Opiskelijan arvioinnin ja osaamisen tunnustamisen toteuttamissuunnitelma

Opiskelijan arvioinnin ja osaamisen tunnustamisen toteuttamissuunnitelma Hallitus 15.12.2010 Johtoryhmä 14.12.2010

OPISKELIJAN ARVIOINNIN JA OSAAMISEN TUNNUSTAMISEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA... 3 1. YLEISET ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 3 1.1 ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN... 4 1.2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN... 5 1.3 ARVIOINTIMENETELMÄT... 6 1.4 ARVIOINNIN KOHTEET JA ARVIOINTIKRITEERIT... 7 1.5 OPISKELIJA-ARVIOINNIN KOHTEET... 8 2. OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI... 10 2.1 OPPIMISEN ARVIOINTI... 10 2.2 OPPIMISEN SEURANTA JA DOKUMENTOINTI... 12 2.3 OSAAMISEN ARVIOINTI... 13 3. OPISKELIJAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN... 15 3.1 OSAAMISEN TUNNISTAMINEN... 15 3.2 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN... 16 3.3 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN AIEMMIN SUORITETUISTA AMMATILLISTA PERUSTUTKINNOISTA TAI AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISTA... 17 3.4 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN AIEMMIN SUORITETTUJEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN TUTKINNON OSISTA... 18 3.5 TAITAJAKILPAILUISSA OSOITETUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN... 18 3.6 TYÖKOKEMUKSEN TUNNUSTAMINEN... 18 3.7 MUUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN... 19 4. TYÖSSÄOPPIMISEN ARVIOINTI... 20 5. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN ARVIOINTI... 21 6. ARVOSANA-ASTEIKKO JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN... 22 7. ARVOSANAN ANTAMINEN JA ARVIOINTIAINEISTON SÄILYTTÄMINEN... 22 7.1 ARVOSANAN MUODOSTUMINEN... 22 7.2 ARVIOINNIN DOKUMENTOINTI... 24 8. ARVIOINNIN UUSIMINEN, KOROTTAMINEN JA OIKAISEMINEN... 24 9. ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA... 27 10. MAAHANMUUTTAJA- JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPISKELIJOIDEN ARVIOINTI... 27 10.1 ÄIDINKIELEN ARVIOINTI... 27 10.2 TOISEN KOTIMAISEN KIELEN ARVIOINTI... 28 11. TODISTUKSET... 28 11.1 TUTKINTOTODISTUS... 28 11.2 TODISTUS SUORITETUSTA KOULUTUKSESTA... 30 11.3 EROTODISTUS... 30 11.4 KANSAINVÄLISEEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU TUTKINTOTODISTUKSEN TAI TODISTUKSEN LIITE... 30 11.5 TODISTUS KULJETUSALAN PERUSTASON AMMATTIPÄTEVYYSKOULUTUKSEN SUORITTAMISESTA... 31 11.6 TODISTUSMERKINNÄT VALINNAISISTA TUTKINNON OSISTA... 31 12. PROSESSIT... 32 2

Opiskelijan arvioinnin ja osaamisen tunnustamisen toteuttamissuunnitelma Opiskelijan arvioinnissa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä noudatetaan näitä ohjeita ja tutkintokohtaisia ohjeita. Opiskelijan arviointia, osaamisen tunnustamista ja ammattiosaamisen näyttöjä ohjaavat seuraavat lait ja määräykset: L 601/2005 (Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta) L 602/2005 (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta) A 603/2005 (Asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta) A 488/2008 (Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta) 1. Yleiset arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Opiskelijan arvioinnin tarkoituksena on tukea opiskelijan kasvua ammatti-ihmisenä ja hänen myönteisen minäkuvansa kehittymistä, ohjata ja kannustaa opiskelijaa myönteisesti omien tavoitteiden saavuttamisessa ja kehittää hänen itsearviointitaitojaan. Opiskelijan arviointi on jatkuvaa eri osapuolten vuorovaikutteista keskustelua opiskelijan oppimisen edistämiseksi. Ohjaava ja kannustava arviointi on useamman tahon (opiskelija, opettaja, työpaikkaohjaaja, muut opiskelijat) yhteistyötä. Opiskelijan itsearvointitaidot, itsetuntemus ja - arvostus kehittyvät arvioinnin yhteydessä, kun opiskelijaa ohjataan tiedostamaan omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tällöin opiskelija myös ymmärtää, missä hänen pitää vielä kehittyä. Opiskelijalla täytyy olla koko koulutuksen ajan mahdollisuus kehittyä osaamisessaan ja kasvaa ammatillisesti. Opettajan tehtävä on opiskelijan arvioinnin avulla tukea opiskelijan ammatillista kasvua haluttuun suuntaan. Opiskelijan arvioinnin on kannustettava opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta ammatillisesta kasvustaan. Opintojen aikana tapahtuva arviointi tuottaa tietoa opiskelijan oppimisprosessista ja auttaa opiskelijaa myös tiedostamaan omaa oppimistaan. Arvioinnin on tuotettava tietoa opiskelijan ohjauksen lisäksi opiskelijan osaamisesta opettajille, työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Opiskelijoiden oppimista, työskentelyä ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan muun arvioinnin ohella myös ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteena on yhtenäistää opiskelijan arviointia ja tuottaa tietoa oppimistuloksista sekä opetussuunnitelman perusteiden, koulutuksen järjestäjän oman opetussuunnitelman, opetusjärjestelyiden sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta. Näyttöjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä sekä kansallisella että koulutuksen järjestäjän tasolla. (L 601/2005, 25.) 3

