Helsinki No YS 1501

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y No YS 1501 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa ja sen olennaista muuttamista ja laajentamista. LUVAN HAKIJA Henna ja Marko Hasu Hasunkuja Kimonkylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hiehonavetta / kylmäpihatto Hasunkuja 151, Kimonkylä Pitkäranta 17:7, Kimonkylä, Lapinjärvi Y-tunnus: Toimialatunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle MAKSU A AT2376 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (18) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lapinjärven kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt eläinsuojan nykyiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Luvan hakija on tehnyt maanvuokrasopimuksen seuraavien henkilöiden kanssa: - A.S., peltoala 2,23 ha, Simola RN:o 18:5, Lapinjärvi, sopimus voimassa toistaiseksi - A.S., peltoala n. 35 ha, Knaappilan RN:o 16:3, Lapinjärvi, sopimus voimassa Lisäksi luvan hakija on tehnyt lannan vastaanotto- ja luovutussopimuksen henkilön P.K. kanssa, tilatunnus Hakija luovuttaa vuosittain 500 m 3 naudan lietelantaa, jonka levityksestä vastaa lannan vastaanottaja. Sopimus on voimassa Alue on haja-asutusaluetta eikä sitä ole kaavoitettu. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Lapinjärven kunnan Kimonkylässä tilalla Pitkäranta RN:o 17:7 (kiinteistörekisteritunnus ). Tilan lähettyvillä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimmät häiriintyvät kohteet Samassa pihapiirissä eläinsuojan kanssa on luvan hakijan asuinrakennus. Lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 400 m etäisyydellä eläinsuojasta pohjoiseen. Uuden eläinsuojan suunnitellusta rakennuspaikasta noin 250 m itään, Taasianjoen toisella puolella sijaitsee asuinrakennus, joka ei ole käytössä. Tilalta eteläpuolella lähin naapuri sijaitsee noin 800 m päässä. Lähialueella ei ole muita huomioon otettavia kohteita. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Talouskeskus kaikkine rakennuksineen sekä tilan lähipellot sijaitsevat savikkoalueella. Pellot ovat pääosin tasaisia. Myös uuden eläinsuojan ja lantalan suunniteltu rakennuspaikan maaperä on savea.

3 3 (18) Vesiolosuhteet Taasianjoki virtaa tilan itäpuolella, noin 200 m etäisyydellä tilakeskuksesta ja suunnitellusta rakennuspaikasta. Eläinsuojan läheisyydessä ei ole ojia, jotka laskisivat suoraan Taasianjokeen. Maasto laskee Taasianjoelta tilalle päin. Tilan piha-alueelta valumavedet ohjautuvat tienvarsiojiin. Alue kuuluu Taasianjoen vesistöalueen Taasianjoen yläosan valuma-alueeseen Tilakeskus ja pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Tupala, nro ) sijaitsee noin 3 km päässä tilakeskuksesta luoteeseen. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tilan tuotantosuunta on maidontuotanto. Nykyisen navetan vanhempi osa on lämmintä tilaa ja uudempi osa on tyypiltään puolilämmin pihatto. Tilalle on tarkoitus rakentaa uusi kylmäpihatto. Lisäksi on tarkoitus rakentaa uusi lantala rakennettavan eläinsuojan yhteyteen. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Ruokinta ja kuivikkeet Nykyisin tilalla on 55 lypsylehmää ja 30 nuorkarjaa, joista 15 on hiehoja ja 15 alle kuuden kuukauden ikäisiä. Laajennuksen jälkeen tilalla on 87 lypsylehmäpaikkaa, joista 10 kpl sijaitsee hiehonavetassa, sekä 70 paikkaa nuorkarjalle. Lisäksi vanhassa navetassa on paikkoja 15 kpl 0 3 kk ikäisille ja 15 kpl 3-6 kk ikäisille vasikoille. Yhteensä eläinpaikkoja on laajennuksen jälkeen 187 kpl. Laajennuksen jälkeen maitoa tuotetaan noin l/a ja lihaa noin kg/a. Lisäksi tilalla on nykyisessä ja uudessa tilanteessa yksi poni, jolla on oma pihattolaidun. Poni on suurimman osan vuodesta ulkona. Syntyvä lanta kerätään kuivalantalaan. Nykyisin eläinten ruokintaan käytetään säilörehua m 3 /a. Lisäksi käytetään heinää ja olkea yhteensä noin 30 t/a, viljaa noin 150 t/a, rypsiä noin 60 t/a sekä kivennäisiä ja vitamiineja. Kuivikkeina käytetään olkea noin 10 t/a ja turvetta noin 150 m 3 /a. Turpeesta noin 100 m 3 /a päätyy lietelannan sekaan, koska sitä käytetään lietelannalla olevien lypsylehmien alla. Laajennuksen jälkeen sekä rehujen että kuivikkeiden määrät tulevat kasvamaan.

