Helsinki No YS Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan olennaista muutosta.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 2.12.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y 239 131 No YS 1635 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan olennaista muutosta. LUVAN HAKIJA Riitta ja Aaro Järvinen Supliikintie 63 07820 Porlammi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Navetat sekä lantalat ja lietelantasäiliöt Supliikintie Niskavuoren Lisä RN:o 32:367, Porlammi, Lapinjärvi Toimialatunnus: 01211 (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 11.5.2005. MAKSU 900 A14 131 AT2037 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus

2 (21) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt nykyiselle navetan toiminnalle ympäristöluvan No YS 594/6.6.2003. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 31.5.2005 31.5.2007. Aaro Järvinen on tehnyt vuokrasopimuksen T. ja K.V:n kanssa tilasta Metsäpirtti RN:o 32:78, peltoala yhteensä 18,2 ha. Kaivolohkolle ei saa sijoittaa lietettä. Sopimuskausi alkoi 1.1.2003 ja päättyy 31.12.2007. K.K:n kanssa tilasta Peltokumpu RN:o 32:290, peltoala yhteensä 1,86 ha. Sopimuskausi alkoi 1.5.2001 ja päättyy 31.12.2005. Lisäksi on suullisia sopimuksia kolmen tilan kanssa, joissa yhteensä on käytössä 1,72 ha. Aaro Järvinen on tehnyt lannan vastaanottosopimuksen M.S:n kanssa tilasta Rajala RN:o 32:56, peltoala 17 ha. Sopimuskausi alkoi 1.4.2003 ja päättyy 30.3.2010. Itä Uudenmaan seutukaavassa ei ole merkintöjä tilakeskuksen alueella, mutta noin 130 metrin etäisyydellä uudesta navetasta on rautatietä koskeva merkintä. Lisäksi tilakeskuksen lounaispuolella on uutta maantieyhteyttä koskeva merkintä k kokoojatie. Alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Lapinjärven kunnan Porlammin kylässä tilalla Niskavuorenlisä RN:o 32:367 (kiinteistörekisteritunnus 407 409 0032 0367). Eläinsuojan itä kaakkoispuolella on Liponkallio ja sekametsää. Muilla puolilla on peltoalueita. Alue on maa ja metsätalousaluetta. Lähimmät häiriintyvät kohteet Luvan hakijan oma asuinrakennus sijaitsee samassa pihapiirissä eläinsuojan kanssa. Vanhan eläinsuojan lähimmät naapurit sijaitsevat pohjois ja eteläpuolilla. Lähimmän naapurin (lähisukulainen) asuinrakennus sijaitsee koillisessa lähimmillään noin 80 metrin etäisyydellä ja pihapiiri noin 50 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Seuraavaksi lähimmän ulkopuolisen naapurin asuinrakennus pihapiireineen on pohjoisessa lähimmillään noin 225 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Tällä naapurilla on eläinsuoja, jossa pidetään lihanautoja. Eteläpuolella on ulkopuolisen omistama asuinrakennus noin 160 metrin päässä. Uuden eläinsuojan ja uuden lietelantasäiliön lähimmät naapurit sijaitsevat koillis ja eteläpuolilla. Lähimmän naapurin (lähisukulainen) asuinrakennus pihapiireineen on koillisessa lähimmillään noin 120 metrin

3 (21) päässä eläinsuojasta ja noin 160 metrin päässä lietesäiliöstä. Seuraavaksi lähimmän ulkopuolisen naapurin asuinrakennus pihapiireineen on pohjoisessa lähimmillään noin 230 metrin etäisyydellä eläinsuojasta ja noin 270 metrin päässä lietesäiliöstä. Eteläpuolella on ulkopuolisen omistama asuinrakennus noin 160 metrin päässä eläinsuojasta ja noin 180 metrin päässä lietesäiliöstä. Lähin naapuri ottaa talousvetensä omasta kaivosta. Alueella on myös mahdollisuus liittyä yleiseen vesijohtoon. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Vesiolosuhteet Tilakeskus ja sitä ympäröivät lähipellot ovat savikkoalueella. Rinnemaastossa sijaitsevalle eläinsuojakiinteistölle on jouduttu tuomaan paljon soraa täyttömateriaaliksi. Uuden eläinsuojan länsipuolella lähimmillään noin 100 metrin päässä rakennettavasta lietelantasäiliöstä virtaa etelään päin valtaoja, joka laskee Pekinojan kautta Koskenkylänjokeen. Eläinsuojan koillispuolella lähimmillään noin 550 metrin päässä eläinsuojasta virtaa etelään päin Supliikinoja, joka samoin laskee Pekinojan kautta Koskenkylänjokeen. Lähistöllä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Riitta ja Aaro Järvinen harjoittavat maataloutta päätuotantosuuntanaan maidontuotanto. Tilalla kasvatetaan myös lihanautoja. Edellinen navetan laajennus on valmistunut joulukuussa 2004 ja samalla on lisätty eläinmääriä. Nyt toimintaa on tarkoitus laajentaa jälleen rakentamalla uusi navetta ja lisäämällä eläinmääriä. Kun toiminnan laajennus on kokonaan toteutettu, järjestetään lypsylehmäpaikat kokonaan uuteen navettaan. Tällöin hiehopaikat muutetaan lehmäpaikoiksi ja nuorkarja keskitetään vanhaan navettaan. Lihakarjaa pidetään uuden navetan toiseen päätyyn järjestetyissä tiloissa. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Toiminnan päätuotteet ovat noin 1 350 000 kg/a maitoa ja noin 16 000 kg/a lihaa. Tilalla on nykyisin 77 lypsylehmää, 44 hiehoa, 2 lihanautaa, 22 nuorkarjaa alle 6 kk ja 3 hevosta. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 150 lypsylehmää, 90 hiehoa, 120 lihanautaa, 90 nuorkarjaa alle 6 kk ja 6 hevosta.