1.1 Arvioinnista tiedottaminen Opintojen alkuvaiheessa selvitetään opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville tutkinnon kokonaisuus ja sen tuottama ammattitaito. Heille tehdään selväksi myös opiskelijan arvioinnin keskeiset periaatteet: arvioinnin tehtävät, arvioinnin kohteet, arvosanan muodostuminen, arvosana-asteikko ja vaatimustasot, arvosanan uusiminen / korottaminen, opintojen etenemisen edellyttämät opinnot, työssäoppimisen arviointi, arvioinnin oikaiseminen, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen / tunnustaminen ja arviointi, arvosanojen dokumentointi, opintosuoritusotteen ja tutkintotodistuksen sisältö Tiedottamisen välineinä ovat mm. opetussuunnitelma, opiskelijan opas, orientaatio / ohjaustunnit, intranet (sähköinen työpöytä) ja internet. Tiedottamisesta vastaavat oppilaitosten johto, ryhmänohjaajat, kaikki opettajat ja opinto-ohjaajat (taulukko 1). Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan arviointia, joten niistä tiedotetaan samassa yhteydessä muun arvioinnin kanssa (A 603/2005, 3 ). TAULUKKO 1. Arvioinnista tiedottaminen PKKY:ssä. Mitä tiedotetaan ja milloin? Kenelle tiedotetaan? Tiedottamisen väline Tiedottamisen vastuuhenkilöt Koulutukseen hakeutumisvaiheessa: - Osaamisen tunnustamisen tavoitteet ja periaatteet - Opiskelijan arviointi Työelämä Oppilaitokset Opiskelijat Vanhemmat Markkinoinnin eri muodot, kuten messut, avoimet ovet, oppilaitoskäynnit Ryhmäohjaus Henkilökohtainen ohjaus Vanhempainillat Markkinointityöryhmä ja opinto-ohjaajat Opintotoimisto Opintojen alkuvaiheessa: -Osaamisen tunnistamisen tavoitteet ja periaatteet -Tunnistamisen vaikutus opintojen pituuteen -Osaamisen tunnustamisen toiminta- ja menettelytapaohjeet -Osaamisen tunnistaminen osana oppimisen ja osaamisen arviointia - Ammattiosaamisen näytöt -Oppimisen ja osaamisen arviointi Opintojen aikana: - Muualla hankitun osaamisen tunnustaminen - oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijat Vanhemmat Opiskelijat Työelämä Opetussuunnitelma Opiskelijan opas Henkilökohtainen ohjaus/ HOPS-prosessi Tutkinnon osien arviointisuunnitelmat Tutkinnon osien ja/tai sen osien kuvaus Ryhmäohjaaja Opettaja/opettajat Opinto-ohjaaja Opintotoimisto Ryhmäohjaaja Opettaja/opettajat Opinto-ohjaaja Opintotoimisto 4

1.2 Arvioinnin toteuttaminen Opiskelijan osaamista on arvioitava muun arvioinnin ohella ammattiosaamisen näytöillä (L 601/2005, 25 ). Kaikki opetussuunnitelman perusteiden mukaiset opiskelijan opintoihin kuuluvat tutkinnon osat arvioidaan ja kaikkien ammatillisten opintojen tutkinnon osien keskeinen osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöillä työelämän toimintakokonaisuuksina eli tekemällä käytännön työtehtäviä Opiskelijan arviointi on laadullista eli opiskelijan osaamista ei verrata toisten opiskelijoiden osaamiseen vaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden pohjalta laadittuihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arviointikriteerit pidetään samoina eri tilanteissa. Tämä korostuu erityisesti ammattiosaamisen näytöissä, joissa opiskelijat voivat olla hyvinkin erilaisissa työpaikoissa tekemässä erilaisia työtehtäviä. Koska opiskelijoiden lähtötilanne opintoihin voi olla erilainen, opiskelijan osaamisen arvioiminen ei riipu siitä, kuinka kauan häneltä menee tavoitteena olevan osaamisen oppimiseen. Toiset oppivat nopeammin kuin toiset tai heillä (esimerkiksi ylioppilaspohjaisilla opiskelijoilla tai aikuisopiskelijoilla) on aiemmin hankittua osaamista. Opiskelijan osaaminen ja sen kehittyminen on arvioitava riittävän usein koulutuksen aikana ja koulutuksen päättyessä. Arvosanat annetaan kaikista opetussuunnitelman perusteiden mukaisista tutkinnon osista, ja kaikista vapaasti valittavista opinnoista. Valtioneuvoston päättämistä ammattitaitoa täydentävistä opinnoista (yhteisistä opinnoista) (20 ov) on annettava erilliset arvosanat tutkinnon osittain. Poikkeuksen muodostaa lukio-opintojen fysiikka ja kemia, joista on annettava erilliset arvosanat. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvät (integroidut) ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osat (AT-opinnot, yhteiset opinnot) on arvioitava ammatillisten tutkinnon osan osana sekä omina tutkinnon osinaan opiskelijahallintojärjestelmään. Mikäli AT-opintoja on lisäksi opiskeltu vapaasti valittavien opintojen yhteydessä, ne voidaan yhdistää AT-opintojen arviointiin. Tällöin AT- opintojen laajuus ylittää 20 ov. Vapaasti valittavien opintojen yhteyteen tulee maininta opinnoista ja alaviite: suoritettu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien yhteydessä. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvalla muulla henkilöllä kuin opettajalla on oltava sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan suoritukset arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttämällä säädettyä asteikkoa ja arvosanoja.. Vammaisten opiskelijoiden valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa voidaan poiketa edellä olevista arvioinnin perusteista siten kun opetushallituksen vahvistamissa opetussuunnitelman perusteissa määrätään. 5

Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. 1.3 Arviointimenetelmät Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (L 601/2005) mukaan opiskelijoiden oppimista ja työskentelyä on arvioitava monipuolisesti. Arviointimenetelmät on valittava lisäksi siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Arviointimenetelmää valittaessa on sovittava, millä tavoin opiskelija voi parhaiten osoittaa osaamisensa, ja miten opiskelijan osaamisesta saadaan luotettavaa arviointitietoa. Samassakin ryhmässä opiskelevia on arvioitava erilaisin menetelmin. Näin varmistetaan, että kaikki opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa. Arviointimenetelmän on oltava sellainen, että kaikki arviointiin osallistuvat osaavat käyttää sitä ja tulkita sen tuottamaa arviointitietoa Koska opiskelijat osaavat ilmaista osaamisensa eri tavoin, heillä on oltava mahdollisuus näyttää osaamisensa muutenkin kuin kirjallisesti. Erityisesti vamman, sairauden ja niihin rinnastettavien oppimisvaikeuksien (kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriön) ollessa kyseessä, on käytettävä kullekin opiskelijalle parhaiten soveltuvaa arviointimenetelmää. Oppimisprosessin aikana annettava kannustava ja ohjaava arviointi edellyttää myös sellaisten menetelmien käyttöä, jotka mahdollistavat oppimisen välittömän arvioinnin ja palautteen. Tällöin opiskelija pystyy arvioimaan omaa osaamistaan ja sitä, miten voisi parantaa suoritustaan Esimerkiksi seuraavia arviointimenetelmiä on mahdollista käyttää: haastattelut / havainnoinnit, raportit / kirjoitelmat, erilaiset tehtävät, oppisopimusmalli, näyttökokeet, kirjallinen koe, suullinen koe ja testit, vapaamuotoinen kirjoitelma, työpäiväkirja ja erilaiset tehtävät, itsearviointi, vertaisarviointi, arviointiympyrä, 360 -arviointi, posterit, portfolio, näyttelyt, työnäytteet, ongelmanratkaisu, itsearviointi ja portfolio, päiväkirja ja muut tehtävät, simulaatiot, työkokeet, työprosessin kuvaus ja analysointi, työnantajan lausunto, työtodistukset, kotitentit, esseet ja dialogit. Tietoa ym. arviointimenetelmien kuvauksista on erillisessä liitteessä 1. 6

TAULUKKO 2. Yhteenveto opiskelijan arvioinnin tehtävistä ja periaatteista ARVIOINNILLA ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa sekä tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammatti-ihmisenä. Arvioinnista tiedotetaan etukäteen, jotta arvioinnin periaatteet ovat selviä kaikille osapuolille. Arvioijina ovat opettajat, työpaikkojen edustajat ja opiskelija itse. Osaamisen arvioinnissa painotetaan päättövaiheen osaamista. Päättövaiheen osaaminen arvioidaan useimmiten ammattiosaamisen näytön avulla. 1.4 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit saadaan opetussuunnitelman ja tutkinnon tavoitteista tutkinnon osittain. Kohteena on osaaminen laajasti. Opetussuunnitelman perustutkintokohtaisissa tutkinnon osissa on määritelty, mitä pitää osata (ammattitaitovaatimukset). Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille. Arviointi kohdistuu työprosessin, työmenetelmien, välineiden ja materiaalin, työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä- ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Neljä avaintaitoa arvioidaan erikseen, oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien tai työn pohjana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. Arvioinnin kohteena ei ole pelkästään irrallisen tiedon toistaminen vaan opiskelijan kyky soveltaa hankittua, sisäistettyä tietoa. Ammatillista osaamista on tarkoituksenmukaisinta arvioida aidoissa työtilanteissa, jolloin saadaan näyttöä myös opiskelijan asenteista ja käyttäytymista- 7

voista. Arvioinnin apuna käytetään työnäytteitä ja -tehtäviä, oppimispäiväkirjaa, portfoliota, selostuksia, raportteja tms. 1.5 Opiskelija-arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta tarkoittaa työn suunnitelmallista tekemistä ja työkokonaisuuden hallintaa siten, että tehdään työn eri vaiheet oikeassa järjestyksessä. Työ aloitetaan ajoissa ja ajoitetaan niin, että se saadaan valmiiksi. Lisäksi huolehditaan työn siisteydestä. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta tarkoittaa sitä, että opiskelija osaa käyttää työhön liittyviä keskeisiä työmenetelmiä, valita tarkoituksenmukaiset työvälineet ja -materiaalit sekä arvioida, mitkä eri menetelmistä, välineistä ja materiaaleista ovat kulloisessakin tilanteessa tarkoituksenmukaisia ja käyttökelpoisia. Työn perustana oleva tiedon hallinta tarkoittaa työssä tarvittavaa tietopohjaa ja sen soveltamista ja hankintaa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot erikseen arvioitavat taidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään, arvioi omaa osaamistaan, ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä, toimii työssään joustavasti ja innovatiivisesti, uutta luovasti sekä hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantojaan selvästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen, toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti, noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja sekä hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti, sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä, noudattaa terveellisiä elintapoja sekä ylläpitää toiminta- ja työkykyään, työskentelee ergonomisesti, harrastaa alallaan tarvittavaa terveysliikuntaa ja ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. 8

Seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitovaatimuksiin, joten niitä ei arvioida erikseen. Kunkin opiskelijan kohdalla tarkastellaan, miten avaintaidot näkyvät opiskelijan opiskelussa ja miten niitä arvioidaan osana opiskelijan oppimista. Aloitekyky ja yrittäjyys tarkoittavat, että opiskelija edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista, toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä, suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi, toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään ja mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys tarkoittaa, että opiskelija toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen periaatteiden mukaisesti ja noudattaa alansa työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka tarkoittaa, että opiskelija ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät ja edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen tarkoittavat, että opiskelija viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla kielitaitoaan hyödyntäen, havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita ja käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media- aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet tarkoittavat, että opiskelija käyttää peruslaskutoimituksia työssään vaadittavien ja arkipäivän laskutehtäviensä ratkaisemisessa, käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtäviensä ja ongelmiensa ratkaisemisessa ja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka tarkoittavat, että opiskelija hyödyntää ammatissaan käytettävää teknologiaa monipuolisesti, ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit sekä käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit tarkoittavat, että opiskelija osallistuu rakentavalla tavalla yhteisönsä toimintaan ja päätöksentekoon, toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssään että arkielämässään, noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja sekä toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustasta tulevien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä yhteyksissä. (Ammatillisen perustutkinnon perusteet, Opetushallitus 2008 2010.) 9