4 4 (18) Vedenhankinta Lannanlevitysalat Tilalla käytetään kunnallista vesijohtovettä. Veden kulutus on noin m 3 /a, jossa on mukana sekä navetan että asuinrakennuksen käyttövesi. Tilan lannanlevitysalat ovat pääosin melko tasaisia ja sijaitsevat savikkoalueilla. Osa pelloista rajoittuu Taasianjokeen, joka kulkee tilan itäpuolella n. 250 m päässä. Joen varteen on jätetty suojakaistaa viljan korjuussa 3 m ja lietteen levityksessä 15 m. Polttoaine- ja öljysäiliöt ja muut kemikaalit Tilalla on omat polttoainesäiliöt, joiden tilavuudet ovat l ja l. Säiliöt ovat varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Säiliöt sijaitsevat nykyisin betonilaatan päällä, mutta niitä varten tullaan rakentamaan katettu suoja-altaallinen rakennus, jonka arvioitu valmistumisaika on vuonna Polttoainesäiliöt ovat viimeksi tarkastettu paloviranomaisten toimesta Tilalla on muita öljytuotteita enintään 200 l, jotka säilytetään lukitussa konehallissa. Kasvinsuojeluaineita tilalle hankitaan tarpeen mukaan, niitä ei varastoida pitkäaikaisesti. Pesuaineita käytetään n. 400 l/a. Niitä varastoidaan kerralla korkeintaan 100 l maitohuoneessa. Säilörehun säilöntäaineita ei varastoida vaan hankitaan tarvittaessa. Lyhytaikaisesti niitä saatetaan varastoida ladossa betonilattialla. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Lannan levitys pyritään tekemään ajankohtana, jolloin haitat ulkopuolisille ovat mahdollisimman vähäiset. Lietteenlevitysvaunu on melko uusi ja hyväkuntoinen ja liete levitetään peltoon sijoitusmenetelmällä joko letkulevittimellä tai multaimella. Muilta osin luvan hakija ei ota kantaa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Toiminnassa syntyy maitohuonejätevesiä ja eläinsuojan muita jätevesiä yhteensä 150 m 3 /a ja ne johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojassa vesikäymälävedet johdetaan lietesäiliöön erillisen viemäriputken kautta. Asuinrakennuksen jätevedet johdetaan nykyisin vanhoihin saostuskaivoihin. Tulevaisuuden suunnitelmissa on johtaa sekä asuinrakennuksen jätevedet että navetan vesikäymälävedet panospuhdistamoon. Saattaa olla, että puhdistamossa tultaisiin käsittelemään myös maitohuonejätevedet.

