HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

SISÄLLYS 1. ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY = SOSTERI... 1 1.1 Perustehtävä... 2 1.2 Sosterin strategia... 2 2. ORGANISAATIORAKENNE... 4 2.1 Tulosalueet... 5 2.2 Henkilöstökulut tulosalueittain... 5 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 6 3.1 Henkilöstön määrä - tiedot on otettu 6.2.2017... 6 3.2 Vaihtuvuustilasto vakituisten palvelussuhteiden osalta... 6 3.3 Henkilöstön rakenne - tiedot on otettu 6.2.2017... 7 3.3.1 Sukupuolijako ja keski-ikä... 7 3.3.2 Ikäjakauma... 8 3.3.3 Ammattiryhmät... 9 3.4 Osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikalajit... 10 4. HENKILÖTYÖVUODET (HTV)... 11 4.1 Vuosityöaika eli tehty työpanos... 11 4.2 Henkilöstön vuosityöaika työpäivinä ja palkkakustannukset... 11 5. HENKILÖSTÖN POISSAOLOT... 17 5.1 Poissaolopäivät kalenteripäivinä - tiedot on otettu 28.2.2017... 18 5.1 Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot... 19 5.2 Terveysperusteiset poissaolot koko henkilöstö... 20 5.3 Sairaus, oma ilmoitus poissaolot 1-4 päivää... 22 5.4 Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää... 23 5.5 Työterveyshuollon kautta annetut sairauslomat... 23 5.6 Vahinkotiedot työtapaturmista... 24 5.7 Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli... 25 6. ELÄKÖITYMINEN... 26 6.1 Eläkkeelle jääneet... 26 6.2 Vanhuuseläkepoistuma ennuste (63v.) vakinainen henkilöstö... 27 7. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 28 7.1 Lakisääteinen koulutussuunnitelma ja ammatillisen osaamisen kehittäminen... 28 7.2 Täydennyskoulutus... 28 7.3 Tavoitekeskustelut... 29 8. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS, TARVE JA SAATAVUUS... 29 8.1 Rekrytointi... 30 9. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS... 31 9.1 Työterveyshuollonpalvelut... 31 9.1.1 Työterveyskäyntien määrät työterveyshuollon eri toimipisteissä... 32 9.1.2 Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot... 32 9.2 Työhyvinvointi... 33 9.3 Muistaminen ja palkitseminen... 33 9.4 HappyOrNot - raportointi... 34 9.5 Työnkierto... 35 9.6 Työsuojelu... 35 9.7 Työyhteisösovittelu... 37 9.8 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus... 37 10. YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN... 38 10.1 Yhteistoiminta... 38 10.2 Yhteistyötoimikunnan kokoonpano... 39 10.3 Yhteistyö ja verkostoituminen... 39 10.4 Viestintä... 40 10.5 Edunvalvonta... 40

11. PALKKAUS, KUSTANNUKSET JA INVESTOINNIT... 41 11.1 Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot... 41 11.2 Palkkarakenne... 42 11.3 Muut investoinnit... 42 11.4 Ostopalveluna hankittu työvoima... 42 11.5 Työvaatteista ja vaatehuollosta aiheutuneet kustannukset... 43 12. TUNNUSLUKUJEN YHTEENVETO... 44

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 1 1. ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY = SOSTERI Tämä henkilöstöraportti on Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Sosterin, kymmenes. Sosterin toiminta alkoi 1.1.2007. Tämän toimintakauden henkilöstöä koskevia tietoja verrataan vuoden 2015 tietoihin. Tiedot on koottu pääosin Exreport -raportointijärjestelmästä, johon tiedot kerätään palkanlaskennasta sekä kirjanpidosta. Henkilöstöraportissa on noudatettu kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta niin laajasti kuin se on ollut mahdollista. Henkilöstöraportti on poikkileikkaus edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Tietoja vertailtaessa on huomioitava, että kaikkia tapahtumia ei välttämättä ole tilastoitunut järjestelmiin poikkileikkausajankohtana, joka on siis 31.12.2016. Henkilöstömäärä on edellisestä vuodesta lisääntynyt 46 henkilöllä (1 608 hlöä v.2016 ja 1 562 hlöä v. 2015). Palvelujen järjestämisen pohjana, johtamisjärjestelmänä ja toimintatapana on ollut tulosaluejako. Palvelujen käyttö ja järjestäminen yli kuntarajojen on ollut haasteellista sekä asiakkaille / potilaille että henkilökunnalle. Raportin seuraavissa osissa kerrotaan mm. henkilöstön rakenteesta, poissaoloista ja niihin liittyvästä tilastotiedosta, henkilötyövuosista, työhyvinvointia ja henkilöstökustannuksia unohtamatta. Henkilöstöraportin tarkoituksena on olla henkilöstöjohtamisen apuväline ja antaa hyvä pohja kuntayhtymän luottamushenkilöiden, johdon, esimiesten ja muun henkilöstön väliselle keskustelulle. Tärkeää on myös hyödyntää raportin tietoja henkilöstön työhyvinvoinnin, jaksamisen, osaamisen ja työn tuloksellisuuden edistämisessä sekä henkilöresurssien kohdentamisessa oikein. Henkilöstöraportissa tiedot esitetään koko Sosteria koskien tulosalueittain sekä useimmiten myös ammattiryhmittäin. Jaottelua on selvitetty tarkemmin organisaation rakennetta käsittävässä kappaleessa.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 2 1.1 Perustehtävä Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää sairaanhoitopiirissä jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito sekä huolehtia laissa kuntayhtymälle säädetyistä muista tehtävistä. Erikoissairaanhoidon lisäksi kuntayhtymä huolehtii myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kuntayhtymä huolehtii myös jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon lisäksi mm. sosiaalitoimen vanhustenhuollon, sosiaaliasiamiestoiminnan ja eläinlääkintähuollon tehtävistä. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon alue kattaa Juvan, Puumalan ja Rantasalmen kunnat. Sosteri vastaa Itä-Savon alueen kaiken ikäisen väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen. 25.1.2016 aloitti tehostetun kotisairaanhoidon yksikkö, Tehosa. Sosterin tehostettu kotisairaanhoito on kotisairaalaan verrattavaa toimintaa, jonka tarkoituksena on korvata akuuttia sairaalahoitoa ja tukea sairaalasta kotiutumista. Kotisairaalahoito on terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan määräaikaista, tehostettua kotisairaanhoitoa, joka on asiakkaan kotona annettavaa, lääkärijohtoista kotisairaanhoitoa. 1.2 Sosterin strategia Keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi nousevat maakuntauudistuksen valmistelu ja mahdollinen toteutus alueellisella tasolla ja Sosterin sisällä muutos perinteisestä linjaorganisaatiosta prosessijohdetuksi organisaatioksi, missä suurimmat muutokset suhteessa vanhaan tapahtuvat johtamisessa, ei niinkään arjen työn tekemisessä. Sosterin ydinprosesseiksi on nimetty kiireellinen hoito, kiireetön hoito ja palvelu sekä asumis- ja hoivapalvelut. Tukipalveluilla turvataan ydinprosessien toimivuus. Strategia vuosille 2017 2019 Olemme luotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto kaikille asiakkaillemme Sote toimialalla. Strategiset tavoitteet: 1. Prosessijohtamisella varmistetaan sujuva yhteistyö asiakkaiden, henkilökunnan, työyhteisöjen, luottamushenkilöhallinnon, omistajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa 2. Päätöksenteko perustuu tavoitteeseen Jonot pois 3. Asiakkaat saavat laadukasta hoitoa ja palvelua ilman tarpeetonta viivettä 4. Sähköiset palvelut ovat jokapäiväisessä käytössä niin asiakkailla kuin henkilökunnallakin ja niillä tuetaan asiakkaiden omavastuuta sekä mahdollisuutta itsehoitoon 5. Toimintakäytännöt edistävät väestön omaa vastuuta hyvinvoinnista ja terveydestä, arjessa pärjäämistä kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa 6. Virtausta parantamalla säästetään väestön, kuntien ja yhteiskunnan kustannuksia ja turvataan työpaikat Sote ja maakuntauudistuksen voimaantultua 7. Esimiesten johtamiskoulutuksella ja vuorovaikutustaitojen kehittämisellä työhyvinvointi ja työviihtyvyys paranevat