TAULUKKO 3. Tiivistelmä opiskelijan arviointikohteista ja -kriteereistä ARVIOINNISSA ON MUISTETTAVA, ETTÄ Arviointikohteet ovat ennalta määrättyjä, ja vain niitä arvioidaan. Arviointikohteita ovat: (1) Työprosessin hallinta (2) Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta (3) Työn perustana olevan tiedon hallinta (4) Elinikäisen oppimisen erikseen arvioitavat avaintaidot: - Oppiminen ja ongelmanratkaisu - Vuorovaikutus ja yhteistyö - Ammattietiikka - Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Lisäksi seuraavat sisällytettyinä ammattitaitovaatimusten kuvauksiin: - Aloitekyky ja yrittäjyys - Kestävä kehitys - Estetiikka - Viestintä- ja mediaosaaminen - Matematiikka ja luonnontieteet - Teknologia ja tietotekniikka - Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Arviointikriteerit ovat tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. Arviointikohteet ja kriteerit on määritelty säädöksin, joten niitä on noudatettava. 2. Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi (L 601/2005, 25 ; Opetussuunnitelman perusteet, OPH 2008 2010). 2.1 Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan on käytettävä opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. 10

Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet ja kehittymistä vaativa taitotieto. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. (Opetussuunnitelman perusteet OPH 2008 2010.) OPPIMISEN ARVIOINNIN HUONEENTAULU (www.ohjaan.fi) Luodaan yhteinen ymmärrys siitä, miksi palautetta annetaan välittömästi tilanteiden jälkeen, jos mahdollista monipuolisesti ja runsaasti. Palaute on henkilökohtaista, vuorovaikutteista pyydän myös itse palautetta, perusteltua, rohkaisevaa ja kannustavaa, oikeudenmukaista, selkeää ja suoraa, rehellistä rakentavaa palautetta, joka perustuu arvioinnin kriteereihin. Se on oppimista edistävää ja kehittävää, ei tuomitsevaa. Palautteen antajana olen sinnikäs, kuuntelen, aktivoin pyytämään palautetta, olen myönteinen ammatillinen malli opiskelijalle. Käsittelen sitä, mitkä asiat menivät hyvin ja missä tulee muuttaa toimintaa otan puheeksi myös vaikeita asioita. Palautteen antamisen jälkeen selvitän tai varmistan opiskelijan tunnetilan palautteen jälkeen (esim. kysymällä), käsittelemme sopimiamme toimia yhdessä ja kirjaan palautteen opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. 11

2.2 Oppimisen seuranta ja dokumentointi Opiskelijan oppimisen seurannan tavoitteena on edistää opiskelijan oppimisprosessia tukemalla ja ohjaamalla opiskelijan oppimista ja oppimistavoitteiden saavuttamista, kannustamalla ja motivoimalla häntä eteenpäin opinnoissa, kehittämällä itsearvioinnin edellytyksiä, palautteen antoa ja vastaanottamista, oppimisen arvioinnin pitää perustua tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin/tavoitteisiin ja arviointikriteereihin, opettaja ja opiskelija kantavat yhdessä vastuun siitä, että opiskelija oppii tavoitteiden mukaisia asioita. Oppimisen aikainen seuranta ja ohjaus perustuvat opiskelijan vahvuuksiin, mahdollisten ongelmien huomiointiin ja tiedonsiirtoon eri toimijoiden välillä. Oppimisen seuranta on pääsääntöisesti laadullista, sanallista ja kirjallista palautetta. Opiskelijan osaamisesta annettaviin arvosanoihin oppimisen seurannan aikana tapahtuva arviointi ei voi vaikuttaa. Oppimisen aikaiset seurantiedot eli suoritukset merkitään hyväksytty (hyv) tai hylätty (hyl). Katso liite 2. Arviointimenetelmien pitää olla monipuolisia ja ne valitaan siten, että niiden avulla on mahdollista arvioida asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Arviointimenetelmien on sovelluttava käytettyihin opiskelumenetelmiin ja niiden on tuettava opiskelijan oppimista. Arviointimenetelmiä ovat esimerkiksi arviointikeskustelut, itse- ja vertaisarvioinnit, havainnointi, kokeet, kirjalliset tehtävät, työnäytteet, portfoliot ja oppimispäiväkirjat yms. Katso liite 1. TAULUKKO 4. Yhteenveto oppimisen arvioinnista OPPIMISEN ARVIOINNIISSA HUOMIOITAVAA Oppimisen arviointi on oppimisen tukemista ja ohjaamista sekä oppimisen etenemisen seuraamista. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä vielä pitää opetella. Oppimista arvioidaan koko opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta hänen oppimisensa etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Oppimisen arviointiin sisältyy ohjaava, kehittävä palaute. Puheeksi ottaminen edistää oppimista ja kehittymistä. Oppimisen arvioinnissa kehitetään itsearviointitaitoja. Hyvä palautekäytäntö on olennainen osa oppimisen arviointia. Arviointikeskustelut ovat olennainen osa oppimisen arviointia. 12