5 5 (18) Lannan, maitohuonejätevesien ja säilörehun puristenesteen käsittely ja varastointi Lietelantamenetelmä Lietelantamenetelmällä ovat 77 lypsylehmää ja 15 kpl vasikoita (0-2 kk). Lietelantaa syntyy laskennallisesti seuraavasti: - 77 x 10/12 x 24 m 3 /a = m 3 /a - 15 x 12/12 x 4 m 3 /a = 60 m 3 /a eli yhteensä m 3. Säilörehun puristenestettä syntyy laskennallisesti noin 50 m 3 /a. Maitohuonejätevesiä ja eläinsuojan pesuvesiä syntyy noin 150 m 3 /a. Kattamattomiin lietelantasäiliöihin satavalle vedelle tarvitaan varastointitilavuutta noin 205 m 3 /a. Yhteensä lietelantasäiliöissä tarvitaan varastointitilavuutta m 3 /a. Lietekuilut toimivat valutuksella. Säilörehun puristeneste johdetaan umpikaivoon, josta se pumpataan lietesäiliöön. Lietelantasäiliöiden tilavuudet ovat m 3, 850 m 3 ja 250 m 3 ja ne ovat betonirakenteisia. Vanhan navetan alla oleva 250 m 3 :n säiliö on katettu. Muut säiliöt ovat kattamattomia. Lietekuilut ovat tilavuudeltaan 50 m 3. Tilalla on olemassa lietesäiliötilavuutta yhteensä m 3, joten uutta lietesäiliötä ei laajennuksen yhteydessä rakenneta. Lietesäiliöt täytetään pumppaamalla. Ensin lietelanta kertyy valutuksella navetan alla sijaitsevaan 250 m 3 :n säiliöön, josta se pumpataan 850 m 3 :n säiliöön ja sieltä pumppaamalla täytetään m 3 :n säiliö. Kuivikepohjamenetelmä Kestokuivikepohjamenetelmällä ovat 70 hiehoa, 15 vasikkaa (alle 6 kk) ja 10 umpilehmää. Kuivitetun alueen pinta-ala on 300 m 2 ja kuivikkeen paksuus on noin 0,6 m. Lattiarakenteen ja reunojen materiaali on betoni. Kuivikemateriaalina käytetään olkea ja turvetta. Kuiviketta ei käännetä. Poistettavaa kuivikepohjaa syntyy laskennallisesti noin 900 m 3 /a. Kuivikepohja poistetaan kaksi kertaa vuodessa. Poistettu kuivikepohja varastoidaan lantalassa ja levitetään sen jälkeen pellolle. Kuivalantala Nykyinen kuivalantala on perustettu betonilaatan päälle eikä siinä ole erillisiä reunoja eikä se ole katettu. Lantalan pinta-ala on 300 m 2 ja hyötytilavuus on noin 150 m 3. Nykyisessä tilanteessa kuivikepohjalla ovat 3-6 kk ikäiset vasikat. Vanha lantala ei jää käyttöön uuden valmistuttua. Uuden eläinsuojan yhteyteen rakennetaan kattamaton kuivalantala, jonka seinät, pohja ja kuormauslaatan pohja ovat teräsbetonia. Lantalan pintaala on 326 m 2 ja tilavuus m 3, reunojen korkeus 3,5 m ja ajoluiskan korkeus 0,5 m. Lantalan hyötytilavuus on noin m 3. Lantala tulee