4 (21) Ruokinta ja kuivikkeet Vedenhankinta Lannanlevitysalat Käytettäviä rehuja ovat muun muassa säilörehu noin 2 000 t/a, mäski noin 250 t/a sekä vilja ja valkuaistiivisteet. Kuivikkeina käytetään turvetta noin 540 m 3 /a, kutterinpurua noin 240 m 3 /a ja jonkin verran olkea. Oljen käyttö vähenee laajennuksen valmistuttua. Tilalla on oma 90 metriä syvä porakaivo, josta vesi otetaan eläinsuojaan. Porakaivon etäisyys peltoalueesta on noin 75 metriä. Tila on liitetty vuonna 2004 kunnalliseen vesijohtoon. Nykyisin käytössä olevat lannanlevitysalat ovat pääosin melko tasaisia ja savipeitteisiä. Lannanlevitysalat eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lannanlevitysalojen halki kulkeva valtaoja ja Supliikinoja on ruopattu, joten tulvavaara on pienentynyt aikaisemmin vallinneesta tilanteesta. Tarvittavat uudet lannanlevitysalat on ajateltu järjestää tilan lähistöltä. Polttoaine ja öljysäiliöt sekä energia Tilan käytössä oleva vanha öljysäiliö (1 600 l) ja uusi 3 000 l öljysäiliö sijaitsevat toisella tilalla noin 1 km päässä. Kevyttä polttoöljyä käytetään tilan työkoneissa. Tilalla on muita öljytuotteita (moottori ja jäteöljyt) kerrallaan enintään 400 l. Öljytuotteet säilytetään toisella tilalla traktorihallissa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Luvan hakija toteaa, että lietelanta levitetään pelloille 75 % letkulevityksenä kasvustoon. Muilta osin luvan hakija ei ota kantaa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Nykyisin maitohuonejätevedet johdetaan puhdistettaviksi 3 osaisen saostuskaivon kautta pienpuhdistamoon (Green Rock MH maitohuonepuhdistamo, biologis kemiallinen) ja edelleen ojien kautta talouskeskuksen länsipuolella etelään päin virtaavaan valtaojaan. Myös asumisjätevedet johdetaan puhdistettaviksi erillisen 3 osaisen saostuskaivon kautta samaan pienpuhdistamoon. Saostuskemikaalina käytetään PAX 18. Puhdistamon toiminta on ollut tähänastisten tarkkailutulosten mukaan riittämätöntä. Tulosta on heikentänyt prosessista karkaava ylimääräinen kiintoaine, joka aiheutuu liian harvasta lietteenpoistosta tai jälkisuodattimen tukkeutumisesta.