2.3 Osaamisen arviointi Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulutuksesta (A 603/2005) mukaisella arviointiasteikolla. Opiskelijan osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden määrittämän osaamisen saavuttamista. Arviointimenetelmien on sovelluttava käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tuettava opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla on oltava mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Muun osaamisen arvioinnin arviointimenetelmistä on päätetty ammattiosaamisen näyttöjen arviointi- ja toteuttamissuunnitelmissa. Osaamisen arvioinnissa on hyvä muistaa seuraavat periaatteet: Osaaminen koostuu työn vaatimien tietojen ja taitojen hallinnasta ja niiden soveltamisesta käytännön työtehtäviin. Osaamisen arvioinnilla arvioidaan oppimisen tulosta. Opiskelijan osaamista verrataan tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Ammatillisissa tutkinnon osissa osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näyttö on ammatillisten tutkinnon osien keskeisin ammattitaidon arviointimenetelmä. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määritelty tutkinnon perusteissa. Muu osaamisen arviointi kohdistuu niihin tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, joita ei voida osoittaa ammattiosaamisen näytöissä. Ammatillisen tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista ei anneta erillisiä ammattiosaamisen näyttöjä, vaan niissä osaaminen arvioidaan muilla menetelmillä. Arviointimenetelmää valittaessa on oleellista, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan hänelle parhaiten soveltuvalla tavalla. On tärkeää vaihdella arviointimenetelmiä niin, että kullekin opiskelijalle löytyy paras tapa ilmaista osaamistaan Ammatillisissa opinnoissa arvioinnin päällekkäisyyden poistaminen on tärkeää. 13

TAULUKKO 5. Yhteenveto osaamisen arvioinnista OSAAMISEN ARVIOINNISSA HUOMIOITAVAA Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista ja osaamista verrataan ammattitaitovaatimuksiin (ammatilliset tutkinnon osat). Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus näyttää osaamisensa monipuolisesti ja arvioida itse osaamistaan. Tavoitteena on, että ammatillisten tutkinnon osien yhteydessä ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytön avulla Ammattiosaamisen näytöt suoritetaan pääsääntöisesti työssäoppimisjakson yhteydessä työpaikalla. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus oppia ennen osaamisensa näyttämistä. Tutkinnon osa arvioidaan yhdessä ammattiosaamisen näytössä tai useassa osanäytössä. Ammattiosaamisen näyttöjä voidaan yhdistää, mikäli se onnistuu luontevasti työtä tehtäessä. (Huom. Kaikista tutkinnon osista annetaan erillinen arvosana arviointikohteittain.) Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan tasaisesti koko koulutuksen ajaksi. Ammattiosaamisen näyttö voidaan arvioida myös ulkomailla. Osaamisen arvioinnin perusteella opiskelija saa arvosanat tutkintotodistukseen Kuvio1. Opiskelijan arviointiprosessi PKKY:ssä 14

3. Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksella ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 30 ; A 603/ 2005, 12 a ) on säädetty, osaamisen tunnustamisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia (L 601/2005, 25, 25a, 25c ). Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen. Opiskelijan aikaisemmin hankitun osaaminen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on lähtökohtana tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen vaaditaan todistus tai muu luotettava dokumentti, käytännön työ, suullinen ja / tai kirjallinen näyttö. Mikäli osaaminen ei ole riittävää eikä arvosanaa voida antaa, tutkinnon osasta järjestetään arviointi tutkinnon osan arviointisuunnitelman mukaisesti. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan tutkinnon osan alkamista. Opiskelijan tulee esittää osaamisen arvioinnin edellyttämä selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. 3.1 Osaamisen tunnistaminen Opiskelijan osaamista on arvioitava jo opintojen alkaessa. Opiskelijan osaaminen ja sen taso on selvitettävä opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Osaamisen tunnistaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa, mutta myös tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemisessä. (A 603/ 2005, 10, 1 mom.) Ryhmänohjaaja tekee opiskelijan kanssa alkukartoituksen osaamisen tunnistamiseksi. Osaamisen tunnistamisen voi varmistaa ammattialan opettajalta. Osaamisen tunnustamisen tekee opettaja/t Opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista verrataan tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin / tavoitteisiin, arviointikohteisiin ja -kriteereihin. Apuna voidaan käyttää www.osaan.fi - verkkosivuja, perustutkintojen osaamisvaatimuksia. Opiskelija voi sen avulla arvioida, miten kattavasti hän jo hallitsee opiskeltavaa alaa. Tämän jälkeen opiskelijan osaamisen tunnistamisen arviointi tehdään yhdessä opiskelijan kanssa osana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimista. Yleensä opiskelija tarvitsee runsaasti ohjausta oman osaamisensa tunnistamiseen. Mahdolliset muutokset opintoihin merkitään opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (Ammatillisen perustutkinnon perusteet, opetushallitus 2008-2010). 15

TIIVISTELMÄ LÄHTÖTASON ARVIOINNISTA Opiskelijan osaamista arvioidaan jo opintojen alkaessa alkukartoituksen avulla. Apuna ovat tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Osaamisen tunnistaminen yhteistyössä ryhmänohjaajan / opettajan kanssa auttaa opiskelijaa laatimaan henkilökohtaiset tavoitteensa ja saamaan tarvitsemaansa ohjausta ja tukea. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Työssäoppimisen suunnitelma sisältää mm. opiskelijan yksilölliset valinnat, esim. työtehtävien valinnat ja painotukset, etenemisen, ohjaus- ja arviointikeskustelujen tarpeen, oppimisen arvioinnin sekä ammattiosaamisen näytön toteutuksen. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja muuttaa sitä tarpeen mukaan yhdessä opiskelijan (ja opettajan) kanssa. 3.2 Osaamisen tunnustaminen Mikäli osaamisen tunnistamisessa tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi, osaaminen tunnustetaan. Aikaisemman osaamisen tunnustamisen tavoitteena on parantaa opiskelijan opiskelumotivaatiota ja sen on oltava yksilön koulutuksen toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Tässä esitetään osaamisen tunnustamisen yleiset periaatteet PKKY:ssä, joita tarkennetaan opetussuunnitelman tutkintokohtaisissa osissa ja PKKY:n arkistonmuodostussuunnitelmassa. Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Oppilaitoksessa on verrattava, että tunnustettavat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen vastaavat opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Tarvittaessa osaamisen vastaavuus on osoitettava erilaisilla tavoilla, kuten kokein, todistuksin, portfolioilla tai ammattiosaamisen näytöillä. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijalle on annettava mahdollisuus osoittaa osaamisensa esim. näytöllä. Jos muualla suoritetuista tutkinnon osista tai muutoin hankitusta koko tutkinnon osasta kattavasta osaamisesta ei ole arvosanaa, on järjestettävä erillinen arviointi. Siirryttäessä tutkinnosta toiseen tai lukiosta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen opiskelijalle on luettava hyväksi vähintään suoritetut yhteiset opinnot ja vapaasti valittavat opinnot. 16