6 6 (18) olemaan kattamaton ja siellä ei ole viemäröintiä vaan sade- ja sulamisvedet imeytetään kuivikkeisiin. Kuivalantalaan satavalle vedelle on varattava tilavuutta 0,1 m 3 / m 2 / a, mikä tarkoittaa tulevassa tilanteessa 32,6 m 3 /a. Kuivalantalaan on varattava tilaa myös ponin lannalle, jota syntyy vuodessa laskennallisesti 8 m 3. Kestokuivikepohja tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa, joten kuivalantalassa on oltava tilaa kuuden kuukauden aikana syntyvälle kuivikepohjalle. Laskennallisesti kuivalantalassa tarvitaan laajennuksen jälkeen varastointitilavuutta yhteensä noin 490 m 3 /a. Laidunnus ja jaloittelutarhat Tilan kaikki eläimet laidunnetaan välisenä aikana laiduntavat yli 6 kk:n ikäisistä lypsylehmiin. Laidunala on 10 ha ja osa laitumista rajoittuu vesistöön, kuitenkin siten, että laidun on aidalla erotettu Taasianjoesta. Lehmät pidetään laidunkaudella öisin sisällä. Laidunnuksen aikana lypsylehmät käyvät juomassa navetan juoma-altaista. Muille eläimille on siirrettävät juottoastiat. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jonka käyttöaika on kesässä 120 d, kerralla 7 d. 4 6 kk vanhat vasikat (15 kpl) ulkoilevat tarhassa, jonka sijainti vaihtelee vuosittain. Tarhasta poistetaan käytetyt lanta ja oljet, joiden annetaan kompostoitua lantalassa ennen pellolle levittämistä. Maapohjainen tarha sijaitsee laitumen yhteydessä. Varsinaisen tarhaalueen pinta-ala on noin 100 m 2. Tarhassa on siirrettävä ruokintapaikka, jonka sijainti vaihtelee. Tarha on käytössä kesäaikaan, huhtikuusta lokakuuhun. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Lannanlevitys Säilörehua tehdään esikuivattuna laakasiiloon t/a. Muut rehut varastoidaan laakasiiloissa sekä niiden yhteydessä sijaitsevassa rehuladossa. Kuivikkeina käytetään turvetta ja olkea, jotka varastoidaan navetan vintillä ja olkipaaleja lisäksi katetuissa laakasiiloissa rehun päällä. Tilan eläinmäärän mukaan lannanlevitysalaa tarvitaan noin 90 ha. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 93 h, joista omaa on 54,5 ha ja vuokrapeltoa 38,5 ha. Lannasta 66 % levitetään viikoilla ja loput 34 % viikoilla Lisäksi luvan hakija on tehnyt lannanluovutussopimuksen, joka koskee vuosittain n. 500 m 3 lietelannan luovutusta. Kyseinen määrä on huomioitu lannanlevitysalan tarpeessa. Lietelanta levitetään nykyisin letkulevittimellä ja tulevaisuudessa mahdollisesti multaimella. Kuivalannan levityksestä vastaa urakoitsija, jolla on työhön tarvittava kalusto. Tilalla ei harjoiteta lannan patterointia.

7 7 (18) Päästöt ilmaan Melu ja liikenne Nykyisessä navetassa on luonnollinen ilmastointi, jota tullaan käyttämään myös uudessa navetassa. Lietelannan ja lannan varastoinnista ei aiheudu hajuhaittaa, mutta lietelannan sekoituksesta ja lannan levityksestä voi aiheutua hetkellistä hajuhaittaa. Lietelantasäiliöiden kattamisen ei koeta olevan kannattavaa eikä vähentävän hajuja. Laajennuksen myötä hajuhaitat eivät tule oleellisesti lisääntymään. Eläinsuojan toiminnasta syntyy melua lähinnä traktorin päivittäisestä käytöstä. Tilalla ei ole kiinteitä koneita, joista aiheutuisi melua. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Ostorehuja toimitetaan tilalle ja teuraseläimiä kuljetetaan tilalta joka toinen kuukausi. Välityseläinten kuljetuksia on noin kerran kuukaudessa. Raatoja noudetaan noin kolme kertaa vuodessa. Muuta liikennettä on tarpeen mukaan. Piha-alueella maitoauton ja lantakuljetusten reitit eivät kohtaa. Liikenteellisesti tilalla on vilkkainta lannanlevitys- ja rehuntekoaikaan. Liikennemäärä tulee kasvamaan laajennuksen myötä lähinnä rehunteon ja kuivalannan levityksen osalta. Muut jätteet sekä niiden hyödyntäminen ja käsittely Lietelannan ( ) ja poistettavan kuivikepohjan ( ) lisäksi toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: - Metalliromua ( ) syntyy noin 1 t/a, joka toimitetaan romunkeräykseen. - Muovijätettä ( ) syntyy noin 0,5 t/a, joka toimitetaan muovinkeräykseen. - Kotitalousjäte ( ) noin 7 m 3 /a noudetaan järjestetyn jätteenkeräyksen kautta. - Ongelmajätteistä loisteputket ( *) noin 30 kpl/a, akut ( *) 2-3 kpl/a ja patterit ( *) toimitetaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen Elimäelle. - Jäteöljyt ( *) noin 200 l/a toimitetaan öljynkeräykseen Ekokemille. - Pilaantuneet rehut ( ) noin 30 m 3 /a annetaan kompostoitua lantalassa ja levitetään sen jälkeen pellolle. - Kuolleita eläimiä ( ) syntyy noin 3 kpl/a. Raadot toimitetaan hävitettäviksi Honkajoki Oy:lle. Raadot varastoidaan laatalla suojapeitteen alla ja noudetaan tilalta normaalisti 1-3 päivän sisällä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilalla on laatujärjestelmä, jossa on huomioitu toimintaan liittyvät riskit. Sähkökatkon varalta tilalla on aggregaatti, jolla saadaan pidettyä lantakone ja lypsykone toiminnassa. Vedensaannissa ei tule olemaan ongelmia, koska tilalla on käytössä kunnan vesi.