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 3 Jonot pois prosesseja johtamalla Sosterin strategiaan vuosille 2017 2019 on kirjattu visio: Jonottamatta hoitoon ja hoidosta kotiin. Haluamme olla realistinen vaihtoehto asiakkaillemme Sote- uudistuksen mukanaan tuomassa kilpailutilanteessa ja maakuntauudistuksen toteutuessa. Sote -uudistuksen mukanaan tuoma asiakkaan valinnanvapaus on otettu Sosterissa vakavasti. Määrätietoisesti on lähdetty kehittämään hoito- ja hoivaprosessien johtamista tavoitteena tehostaa prosessien virtausta, eli lyhentää asiakkaan jonotus- ja odotusajat minimiin. Väestöä ja asiakkaita kiinnostaa, kuinka kauan he joutuvat odottamaan hoidon, hoivan tai palvelun piiriin pääsemistä ja miten nopeasti heidän hoitoprosessinsa sen jälkeen etenee. Prosessien johtamista ja kehittämistä ohjaa tämä asiakas ensin -näkökulma. Prosessijohtamisen kehittäminen käynnistyi keväällä 2016. Koulutukseen osallistui vuonna 2016 yhteensä 190 henkilöä, mukana Sosterin valtuutetut, hallituksen jäsenet, kaikkien johtoryhmien jäsenet, yksiköiden lähiesimiehet ja avaintoimijat sekä useita yhteistyökumppaneiden edustajia (ensihoito, ISLAB). Koulutukset jatkuvat vielä vuonna 2017, jolloin mukaan saadaan myös Essoten ja Maakuntaliiton edustajia. Koulutus- ja infotilaisuuksia on henkilökunnalle järjestetty siten, että kuulijoita on ollut mukana yli 600. Kehittämistyöstä tiedotetaan säännöllisesti Intrassa ja Sisäpiirinpostissa. Koulutuksissa oivalletaan ja yksiköiden infotilaisuuksissa keskustellaan prosesseja kiusaavista pullonkauloista ja ikuisuus kysymyksistä ja niiden ratkaisemisesta. Asiakkaan kannalta jonottomien prosessien kehittämistä tehdään matalalla kynnyksellä ja kokeellisella mielellä. Tärkeää on katsoa koko prosessia, ei vain omaa osuutta siinä. Kehittämistyö etenee kaikissa ydinprosesseissa, esimerkkeinä: - Kiireellisen hoidon prosessissa tarkastelussa on potilaan hoidon eteneminen ensihoidossa ja päivystysalueella ja edelleen siirtyminen viiveettömästi jatkohoitoon. - Kiireettömän hoidon ja palvelun prosessissa kehitetään muun muassa TULES-, tuki- ja liikuntaelinsairaanpotilaan sekä ns. konservatiivisen että operatiivisen hoidon prosessia. - Asumis- ja hoivapalvelujen prosessissa sujuvoitetaan osastohoidon jälkeistä potilaan siirtymistä jatkohoitoon, Tehosaan / kotihoitoon, kuntoutusosastoille ja edelleen palveluasumisen piiriin. Ydinprosessien johtajina toimivat: - Ylilääkäri, konservatiivisen tulosyksikön päällikkö Jaana Luukkonen / kiireellinen hoito - Ylilääkäri, perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja Veikko Karvanen / kiireetön hoito ja palvelu - Vs. hallintopäällikkö Saara Pesonen / asumis- ja hoivapalvelut. Jonot pois, virtauksen johtamisen toteuttamisohjelma on aikataulutettu siten, että toukokuussa 2017 Sosteria johdetaan virtauksen, sujuvien ja lyhyiden läpimenoaikojen ehdoilla asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti. Kotihoidon optimointi Kotihoidossa on menossa optimointi. Optimointi on toiminnanohjaus järjestelmä, jonka avulla kotihoidon asiakaskäynnit jakautuvat työvuorossa oleville työntekijöille.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 4 Ohjelmasta on helppo seurata minkä verran jokaiselle kotihoidon alueelle tarvitsee työntekijöitä ja onko tarvetta lisätä vai vähentää työntekijä määrää. Ohjelmaan syötetään kunkin asiakkaan kohdalle käynti päivät ja kellon ajat, sekä teksti mitä käynneillä tehdään. Erilaisilla kompetensseilla asiakkaalle voidaan ohjata oikea hoitaja paikalle. Työntekijöillä on älypuhelimet (mobiilit), joissa on kotihoitosovellus. Työt näkyvät heillä puhelimessa. Puhelimesta käynti tilastoituu potilasjärjestelmä Efficaan. Mobiilissa on myös kirjaamismahdollisuus potilaskertomukseen. Optimoinnin käyttöönotto jatkuu vielä Punkaharjun, Kerimäen, Savonrannan ja Enonkosken osalta. Tystra - työhyvinvointihanke Talouden tasapainottamiseen pyritään työhyvinvointia lisäämällä (Tystra-hanke), prosessien johtamista kehittämällä ja virtaustehokkuutta lisäämällä sekä palveluiden saatavuutta parantamalla. Prosessien kehittämisellä ei tähdätä henkilöstön vähentämiseen vaan ennen kaikkea tavoitellaan taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä jäsenkunnille mm. vähentyvinä sairauspoissaoloina. 2. ORGANISAATIORAKENNE Sosteri on koonnut palvelu- ja hoitoketjut samaan organisaatioon tuottaakseen saumattomat palvelut erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välillä. Keskushallinnon tulosalue yhdistettiin tukipalvelujen tulosalueeseen, koska suurin osa yksikön henkilöstöstä siirtyi tulosalueiden johdon yksikköön.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 5 2.1 Tulosalueet Erikoissairaanhoito Enonkoski Savonlinna Rantasalmi Sulkava Perusterveydenhuolto Enonkoski Savonlinna Sulkava Sosiaalipalvelut Savonlinna Enonkoski 1.7.2016 alkaen 2.2 Henkilöstökulut tulosalueittain Henkilöstökulut 2015 / Henkilöstökulut 2016 / TULOSALUEET Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Erikoissairaanhoito 20 216 495 4 303 137 780 987 25 300 619 19 673 392 4 077 107 929 920 24 680 418 Perusterveydenhuolto 12 640 553 2 746 702 477 206 15 864 461 15 420 769 3 290 619 725 236 19 436 624 Sosiaalipalvelut 10 039 545 2 166 510 270 401 12 476 456 13 747 712 2 908 039 593 901 17 249 652 Yhteensä 42 896 593 9 216 349 1 528 594 53 641 537 48 841 873 10 275 765 2 249 056 61 366 694 Tukipalvelut 16 744 826 3 391 913 817 297 20 954 036 10 925 304 2 356 214 372 942 13 654 459 Keskushallinto 557 818 123 752 9 909 691 479 0 Yhteensä 17 302 644 3 515 665 827 205 21 645 515 10 925 304 2 356 214 372 942 13 654 459 Kaikki yhteensä 60 199 237 12 732 015 2 355 799 75 287 052 59 767 176 12 631 979 2 621 998 75 021 153 Palkoissa ja palkkioissa ei ole mukana luontoisetujen osuutta. Henkilöstökulut ovat pienentyneet vuodesta 2015 n. 0,3 miljoonaa.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 6 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Sosterin vakanssimäärä yhteensä oli 1 477 vakanssia, joista vakituiseen palvelussuhteeseen täyttämättömiä vakansseja oli 127. Sosterin henkilöstön määrä yhteensä palvelussuhteen mukaan oli 1 608 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 1 351 henkilöä, määräaikaisessa palvelussuhteessa 255 henkilöä ja työllisyysvaroin palkattuina 2 henkilöä sekä edellä mainittujen lisäksi 186 omaishoitajaa (v. 2015 oli 185). Tilannepäivä on 31.12.2016. 3.1 Henkilöstön määrä - tiedot on otettu 6.2.2017 Tulosalueittain palvelussuhteen luonteen mukaan 31.12.2015 31.12.2016 Vakinainen Määräaikainen Koko Vakinainen Määräaikainen Koko palvelussuhde palvelussuhde Työllistetty henkilöstö palvelussuhde palvelussuhde Työllistetty henkilöstö TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito 386 28,7 22 10,3 0 0,0 408 26,1 342 25,3 64 25,1 0 0,0 406 25,2 Perusterveydenhuolto 284 21,1 26 12,2 1 16,7 311 19,9 329 24,4 63 24,7 1 16,7 393 24,4 Sosiaalipalvelut 329 24,5 1 0,5 0 0,0 330 21,1 356 26,4 94 36,9 0 0,0 450 28,0 Yhteensä 999 74,4 49 23,0 1 16,7 1049 67,2 1027 76,0 221 86,7 1 16,7 1249 77,7 Tukipalvelut ja keskushallinto 344 25,6 164 77,0 5 83,3 513 32,8 324 24,0 34 13,3 0 0,0 358 22,3 Kaikki yhteensä 1343 100,0 213 100,0 6 100,0 1562 100,0 1351 100,0 255 100,0 2 16,7 1608 100,0 Tukipalveluiden varahenkilöyksiköstä siirrettiin v. 2016 toukokuun alusta määräaikaisten työntekijöiden työsopimusten tekemiset takaisin perusyksiköihin. 3.2 Vaihtuvuustilasto vakituisten palvelussuhteiden osalta 2015 2016 TULOSALUEET Alkaneet Päättyneet Vaihtuvuus% koko hlöstön määrään Alkaneet Päättyneet Vaihtuvuus% koko hlöstön määrään Erikoissairaanhoito 12 29-1,09 % 10 19-0,56 % Perusterveydenhuolto 13 25-0,77 % 29 58-1,80 % Sosiaalipalvelut 18 15 0,19 % 54 22 1,99 % Tukipalvelut ja keskushallinto 46 32 0,90 % 18 38-1,24 % Kaikki yhteensä 89 101-0,77 % 111 137-1,62 % 1.7.2016 perustettiin 43 uutta vakanssia, kun Enokosken kunnan sosiaalipalvelut siirtyivät Sosteriin liikkeenluovutuksen yhteydessä. Samalla yhdistyi myös kotisairaanhoito Savonlinnaan. Suurimmat palvelussuhteen päättymisen syyt olivat eläkkeelle jääminen (54 henkilöä), oma irtisanoutuminen (52 henkilöä) sekä taloudelliset ja tuotannolliset syyt (42 henkilöä).

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 7 3.3 Henkilöstön rakenne - tiedot on otettu 6.2.2017 Koko Sosterin henkilöstömäärästä (1 608) miehiä oli 179 ja naisia 1 429 henkilöä. Miesten osuus oli 11 % ja naisten 89 %. Koko henkilöstön keski-ikä oli 47,6 vuotta ja miesten keski-ikä oli 44,5 vuotta ja naisten keski-ikä oli 48,0 vuotta. 3.3.1 Sukupuolijako ja keski-ikä 31.12.2015 Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito 71 17 % 337 83 % 408 47,5 48,8 48,6 Perusterveydenhuolto 27 9 % 284 91 % 311 43,5 48,7 48,2 Sosiaalipalvelut 7 2 % 323 98 % 330 44,4 48,7 48,6 Tukipalvelut 57 11 % 448 89 % 505 45,6 47,2 47,0 Keskushallinto 2 25 % 6 75 % 8 46,0 52,5 50,9 Kaikki yhteensä 164 10 % 1398 90 % 1562 46,0 48,3 48,0 31.12.2016 Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito 76 19 % 330 81 % 406 44,5 47,5 46,9 Perusterveydenhuolto 38 10 % 355 90 % 393 44,0 47,2 46,9 Sosiaalipalvelut 23 5 % 427 95 % 450 40,3 46,8 46,5 Tukipalvelut 42 12 % 317 88 % 359 47,1 51,1 50,6 Kaikki yhteensä 179 11 % 1429 89 % 1608 44,5 48,0 47,6 Henkilöstön sukupuoli v. 2016; miehet ja naiset Miehet 317 42 23 330 76 Naiset 427 38 355 ESH PTH SOS TUKIP

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 8 3.3.2 Ikäjakauma Ikäjakauma näytti tältä. Ikäjakauma 2015 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito 13 68 119 162 41 5 408 Perusterveydenhuolto 24 44 82 122 38 2 312 Sosiaalipalvelut 15 52 81 141 40 0 329 Tukipalvelut 62 74 105 186 71 7 505 Keskushallinto 0 0 3 5 0 0 8 Kaikki yhteensä 114 7,3 % 238 15,2 % 390 25,0 % 616 39,4 % 190 12,2 % 14 0,9 % 1 562 Ikäjakauma 2016 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito 38 68 106 150 42 2 406 Perusterveydenhuolto 44 56 102 143 45 3 393 Sosiaalipalvelut 49 76 107 170 41 7 450 Tukipalvelut 23 32 72 166 65 1 359 Kaikki yhteensä 154 9,6 % 232 14,4 % 387 24,1 % 629 39,1 % 193 12,0 % 13 0,8 % 1 608 Ikäjakauma vakituiset v. 2016 60-64v. 13,3 % yli 65v. 0,4 % alle 29v. 3,9 % 30-39v. 13,6 % 50-59v. 43,5 % 40-49v. 25,2 %