Tutkinnon osan osa voidaan tunnustaa myös ilman arvosanaa. Tutkinnon osasta suoritetut näytöt tulee hyväksyä osaksi tutkinnon osan näyttöä. Kun opiskelijan aikaisemmat opinnot, toisessa oppilaitoksessa samanaikaisesti suoritetut opinnot tai muutoin hankittu osaaminen kattavat koko tutkinnon osan, arvosana on merkittävä päättötodistukseen. Opiskelijan aiemmin suorittamat koko tutkinnon osan osaamisen kattavat ammattiosaamisen näytöt on merkittävä arvosanoineen näyttötodistukseen. Jos arvosana-asteikko eroaa, on käytettävä arvosanojen muuntokaavaa. Todistukseen on lisättävä viitteeksi arvioinnin antaneen tutkinnon perusteiden antopäivämäärä ja diaarinumero ja todistuksen antaneen oppilaitoksen nimi. Tutkintotodistuksen arvosanan saamiseksi on osaaminen osoitettava tutkinnon osista, joista ei ole arvosanaa, ja muutoin hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan arvosanaksi merkitään H2 ja alaviitteellä osoitetaan, että se on suoritettu näyttötutkintona. Halutessaan opiskelija voi korottaa arvosanan osoittamalla osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä. Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Korotukset koulutuksen päätyttyä tehdään yksityisopiskelijana. Lain ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005, 25 c ) mukaan arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti / kirjallisesti oikaisua opettajalta, rehtorilta tai muulta arvioinnin suorittaneelta henkilöltä. Opiskelija, joka on tyytymätön osaamisen tunnustamiseen, voi hakea kirjallisesti oikaisua arvioinnin oikaisua hoitavalta ohjausryhmältä / toimielimeltä. Tutkintokohtaisesti noudatetaan samoja periaatteita kaikissa oppilaitoksissa Osaamisen tunnustamisen edistämiseksi on kehitettävä erilaisia sitä helpottavia arviointitapoja. (Ammatillisen perustutkinnon perusteet, opetushallitus 2008-2010) Tunnustamisen välineninä voidaan käyttää seuraavia tapoja: verkko-opiston opinnot toisissa oppilaitoksissa suoritettavat opinnot, työssäoppiminen, itsenäinen opiskelu työssäoppiminen + itsenäinen opiskelu + verkko-opinnot osaamisen tunnistamista/tunnustamista tukeva jaksojärjestelmä. 3.3 Osaamisen tunnustaminen aiemmin suoritetuista ammatillista perustutkinnoista tai ammattikorkeakouluopinnoista Opiskelijalle voidaan tunnustaa osaamista aiemmin suoritetuista ammatillisista perustutkinnoista tai ammattikorkeakouluopinnoista ammatillisten tutkinnon osien pakollisiin ja valinnaisiin tutkinnon osiin, jos osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia. Kun osaamista on tunnustettu ammatillisesta perustutkinnosta tai ammattikorkeakoulututkinnosta ja osaaminen kattaa kokonaisen tutkinnon osan, kirjoitetaan päättö- ja näyttötodistukseen suoritettavan tutkinnon sen osan nimi ja laajuus, jonka osaaminen kattaa sekä saatu arvosana asteikolla 1-3. Tunnustetut ammattiosaamisen näytöt merkitään näyttötodistukseen samalla tavalla kuin ne ovat alkuperäisessä näyttötodistuksessa. Alaviitteeseen laitetaan tieto siitä, mistä tutkinnosta kyseinen tutkinnon osa on, tutkinnon perusteiden antopäivämäärä ja diaarinumero sekä todistuksen antaneen oppilaitoksen nimi. 17