5 (21) Tulevassa tilanteessa kaikille lypsylehmille järjestetään paikka uudesta navetasta. Uudessa navetassa muodostuville maitohuonejätevesille, 150 m 3 200 m 3 /a, rakennetaan uusi pienpuhdistamo, johon maitohuonevedet johdetaan puhdistettaviksi. Vaihtoehtoisesti maitohuonejätevedet johdetaan lietelantasäiliöön. Navetoiden muut pesuvedet ja WCvedet johdetaan lietelantasäiliöön. Nykyisin käytössä oleva pienpuhdistamo jää tällöin asumajätevesien käsittelyä varten. Lannan, säilörehun puristenesteen sekä muiden nesteiden käsittely ja varastointi Lietelantamenetelmällä ovat lypsylehmät (150 kpl), hiehot (90 kpl), lihanaudat (120 kpl) ja osa nuorkarjasta (40 kpl). Kuivikelantamenetelmällä ovat loput nuorkarjasta (50 kpl) ja hevoset (6 kpl). Kuivikelantamenetelmässä virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikepohjamenetelmä poistuu laajennuksen valmistuttua. Tilakeskuksessa kuivikelantaa (kuivike + virtsa) syntyy laskennallisesti 272 m 3 /a. Tämä sijoitetaan lantaloihin. Lantaloihin sijoitetaan myös pilaantuneet rehut. Lantaloita on kaksi. Isomman lantalan pinta ala on 210 m 2, reunojen korkeus 2,5 m ja ajoluiskan korkeus 0,5 m. Sen hyötytilavuus on noin 693 m 3. Pienemmän lantalan pinta ala on 84 m 2, reunojen korkeus 2,5 m ja ajoluiskan korkeus 0,5 m. Sen hyötytilavuus on noin 168 m 3. Lantalat on perustettu savimaalle kaivamalla. Maapohjan päälle on tehty ensin tiivistetty routimaton soratäyttö noin 0,5 m ja samalla on asennettu salaojat. Tiivistetyn täytön päälle on valettu vähintään 120 mm betonilaatat pohjiksi. Vanhassa lantalassa on seininä valuharkot ja uudessa betonielementit. Molemmissa on yläreunassa puurakenteiset seinät ja katteena peltikatto. Lantaloiden kuormauslaatat ovat betonia. Virtsasäiliön tilavuus on 8 m 3. Virtsasäiliön täyttö tapahtuu painovoimaisesti ja se tyhjennetään tyhjennyskaivon kautta. Virtsasäiliö tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa lietelantasäiliöön. Lietelantaa syntyy laskennallisesti 5 860 m 3 /a (= 150 * 24 * 10/12 (yöt sisällä) + 90 * 15 * 8/12 + 120 * 15 * 12/12 + 40 * 4 * 12/12). Lanta johdetaan/sijoitetaan neljään lietelantasäiliöön. Säilörehun puristenestettä syntyy noin 40 m 3 /a (= 800 * 0,05 m 3 /rehutonni). Lypsyasemalta eläinten kulkualueelta tuleville lantavesille tarvitaan varastointitilavuutta 150 m 3 /a. Kattamattomiin lietelantasäiliöihin satavalle vedelle tarvitaan varastointitilavuutta noin 360 m 3 (= 86 m 3 + 86 m 3 + 188 m 3 ). Mikäli maitohuonejätevedet johdetaan myöhemmin lietelantasäiliöön, tarvitaan niille varastointitilavuutta 200 m 3. Yhteensä kaiken kaikkiaan varastotilavuutta tarvitaan 6 410 m 3 /a 6 610 m 3 /a. Vanhojen lietelantasäiliöiden tilavuudet ovat 350 m 3 ja 1 100 m 3. Pienemmässä säiliössä on betonikansi. Lietekuilujen yhteenlaskettu tilavuus on 75 m 3. Toisen uuden rakennettavan tilavuus tulee olemaan 1 100 m 3 ja säiliö toteutetaan ns. etäsäiliönä lannanlevitysalojen läheisyyteen. Tilakeskukseen rakennettavan säiliön tilavuus tulee olemaan 2 550 m 3. Lietetilavuudet tulevat olemaan täten yhteensä 5 175 m 3.