8 8 (18) Lietesäiliörikon tai lietekuljetusten yhteydessä lietettä saattaa päästä maaperään. Lietettä on tällaisessa tilanteessa varauduttu keräämään maasta nopeasti ja mahdollisesti imeyttämään turpeeseen. Lietettä voidaan myös siirtää lietesäiliöstä toiseen mahdollisuuksien mukaan. Polttoainesäiliöiden alle tullaan rakentamaan suoja-allas. Palovaroitinjärjestelmä tulee kattamaan nykyisen navetan osat sekä asuinrakennuksen. Tilalla on lisäksi olemassa pelastussuunnitelmat eläinten varalle. VALVONTA JA TARKKAILU Tilalla on käytössä meijerin omavalvonta. Lisäksi viiden vuoden välein toteutetaan laatuauditointi koskien koko tilaa ja sen kaikkia toimintoja. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Lapinjärven kunnan ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta sanomalehdissä Loviisan Sanomat ja Östra Nyland. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lapinjärven kunnassa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista sekä täsmennettiin toiminnan asiatietoja. Tarkastus- ja neuvottelumuistio No YS 1453/ on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Lapinjärven kunnanhallitukselta ja Lapinjärven ympäristölautakunnalta. Ympäristölautakunnan lausuntoon on pyydetty liittämään myös terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Lapinjärven ympäristölautakunta on antanut päivätyn lausunnon, jonka mukaan ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa lupahakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä.

9 9 (18) Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija ilmoitti , ettei aio antaa vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Henna ja Marko Hasulle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle Pitkärannan tilalla eläinsuojassa, joka on tarkoitettu 87 lypsylehmälle, 70 hieholle ja 30 vasikalle (alle 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1 Vanhan navetan ja rakennettavan navetan pohjarakenteiden sekä lantavarasto-, kouru- ja laakasiilorakenteiden sekä lannan kuormausalustojen on estettävä lannan, säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään. 2. Toiminnassa syntyvä lietelanta ja säilörehun puristeneste sekä ylijäämämaito on johdettava tiiviiseen säiliöön, kuten lietelantasäiliöön taikka umpikaivoon. Lantalaan kertyvät nesteet on koottava ja tarvittaessa siirrettävä / johdettava lietelantasäiliöön tai imeytettävä kuivikkeisiin. Eläinsuojan vesikäymälävesiä ei saa johtaa lietelantasäiliöön. Vesikäymälävedet on johdettava vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti esimerkiksi pienpuhdistamossa. 3. Maitohuoneen jäte- ja pesuvedet saa johtaa lietelantasäiliöihin. Vaihtoehtoisesti ne on johdettava puhdistettaviksi pienpuhdistamoon tai käsiteltävä vastaavalla tavalla. Puhdistetun jäteveden ojaan johtamisesta ei saa aiheutua pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle taikka naapurustolle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Mikäli maitohuoneen pesu- ja jätevedet suunnitellaan johdettaviksi pienpuhdistamoon, on luvan saajan toimitettava asiantuntijan laatima yksityiskohtainen jätevesijärjestelmän suunnitelma mitoitustietoineen jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista.