Mikäli aiemmin hankittu osaaminen ei ole sisältänyt ammattiosaamisen näyttöjä, merkitään näyttötodistukseen kyseisen tutkinnon osan nimi ja laajuus, mutta ei arvosanaa ja alaviitteeseen tieto siitä, että tutkinto ei ole sisältänyt ammattiosaamisen näyttöjä. Jos osaamista on tunnustettu tutkinnosta, jonka arviointiasteikko eroaa suoritettavan perustutkinnon arviointiasteikosta, arvosana muunnetaan tutkinnon perusteiden arviointiluvussa olevan muuntokaavan avulla. 3.4 Osaamisen tunnustaminen aiemmin suoritettujen näyttötutkintojen tutkinnon osista Mikäli opiskelijalle on tunnustettu osaamista näyttötutkintona suoritetusta ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osasta ja osaaminen kattaa suoritettavan tutkinnon koko tutkinnon osan, merkitään päättö- ja näyttötodistukseen kumpaankin se arvosana, joka on tutkintotoimikunnan antamassa näyttötutkintotodistuksessa. Tarvittaessa arvosana muunnetaan vastaamaan kolmiportaista arviointiasteikkoa muuntotaulukon avulla. Jos vastaavasti osaaminen tunnustetaan ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta, merkitään arvosanaksi hyvä 2. Halutessaan opiskelija voi korottaa arvosanan osoittamalla osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä. Näissä tapauksissa näyttötodistukseen ei tule näytön kuvausta, koska sitä ei näyttötutkintosuorituksista laadita. Alaviitteeseen laitetaan tieto siitä, mistä tutkinnosta kyseinen tutkinnon osa on, tutkinnon perusteiden antopäivämäärä ja diaarinumero sekä todistuksen antaneen tutkintotoimikunnan nimi. 3.5 Taitajakilpailuissa osoitetun osaamisen tunnustaminen Jos opiskelija saa kilpailun järjestäjän edustajan allekirjoittaman todistuksen kilpailusuorituksesta, jossa on eriteltyinä vähintään tutkinnon osa, kuvaus kilpailusuorituksesta (= kuvaus näytöstä) ja kilpailusuoritusten arvioinnissa käytetyt arviointikriteerit ja tuomareiden nimet, tittelit ja työnantajan nimi, hän voi saamansa todistuksen pohjalta anoa oppilaitoksessaan osaamisen tunnustamista. Tällöin oppilaitoksessa on määritettävä opiskelijalle arvosana asteikolla T1 - K3. Tarpeen mukaan oppilaitoksissa käydään tarkentavia arviointikeskusteluja. Vaihtoehtoisesti opiskelija on voinut saada kilpailusuorituksensa arvioinnin ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeelle tallennettuna, jolloin näyttötodistukseen tulee suoraan ammattiosaamisen näytön arvosana ja kuten muutoinkin näytön kuvaus. Näyttöpaikaksi merkitään kilpailu, jossa näyttö osaamisesta on annettu, esim. Taitaja-ammattitaidon SM-kilpailut 2010, WorldSkills -ammattitaidon MM-kilpailut 2009. 3.6 Työkokemuksen tunnustaminen Mikäli opiskelija on hankkinut työkokemuksella sellaista ammatillista osaamista, joka kattaa suoritettavan tutkinnon jonkun pakollisen tutkinnon osan kokonaan, opiskelijan on osoitettava osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä arvosanan saadakseen. Tutkintotodistukseen merkitään normaalisti tutkinnon nimi ja arvosana. 18

Jos työkokemuksella hankittua osaamista halutaan tunnustaa vapaasti valittaviin tutkinnon osiin, pitäisi ensiksi määritellä, mitä opiskelija on työssään oppinut. Opittujen asioiden perusteella määritellään ko. tutkinnon osalle nimi. Tutkinnon osan laajuus määritellään sen mukaan, miten kauan kyseisten asioiden oppimiseen arvioidaan menevän aikaa. Eli lopputuloksena tutkintotodistukseen merkitään tietyn niminen ja laajuinen tutkinnon osa ilman arvosanaa, koska se on vapaasti valittava. 3.7 Muun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Kilpailutoiminnassa (esim. SakuStars, Urheiluakatemia), opiskelijakunta- ja tutortoiminnassa, Avoimessa ammattiopistossa hankittua osaamista voidaan tunnustaa vapaasti valittaviin opintoihin tai jos opiskelijalle on kertynyt osaamista, voidaan se tunnistaa ja tunnustaa ammatillisiin opintoihin. Ryhmänohjaaja tai opettaja / opettajat tarkistavat osaamisen suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin / tavoitteisiin. Opiskelijalle on tiedotettava aktiivisesti osaamisen tunnustamisen menetelmistä ennen tutkinnon osan opintojen alkamista. Alkukartoitus tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi tehdään yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Osaamisen tunnistaminen dokumentoidaan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen tunnustamisen arvosana merkitään Wilmaan. 19

Kuvio 2. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen PKKY:ssä. 4. Työssäoppimisen arviointi Työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen arvioidaan niiden tutkinnon osien osana, joihin se sisältyy ja se otetaan huomioon ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on määritelty tutkinnon osien arviointikriteerit, joiden pohjalta laaditaan myös erillisten työssäoppimisjaksojen arviointikriteerit. Työssäoppimisen arviointiin osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija arvioi omaa kehittymistään, oppimismahdollisuuksiaan sekä jaksolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Opiskelijalle laaditaan oppimistavoitteiden ja tarpeiden pohjalta koulutussopimus (Wilma), jossa määritellään oppimisen tavoitteet, sisällöt ja menetelmät eri työssäoppimijaksoille. Työssäoppimissuunnitelmaan sisältyvässä arviointisuunnitelmassa täsmennetään arviointiajankohdat, kuka arvioi (opiskelija, opettaja, työpaikkaohjaaja), mitä arvioidaan ja miten arvioidaan. Opiskelijan osaamista arvioidaan ennen työssäoppimisjaksoa, sen aikana sekä jakson jälkeen. Tutkintoon sisältyvästä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutusjakson arvioinnista päättävät opetuksesta vastaava opettaja ja työpaikkakouluttaja yhdessä. Jos työssäoppimisjaksolla suoritetaan ammattiosaamisen näyttö, työssäoppimisjakso arvioidaan asteikolla hyväksytty (hyv) tai hylätty (hyl). Tutkintotodistukseen merkitään työssäoppimisen laajuus, mutta ei erillistä arvosanaa. 20

5. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 25, 25a, 25b ; A 603/2005 5 ) on säädetty ammattiosaamisen näytöistä, toimielimestä, arvioinnista ja arvioijista, näyttöpaikkojen laadusta ja työturvallisuudesta, ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä tutkinnon perusteiden pohjalta. Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista, myös valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista ei anneta erillisiä ammattiosaamisen näyttöjä. Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Kuitenkin niin kuin toimielin on hyväksynyt ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, kaikista tutkinnon osiin liittyvistä näytöistä on annettava erillinen arviointi. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö tehdään osanäyttönä, jokainen arvioidaan erikseen arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosana annetaan vasta kun kaikki osat on suoritettu. Annettu arvosana on aina perusteltava. Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä ja mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella. Toimielimen hyväksymään ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmaan on sisällytetty periaatteet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja arvioinnit tehdään Wilmaan. Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta annetaan ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen. Näyttöjen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin lähtökohtina ovat opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Näytöt liittyvät kiinteästi koulutukseen ja opiskelija osallistuu niihin osana koulutusta. Näytöillä arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien tavoitteiden saavuttamista ja niissä mitataan sekä alan perusosaamista että koulutusohjelman erikoisosaamista. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla, mutta siitä on sovittava etukäteen. 21

