HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT PÄIVI VISURI MUKAILTU LÄHTEESTÄ: KOSKIMIES, M., PYHÄJOKI, J. ARNKIL, T.E. (2012): HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT
Mitä hyvien käytänteiden dialogissa on olennaista? Samalla kun kehitetään omaa työtä ja tapaa toimia esimerkiksi asiakkaiden kanssa, kehitetään myös yhteisön jäsenten tapaa toimia yhdessä yhteisönä Oman toiminnan tarkastelun ja palveluiden kehittämisen kiintopisteinä ovat avoimuus, osallisuus ja varhainen yhteistyö. Pyrkimyksenä on, että nämä tekijät näkyvät työssä ja jokaisen tavassa toimia ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Hyvien käytäntöjen pohtiminen, jakaminen ja kehittely yhdessä dialogissa ja dialogisesti on myös itsessään hyvä käytäntö Hyvien käytäntöjen dialogin toteuttaminen osana yhteisön toimintaa edistää osallisuutta ja hyvää kohtaamista tukevaa palvelukulttuuria.
Miten hyvien käytäntöjen dialogit näkyvät esimiestyössä Kehittämis- ja koulutustilaisuuksissa työntekijät jäävät usein yleisön asemaan, kuuntelemaan auktoriteettia, joka kertoo, kuinka arjessa tulisi toimia. Toimijoiden oma kokemus jää tällöin sivuun, ikään kuin toisarvoiseksi. Hyvien käytänteiden dialogit ovat työyhteisöjen oppimisfoorumeita, joiden tavoitteena on tukea työntekijöiden ammatillista kehittymistä, työhyvinvointia sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä, vuorovaikutuksellista kohtaamista ja erilaisten rajojen ylitystä koko työyhteisön kesken. Hyvien käytäntöjen dialogit ovat sekä väline yhteisön osaamisen ja johtamisen kehittämiseen että myös vuorovaikutuksellinen tapa työskennellä ja johtaa
Miksi käydä dialogeja hyvistä käytännöistä? Yksilöillä ja yhteisöillä on valtavasti osaamista hallussaan, jota hyödynnämme työssämme tietoisesti tai tiedostamatta. Tätä tietoa kutsutaan ns. hiljaiseksi tiedoksi. Sitä voi olla vaikea jakaa, koska se on kiinteästi ankkuroitunut tilannesidonnaiseen toimintaan ja kokemukseen. Hiljaisen tiedon jakaminen vaatii kasvokkaista kohtaamista, turvallista tilaa, erilaisia dialogisia menetelmiä sekä yksilöiltä rohkeutta omien uskomusten ja kokemusten jakamiseen muiden kanssa. Olennaista on luoda olosuhteet, joissa asioista voidaan puhua avoimesti ja osaamista jakaa mukavilla tavoilla hyvässä, turvallisessa ja toiveikkaassa ympäristössä. Hyvien käytäntöjen dialogilla pyritään hiljaisen tiedon esiin saamiseen, yhdessä jakamiseen, uudelleen pureskeluun, oppimiseen, uusien näkökulmien muodostumiseen kokemuksia ja ajatuksia yhdessä vaihtamalla sekä syntyneiden oivallusten, ajatusten ja toimintatapojen käyttöönottoon.
Hyvien käytäntöjen dialogin eettiset periaatteet ja tapa toimia Hyvien käytäntöjen dialogissa voidaan hyödyntää varhaisen puuttumisen mallia: 1. Turvataan yhteiset palvelut 2. Otetaan oma vastuu 3. Otetaan huolet puheeksi 4. Toimitaan yhteistyössä lähiverkostojen kanssa 5. Tuetaan osallisuutta 6. Toimitaan avoimesti ja yhdessä 7. Yhdistetään tuki ja kontrolli 8. Vaalitaan yhteistoiminnan jatkumista 9. Ei leimata ketään 10. Puututaan varhain myös rakenteellisiin tekijöihin
Huolen vyöhykkeistö Huolen vyöhykkeistön avulla voidaan tarjota yhteistyötä tekeville yhteinen kieli: huoli suhdekokemuksena Huom. Huolen vyöhykkeistö ei ole rekisteröinnin ja luokittelun väline Ei huolta 1 Pieni huoli 2 Tuntuva huoli 3 Suuri huoli 4 Ei huolta lainkaan Huoli ja ihmettely käynyt mielessä Luottamus omiin mahdollisuuksiin on hyvä Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta Huoli on tuntuvaa Omat voimavarat ovat ehtymässä Lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve Huoli on erittäin suuri Omat keinot ovat lopussa Tilanteeseen on saatava muutos heti
Huolen vyöhykkeistön käyttömahdollisuudet johtamistyössä ja työyhteisöissä Käyttömahdollisuudet: 1. Työntekijän oma apuvälinen oman työn ja huolien jäsentämiseen Herkistytään pohtimaan ja kuvaamaan työskentelyolosuhteita ja niissä koettuja toimintamahdollisuuksia ja lisävoimavarojen tarvetta 2. Kommunikaatioväline Asiakkaat voivat arvioida omaa huolen astettaan ja tukitarpeitaan ja tuoda esiin huolitilanteensa ja hyväksi koetut käytäntönsä 3. Työyhteisön kehittämisen väline Tarkastellaan työskentelytilanteita ja jaetaan ja kehitellään toimivia käytänteitä
Ei huolta asiat ovat hyvin Hyvien käytäntöjen dialogissa, etsittäessä hyviä käytäntöjä, jotka pitävät huolet loitolla, edetään mm. seuraavien kysymysten kautta: Mitä on minun/yhteisömme tyypilliset työskentelytilanteet, joihin ei liity huolta? Kuinka toimien pidämme huolet loitolla? Mikä erityisesti toimii, mitä osaamme huolen pitämiseksi loitolla?