10 10 (18) Päästöt ilmaan (YSL 6, 43, NaapL 17 ) 4. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmille ulkopuolisille naapureille. Jos lietelannan varastoinnista aiheutuu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina, lietelantasäiliö on katettava vähintään kelluvalla katteella. 5. Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, että lannan levityksestä ei aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. 6. Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, JL 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 7. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Lapinjärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. 8. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 9. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Varastointi (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 10. Toiminnassa syntyvä poistettu kuivikepohja on varastoitava tiivisrakenteisessa lantalassa. Varastoitava lanta on tarvittaessa peitettävä puhtaalla kuivikkeella. 11. Kuivikepohjalle ja sadevesille on oltava vähintään 490 m 3 varastointitilavuutta.

11 11 (18) Lietelannalle, maitohuonejätevesille, muille pesuvesille, säilörehun puristenesteelle ja sadevesille on oltava yhteensä vähintään m 3 varastointitilavuutta. 12. Rakennettava kuivalantala on suunniteltava ja rakennettava vesitiiviiksi. Kuivalantala on perustettava kantavalle pohjalle. Seinäelementtien asennus ja saumojen tiivistys on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Lantalan mahdollinen salaojitus on toteutettava siten, että onnettomuus- ja vahinkotilanteissa salaojaveden pääsy ojaan voidaan tarvittaessa estää. 13. Rakennettavan kuivalantalan rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen kuivalantalan rakentamisen aloittamista. 14. Rakennettavan kuivalantalan tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen kuivalantalan käyttöönottoa. 15. Rehut, kuivikkeet, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. 16. Lannan varastointitilojen täytöt ja tyhjennykset on suoritettava aina valvotusti siten, että lantaa ei joudu vahingossa ympäristöön. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. 17. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueiden on oltava pinnoiltaan sellaisia, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, YSA 30 ) 18. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) 20. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suun-

12 12 (18) nitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) 21. Toiminnassa syntyvä lanta ja puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 90 hehtaaria. Tarvittavasta lannanlevitysalasta saa vähentää muualle luovutettavan tai muulla lailla hyödynnettävän lannan määrää vastaavan peltoalan. Mahdollisista uusista omista peltoaloista sekä pellon vuokra- ja lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot / kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailu- ja raportointimääräykset (YSL 46, YSA 19, JL 51, 52 ) 22. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: - tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a, l/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) - tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista. - tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista. 23. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

13 13 (18) Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Eläinsuojat ja lanta- ja rehuvarastot sijaitsevat haja-asutusalueella. Eläinsuojakiinteistö peltoalueineen ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Rakennettavan eläinsuojan ja lantalan etäisyys lähimpään naapuriin on noin 250 m. Asuinrakennus sijaitsee Taasianjoen toisella puolella, mutta rakennus ei ole asuinkäytössä. Tilan pohjoispuolella noin 400 metrin päässä sijaitsee toisen naapurin asuinrakennus. Muut naapurit sijaitsevat yli 500 metrin päässä. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Talouskeskuksessa on eläinsuojan toimintaa varten vanha navetta, kuivalantala, kolme lietelantasäiliötä, laakasiilot ja muita varastointitiloja, kuten rehu- ja kuivikevarastoja. Tilalle aiotaan rakentaa uusi kylmäpihatto ja sen yhteyteen kuivalantala. Eläinsuojan toiminnasta syntyvä lietelanta kootaan ja varastoidaan tiivispohjaisiin ja -reunaisiin lietelantasäiliöihin. Kuivikelanta varastoidaan lantalaan. Lietelantasäiliö täytetään pumppaamalla. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietelantasäiliöön. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Säilörehun puristeneste johdetaan umpikaivoon ja pumpataan siitä lietelantasäiliöön. Lantavarastot tyhjennetään vuosittain. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta sekä maitohuoneen jäte- ja pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä ja tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1., 2., ) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siir-