6. Arvosana-asteikko ja arvosanojen muuntaminen Arvosana-asteikosta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 603/2005, 10 ) on säädetty. Arvosana-asteikosta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 10 ) on säädetty. Opiskelijaa on arvioitava sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, missä hän kulloinkin suorittaa tutkinnon osia tai sen osia. Jos eri oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, osaamisen tunnustavan oppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä arvosanojen vastaavuus opiskelijan eduksi. Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti: ARVOSANA-ASTEIKKO 1 3 1 5 5 10 kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 hyvä 4 hyvä 8 hyvä 3 tyydyttävä 7 tyydyttävä 1 tyydyttävä 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 1 välttävä 5 7. Arvosanan antaminen ja arviointiaineiston säilyttäminen Mitä laissa ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005, 25 b, A 603/2005, 10, 11, 13 ) on säädetty, arvosanat tutkintotodistukseen on annettava kaikista opetussuunnitelman perusteiden mukaisista tutkinnon osista, myös ammatillisiin opintoihin kuuluvista muista valinnaisista opinnoista. Tutkinnon osan arvosanaa annettaessa on painotettava loppuvaiheen osaamista. Opintojaksojen tai näyttöjen arviointituloksia ei voida mekaanisesti laskea yhteen eikä jakaa tai painottaa. Tutkinnon osan osa on voitava hyväksyä suoritetuksi myös ilman arvosanaa. Tällöin on varmistettava, että opiskelijalle pystytään antamaan tutkinnon osan arvosana. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on arviointi annettava Wilmaan opiskelijalle viimeistään kolmen viikon kuluttua arvioinnista. Tutkinnon osien arvosanojen merkitsemistä seuraa ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaaja huolehtii siitä, että kun kaikki arvosanaan kohdistuvat opinnot ja ammattiosaamisen näytöt on suoritettu, arvosana merkitään Wilmaan viimeistään kolmen viikon kuluttua arvioinnista. 7.1 Arvosanan muodostuminen Koska arviointi on laadullista, tutkinnon osien arvosanoja ei lasketa osien keskiarvona vaan arvioidaan prosessia, ei osia. Tutkinnon osat yhdistetään tiimiarviointina painottaen kokonaisvaltaista osaamista verrattuna tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Tutkinnon osan arvosanaa annettaessa painotetaan loppuvaiheen osaamista. Arvioinnissa otetaan huomioon työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytön arviointi. 22

Jos tutkinnon osaa on opettanut useampia kuin yksi opettaja, arvosana annetaan opettajien yhteisellä päätöksellä. Arviointimenetelmien on oltava käytettyjen opetusmenetelmien mukaisia. Arviointia on suoritettava mahdollisimman todellisissa tilanteissa ja/tai oppimisympäristöissä. Opiskelijat ottavat osaa arviointiin. Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää sekä päättö- että näyttötodistuksen. Päättötodistukseen tuleva arvosana muodostuu näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Päättötodistukseen arvosanat merkitään tutkinnonosittain. Tutkinnon osan näytön arvosanasta päättämisestä on voimassa, mitä laissa (L 601/2005, 25 b ) on säädetty ja sen lisäksi mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 603/2005, 11 a ) arviointiaineiston säilyttämisestä ja tallentamisesta on säädetty. Ammattiosaamisen näytön arvosana tallennetaan tutkinnonosittain ja arviointikohteittain. Ammattiosaamisen näytön arvosana on perusteltava arviointiaineistossa. Jos opiskelijan näyttö kattaa vain osan tutkinnonosasta, aineisto on tallennettava siten, että tutkinnon osan näytön arvosana on mahdollista antaa. Kun opiskelija on opiskellut lain (630/98) 12 :n mukaisesti, kyseisten opintojen kohdalle merkitään päättötodistukseen viite ja alalaitaan merkintä: toteutettu lain 630/98, 12 :n mukaisesti. Mikäli AT-opintoja on lisäksi opiskeltu vapaasti valittavien opintojen yhteydessä, ne voidaan yhdistää päättötodistuksessa ammattitaitoa täydentävien tutkinnonosien (yhteisten opintojen) arviointiin. Tällöin ammattitaitoa täydentävien tutkinnonosien (yhteisten opintojen) laajuus ylittää 20 ov. Päättötodistuksessa vapaasti valittavien opintojen yhteydessä mainitaan opinnoista ja lisätään alaviite: suoritettu ammattitaitoa täydentävien tutkinnonosien (yhteisten opintojen) yhteydessä. Valtioneuvoston päättämistä AT-opinnoista (20 ov) on annettava erilliset arvosanat, jotka on merkittävä päättötodistukseen. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvät AT-opinnot on arvioitava ammatillisten tutkinnon osien osana. Opiskelijalle annettavassa opintokortissa nämä opinnot on eriteltävä osaamisen tunnustamista ja jatko-opintoja varten. Työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen on arvioitava niiden ammatillisten tutkinnon osien osana, joihin työssäoppiminen sisältyy. Päättötodistukseen on merkittävä erikseen näkyviin työssäoppimisen laajuus, mutta erillistä arvosanaa ei merkitä. Opinnäytteessä ilmenevä ammatillinen osaaminen arvioidaan osana niitä tutkinnon osia, joihin osaaminen liittyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, mutta siitä ei anneta erillistä arvosanaa. 23