6 (21) Suunniteltu tilavuus on riittämätön, joten luvan hakija totesi, että puuttuva tilavuus toteutetaan rakentamalla etäsäiliö riittävän suureksi tai käyttämällä lannan vastaanottajan jo olemassa olevaa säiliötä. Lietekuilut toimivat valutuksella. Lietesäiliöt täytetään alta päin ja etäsäiliö letkulla. Lietelantaa ei tarvitse siirtää tilakeskuksessa säiliöstä toiseen putkella/lietevaunulla Supliikintien ali/yli. Rakennettavat lietelantasäiliöt ovat muodoltaan suoria ympyrälieriöitä. Säiliöt perustetaan maapohjalle. Sen päälle tehdään ensin tiivistetty routimaton hyvin tiivistetty kerros sorasta vähintään 200 mm. Säiliöiden ympärille asennetaan salaojaputket. Salaojavesille rakennetaan tarkastuskaivot. Säiliöiden pohjalaatat ja seinät rakennetaan teräsbetonirakenteisina. Pohjalaattojen paksuudet ovat 125 mm. Seinät rakennetaan tehdasvalmisteisista elementeistä, joiden paksuus on 125 mm. Betonin lujuusluokka on vähintään K 40 (MN/m 2 ) ja rakenneluokka on 2 pohjalaatassa ja 1 seinäelementeissä. Käytettävä betoni on säänkestävää ja vesitiivistä. Ohjeet seinäelementtien asennusta, saumojen juotosta ja saumojen vesitiiveyttä varten antaa elementtitoimittaja. Seinäelementtien ympärystäyttö tehdään routimattomasta materiaalista. Tilakeskukseen rakennettavan lietelantasäiliön rakentamisen yhteydessä tehdään pengertäyttöä, koska säiliö sijoitetaan rinteeseen. Alustavasti on suunniteltu, että etäsäiliö sijoitetaan vajaan kilometrin etäisyydelle tilakeskuksesta. Etäsäiliölle haetaan tarvittaessa erikseen ympäristölupa. Laidunnus ja jaloittelutarhat Lypsylehmät (150 kpl) ja hiehot (90 kpl) laiduntavat. Laidunala on 20 ha. Lypsylehmien laitumet sijaitsevat Supliikintie länsipuolella ja hiehojen laitumia on eri paikoissa. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Nautakarjaa pidetään laitumella 4 kk/a. Lypsylehmät ovat öisin sisällä. Eläinten juottaminen laitumilla järjestetään siirrettävillä altailla ja säiliöillä, jossa on juottopisteet. Laitumilla ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa, paitsi hiehoja lisäruokitaan metsälohkolle. Metsälohkolle voidaan tarvittaessa rakentaa kiinteäpohjainen ruokintapaikka. Metsälohko voidaan yhdistää myös laidunlohkoon, jolloin lisäruokinnan tarve vähenee. Tilalla ei ole nautakarjalle jaloittelutarhaa eikä sellaista ole tarkoitus toteuttaa. Laidunaikana lypsylehmät liikkuvat lypsylle ja laitumelle vapaasti. Hevoslaitumet järjestetään tilakeskuksen läheisyyteen. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Säilörehua valmistetaan esikuivattuna laakasiiloon 800 t/a. Olemassa olevien laakasiilojen tilavuus on yhteensä noin 400 m 3 ja rakennettavien 1 500 m 3. Puristeneste johdetaan lietelantasäiliöön. Säilörehua pyöröpaalataan 1 200 t/a. Toiminnan laajentuessa pyöröpaalien teosta on tarkoitus siirtyä enemmän säilörehun tekoon laakasiiloon. Osa pyöröpaaleista varastoidaan tilakeskuksessa ja osa kauempana muilla tiloilla. Pyöröpaaleja tuodaan tilakeskukseen tarpeen mukaan. Vilja varastoidaan pääosin

7 (21) muulla tilalla. Kuivaa heinää varastoidaan pikkupaaleissa laakasiilojen päällä. Kuivikkeet, turve, kutterinpuru ja olki varastoidaan sisätiloissa. Lannan, virtsan ja puristenesteen levitys pellolle Päästöt ilmaan Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 97 ha, josta omaa on 58,02 ha, vuokrapeltoa 22,62 ha ja sopimuspeltoa 17 ha. Lannanlevitystä varten järjestetään riittävä määrä uusia lannanlevitysaloja siten, että lannanlevitysalat ovat aina riittävät eläinmäärään nähden. Levitysajankohdat ovat kevät, kesä ja syksy. Lietelanta levitetään letkulevityskalustolla ja kuivalanta kuivalannanlevitysvaunulla. Lannan patterointia ei yleensä tehdä, mutta sellaiseenkin saattaa olla joskus tarvetta. Tällöin asiasta tehdään patterointi ilmoitus Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lietelannan sekoituksesta voi aiheutua hajuhaittaa lähiympäristölle. Hajuhaitta on kuitenkin lyhytaikainen ja kestää muutaman päivän vuodessa. Tilakeskuksessa lietelantasäiliöt täytetään alta päin, mikä vähentää osaltaan hajuhaittaa. Kuivalantaloissa on seinät ja katto. Vanhassa 350 m 3 :n lietelantasäiliössä on betonikansi. Tilakeskuksessa sijaitsevat kattamattomat lietelantasäiliöt katetaan tarvittaessa esimerkiksi kuiviketurpeella hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi naudan lietelantaan muodostuu "kuori", kun lantaa ei sekoiteta. Ammoniakkipäästöjä ja niiden vähentämistä luvan hakija ei ole esittänyt. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua. Toiminnasta aiheutuva melu on normaalia työkoneista aiheutuvaa melua. Maitoauto käy joka toinen päivä. Teuraskuljetuksia on noin 1 kerta kuukaudessa. Ostorehua kuljetetaan 3 kertaa kuukaudessa. Mäskiä kuljetetaan kerran viikossa. Rehunteon ja lannanlevityksen aikaan liikennettä on eniten. Kuivikkeita kuljetetaan noin kerran kuussa. Kuivalannanlevitykset ajoittuvat keväälle ja syksyyn, mutta lietelantaa levitetään myös kesällä kasvustoon. Lantaa ajetaan levitysaloille keskimäärin 20 kuormaa päivässä noin 2 viikon ajan. Osa kuormista ajetaan suoraan eläinsuojan läheisyydessä oleville pelloille. Lietelantaa siirretään etäsäiliöön tarvittaessa. Talous ja muita jätteitä kuljetetaan kahden viikon välein. Raatoja noudetaan tilalta arviolta noin 6 kertaa vuodessa. Maitoauton reitti on Supliikintien kautta ja lannan kuljetusreitti Supliikin ja Metsäpirtinteiden kautta. Muut jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Lietelannan (jätteen numerotunnus 02 01 06), kuivikelannan (02 01 06), kuivikepohjan (02 01 06), puristenesteen (02 01 06) sekä maitohuonejätevesien ja muiden jätevesien (02 01 06) lisäksi jätteinä toiminnasta syntyy lisäksi seuraavia jätteitä:

8 (21) Maitohuonejätevesien ja muiden jätevesien käsittelyssä syntyy jätteinä sakokaivolietettä (19 08 05) ja poistettavaa suodatinmateriaalia (19 08 01). Metalliromua (02 01 10) syntyy noin 0,5 t/a, joka noudetaan tilalta hyötykäyttöön toimitettaviksi. Muovi (15 01 02) ja paperijäte (20 01 01) kerätään vaihtolavalle, joka tyhjennetään kahdesti vuodessa, ja jäte toimitetaan hyödynnettäväksi energiana. Sekalainen talousjäte (20 03 01) toimitetaan järjestetyn jätehuollon kautta joka toinen viikko alueelliselle kaatopaikalle Anjalankoskelle. Loisteputket (20 01 21) noin 20 30 kpl/a ja akut (20 01 33) noin 4 kpl/a toimitetaan Lapinjärven Korsmalmin ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Lassila & Tikanoja noutaa tilalta jäteöljyt (13 02 03), noin 400 l/a. Pilaantuneet rehut (02 01 03) sijoitetaan lantalaan ja siitä edelleen pelloille. Kuolleita eläimiä (02 01 02) arvioidaan syntyvän alle 2 t/a. Sekä yli 20 kk ikäisten että sitä nuorempien nautojen raadot toimitetaan hävitettäviksi Honkajoelle. Jälkeiset (02 01 02) on sijoitettu toistaiseksi kuivalantalaan. Ylijäämämaito (02 01 06) on johdettu lietelantasäiliöön. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Sähkökatkojen varalle on oma generaattori. Tällöin panospuhdistamon toiminta on mahdollista sähkökatkonkin aikana. Uuteen navettaan tulee automaattinen generaattori. Lietelantasäiliöt tyhjennetään valvotusti. Uuden ison lietelantasäiliön alarinteen puolelle rakennetaan penger, joka onnettomuus ja vahinkotilanteissa osaltaan estää mahdollisten lietelantavaluminen pääsyä ojaan. VALVONTA JA TARKKAILU Talousvesi Pienpuhdistamo Omasta kaivovedestä otetaan kerran vuodessa vesinäyte. Talouskeskuksessa sijaitsevan jätevedenpuhdistamon käyttö ja kuormitustarkkailua sekä raportointia varten on laadittu 30.4.2004 päivätty tarkkailuohjelma. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään No YS 638/18.6.2004. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa muutetaan esimerkiksi siinä tilanteessa, jos maitohuonevesiä ei enää johdeta pienpuhdistamoon. Käyttötarkkailu Päivittäin seurataan puhdistamon laitteiden toimivuutta, kemikaalin kulutusta ja selkeyttämön toimintaa. Mikäli kemikaalin annostelumäärää muutetaan, kirjataan muutos. Vuosiraportointia varten kirjataan kuukausittain käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeelle käytetty fosforinpoistokemikaalin määrä. Kemikaa

9 (21) lin kulutuksen mukaan voidaan arvioida käsitelty jätevesimäärä. Poistettu lietemäärä kirjataan poistokohteittain. Kuormitustarkkailu Näytteenotto Kuormitustarkkailua tehdään kaksi kertaa vuodessa touko kesäkuu ja syys lokakuu. Tulevan veden näyte otetaan maitohuoneen tasaussäiliön viimeisestä lokerosta, johon myös asuinrakennuksen vedet tulevat. Puhdistetun veden näyte otetaan avo ojaan purkavan putken suulta. Näytteet otetaan kokoomanäytteinä. Näytteet kerätään tarkkailuvuorokauden aikana klo 12 16 ja 8 11 välisenä aikana. Analyysit Näytteistä analysoidaan seuraavat ominaisuudet: tuleva lähtevä Kiintoaine mg/l x x BOD 7 ATU mgo 2 /l x x Kokonaistyppi mgn/l x x Kokonaisfosfori mgp/l x x Fosfaattifosfori mgp/l x ph x x COD Cr mgo 2 /l x x alkaliteetti mmol/l x Tarvittaessa tarkkailija käy paikan päällä. Raportointi Kunkin kuormitustarkkailun tulokset lähetetään mahdollisimman pian niiden valmistuttua jakelun mukaisesti. Tulosraportointiin liitetään lyhyt arvio puhdistamon toiminnasta. Pienpuhdistamon toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä tiedot tulevan ja lähtevän jäteveden määrästä ja laadusta, jätevedenpuhdistamolta poisviedyistä lietteistä ja suodatinmateriaalista, niiden määrästä, vientiajankohdasta ja kohteesta sekä viejästä. Lisäksi raportissa on esitettävä tiedot jätevedenpuhdistamon tarkkailuista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 9.6.2005, 10.6.2005 ja 8.8.2005.

