysideoita Muutos maailmalla laajemmin, sen tuomat haasteet ja ennen kaikkea mahdollisuudet;) Valtuuston tulee osoittaa riittävästi resursseja kiinteistöjen kunnossapitoon ja kunnan henkilöstön jaksamiseen. Sivu 2
Sivu 21
Sivu 22
Sivu 23
Sivu 24
Sivu 2
Sivu 26
Sivu 27
Sivu 28