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 9 3.3.3 Ammattiryhmät Suurin ammattiryhmä on hoitohenkilökunta (1 190 hlöä), jonka prosenttiosuus koko henkilökunnasta on 74,0 %. Ammattiryhminä tähän kuuluvat hoitohenkilökunta amk, opisto, hoitohenkilökunta II-aste, koulu sekä tutkimusta ja hoitoa avustavat. Ammattikorkeakoulun tai opistotason koulutuksen suorittaneita on hoitohenkilökunnasta 50,3 %. AMMATTIRYHMÄT 31.12.2015 Koko henkilöstö lkm % 31.12.2016 Koko henkilöstö lkm % Akateemiset 45 2,9 % 51 3,2 % Hoitohenkilökunta amk, opisto 602 38,5 % 599 37,3 % Hoitohenkilökunta II-aste, koulu 451 28,9 % 480 29,9 % Huoltohenkilökunta 153 9,8 % 163 10,1 % Lääkärit, hammaslääkärit 117 7,5 % 119 7,4 % Toimistohenkilökunta 70 4,5 % 59 3,7 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat 100 6,4 % 111 6,9 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 24 1,5 % 26 1,6 % Yhteensä 1562 100,0 % 1608 100,0 % Vakinainen palvelussuhde 31.12.2016 Määräaikainen palvelussuhde Työllistetty Yhteensä AMMATTIRYHMÄT lkm % lkm % lkm % % Akateemiset 44 3,3 7 2,7 0 0,0 51 3,2 Hoitohenkilökunta amk, opisto 536 39,7 62 24,3 1 50,0 599 37,3 Hoitohenkilökunta II-aste, koulu 384 28,4 96 37,6 0 0,0 480 29,9 Huoltohenkilökunta 137 10,1 25 9,8 1 50,0 163 10,1 Lääkärit, hammaslääkärit 77 5,7 42 16,5 0 0,0 119 7,4 Toimistohenkilökunta 57 4,2 2 0,8 0 0,0 59 3,7 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 96 7,1 15 5,9 0 0,0 111 6,9 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 20 1,5 6 2,4 0 0,0 26 1,6 Kaikki yhteensä 1351 100 255 100 2 100 1608 100

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 10 Ikäjakauma 2016 AMMATTIRYHMÄT alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Akateemiset 10 9 15 13 4 0 51 Hoitohenkilökunta amk, opisto 46 113 161 226 53 0 599 Hoitohenkilökunta II-aste, koulu 53 65 113 197 46 6 480 Huoltohenkilökunta 10 10 32 73 37 1 163 Lääkärit, hammaslääkärit 28 15 29 28 14 5 119 Toimistohenkilökunta 2 6 8 29 14 0 59 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 2 4 22 60 22 1 111 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 3 10 7 3 3 0 26 Kaikki yhteensä 154 9,6 % 232 14,4 % 387 24,1 % 629 39,1 % 193 12,0 % 13 0,8 % 1 608 3.4 Osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikalajit Koko henkilöstöstä oli kokoaikaisia 1 459 ja osa-aikaisia 146 henkilöä. Lisäksi oli 3 sivuvirkaista tai -toimista henkilöä. Vakinaisten kohdalla kokoaikaisia oli 1 219 ja osa-aikaisia 132 henkilöä. Alla olevasta taulukosta käy tarkemmin ilmi käytetyt osa-aikalajit. 31.12.2015 Osa-aikalajit Määrä % koko henkilöstön Keski-ikä määrästä 31.12.2016 % koko henkilöstön Määrä Keski-ikä määrästä Osa-aikaeläke 24 62,5 1,54 % 18 62,6 1,49 % Osa-aikainen kuntoutustuki 2 55,5 0,13 % 7 50,9 0,12 % Osa-aikainen sairauspoissaolo 5 49,2 0,32 % 10 49 0,31 % Osatyökyvyttömyys eläke 26 58,2 1,66 % 23 57 1,62 % Yhteensä 57 3,65 % 58 3,54 % Osittainen hoitovapaa 26 37,6 1,66 % 36 35,9 1,62 % Oma pyyntö 40 48,6 2,56 % 47 48,3 2,49 % Osa-aikainen virka / toimi 4 49,8 0,26 % 5 41,5 0,25 % Kaikki yhteensä 127 8,13 % 146 7,90 % Työkokeilussa oli koko vuoden osalta 6 henkilöä yhteensä 581 kalenteripäivää.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 11 4. HENKILÖTYÖVUODET (HTV) 4.1 Vuosityöaika eli tehty työpanos Tehty vuosityöaika työpäivinä saadaan seuraavalla kaavalla: Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika vuosilomapäivät ja muut lomat työpäivinä palkalliset poissaolot työpäivinä (mm. terveysperusteiset, perhevapaat, koulutukset) palkattomat poissaolot työpäivinä + rahana korvatut lisä- ja ylityötunnit, jotka on muutettu työpäiviksi = tehty vuosityöaika työpäivinä 4.2 Henkilöstön vuosityöaika työpäivinä ja palkkakustannukset 2015 Henkilötyövuosi koko henkilöstö % % teoreett. säänn. palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 390 598,2 100,0% 59 201 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 48 921,6 12,5% 6 098 10,3% Terveysperusteiset poissaolot 19 918,0 5,1% 1 983 3,3% Perhevapaat 9 522,0 2,4% 255 0,4% Koulutus 1 535,1 0,4% 192 0,3% Muut palkalliset poissaolot 1 387,9 0,4% 292 0,5% Muut palkattomat poissaolot 16 461,3 4,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 7 119,6 1,8% 2 107 4,0% = Tehty vuosityöaika 299 971,9 76,8 % 52 489 88,1 % 2016 Henkilötyövuosi koko henkilöstö % % teoreett. säänn. palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 389 283,5 100,0% 59 297 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 46 442,3 11,9% 5 805 9,8% Terveysperusteiset poissaolot 21 269,0 5,5% 2 180 3,7% Perhevapaat 10 387,6 2,7% 249 0,4% Koulutus 1 564,5 0,4% 204 0,3% Muut palkalliset poissaolot 916,7 0,2% 211 0,4% Muut palkattomat poissaolot 14 009,8 3,6% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 5 937,0 1,5% 2 157 3,6% = Tehty vuosityöaika 300 630,6 77,2 % 52 805 89,1 %

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 12 Koko henkilökunnan vuosityöaika työpäivinä tulosalueittain Kaikki ESH PTH SOS TUKI yhteensä Vuosityöaika 2016 101 667 95 116 103 653 88 846 389 283 Poissaolot -25 122-23 676-24 600-21 192-94 590 Lisä- ja ylityöt 3 090 817 1 444 586 5 937 Toteutunut työaika 2016 79 636 72 256 80 498 68 240 300 631 Vuosityöaika 2015 107 058 75 975 78 899 128 666 390 598 Poissaolot -29 039-20 188-22 718-25 801-97 746 Lisä- ja ylityöt 3 452 873 1 254 1 540 7 120 Toteutunut työaika 2015 81 471 56 660 57 436 104 405 299 972

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 13 Tulosalueittain 2016 Henkilötyövuosi koko henkilöstö ESH PTH SOS TUKIP % teoreett. % teoreett. säänn. säänn. vuosityöajas vuosityöaja ta Työpäivät sta % teoreett. säänn. vuosityöaja sta % teoreett. säänn. vuosityöajas ta Työpäivät Työpäivät Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 101 667,4 100,0% 95 116,2 100,0% 103 653,5 100,0% 88 846,4 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 12 396,4 12,2% 10 913,7 11,5% 11 694,6 11,3% 11 437,7 12,9% Terveysperusteiset poissaolot 4 378,4 4,3% 4 859,3 5,1% 6 384,0 6,2% 5 647,3 6,4% Perhevapaat 3 209,0 3,2% 2 285,3 2,4% 3 716,5 3,6% 1 176,8 1,3% Koulutus 623,8 0,6% 532,9 0,6% 178,6 0,2% 229,2 0,3% Muut palkalliset poissaolot 476,5 0,5% 358,2 0,4% 23,0 0,0% 59,0 0,1% Muut palkattomat poissaolot 4 037,3 4,0% 4 727,0 5,0% 2 603,5 2,5% 2 642,0 3,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 3 090,3 3,0% 816,5 0,9% 1 444,4 1,4% 585,8 0,7% = Tehty vuosityöaika 79 636,1 78,3 % 72 256,4 76,0 % 80 497,7 77,7 % 68 240,3 76,8 % Palvelussuhteittain ESH PTH SOS TUKIP 2016 Henkilötyövuosi koko henkilöstö % palkkakustannuksista 1000 % palkkakustannuksista 1000 % palkkakustannuksista 1000 % palkkakustannuksista 1000 Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 18 629 100,0% 15 557 100,0% 13 721 100,0% 11 389 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 1 743 9,4% 1 525 9,8% 1 263 9,2% 1 274 11,2% Terveysperusteiset poissaolot 495 2,7% 586 3,8% 605 4,4% 494 4,3% Perhevapaat 85 0,5% 68 0,4% 72 0,5% 24 0,2% Koulutus 87 0,5% 72 0,5% 17 0,1% 27 0,2% Muut palkalliset poissaolot 99 0,5% 89 0,6% 5 0,0% 17 0,1% Muut palkattomat poissaolot 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 704 9,1% 155 1,0% 209 1,5% 88 0,8% = Tehty vuosityöaika 17 823 95,7 % 13 372 86,0 % 11 968 87,2 % 9 642 84,7 % 2016 Henkilötyövuosi vakinaiset % % teoreett. säänn. palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 328 870,3 100,0% 49 102 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 43 898,2 13,3% 5 451 11,1% Terveysperusteiset poissaolot 19 305,7 5,9% 1 978 4,0% Perhevapaat 9 215,8 2,8% 229 0,5% Koulutus 1 400,4 0,4% 183 0,4% Muut palkalliset poissaolot 585,2 0,2% 156 0,3% Muut palkattomat poissaolot 13 674,2 4,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 3 741,1 1,1% 1 378 2,8% = Tehty vuosityöaika 244 531,9 74,4 % 42 482 86,5 % 2016 Henkilötyövuosi määräaikaiset % % teoreett. säänn. palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 60 026,6 100,0% 10 151 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 508,6 4,2% 351 3,5% Terveysperusteiset poissaolot 1 944,5 3,2% 200 2,0% Perhevapaat 1 170,9 2,0% 20 0,2% Koulutus 164,1 0,3% 21 0,2% Muut palkalliset poissaolot 331,5 0,6% 55 0,5% Muut palkattomat poissaolot 327,6 0,5% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 192,2 3,7% 779 7,7% = Tehty vuosityöaika 55 771,5 92,9 % 10 283 101,3 %