Pienen huolen tilanteet Hyvien käytänteiden dialogeissa, etsittäessä käytäntöjä, jotka hälventävät tai poistavat pientä huolta, edetään seuraavien kysymysten kautta: Millaiset tilanteet herättävät minulle/yhteisöllemme pieniä huolia? Millaiset tavat huojentavat pieniä huolia ja rakentavat yhteistyötä? Millaiset varhaisen avoimen yhteistyön ja ehkäisevän työn käytänteet huojentavat parhaiten pieniä huolia? Mikä niissä on varhaista ja avoimuutta tukevaa, mikä yhteistyötä vahvistavaa?
Tuntuvan huolen tilanteet Hyvien käytäntöjen dialogeissa, etsittäessä hyviä käytäntöjä, jotka hälventävät tai poistavat tuntuvaa huolta, edetään seuraavien kysymysten kautta: Millaisia ovat minun ja meidän työmme tyypilliset tuntuvan huolen tilanteet? Millaisia huolia tähän vyöhykkeeseen liittyy? Keiden kanssa minun/meidän tulisi erityisesti olla vuoropuhelussa ja yhteistyössä huolten hälventämiseksi? Millaisia käytäntöjä olet kokeillut tukalissa tilanteissa? Mikä niissä on avoimuutta ja osallisuutta lisäävää?
Suurten huolien tilanteet Hyvien käytäntöjen dialogeissa, etsittäessä käytäntöjä, jotka hälventävät tai poistavat suurta huolta, edetään mm. seuraavien kysymysten kautta: Millaisia ovat minun ja meidän työmme tyypillisiä suurten huolten tilanteita? Mikä erottaa suuren huolen tilanteet tuntuvista huolista? Millaisia osallisuutta ja dialogista kohtaamista edistäviä työkäytäntöjä sinulla tai työyhteisölläsi on suurten huolten tilanteisiin? Mitä ovat yhteisönne toimivat kriisityömenetelmät? Mitkä käytännöt erityisesti huojentavat suuria huolia?
Dialogiprosessin kulku Hyvien käytänteiden dialogien perusmallin ydin koostuu kahdesta vuorovaikutuksellisesta dialogitapahtumasta: 1. Yhteisö paikallistaa yhdessä työhön liittyviä toimivia ja huolestuttavia tilanteita huolen vyöhykkeistön avulla Etsitään tilanteita, jotka koetaan yhteisiksi Learning Cafen ja huolen vyöhykkeistön yhdistelmällä. Learning cafe ryhmiä on neljä huolten vuohykkeiden mukaan. 2. Toisen dialogikerran tavoitteena on jakaa hyviä, arkisia, huolto loitolla pitäviä käytäntöjä ja tapoja toimia Teemat, joita on pohdittu ensimmäisellä kerralla, toimivat keskustelun kiintopisteinä Käytäntökeskustelussa käytetään apuna Open Space nimistä ryhmätyömenetelmästä muokattua versiota Hyvien käytäntöjen dialogit eivät sovi kovin ongelmalliselle työyhteisölle tai kriisitilanteisiin tarkoitettu työväline.