10 (21) Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Lapinjärven kunnan ilmoitustaululla 8.9. 10.10.2005 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 8.9. 7.10.2005 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Loviisan Sanomat ja Östra Nyland nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lapinjärven kunnassa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus 27.10.2005. Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista. Tarkastusja neuvottelumuistio No YS 1437/31.10.2005 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Lapinjärven kunnanhallitukselta ja Lapinjärven ympäristölautakunnalta. Lapinjärven ympäristölautakunta on antanut 13.9.2005 päivätyn lausunnon. Lausunnossa todetaan, että Aaro ja Riitta Järvisen ympäristölupahakemuksen mukainen navetan toiminnan laajennus ei aiheuta ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pilaantumista eikä luonnonarvojen tai viihtyisyyden vähentymistä. Alueella ei ole osayleiskaavaa eikä vireillä ole sellaisia maankäytöllisiä suunnitelmia, jotka muuttaisivat toimintaolosuhteita. Muistutukset ja mielipiteet Uudenmaan ympäristökeskukselle ei ole toimitettu hakemuksen johdosta muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 31.10.2005 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija ei ole toimittanut vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Riitta ja Aaro Järviselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu noin 150 lypsylehmälle, 90 hieholle, 120 lihanaudalle, 90 vasikalle (alle 6 kk) ja 6 hevoselle. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa.

11 (21) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1.1. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet saa johtaa ojaan. 1.2. Navetoiden pohjarakenteiden sekä lantavarasto, virtsasäiliö, kouru ja laakasiilorakenteiden sekä lannan kuormausalustan on estettävä lannan, virtsan, säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään. 1.3. Toiminnassa syntyvä lietelanta, lantavedet ja säilörehun puristeneste on johdettava tiiviisiin lietelantasäiliöihin. Ylijäämämaito on johdettava lietelantasäiliöön. Navettarakennuksissa olevien vesikäymälöiden jätevedet on johdettava lietelantasäiliöön tai ne on käsiteltävä muulla hyväksyttävällä tavalla. 1.4. Maitohuonejätevedet on johdettava suunnitelmien mukaisesti käsiteltäviksi kolmiosaisen saostuskaivon kautta pienpuhdistamoon. Puhdistetun jäteveden ojaan johtamisesta ei saa aiheutua pinta tai pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle taikka naapurustolle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Vaihtoehtoisesti maitohuonejätevedet saa johtaa lietelantasäiliöihin. 1.5. Jätevesien puhdistustehon on oltava BOD 7 ATU :n osalta vähintään 90 % ja kokonaisfosforin 85 %. Lisäksi jätevesien puhdistuksessa on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Puhdistusteho on saavutettava vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lietteen kierrätys ja lietteen poisto on hoidettava siten, että puhdistamo toimii mahdollisimman tehokkaasti. Päästöt ilmaan (YSL 6, 43, NaapL 17 ) 2.1. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmille ulkopuolisille naapureille. Lietelantasäiliöt on vähintään kevytkatettava. Hajuhaittojen torjunnassa on käytettävä luvan hakijan esittämiä torjuntatoimenpiteitä. 2.2. Levitettäessä lantaa eläinsuojien välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojien kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. 2.3. Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille.

12 (21) Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinsuojien toiminnasta, lannan, rehujen, kuivikkeiden ja muiden raaka aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, JL 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 4. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi, pahvi ja muovijäte sekä metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Lapinjärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. 5.1. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 5.2. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. 6. Luvan saajan on huolehdittava, että sakokaivoista ja puhdistamosta poistettava liete ja suodatinmateriaali toimitetaan käsittelypaikkaan tai laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseessä olevan jätteen vastaanotto on hyväksytty. Puhdistamosta poistettava jäte voidaan myös käsitellä paikan päällä siten, että jätteen myöhemmästä käytöstä mahdollisesti aiheutuvia terveys ja ympäristöhaittoja vähennetään merkittävästi. Varastointi (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 7.1. Toiminnassa syntyvä kuivikelanta on sen poistamisen jälkeen varastoitava tiivisrakenteisessa lantalassa. 7.2. Lietelannalle, eläinsuojan pesuvesille ja säilörehun puristenesteelle on oltava yhteensä vähintään 6 050 m 3 varastointitilavuutta sekä maitohuonevesille 200 m 3, mikäli maitohuonejätevedet johdetaan lietelantasäiliöön. Kiinteästi kattamattomiin lietelantasäiliöihin on varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliön yläreunan tasossa.