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 14 Vakinaisen henkilökunnan vuosityöaika työpäivinä tulosalueittain Kaikki ESH PTH SOS TUKI yhteensä Kokonaistyöaika 2016 85 273 78 634 83 287 81 677 328 870 Poissaolot -22 946-22 101-22 532-20 501-88 079 Lisä- ja ylityöt 1 656 471 1 106 508 3 741 Toteutunut työaika 2016 63 983 57 003 61 862 61 683 244 532 Kokonaistyöaika 2015 99 823 70 818 78 500 81 058 330 199 Poissaolot -27 698-19 617-22 686-19 880-89 881 Lisä- ja ylityöt 2 083 711 1 249 653 4 697 Toteutunut työaika 2015 74 208 51 912 57 063 61 831 245 014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 15 Ammattiryhmittäin 2016 Akateemiset % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 12 436,4 100,0% 1 939 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 1 363,8 11,0% 213 11,0% Terveysperusteiset poissaolot 663,8 5,3% 75 3,9% Perhevapaat 642,0 5,2% 25 1,3% Koulutus 145,5 1,2% 18 0,9% Muut palkalliset poissaolot 21,4 0,2% 3 0,1% Muut palkattomat poissaolot 859,2 6,9% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 12,9 0,1% 3 0,1% = Tehty vuosityöaika 8 753,6 70,4 % 1 608 82,9 % 2016 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 151 175,1 100,0% 21 006 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 18 460,7 12,2% 2 241 10,7% Terveysperusteiset poissaolot 7 773,3 5,1% 838 4,0% Perhevapaat 5 096,3 3,4% 121 0,6% Koulutus 747,5 0,5% 69 0,3% Muut palkalliset poissaolot 65,6 0,0% 9 0,0% Muut palkattomat poissaolot 6 621,0 4,4% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 426,4 0,9% 236 1,1% = Tehty vuosityöaika 113 837,1 75,3 % 17 964 85,5 % 2016 Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 112 244,2 100,0% 14 530 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 12 516,9 11,2% 1 279 8,8% Terveysperusteiset poissaolot 7 231,1 6,4% 654 4,5% Perhevapaat 3 196,0 2,8% 59 0,4% Koulutus 120,3 0,1% 9 0,1% Muut palkalliset poissaolot 15,0 0,0% 4 0,0% Muut palkattomat poissaolot 3 165,5 2,8% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 489,6 1,3% 202 1,4% = Tehty vuosityöaika 87 489,0 77,9 % 12 727 87,6 % 2016 Huoltohenkilökunta % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 39 110,8 100,0% 4 614 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 4 983,8 12,7% 486 10,5% Terveysperusteiset poissaolot 2 813,4 7,2% 225 4,9% Perhevapaat 431,7 1,1% 7 0,2% Koulutus 36,2 0,1% 3 0,1% Muut palkalliset poissaolot 6,0 0,0% 1 0,0% Muut palkattomat poissaolot 712,0 1,8% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 394,3 1,0% 51 1,1% = Tehty vuosityöaika 30 522,0 78,0 % 3 942 85,4 %

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 16 2016 Lääkärit / Hammaslääkärit % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 27 471,6 100,0% 11 076 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 896,7 10,5% 857 7,7% Terveysperusteiset poissaolot 722,9 2,6% 167 1,5% Perhevapaat 532,6 1,9% 24 0,2% Koulutus 337,1 1,2% 83 0,7% Muut palkalliset poissaolot 766,2 2,8% 188 1,7% Muut palkattomat poissaolot 1 177,1 4,3% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 503,4 9,1% 1 642 14,8% = Tehty vuosityöaika 23 542,6 85,7 % 11 399 102,9 % 2016 Toimistohenkilökunta % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 15 041,5 100,0% 2 332 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 138,5 14,2% 291 12,5% Terveysperusteiset poissaolot 335,0 2,2% 43 1,9% Perhevapaat 9,0 0,1% 1 0,0% Koulutus 92,0 0,6% 13 0,6% Muut palkalliset poissaolot 17,0 0,1% 2 0,1% Muut palkattomat poissaolot 471,0 3,1% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 56,6 0,4% 16 0,7% = Tehty vuosityöaika 12 035,6 80,0 % 1 998 85,7 % 2016 Tutkimusta ja hoitoa avustavat % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 25 711,0 100,0% 2 850 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 3 563,9 13,9% 362 12,7% Terveysperusteiset poissaolot 1 525,5 5,9% 136 4,8% Perhevapaat 10,0 0,0% 1 0,0% Koulutus 11,0 0,0% 1 0,0% Muut palkalliset poissaolot 7,5 0,0% 1 0,0% Muut palkattomat poissaolot 758,0 2,9% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 53,5 0,2% 7 0,2% = Tehty vuosityöaika 19 888,5 77,4 % 2 356 82,7 % 2016 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 6 092,9 100,0% 949 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 518,0 8,5% 76 8,0% Terveysperusteiset poissaolot 204,0 3,3% 42 4,4% Perhevapaat 470,0 7,7% 10 1,1% Koulutus 74,9 1,2% 8 0,8% Muut palkalliset poissaolot 18,0 0,3% 4 0,4% Muut palkattomat poissaolot 246,0 4,0% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 0,3 0,0% 0,0% = Tehty vuosityöaika 4 562,3 74,9 % 809 85,3 %

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 17 5. HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Poissaolot on jaettu seuraaviin ryhmiin: Vuosilomat - vuosilomat sisältävät myös säästövapaakertymät. Terveysperusteiset poissaolot - tähän ryhmään kuuluvat sairausloma, oma ilmoitus poissaolo, työmatkatapaturma, työtapaturma sekä vapaa-ajantapaturma. Perhevapaat - joita ovat esim. äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa, poissaolo pakottavista perhesyistä, opintovapaa sekä vuorotteluvapaa. Muu poissaolo - joita ovat esim. kaikki kuntoutukseen liittyvät poissaolot, toisen tehtävän hoito, lomarahavapaa, säästösopimusvapaa, ammattiyhdistys-, työsuojelu- ja yhteistoimintakoulutus sekä yksityisasiat. Koulutus - koulutus sisältää työnantajan kustantama työn edellyttämän koulutuksen ja muun koulutuksen. Poissaoloja kertyi yhteensä 135 685 kalenteripäivää (142 005 v.2015). Vuosilomapäiviä pidettiin yhteensä 68 282 kalenteripäivää (72 219 v.2015), joista säästövapaa lomia oli 763 kalenteripäivää (2 080 v.2015). Terveysperusteisia poissaloja kertyi yhteensä 29 850 kalenteripäivää (28 521 v.2015). Toisen vakanssin hoidosta oman työnantajan palveluksessa kertyi 5 142 kalenteripäivää (7 311 v.2015) ja toisen vakanssin hoidosta toisen työnantajan palveluksessa poissaoloja kertyi 2 523 kalenteripäivää (2 549 v.2015). Sosterissa on käytössä Oma ilmoitus sairauspoissaolo. Oma ilmoitus syyksi kelpasivat vain seuraavat syyt: Äkillinen hengitystieinfektio (flunssa) Äkillinen suolistoinfektio (ripuli, oksetus) Diagnosoitu migreeni, josta on lääkärin lausunto ja esimies tietää sen Aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren kuolemasta johtuva poissaolo. Työntekijä voi max olla 3 peräkkäistä kalenteripäivää poissa oma ilmoituksella esimiehen luvalla ja vain edellä luetelluilla syillä. Esimiehen päätöksellä voi olla myös 4:n päivän hyväksymisiä. Työntekijä itse anoo omasairausilmoituksen sähköisen ESS- järjestelmän kautta heti töihin tultuaan ja esimies hyväksyy sen.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 18 5.1 Poissaolopäivät kalenteripäivinä - tiedot on otettu 28.2.2017 Tulosalueittain 2015 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Lakisääteiset Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito 21 010 49,6 % 5 961 14,1 % 9 300 21,9 % 5 323 12,6 % 797 1,9 % 42 391 100 % Perusterveydenhuolto 15 062 51,1 % 5 127 17,4 % 3 390 11,5 % 5 479 18,6 % 431 1,5 % 29 489 100 % Sosiaalipalvelut 15 563 46,7 % 9 070 27,2 % 5 377 16,1 % 3 208 9,6 % 105 0,3 % 33 323 100 % Yhteensä 51 635 49,1 % 20 158 19,2 % 18 067 17,2 % 14 010 13,3 % 1 333 1,3 % 105 203 100,0 % Tukipalvelut 20 006 55,3 % 8 540 23,6 % 4 447 12,3 % 2 912 8,1 % 241 0,7 % 36 146 100 % Keskushallinto 603 64,7 % 5 0,5 % 268 28,8 % 36 3,9 % 20 2,1 % 932 100 % Kaikki yhteensä 72 244 50,8 % 28 703 20,2 % 22 782 16,0 % 16 958 11,9 % 1 594 1,1 % 142 281 100 % 2016 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Lakisääteiset Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito 18 398 51,1 % 6 085 16,9 % 6 559 18,2 % 4 269 11,9 % 679 1,9 % 35 990 100 % Perusterveydenhuolto 16 168 47,3 % 6 721 19,7 % 4 310 12,6 % 6 422 18,8 % 550 1,6 % 34 171 100 % Sosiaalipalvelut 17 168 48,1 % 9 290 26,1 % 6 208 17,4 % 2 828 7,9 % 168 0,5 % 35 662 100 % Yhteensä 51 734 48,9 % 22 096 20,9 % 17 077 16,1 % 13 519 12,8 % 1 397 1,3 % 105 823 100,0 % Tukipalvelut 16 548 55,5 % 7 754 26,0 % 2 225 7,5 % 3 073 10,3 % 197 0,7 % 29 797 100 % Kaikki yhteensä 68 282 50,3 % 29 850 22,0 % 19 302 14,2 % 16 592 12,2 % 1 594 1,2 % 135 620 100 % Ammattiryhmittäin 2015 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Lakisääteiset Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset 1 818 46,6 % 580 14,9 % 1 033 26,5 % 321 8,2 % 149 3,8 % 3 901 96 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 28 163 48,3 % 10 145 17,4 % 12 431 21,3 % 6 871 11,8 % 716 1,2 % 58 326 99 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 18 665 49,7 % 11 097 29,6 % 5 615 15,0 % 2 152 5,7 % 69 0,2 % 37 529 100 % Huoltohenkilöstö 7 703 58,8 % 3 138 24,0 % 1 247 9,5 % 1 002 7,7 % 63 0,5 % 13 090 100 % Lääkärit, hammaslääkärit 4 353 47,9 % 518 5,7 % 812 8,9 % 3 405 37,5 % 400 4,4 % 9 088 100 % Toimistohenkilökunta 4 487 57,7 % 623 8,0 % 448 5,8 % 2 220 28,5 % 91 1,2 % 7 778 100 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 6 048 46,3 % 2 412 18,5 % 632 4,8 % 3 957 30,3 % 6 0,05 % 13 049 100 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 1 007 50,9 % 190 9,6 % 564 28,5 % 218 11,0 % 96 4,9 % 1 979 100 % Kaikki yhteensä 72 244 50,8 % 28 703 20,2 % 22 782 16,0 % 18 552 13,0 % 1 590 1,1 % 142 281 100 % 2016 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Lakisääteiset Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset 1 922 37,2 % 913 17,7 % 919 17,8 % 1 250 24,2 % 157 3,0 % 5 161 100 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 27 350 49,1 % 10 831 19,5 % 9 684 17,4 % 7 026 12,6 % 756 1,4 % 55 647 100 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 18 329 49,2 % 10 548 28,3 % 5 880 15,8 % 2 359 6,3 % 103 0,3 % 37 219 100 % Huoltohenkilöstö 7 310 57,9 % 3 873 30,7 % 787 6,2 % 619 4,9 % 35 0,3 % 12 624 100 % Lääkärit, hammaslääkärit 4 314 47,8 % 760 8,4 % 767 8,5 % 2 819 31,2 % 367 4,1 % 9 027 100 % Toimistohenkilökunta 3 020 59,7 % 421 8,3 % 190 3,8 % 1 344 26,6 % 86 1,7 % 5 061 100 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 5 299 60,7 % 2 212 25,3 % 400 4,6 % 814 9,3 % 11 0,1 % 8 736 100 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 738 34,4 % 292 13,6 % 675 31,5 % 361 16,8 % 79 3,7 % 2 145 100 % Kaikki yhteensä 68 282 50,3 % 29 850 22,0 % 19 302 14,2 % 16 592 12,2 % 1 594 1,2 % 135 620 100 % 31.12.2016 oli vuoden 2017 pitämättömiä vuosilomapäiviä yhteensä 130 274 ja pitämättömiä säästölomapäiviä 1 953 päivää. Vuoden 2016 lomia oli pitämättä 3 524 päivää.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 19 5.1 Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot Seuraavassa kaaviossa on kaikki poissaolot jaoteltu palkallisiin, osapalkallisiin ja palkattomiin poissaoloihin v. 2015 ja v.2016 osalta. Palkallinen 2015 Palkallinen 2016 Osapalkallinen 2015 Osapalkallinen 2016 Palkaton 2015 Palkaton 2016 TULOSALUEET % % % % % % Erikoissairaanhoito 28 674 67,7 % 25 362 70,5 % 996 2,4 % 1 122 3,1 % 12 704 30,0 % 9 506 26,4 % Perusterveydenhuolto 20 303 68,9 % 22 933 67,1 % 900 3,1 % 1 277 3,7 % 8 279 28,1 % 9 969 29,2 % Sosiaalipalvelut 22 436 67,2 % 25 488 71,5 % 2 210 6,6 % 1 517 4,3 % 8 718 26,1 % 8 649 24,3 % Tukipalvelut 28 831 77,8 % 22 170 74,4 % 1 253 3,4 % 1 624 5,5 % 6 977 18,8 % 6 003 20,1 % Kaikki yhteensä 100 244 70,5 % 95 953 70,8 % 5 359 4,0 % 5 540 4,1 % 36 678 25,8 % 34 127 25,2 %