1. Vaihe: Learning cafe 1. Ei huolta pöytä 4. Suuren huolen pöytä Periaatteet: 4 ryhmää: jako neljään 1 emäntä/isäntä per pöytä Keskustelua esim. 15-30 min/pöytä ja sen jälkeen siirrytään seuraavaan pöytään viimeisessä pöydässä ryhmä lisää, jos jotakin olennaista puuttuu ja teemoittelee tilanteet teemaryhmiksi ja nimeää teemat yhteinen purku 2. Pienen huolen pöytä 3. Tuntuvan huolen pöytä
2. vaihe: Open space muunnelma 1/4 Pohditaan ja vaihdetaan kokemuksia hyvistä huolta poistavista tai sitä loitolla pitävistä varhaista, avointa yhteistyötä tukevista käytännöistä. teemat on valittu osallsitujien edelliskerralla valituista teemoista. Lisäksi mukana on aina avoin ns. jokeriteema, jossa käsitellään juuri sillä hetkellä ajankohtaista tai merkittävää teemaa. Prosessin läpi kulkee punaisena lankana dialogisuuden periaatteet eli toisen ihmisen tasavertainen kohtaaminen, osallisuus ja aito kuunteleminen sekä kuulluksi tuleminen Työskentelyn ohjeelliset periaatteet: 1. Kuka tahansa oletkin, olet oikea henkilö osallistumaan. kaikkien ja kaikenlainen tietäminen on samanarvoista ja sallittu halu, innostus ja sitoutuminen määrittävät, mihin ryhmään kuulut 2. Mitä tahansa tehdään, ne ovat aina oikeita asioita. 3. Työskentely alkaa kun se alkaa ja etenee omalla nopeudellaan. Luodaan energisoivaa ilmapiiriä ja vältetään turhaa virallisuutta. Jokainen huolehtii, että työskentely tuntuu mielekkäältä. 4. Työskentely loppuu kun se loppuu.. Lopettaa voi, kun tärkeät asiat tuntuvat käsitellyltä.
2. vaihe: Open space muunnelma 2/4 Open spacessa on koko sen keston ajan voimassa ns. kahden jalan jälki: ihmisillä on mahdollisuus osallistua niihin keskusteluihin, joihin heillä on intohimoa ja joista he kokevat saavansa lisäarvoa työhönsä. Tilaisuuden aikana jokainen on vastuussa itsestään. Mikäli osallistuja huomaa olevansa tilanteessa, jossa hän ei opi tai ei voi liittyä keskusteluun, hänen täytyy käyttää kahta jalkaansa ja siirtyä toiseen ryhmään, joka on hänelle kehittävämpi. Osallistuja voi pysyä yhdessä ja samassa pöydässä koko varatun ajan tai kiertää useammassa teemassa/pöydässä. Jos sama teema kiinnostaa useampia, voidaan samasta teemasta tehdä useampi ryhmä.
2. vaihe: Open space muunnelma 3/4 Teemojen käsittely ryhmissä: Mikä kyseisen teeman suhteen toimii tai on toiminut? Mikä on ollut käänteentekevää? Minkälaisia onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia teemaan liittyy? Mitä näissä kokemuksissa on olennaista? Ryhmä kirjaa fläpeille: Keskeiset keskustelun aikana nousseet teemat Hyvät käytännöt ydinsanat Asioita voi myös havainnollistaa kuvilla, piirustuksilla tms.
2. vaihe: Open space muunnelma 4/4 Yhteenveto: Purussa ei ole olennaista tuottaa esiin kaikkea sitä, mitä pienryhmässä on keskusteltu. Sen sijana purussa pyritään välittämään itselle ja toisille kuhunkin teemaan liittyviä muutamia olennaisia helmiä tai tähtihetkiä. Toinen vetäjistä kirjaa keskustelun pääkohtia ylös. Kuvitteellinen esimerkki Open space -osuuden teemoista: Millaista on hyvä asiakastyö Miten hallita kiirettä omassa työssä? Miten säilyttää innostuneisuus? Miten motivoida ei motivoitunut asiakas? Mistä hyvät verkostopalaverit on tehty? Mistä on hyvät nivel- ja/tai siirtymävaiheet tehty? Jokeriteema oma ajankohtainen teema
Jatkosta sopiminen Järjestäjätaho lopettaa keskustelu teemaan Mitä kuulin tänään Osallistujat sopivat yhdessä: Mitkä ovat seuraavien kuukausien ja vuosien olennaiset kehittämistarpeet, joita lähdetään kehittämään yhdessä? miten kehittämisteemoja käsitellään jatkossa Miten prosessissa syntyneitä tuloksia hyödynnetään? Miten prosessia jatketaan vai riittääkö asioiden käsittely tältä erää? jatkoaikataulusta sopiminen Tilaisuuden lopuksi kerätään osallistujilta palaute