13 (21) 7.3. Rakennettava lietelantasäiliö on suunniteltava ja rakennettava vesitiiviiksi. Lietelantasäiliö on perustettava kantavalle pohjalle. Seinäelementtien asennus, saumojen juotos ja saumojen tiiveys on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Lietelantasäiliö on varustettava riittävän korkealla ja tiheällä suojaaidalla. Lietelantasäiliön täyttöä varten on oltava tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset rakenteet ja laitteet. 7.4. Rakennettavan lietelantasäiliön rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen lietelantasäiliön rakentamisen aloittamista. 7.5. Rakennettavan lietelantasäiliön tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen säiliön käyttöönottoa. 8. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. 9. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. 10. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, YSA 30 ) 11. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) 13. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

14 (21) Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 14. Toiminnassa syntyvä lanta, virtsa ja puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 166 hehtaaria. Tarvittavasta lannanlevitysalasta saa vähentää muualle luovutettavan tai muulla hyödynnettävän lannan määrää vastaavan peltoalan. Mahdollisista uusista omista peltoaloista sekä pellon vuokra ja lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot / kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 46, YSA 19, JL 51, 52 ) 15. Jäteveden puhdistusta, jätevesien määrää ja laatua on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti 30.4.2004 päivätyn ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellään No YS 638/18.6.2004 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteistä on analysoitava lähtevästä vedestä myös liukoinen fosfori. Mikäli tilalle rakennetaan toinen puhdistamo, tarkkailuohjelmaa on täydennettävä uuden puhdistamon tarkkailulla. Mahdollinen tarkkailuohjelman täydennys on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen uuden puhdistamon käyttöönottoa. 16.1. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a, l/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista. 16.2. Pienpuhdistamon toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä tiedot tulevan ja lähtevän jäteveden määrästä ja laadusta, jätevedenpuhdistamolta poisviedyistä lietteistä ja suodatinmateriaalista, niiden määrästä sekä vientikohteesta. Lisäksi raportissa on esitettävä tiedot jätevedenpuhdistamon tarkkailuista.

15 (21) 16.3. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi ja jätevesien käsittely on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Tilakeskuksessa eläinsuojat, lanta ja rehuvarastot sijaitsevat maa ja metsätalousvaltaisella alueella. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Luvan hakijan asuinrakennus sijaitsee samassa pihapiirissä eläinsuojan kanssa. Eläinsuojan lähimmät naapurit sijaitsevat pohjois ja eteläpuolilla. Lähimmän naapurin asuinrakennus pihapiireineen on koillisessa lähimmillään noin 120 metrin päässä uudesta rakennettavasta eläinsuojasta ja noin 160 metrin päässä uudesta rakennettavasta lietesäiliöstä. Uusi rakennettava eläinsuoja ja lietelantasäiliö on pyritty sijoittamaan tilakeskuksessa poispäin lähimmistä asuinkiinteistöistä ja mahdollisimman etäälle niistä huomioiden samalla maaperäolosuhteet kiinteistöllä. Lupamääräysten perustelut Talouskeskuksessa on eläinsuojan toimintaa varten vanha navetta, kaksi lantalaa, kaksi lietelantasäiliötä, virtsasäiliö ja muita varastointitiloja, kuten rehuvarastoja, sekä jätevesien pienpuhdistamo. Lisäksi rakennetaan uusi navetta, kaksi lietelantasäiliötä, joista toinen toteutetaan etäsäiliönä, sekä rehuvarastoja. Eläinsuojan toiminnasta syntyvä lietelanta kootaan ja varastoidaan tiivispohjaisiin ja reunaisiin lietelantasäiliöihin. Kuivikelanta varastoidaan lantaloihin. Tilakeskuksessa lietelantasäiliöt täytetään alakautta. Maito