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 20 5.2 Terveysperusteiset poissaolot koko henkilöstö Tulosalueittain 2015 TULOSALUEET Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatkatapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Erikoissairaanhoito 755 12,7 % 4 734 79,4 % 3 0,1 % 90 1,5 % 379 6,4 % 5 961 100 % Perusterveydenhuolto 518 10,1 % 3 993 77,9 % 4 0,1 % 220 4,3 % 392 7,6 % 5 127 100 % Sosiaalipalvelut 647 7,1 % 7 831 86,3 % 160 1,8 % 432 4,8 % 9 070 100 % Yhteensä 1 920 9,5 % 16 558 82,1 % 7 0,0 % 470 2,3 % 1 203 6,0 % 20 158 100 % Tukipalvelut 920 10,8 % 6 696 78,4 % 396 4,6 % 533 6,2 % 8 545 100 % Kaikki yhteensä 2 840 9,9 % 23 254 81,0 % 7 0,0 % 866 3,0 % 1 736 6,0 % 28 703 100 % 2016 TULOSALUEET Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatkatapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Erikoissairaanhoito 776 12,8 % 4 708 77,4 % 50 0,8 % 160 2,6 % 391 6,4 % 6 085 100 % Perusterveydenhuolto 718 10,7 % 5 605 83,4 % 23 0,3 % 92 1,4 % 283 4,2 % 6 721 100 % Sosiaalipalvelut 1 022 11,0 % 7 385 79,5 % 27 0,3 % 256 2,8 % 600 6,5 % 9 290 100 % Yhteensä 2 516 11,4 % 17 698 80,1 % 100 0,5 % 508 2,3 % 1 274 5,8 % 22 096 100 % Tukipalvelut 573 7,4 % 6 388 82,4 % 95 1,2 % 298 3,8 % 400 5,2 % 7 754 100 % Kaikki yhteensä 3 089 10,3 % 24 086 80,7 % 195 0,7 % 806 2,7 % 1 674 5,6 % 29 850 100 % Tukipalveluiden sairauspoissaoloja ja muitakin tukipalveluiden poissaoloja lisäsi varahenkilöyksikön toiminta 1.5.2016 saakka. Varahenkilöyksikkö kuuluu tukipalvelujen Osastonsihteerit ja varahenkilöyksikkö -tulosyksikköön. 2.5.2016 alkaen lähiesimiehet tekivät työsopimukset ja sen myötä yksikön työntekijöiden poissaolot jakautuivat jälleen muille tulosalueille.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 21 Seuraavassa kaaviossa on terveysperusteisten poissaolojen kalenteripäivien lukumäärät tulosalueittain vuosina 2014-2016 Ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄ 2015 Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatka tapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Akateemiset 103 17,8 % 458 79,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 19 3,3 % 580 100 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 1 233 12,2 % 8 109 79,9 % 7 0,1 % 214 2,1 % 582 5,7 % 10 145 100 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 909 8,2 % 9 271 83,5 % 0 0,0 % 354 3,2 % 563 5,1 % 11 097 100 % Huoltohenkilöstö 223 7,1 % 2 500 79,7 % 0 0,0 % 226 7,2 % 189 6,0 % 3 138 100 % Lääkärit, hammaslääkärit 105 20,3 % 339 65,4 % 0 0,0 % 0 0,0 % 74 14,3 % 518 100 % Toimistohenkilökunta 92 14,8 % 515 82,7 % 0 0,0 % 8 1,3 % 8 1,3 % 623 100 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 153 6,3 % 1 957 81,1 % 0 0,0 % 8 0,3 % 294 12,2 % 2 412 100 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 22 11,6 % 105 55,3 % 0 0,0 % 56 29,5 % 7 3,7 % 190 100 % Kaikki yhteensä 2 840 9,9 % 23 254 81,0 % 7 0,0 % 866 3,0 % 1 736 6,0 % 28 703 100 % AMMATTIRYHMÄ 2016 Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatka tapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Akateemiset 79 8,7 % 834 91,3 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 913 100 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 1 348 12,4 % 8 434 77,9 % 67 0,6 % 282 2,6 % 700 6,5 % 10 831 100 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 1 112 10,5 % 8 663 82,1 % 33 0,3 % 217 2,1 % 523 5,0 % 10 548 100 % Huoltohenkilöstö 206 5,3 % 3 054 78,9 % 95 2,5 % 276 7,1 % 242 6,2 % 3 873 100 % Lääkärit, hammaslääkärit 92 12,1 % 640 84,2 % 0 0,0 % 0 0,0 % 28 3,7 % 760 100 % Toimistohenkilökunta 91 21,6 % 322 76,5 % 0 0,0 % 8 1,9 % 0 0,0 % 421 100 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 150 6,8 % 1 870 84,5 % 0 0,0 % 11 0,5 % 181 8,2 % 2 212 100 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 11 3,8 % 269 92,1 % 0 0,0 % 12 4,1 % 0 0,0 % 292 100 % Kaikki yhteensä 3 089 10,3 % 24 086 80,7 % 195 0,7 % 806 2,7 % 1 674 5,6 % 29 850 100 %

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 22 5.3 Sairaus, oma ilmoitus poissaolot 1-4 päivää 2016 TULOSALUEET 1 pvä % 2 päivää % 3 päivää % 4 päivää % Päivät yhteensä % Erikoissairaanhoito 215 27,7 % 316 40,7 % 237 30,5 % 8 1,0 % 776 100 % Perusterveydenhuolto 137 19,1 % 340 47,4 % 237 33,0 % 4 0,6 % 718 100 % Sosiaalipalvelut 245 24,0 % 440 43,1 % 333 32,6 % 4 0,4 % 1 022 100 % Yhteensä 597 23,7 % 1 096 43,6 % 807 32,1 % 16 0,6 % 2 516 100 % Tukipalvelut 146 25,5 % 232 40,5 % 195 34,0 % 0 0,0 % 573 100 % Kaikki yhteensä 743 24,1 % 1 328 43,0 % 1 002 32,4 % 16 0,5 % 3 089 100 %