14 14 (18) ron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 2., ja ) Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Vesikäymälävedet täytyy käsitellä ennen niiden johtamista luontoon. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho. Selvitys ja mahdolliset suunnitelmat eläinsuojan vesikäymälävesien käsittelystä on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi. (Määräykset 1. ja 2.) Maitohuonejätevesiä ynnä muita jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jätevedet saa johtaa lietelantasäiliöihin. Jos tämä kuitenkaan ei ole mahdollista, on niille järjestettävä hyväksyttävä käsittely, kuten pienpuhdistamokäsittely. Puhdistetut jätevedet, jotka eivät aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, voidaan johtaa ojaan. Jätevesijärjestelmän suunnitelmalle ja jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoitukselle asetetut vaatimukset on esitetty muun muassa valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) liitteessä 1 kohdissa 2 A, B ja C. Asetuksen mainituissa kohdissa esitettyjä vaatimuksia voidaan pitää asianmukaisina myös nyt kyseessä olevassa ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa. Edellä mainitut suunnitelma, selvitys ja mitoitus ovat välttämättömät, jotta valvontaviranomainen voi arvioida valitun käsittelyjärjestelmän soveltuvuutta ja toimivuutta. (Määräys 3.) Uudenmaan ympäristökeskus edellyttää, että jos lietelannan varastoinnista aiheutuu kohtuuttomia hajuhaittoja, lietelantasäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella. Hajuhaittojen torjuntatoimia on tarpeen mukaan lisättävä niin paljon, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei esiinny kohtuuttomia hajuhaittoja. (Määräykset 4., 5. ja 6.) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 9 :n mukaan jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. (Määräys 7.) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita eläimiä, arviolta 3 kappaletta vuodessa. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). (Määräykset 8. ja 9.)

15 15 (18) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) mukaan käytettäessä kestokuivikepohjaa, joka tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa, lasketaan kuivikepohjaa varastoitavan kuusi kuukautta, jolloin tarvitaan kuuden kuukauden varastointiaikaa vastaava lantalatilavuus. (Määräykset 10. ja 11.) Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilörehun säilytyksessä ja käsittelyssä tulee huolehtia, että puristenesteistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista. (Määräys 15.) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla voidaan tarkastaa rakenteet mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 16.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 18.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 19.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 20.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden, yksi peltohehtaari 11 vasikkaa kohden ja yksi peltohehtaari 3,5 ponia kohden. Vaatimus perustuu kotieläinten vuoden aikana lannassa erittämän typen ja fosforin keskimääräisiin määriin ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti. (Määräys 21.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että

16 16 (18) käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräykset 22. ja 23.) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakemukseen on liitettävä tiedot päästöjen ja ympäristövaikutusten kehittymisestä ja niiden vähentämistoimista. (YSL 55 ). Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamispäivästä, antamispäivää lukuun ottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 )

17 17 (18) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 11, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 11, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Muu eläinsuoja, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, kiinteä maksu on LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Henna ja Marko Hasu Hasunkuja Kimonkylä Lapinjärven kunnanhallitus Lapinjärven kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan TE-keskus, PL 15, Helsinki Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. mainituille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lapinjärven kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mu-

18 18 (18) kaisesti sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (Liite 2.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Katja Kakko Liitteet Ilmoitus päätöksestä (Liite 1.) Valitusosoitus (Liite 2.)