16 (21) huonejätevedet johdetaan pienpuhdistamoon tai varastoidaan lietelantasäiliöön. Rehut varastoidaan asianmukaisesti ja säilörehun puristeneste otetaan talteen ja varastoidaan lietelantasäiliössä. Lantavarastot tyhjennetään vuosittain. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta, maitohuonejätevedet ja muut pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä ja tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1. ja 7.) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 7. ja 9. 11.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta tai pohjavesiin. (Määräys 1.1.) Maitohuonejätevesiä ynnä muita jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten pienpuhdistamokäsittely. Puhdistetut jätevedet, jotka eivät aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, voidaan johtaa ojaan. Jätevedenpuhdistamon teholle asetetut vaatimukset ovat tarpeellisia vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Puhdistamoa on hoidettava siten, että sillä saavutetaan paras mahdollinen puhdistustulos. Vaihtoehtoisesti maitohuonejätevedet voidaan johtaa myös lietelantasäilöön. (Määräykset 1.4. ja 1.5.) Lietelannan haju muodostuu anaerobisesta hajoamistoiminnasta. Siitä voi vapautua noin 150 erilaista haihtuvaa yhdistettä, joista haisevia yhdisteitä on noin 20, kuten ammoniakki ja rikkivety. Haisevien yhdisteiden määrä riippuu prosessin ulkoisista tekijöistä, kuten lämpötilasta ja hapen läsnäolosta. Kuivikelannan "palaessa" aerobisesti vapautuu hajutonta hiilidioksidia. Osa hajoamisesta on anaerobista, joten siitä vapautuu myös haisevia yhdisteitä. Hajun muodostukseen vaikuttaa lannan lämpötila, tiiveys ja kosteus. Ympäristöministeriö on toimittanut alueellisille ympäristökeskuksille kirjeen YM4/401/2002/18.3.2002, joka koskee kotieläinsuojien ympäristölupaa. Siinä todetaan kotieläinsuojien sijoittamisesta ja lupaharkinnas

17 (21) ta, että vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä. Laajentamisen tulee tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Uusi navetta ja lietelantasäiliö rakennetaan lähimmästä naapurista poispäin. Luvan hakija on esittänyt, että hajuhaittoja torjutaan lietelantasäiliöiden täyttämisellä alakautta. Myös yhden lietelantasäiliön toteuttaminen etäsäiliönä vähentää lannan varastoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa tilakeskuksessa. Lisäksi tilakeskuksessa lietelantasäiliöt katetaan tarvittaessa esimerkiksi turpeella hajuhaittojen torjumiseksi. Täten ehkäistään tehokkaasti lietelannan varastoinnista syntyviä hajuhaittoja. Kattamisella voidaan saavuttaa samalla merkittävää ammoniakin haihtumisen vähenemistä. Hajuhaittojen torjuntatoimia on tarpeen mukaan lisättävä niin paljon, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei esiinny kohtuuttomia hajuhaittoja. Kuivalantaloissa on seinät ja katto. Säilörehu varastoidaan sisätiloissa tai muovitetuissa pyöröpaaleissa ulkona. (Määräys 2.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväarvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvia yö ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. (Määräys 3.) Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 4.) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita eläimiä, arviolta 2 t/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläintenpitoyksikössä kuolleita tai kuolleina syntyneitä nautoja tai niiden osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. (Määräys 5.)

18 (21) Jätevedenpuhdistamossa syntyvä liete ja suodatinmateriaali on käsiteltävä asianmukaisesti paikan päällä tai toimitettava paikkaan, jossa vastaanottajalla on riittävät edellytykset huolehtia lietteen ja suodatinmateriaalin asianmukaisesta käsittelystä. (Määräys 6.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuunottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. (Määräykset 7.1. ja 7.2.) Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilörehun säilytys ja käsittely tulee vesistöjä kuormittavien päästöjen ehkäisemiseksi järjestää siten, ettei niistä pääse valumaan mahdollisia puristenesteitä ympäristöön. (Määräys 8.) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliöiden pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 9.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 11.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 12.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 13.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden, yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kolmea hevosta kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. (Määräys 14.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan tarkkailusta. Oikean kemikaalisyötön varmistami

19 (21) seksi tulee lähtevän jäteveden analyyseihin lisätä liukoinen fosfori. (Määräys 15.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräys 16.) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa (1022/2000) eläinjätteen käsittelystä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Korvattavat päätökset Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 30.11.2013 mennessä. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Tämä päätös korvaa Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 594/6.6.2003. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 )

20 (21) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamispäivästä, antamispäivää lukuunottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 11, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 11, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 900. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, kiinteä maksu on 1 800. Toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Riitta ja Aaro Järvinen Supliikintie 63 07820 Porlammi Lapinjärven kunnanhallitus Lapinjärven ympäristölautakunta

21 (21) Ilmoitus päätöksestä Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto, Degerbynkatu 21, 07900 Loviisa Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Etelä Suomen lääninhallitus (sähköisesti) Uudenmaan TE keskus, PL 15, 00241 Helsinki Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. mainituille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lapinjärven kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla Loviisan Sanomat ja Östra Nyland nimisissä sanomalehdissä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (Liite 2.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Insinööri Arja Johansson Liitteet Ilmoitus päätöksestä (Liite 1.) Valitusosoitus (Liite 2.)