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 23 5.4 Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää Vuosi 2015 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 8 196 368 22,3 Hengityselinten sairaudet 2 843 453 6,3 *Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 4 888 130 37,6 Vuosi 2016 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 7 575 591 12,8 Hengityselinten sairaudet 2 500 687 3,6 *Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 4 049 196 20,7 *Diagnoosiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt mm. ahdistus ja masennus, erilaiset stressireaktiot. 5.5 Työterveyshuollon kautta annetut sairauslomat Sairausloman pituus 1-3 pv on poissaolopäivät lukuun lisätty palkkajärjestelmästä saatu oma ilmoitus sairauslomat => saadaan Sosterin kaikki sairauspoissaolot yhteensä. Vuosi 2015 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Poissaolo jaksot 1-3 pv 5 283 1 503 4,1 2 729 4-9 pv 5 814 561 10,0 999 10-30 pv 6 989 273 27,1 451 yli 30 pv 12 366 146 103,6 204 Vuosi 2016 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Poissaolo jaksot 1-3 pv 5 580 2 023 2,8 3 124 4-9 pv 5 313 772 6,9 897 10-30 pv 6 318 343 18,4 387 yli 30 pv 11 128 158 70,4 169 Diagnoosi ja sairausloman pituus - luvut on saatu Työterveyshuollon Acute -järjestelmästä. Poissaolojen lukumäärä eroaa palkkajärjestelmästä saaduista tiedoista, koska työterveyshuolto käsittelee kuntoutustuet sairauspoissaolopäivinä ja palkkajärjestelmä kuntoutustukina. Luvuissa on mukana oma ilmoitus sairauspoissaolot. Kuntoutustuella 8 henkilöä ja kuntoutustukipäiviä oli 1 473 kalenteripäivää.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 24 5.6 Vahinkotiedot työtapaturmista Vakuutusyhtiöltä saadut vahinkotiedot työtapaturmista. Kappalemäärä on työtapaturmien määrä 2015 2016 Kpl Kpl Ammattitauti 1 0 1 0 Ammattitautiepäily 0 0 0 0 Työ 107 78 936 102 174851 Työmatka 28 34 563 43 40309 Työliikenne 0 0 0 0 Yhteensä 136 113 499 146 215 160 Yhteenvetotiedot vuosittain työtapaturmavahingoista Vuosi Lukumäärä Korvaukset / Sairauspäivät 2016 146 215 160 659 2015 136 113 499 754 2014 148 73 451 571 2013 194 197 606 1 199 2012 76 115 714 923 Vuoden 2016 talvi oli liukkaampi kuin vuonna 2015.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 25 5.7 Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli Sosterissa on käytössä Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli, joka on apuna tunnistettaessa työkyvyn- ja työhyvinvoinnin häiriöitä. Työkyvyn ja -hyvinvoinnin muutos on tärkeä huomata ja ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työyhteisön toimintaan ja työntekijöiden työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin puuttuminen on tärkeä osa esimiestyötä. Jokaisella työntekijällä on myös vastuu huolehtia omasta työkyvystä, työhyvinvoinnista ja työyhteisön toimivuudesta ja puuttua riskitekijöihin mahdollisimman varhain. Sairauspoissaolojen seurantaa varten on esimiehillä käytössä Exreport- raportointijärjestelmä. Järjestelmän avulla seurataan sairauspoissaoloja ja toteutuneita puheeksiotto keskusteluja organisaatio-, yksikkö- ja henkilötasolla. Järjestelmä hälyttää raja-arvojen ylittyessä. Tiedon avulla pystytään paremmin reagoimaan yksittäisen työntekijän työkykyä ja/tai työyksikön työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden korjaamiseen. Ylihoitaja Kirsi Matikaiselle on vuoden 2014 alusta keskitetty varhaiseen välittämiseen, työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Yhteistyö työntekijöiden, esimiesten, työterveyshuollon, työsuojelun ja Kevan kanssa on jatkuvaa. Seurantajärjestelmän mukaan sairauspoissaolojen kehitys on ollut seuraava: Sairauspoissaolot / henkilömäärä 2014 2015 2016 3 kk aikana yli 3 lyhyttä (1-3 pv) poissaoloa 76 74 80 3 kk aikana yhtäjaksoisesti yli 14 pv poissaoloa 113 100 110 kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 30 pv poissaoloa 263 228 248 kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 60 pv poissaoloa 124 108 125 kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 90 pv poissaoloa 73 62 73

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 26 6. ELÄKÖITYMINEN Keskimääräisen vanhuuseläkeiän katsotaan olevan noin 63 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63-68 vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,7 vuotta (62,6 vuotta v. 2015). Erilaisille eläkkeille jäi 54 henkilöä. Eläkepoistuma tuo lähivuosina edelleen haasteita henkilöstön saatavuuteen useilla ammattialueilla. 6.1 Eläkkeelle jääneet TULOSALUEET 2013 2014 2015 2016 Erikoissairaanhoito 9 12 15 9 Perusterveydenhuolto 16 12 18 13 Sosiaalipalvelut 11 4 13 13 Tukipalvelut 15 19 12 19 Keskushallinto 0 0 1 0 Yhteensä 51 47 59 54 ELÄKETYYPPI 2013 2014 2015 2016 Vanhuuseläke 42 38 47 47 Työkyvyttömyyseläke 7 8 11 7 Varhennettu varhaiseläke 2 0 1 0 Yksilöllinen varhaiseläke 0 1 0 0 Yhteensä 51 47 59 54 AMMATTIRYHMÄT 2013 2014 2015 2016 Akateemiset 1 1 1 2 Hoitohenkilöstö, amk/opisto 13 15 17 20 Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu 18 5 22 13 Huoltohenkilökunta 12 16 7 10 Lääkärit 2 2 2 2 Toimistohenkilökunta 5 2 4 3 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 6 6 4 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 0 0 0 0 Yhteensä 51 47 59 54

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 27 6.2 Vanhuuseläkepoistuma ennuste (63v.) vakinainen henkilöstö Tulosalueittain TULOSALUEET 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 Erikoissairaanhoito 6 10 11 10 15 11 37 16 12 5 2 14 12 7 14 12 Perusterveydenhuolto 10 11 9 12 13 14 14 15 11 1 1 9 6 7 11 8 Sosiaalipalvelut 4 9 8 11 17 21 24 18 21 4 4 17 14 18 18 18 Tukipalvelut 9 20 11 18 12 12 29 26 20 0 4 14 14 10 6 12 Yhteensä 27 50 39 51 57 58 104 75 64 10 11 54 46 42 49 50 Ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄT 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 Akateemiset 0 0 1 2 1 1 1 0 1 0 0 1 1 2 3 3 Hoitohenkilöstö, amk/opisto 11 12 13 16 17 18 42 24 17 5 1 16 16 12 26 16 Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu 6 9 10 9 17 23 25 18 25 2 3 18 13 16 13 10 Huoltohenkilökunta 6 9 11 9 4 3 14 12 8 0 1 4 5 4 1 3 Lääkärit 0 6 1 2 4 3 3 3 2 2 1 6 1 0 1 1 Perhehoitajat 0 1 0 0 0 0 1 0 1 0 1 0 0 1 0 1 Sosiaalitoimen henkilöstö 0 1 1 2 2 3 1 2 2 0 1 0 1 3 2 7 Toimistohenkilökunta 2 4 0 5 4 3 6 6 2 0 2 3 6 0 1 2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 1 8 2 5 7 3 11 10 5 1 1 6 3 4 2 5 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 1 0 0 1 1 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 2 Yhteensä 27 50 39 51 57 58 104 75 64 10 11 54 46 42 49 50

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 28 7. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 7.1 Lakisääteinen koulutussuunnitelma ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Työnantajan hakee vakuutusvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastosta (TVR) niistä ammatillisista täydennyskoulutuksista, joista työnantaja on vuosittain laatinut ennakkoon koulutussuunnitelman ja jotka sisältyvät tähän suunnitelmaan. Korvaukseen oikeutettavien täydennyskoulutuspäivien lukumäärä oli 1 410 päivää (1 529 v. 2015). Haettu koulutuskorvaus vuodelta 2016 on 28 099,34 (30 286,43 v. 2015). 7.2 Täydennyskoulutus Täydennyskoulutusvelvoite edellyttää työnantajaa huolehtimaan henkilöstön koulutuksesta. Peruskoulutuksesta ja tehtävästä riippuen täydennyskoulutusvelvoite on kolmesta kymmeneen päivään vuodessa henkilöä kohti. Koko henkilöstöön suhteutettuna täydennyskoulutuspäiviä kertyi henkilöä kohti 2 päivää vuoden 2016 aikana ja hoitohenkilöstöä kohden 1,97 päivää. Vuonna 2015 täydennyskoulutuspäiviä henkilöä kohti oli 1,88 päivää. Täydennyskoulutuksiin ovat osallistuneet sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö. Koko Täydennyskoulutuspäivien Osallistuneiden Pv/koko AMMATTIRYHMÄT henkilöstö lukumäärä lukumäärä henkilöstö Akateemiset 51 44 207,5 4,07 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 599 510 1660,5 2,77 Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 480 349 644,5 1,34 Huoltohenkilökunta 163 62 83 0,51 Lääkärit, hammaslääkärit 119 90 384 3,23 Toimistohenkilökunta 59 35 107,5 1,82 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 111 33 33 0,30 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 26 22 94,5 3,63 Yhteensä 1608 1145 3214,5 2,00 Koulutusrahaa oli talousarviossa 2016 varattu 523 750 ja sitä käytettiin 448 439. Koulutusrahaa jäi 75 311 ja se näyttäytyi seuraavasti: erikoissairaanhoidossa jäi käyttämättä 35 601, perusterveydenhuollossa jäi käyttämättä 31 530, sosiaalipalveluissa ylittyi 6 629 ja tukipalveluista jäi käyttämättä 14 809. Opintovapaista aiheutuvia poissaolopäiviä oli yhteensä 3 381 kalenteripäivää. Johtamiskoulutusta kävi 4 henkilöä ja yksi henkilö suoritti emba-tutkintoa.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 29 7.3 Tavoitekeskustelut Tavoitekeskusteluja käytiin eri ammattiryhmittäin ja tulosalueittain seuraavasti: TULOSALUEET Tavoitekeskustelut lkm Koko henkilöstön lkm % Erikoissairaanhoito 178 406 43,8 Perusterveydenhuolto 266 393 67,7 Sosiaalipalvelut 170 450 37,8 Tukipalvelut 171 359 47,6 Yhteensä 785 1 608 48,8 AMMATTIRYHMÄT Tavoitekeskustelut lkm Koko henkilöstön lkm % Akateemiset 18 51 35,3 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 346 599 57,8 Hoitohlökunta, toinen aste, koulu 215 480 44,8 Huoltohenkilökunta 75 163 46,0 Lääkärit, hammaslääkärit 22 119 18,5 Toimistohenkilökunta 19 59 32,2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 69 111 62,2 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 21 26 80,8 Yhteensä 785 1 608 48,8 Tavoitekeskusteluja käytiin sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön kanssa. Vuoden 2015 tavoitekeskustelujen prosenttiosuus oli 50,90%. 8. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS, TARVE JA SAATAVUUS Sosterin toiminta-alueen väestö vähenee ja ikääntyy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve ei kuitenkaan vähene. Tästä johtuen on tärkeää suunnitella palveluja vastaava henkilöstömitoitus, turvata henkilöstön saatavuus, tehostaa henkilöstöhankintaa sekä suunnata henkilöstöä palvelurakenteen ja tarpeen mukaan. Työvoimapulaa on helpotettu osittain alueellisin yhteistoimintajärjestelyin, joita ovat esim. erikoissairaanhoidon ns. kapeiden erikoisalojen yhteistoiminnan järjestäminen sekä ostopalvelutoiminnan käyttäminen.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 30 8.1 Rekrytointi Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on edelleen työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen. Hoito- ja hoivatyön sijaisten hankintaa hoidettiin pääosin rekrytoijan toimesta. Rekrytoija on hoitanut osin myös muiden ammattiryhmien rekrytointia ja toiminut lähiesimiesten tukena ja apuna sijaisten hankinnassa. Vuoden 2016 loppupuoliskolla on kiinnitetty erityistä huomiota rekrytointiprosessin sujuvaan etenemiseen. Kokonaisuudessaan sijaisten rekrytointiprosessia on työstetty sujuvammaksi ja siihen tulee kiinnittää huomioita edelleenkin. Rekrytoinnin työkaluna toimii Kuntarekry, jonka kustannustehokkaaseen käyttöön tulee kiinnittää enemmän huomiota. Hoito- ja hoivahenkilöstön ennakkorekrytointia on toteutettu erilaisten tapahtuminen kautta; kesätyöpörssi, sairaanhoitajapäivät ja oppilaitostapaamiset. Sosteri on järjestänyt oppisopimuskoulutuspaikkoja eri aloille. Hoito- ja hoivatyön tunnettavuutta nuorten keskuudessa edistetään järjestämällä 9-luokkalaisille työelämään tutustumisjaksoja (tet-jaksoja). Toiminnassa olevan varahenkilöyksikön tavoitteena on, että hoitohenkilöstön poissaoloja hoidetaan ensisijaisesti vakituisen varahenkilöstön avulla. Erityisesti erikoissairaanhoidossa ulkopuolisten sijaisten käyttö on vähentynyt huomattavasti. Sensijaan kotihoidon alueella ulkopuolisten sijaisten käyttö näyttää olevan lisääntymässä, tähän pitää tulevaisuudessa kohdistaa toimenpiteitä. Lääkäreiden rekrytoinnin ponnistelut ovat tuottaneet tulosta - varsinkin perusterveydenhuollossa. Sosterilla oli vahva rekrytointipanostus ja -edustus Nuori Lääkäri - päivillä. Yhteistyö erilaisten koulutusorganisaatioiden sekä työvoimahallinnon kanssa on välttämätöntä rekrytoinnin, osaamisen varmistamisen ja turvaamisen näkökulmasta.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 31 9. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS 9.1 Työterveyshuollonpalvelut Oikeus työterveyshuoltoon on kaikilla Sosterintyöntekijöillä palvelussuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Työterveyshuoltopalvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Työterveyshuolto järjestetään pääosin omana toimintana ja osittain ulkoistettuna käyttäen Savonlinnan Seudun työterveys ry:n sekä Etelä-Savon työterveyshuollonpalveluita. Työterveyshuollon tehtävä on ehkäistä työperäisiä sairauksia ja tapaturmia huolehtimalla työyhteisön ja työympäristön hyvinvoinnista ja lisäksi edistää kaikkien työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä kaikissa työuran vaiheissa. Työterveyshuollon pääpaino on ennaltaehkäisevässä ennakoivassa työssä. Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito täydentää ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ja sen tarkoituksena on arvioida työn vaikutusta mahdolliseen sairauteen ja/tai miten sairaus vaikuttaa työkykyyn. Työterveyshuolto on ottanut käyttöönsä työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseksi Firstbeat Hyvinvointianalyysi - työkalun kuormituksen ja palautumisen arviointiin. Hyvinvointianalyysi antaa keinoja henkilökohtaisen hyvinvoinnin rakentamiselle ja antaa niitä vinkkejä, jotka auttavat työssä jaksamisessa ja palautumisessa.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 32 9.1.1 Työterveyskäyntien määrät työterveyshuollon eri toimipisteissä KÄYNNIT KPL Sosterin työterveys huolto 1.1. - 31.12.2015 1.1. - 31.12.2016 Etelä- Savon työterveys huolto Yhteensä Sosterin työterveys huolto Sln:n seudun työterveys ry Sln:n seudun työterveys ry Etelä- Savon työterveys huolto Yhteensä Terveydenhoitajat (työterveyshoitaja) 2 770 13 2 2 785 3 594 49 13 3 656 Lääkärit (työterveyslääkäri) 2 981 30 20 3 031 5 838 78 24 5 940 Työfysioterapeutti 293-1 294 353 2-355 Työterveyspsykologi 103 - - 103 70 3 1 74 Yhteensä 6 147 43 23 6 213 9 855 132 38 10 025 9.1.2 Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot Korvausluokka I voimavarat Korvausluokka I VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Tutkimukset kpl Muut voimavarat Työpaikkaselvitykset tunteina Tietojen antaminen Terveystarkastukset ja ohjaus tunteina kpl Lääkärit 32,0 1 349 Terv.hoitajat 142 75 474 Fysioterapeutit 112,0 15,5 114 Psykologit 98,5 28 5 Erikoislääkärit 1 Muut asiantuntijat Laboratorio 2 603 Kuvantaminen 73 Muut käyttökustannukset Työpaikkaselvitykset yhteensä 1.1.-31.12.2016 Kustannukset Kaikki kustannukset yhteensä 25 061 219 268 Korvausluokka II voimavarat Korvausluokka II VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Käynnit vastaanotolla kpl Kustannukset Lääkärit 5 585 214 546 Terv.hoitajat 3 045 64 249 Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Muut asiantuntijat 1.1.-31.12.2016 Tutkimukset kpl Laboratorio 7 429 80 367 Kuvantaminen 618 50 089 Muut voimavarat Muut käyttökustannukset 34 856 Korvausluokan II kustannukset yhteensä 444 107 Kaikki kustannukset yhteensä 663 375

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 33 9.2 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin osa-alueet ovat terveys, työympäristö, työyhteisö, osaaminen ja johtaminen. Työhyvinvointiin voidaan olennaisesti vaikuttaa mm. sillä, vastaako osaaminen työtehtävää, kuinka työt organisoidaan, miten henkilöstöä johdetaan ja millainen ilmapiiri työpaikalla vallitsee. Terveellinen, turvallinen ja toimiva työympäristö edistää työhyvinvointia. Talousarviossa oli vuodelle 2016 varattu 45 000,00 työhyvinvointiin ns. tyhy - rahaa. Tyhy-rahalla tuettiin työyhteisöjen yhteistä työhyvinvointia 20,00 / työntekijä ja näihin tapahtumiin osallistui 1 050 työntekijää ja rahaa käytettiin 20 988,50. Lisäksi tyhy-rahalla tuettiin henkilöstön osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Sosterilla on tyhy-liikuntatarjotin, joka antaa henkilöstölle monipuoliset mahdollisuudet osallistua erilaisiin liikuntaharrastuksiin, jonka kustannuksista osan työnantaja kustantaa tyhy-rahasta. Marraskuussa järjestettiin Paviljongilla Sosteri-ilta, johon osallistui n. 550 työntekijää. Jouluateria tarjottiin 13.12.2016. Henkilöstöstä käytti Rukan majan lomamökkiä - Ketunpesää - vuokrausjaksoja oli 36 kpl yhteensä 211 vuorokautta (34 kpl ja 182 vrk v.2015). Kesällä 2016 tehty remontti vaikutti hieman kävijämäärään tänä vuonna. Savonlinnassa Suutarniemessä sijaitsevan lomahuvila Suutartuvan käyttöpäiviä henkilöstön osalta kertyi yhteensä 129 päivää (153 pvä v. 2015). Työnohjauspalveluihin käytettiin 63 862 (83 342,00 v. 2015). Työnohjauspalveluiden käyttö jakaantui seuraavasti: erikoissairaanhoito 44 383, perusterveydenhuolto 12 034 ja sosiaalipalvelut 7 445. 9.3 Muistaminen ja palkitseminen Sosteri muistaa 50- ja 60- vuotta täyttäviä sekä eläkkeelle siirtyviä työntekijöitään vuosittain lahjalla. Merkkipäivälahjan sai viime vuonna yhteensä 160 henkilöä. Ansiomerkkejä haettiin henkilöstölle, joilla oli 20-, 30- tai 40 vuotta täyttynyt kunnallista palvelua 31.12.2015 mennessä. Huomionosoituksen sai 20 vuoden palvelusta 24 hlöä, 30 vuoden palvelusta 41 hlöä ja 40 vuoden palvelusta 11 hlöä. Lisäksi Suomen tasavallan presidentin myöntämiä ansiomerkkejä myönnettiin seuraavasti: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali - lääkintävahtimestari Timo Hurskainen Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein - sairaanhoitaja Helena Huttunen

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 34 9.4 HappyOrNot - raportointi Millainen oli työpäiväsi tänään? Sosteriin hankittiin 10 HappyOrNot -laitetta maaliskuussa 2016, joista henkilökunnan tyytyväisyyttä mitattiin kahdella ja asiakastyytyväisyyttä kahdeksalla laitteella. Henkilökunnan laitteet olivat vuoden 2016 sijoitettuna pääterveysasemalle ja keskussairaalan päivystysalueelle. Vastauksia saatiin yhteensä 8352 ja tyytyväisyysprosentti oli 84, mikä jakautui siten, että pääterveysasemalla tyytyväisyys oli 81 %:a (n=6878) ja päivystysalueella 94 % (n=1474). 45% 39% 9% 7% 3 232 kpl 3 731 kpl 771 kpl 618 kpl

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 35 9.5 Työnkierto Henkilöstölle on annettu mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä organisaation sisällä. Palvelujen kysynnän myötä työnkiertoon on entistä enemmän panostettava yhteistyössä esimiesten, työntekijöiden ja henkilöstöjärjestöjen kesken. 9.6 Työsuojelu Työsuojelun haasteena ja kehittämiskohteena on ollut palvelurakenteen muutostilanteissa työhyvinvoinnin tukeminen, epäasiallisen kohtelun nollatoleranssin vahvistaminen työpaikoilla, riskien hallinnan keinojen ja työkalujen kehittäminen, turvallisen ja terveen työympäristön haasteet sekä työsuojelun yhteistoiminta ja viestintä. Sopuisa työyhteisö Organisaatiomme on osallistunut Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö hankkeeseen, jonka tavoitteena on vahvistaa työnsuuntaista vuorovaikutusta työpaikoilla. Hankkeessa työskenneltiin organisaatioiden, esimiesten ja työyksiköiden kanssa kiusaamisen nollatoleranssin, myönteisen ja vastuullisen käyttäytymisen edistämiseksi. Sosterissa on työstetty hankkeen aikana Hyvä kohtelu Sosterissa, miten puutumme epäasialliseen käyttäytymiseen ohjeistusta. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131494/katkaise%20kiusaamisen%20kierre.pdf?sequence=1 Työhyvinvointi viikko 23. 27.5.2016 Sosterissa on toteutettutyöhyvinvointiviikko yhteistyössä työnantajan, työterveyshuollon, henkilöstönedustajien, työntekijöiden sekä oppilaitoksen opiskelijoiden kanssa. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Kun työ sujuu ja sitä on mukava tehdä, niin sen aistii asiakkaat ja potilaatkin. Perinteeksi on jo muodostunut viikon aikana julkistaa henkilöstön keskuudestaan valitsema Sosterin symppis. Viikon aikana pysähdyttiin miettimään ja tekemään tekoja, joiden avulla itse kukin voi vaikuttaa työpaikan myönteiseen ilmapiiriin: Tervehdin kaikkia, Mitkä asiat ilahduttavat tänään, Liikunnasta ja luonnosta voimaa, Huumori, Pysäytä kiireen kierre. C-salissa esiintyi Aapolan pojat ja julistettiin Sosterin Symppis!

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 36 HaiPro Sosterissa on otettu käyttöön potilasturvallisuusilmoitusten osalta haitta- ja vaaratilanneilmoitusjärjestelmä v.2012 ja tätä on laajennettu huhtikuussa 2013 käsittämään työ-, tietoja toimintaympäristön turvallisuuteen kohdistuvien tapahtumien ilmoitus ja seuranta välineeksi. Vuoden 2015 lopulla liitettiin työturvallisuusriskienarviointi osaksi HaiProta. Lisäksi kehitettiin tapaturmailmoituksen välittymistä suoraan vakuutusyhtiöön sähköisesti HaiPron kautta. Työturvallisuusilmoituksia oli HaiPro:hon tehty 505 kpl v.2016 (353 kpl v. 2015). HaiPron kautta veritapaturmailmoituksia oli 29 kpl v 2016 (30 kpl/ 2015, 35 kpl/ 2014, 43 kpl/ v.2013, 47 kpl/v.2012). Onko veritapaturmien tai ilmoitusten tekemisen vähenemiseen vaikuttanut turvatuotteiden käyttö ja huomion kiinnittäminen turvallisiin toimintatapoihin vai onko vain jäänyt ilmoituksia tekemättä? Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastajat eivät tehneet yhtään tarkastusta v.2016. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä tehtiin työyksiköihin 15 kpl yhteistyössä työsuojeluvaltuutettujen ja /tai työsuojelupäällikön kanssa. Näiden lisäksi myös aktiiviset työpaikkakäynnit ovat työsuojelussa toimintatapana. MAPA - koulutus Sosterin hoitotyön henkilökunnalle on järjestetty MAPA koulutusta myös v.2016. MAPA - Finland -toimintamallin koulutus perustuu Englannissa kehitettyyn menetelmään. Keskeisistä menetelmistä on väkivaltatilanteiden ennakointi ja välttäminen hoidollisen vuorovaikutuksen ja toimin nallisuuden keinoin. Ellei väkivaltaisuuden suuntaan kehittyvän käyttäytymisen rauhoittaminen muilla keinoin onnistu, turvataan tarvittaessa asiakkaan fyysisen kiinnipitämiseen. Kiinnipitäminen perustuu henkilön luonnollisten liikeratojen hallittuun ja kivuttomaan rajaamiseen sekä samanaikaiseen hoidolliseen vuorovaikutukseen. Kouluttajina on toiminut 2 psykiatrian hoitajaa. Koulutus jatkuu 2-4 kertaa vuodessa ja viedään täsmäkoulutuksena työpisteisiinkin. Kinestiikka - koulutus Sosterin hoitohenkilökunnalle on järjestetty siirtoergonomiaan liittyvää Kinestetiikka koulutusta v.2015 lähtien. Osallistujia on ollut 78 kpl v.2016. Koulutus jatkuu edelleen. Kinestetiikka on voimavaralähtöinen toimintamalli, joka perustuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämiseen, ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen sekä näiden merkitykseen oppimiselle ja itsehallinnalle. Se tukee ihmistä perustoiminnoissa siten, että hän kokee toimintansa mielekkäänä ja kykenee aktiivisesti osallistumaan toimintoihinsa sairaudesta tai vammaisuudestaan huolimatta. Rokottamiset Terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstön rokottamisessa kausi-influenssaa vastaan on kolme tärkeää näkökohtaa: potilasturvallisuus, työnantajan vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä sekä rokotettavan itsensä ja hänen lähipiirinsä saama suoja Työntekijän influenssarokotus on suositus, mutta potilaan suojaaminen influenssalle altistumiselta on velvoite. Sosterissa työntekijöiden rokottaminen tapahtui työterveyshuollon ja työyksiköiden toimesta.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 37 9.7 Työyhteisösovittelu Työyhteisösovittelu on restoratiivisuuteen ja ratkaisukeskeisyyteen perustuva menetelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden ja työvälineen ratkoa työyhteisön ristiriitoja. Esimies voi pyytää työyhteisösovittelua henkilöstöhallinnon kautta koulutettujen työyhteisösovittelijoiden toteutettavaksi. Sovittelun kohteena voi olla kaksi ihmistä, tiimi tai suurempi ryhmä. Työyhteisösovittelussa puolueeton sovittelija auttaa riidan osapuolia sovittelumenettelyn avulla löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun, joka kirjataan sopimukseksi ja minkä noudattamiseen osalliset sitoutuvat. Sovittelija ei osallistu erimielisyyden ratkaisuun vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Hän ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Sovittelija mahdollistaa kuulluksi tulemisen sekä sallii tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Työyhteisösovittelun erityisosaajat Seija-Sofia Käärmelahti ja Mervi Heikkinen ovat osallistuneet yhdessä vuoden 2016 aikana kolmeen työyhteisön konfliktin ratkaisuun sekä erillisinä neljään. Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. 9.8 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän tai häirinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa työssä. Tasa-arvosuunnitelma sisältää mm. seuraavia työelämään liittyviä asioita: Työhönotossa noudatetaan hallintosäännön osoittamia yhtenäisiä yleisesti tiedossa olevia periaatteita hakumenettelyn, valintaperusteiden ja valituskäytännön suhteen. Työssä kehittymistä ja uralla etenemistä tuetaan myöntämällä erilaisia vapaita mahdollisuuksien ja harkinnan mukaan, esim. opintovapaita, vuorotteluvapaita ja harkinnanvaraisia palkattomia vapaita ja huolehditaan, että työntekijät pääsevät tasapuolisesti työnantajan järjestämiin koulutuksiin. Palkkauksen lähtökohtana on työn vaativuuden arviointi ja lääkäreiden osalta hyväksytyt rekrytointisopimukset. Palkkausta kehitetään yhä enemmän tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen osaamiseen ja lisävastuisiin perustuviksi. Syrjintä välittömästi tai välillisesti sukupuolen sekä esim. iän, rodun, terveydentilan, uskonnon tai muun näihin rinnastettavan perusteella on kielletty.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 38 10. YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 10.1 Yhteistoiminta Yhteistoiminta turvaa henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnan tulee olla jokapäiväinen, luonteva toimintatapa, jolla työyhteisön asioita hoidetaan. Yhteistoiminnan perustana on keskinäinen luottamus ja avoin vuorovaikutteinen ilmapiiri. Yhteistoiminnalla parannetaan tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistoiminta on sekä välitöntä että edustuksellista yhteistoimintaa. Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työntekijän ja esimiehen välillä. Välitön yhteistoiminta on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittelyä esimerkiksi työpaikkakokouksessa. Edustuksellisessa yhteistoimintaelimessä käsitellään henkilöstöä laajasti tai yleisesti koskevia yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Yhteistoimintalaki Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan 1.9.2007. Uusi laki on perusta työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan järjestämiselle kunnissa ja kuntayhtymissä. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Jokaisessa kunnassa on lisäksi oltava yhteistoimintaelin. Laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä sekä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvia irtisanomisia, lomauttamisia ja osa-aikaistamisia. Samoin käsitellään palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat 1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä, 2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta 3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojen vaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia 4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Sosterissa käytiin vuoden 2016 aikana yhteistoimintaneuvotteluja seuraavista asioista: Enonkosken kunnan siirtäessä sosiaalipalvelut Sosterille 1.7.2016 alkaen (liikkeenluovutus),

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 39 Sulkavan kunnan ulkoistaessa perusterveydenhuollon palvelut Sosterilta Attendolle (liikkeenluovutus), Savonlinnan kaupungin siirtäessä sosiaalipalvelut kokonaisuudessaan Sosterille 1.1.2017 alkaen (liikkeenluovutus), Yhteistoimintalain mukainen informaatiotilaisuus koskien leikkaussalihenkilökunnansiirtymistä varallaoloon. 10.2 Yhteistyötoimikunnan kokoonpano Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Yhtymähallituksen edustajat Yhtymähallituksen vpj Ari Silvennoinen, vpj Eija Stenberg Yhtymähallituksen pj Pekka Nousiainen Ahti Myllys Viranhaltijat Kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro Pekka Martikainen Hallintoylihoitaja Riitta Sipinen Maijaterttu Tiainen Osastonhoitaja Sirpa Forss Hilkka Kupiainen Työsuojelun edustajat Turvallisuuspäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Luottamusmiehet Pääluottamusmies, JHL Pääluottamusmies, Juko Pääluottamusmies, Juko Pääluottamusmies, Super Pääluottamusmies, Tehy Pääluottamusmies, Jyty Hannu Kosonen Mervi Heikkinen Leena Paakkunainen Kirsi Matikainen Esko Hakkarainen Pekka Kilpeläinen Marja-Leena Gröhn Tarja Loikkanen Seija-Sofia Käärmelahti Erja Turkulainen pj. Pöytäkirjanpitäjä Henkilöstöpäällikkö Kaija Lappalainen Pekka Martikainen Yhteistyötoimikunta kokoontui 6 kertaa ja käsitteli yhteensä 27 asiaa. 10.3 Yhteistyö ja verkostoituminen Julkissektorilla yhteistyökumppaneita olivat mm. sairaanhoitopiirit KYS, ESSHP, PKSSKT ja HUS. Yksityissektorilla yhteistyökumppaneita olivat mm. Kruunupuisto ja muut kuntoutuslaitokset, MedOne, yksityiset asumispalvelut, tietohallinnossa Fujitsu ja Medi-IT, Aditro ja Tieto ja työsuojelussa AVI:n (Itä-Suomen aluehallintovirasto) kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat ISLAB, KEVA, KELA. Koulutusyhteistyötä tehtiin Mikkelin ammattikorkeakoulun, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 40 10.4 Viestintä Sosterissa henkilöstöllä on useita tapoja olla yhteydessä toisiinsa organisaation sisällä. Perinteisen sisäisen postin ja puhelimen lisäksi käytössä ovat sähköiset viestintätavat, kuten sähköposti, Skype for Business- pikaviestintäväline ja talon sisäinen tietoverkko Intranet, jotka kaikki sopivat hyvin päivittäiseen tiedottamiseen ja vuorovaikutukseen. Kerran viikossa julkaistava viikkotiedote Sisäpiirinposti on luettavissa intranetissä. Intranetin sivustoilla on henkilökunnalle ajankohtaisia uutisia, ohjeita, lomakkeita ja linkitettyjä tietokantoja. 10.5 Edunvalvonta Henkilökunnan luottamusmiehet JHL pääluottamusmies Esko Hakkarainen JUKO pääluottamusmies Marja-Leena Gröhn JUKO pääluottamusmies Pekka Kilpeläinen Super pääluottamusmies Tarja Loikkanen Tehy pääluottamusmies Seija-Sofia Käärmelahti Jyty pääluottamusmies Erja Turkulainen Palkkayhdyshenkilö henkilöstöpäällikkö Kaija Lappalainen