Eläinsuojan ympäristölupahakemus, Pukkila. Pihattonavetta Hakalan tila, Ketunojantie 43, Kantele, Pukkila Kiinteistötunnus:

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 6/2010/3 Dnro ESAVI/96/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupahakemus, Pukkila. LUVAN HAKIJA Pekka Hakala Ketunojantie Kantele TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pihattonavetta Hakalan tila, Ketunojantie 43, Kantele, Pukkila Kiinteistötunnus: ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle (Dnro UUS-2009-Y ). VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Alueelliset ympäristökeskukset ja ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki FAX

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla ei ole aiempia ympäristölupia. Tila on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Luvan hakija on tehnyt maanvuokrasopimuksen henkilöiden AA ja BB kanssa. Sopimus on peltoalaltaan 10,21 ha ja koskee kiinteistöä RN:o 5:57 Kantelen kylässä Pukkilassa. Sopimus on voimassa Lisäksi luvan hakija on tehnyt lannan luovutussopimuksen henkilön CC kanssa (tilatunnus ) koskien 13,94 ha peltoalaa. Sopimus on voimassa Tilakeskuksen alue lähiympäristöineen on Porvoonjokilaakson osayleiskaavassa kaavoitettu AP-alueeksi eli pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi sekä osittain myös valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kaavassa alueelle on esitetty uutta rakennusoikeutta siten, että tilakeskusta lähimmät rakennuspaikat tulisivat olemaan luvan hakijan omistamalla maalla ja lähimmät mahdolliset ulkopuolisen omistamat rakennuspaikat tulisivat noin metrin päähän tilalta. Uuden eläinsuojan rakentamiselle ei ole kaavallisia esteitä. Rakentamisessa on kuitenkin huomioitava kaavamääräykset. Uudisrakentamisessa tulee muun muassa ottaa huomioon alueen historiallinen kehitys ja rakentamisperinne. Rakentamisen tai muun ympäristöä muuttavan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi huomioida alueen maisemalliset arvot. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Pukkilan kunnan Kantelen kylässä tilalla Hakala RN:o 28:00 (kiinteistörekisteritunnus ).

3 3 Lähimmät häiriintyvät kohteet Samassa pihapiirissä eläinsuojan kanssa on luvan hakijan asuinrakennus. Lähin vakituinen asuinrakennus on tilakeskuksen itäpuolella noin 500 metrin etäisyydellä nykyisestä navetasta. Lähin vapaa-ajanasunto sijaitsee noin 250 metrin päässä tilalta. Uusi rakennettava lietelantasäiliö tulee olemaan vähintään 200 metrin etäisyydellä lähimmistä naapureista. Naapurit ottavat talousvetensä omista kaivoistaan. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Vesiolosuhteet Tilakeskuksessa ja sen läheisyydessä on savipohjainen maaperä, jossa nykyinen navettarakennus, lantala ja virtsasäiliö sijaitsevat. Pihattonavetta ja lietesäiliö rakennetaan myös savimaalle. Tuorerehusiilojen rakennuspaikan kohdilla maaperä muuttuu savimaasta moreeniksi. Alueella on tehty maaperätutkimus vuonna Sen mukaan tilakeskuksen maaperä on osittain kalliota. Lannanlevitykseen käytettävät pellot ovat pääosin savikkoalueella. Yksi peltolohko sijaitsee osittain suopohjaisella maaperällä, joen varressa. Porvoonjoki virtaa lähimmillään noin 2 km etäisyydellä tilakeskuksesta ja Kanteleenjärvi on lähimmillään noin 1,5 km päässä tilalta. Tilalla on pellon piiriojia, jotka laskevat läheiseen Ketunojaan. Tilakeskus kuuluu Porvoonjoen valuma-alueeseen. Tila ja lannanlevitykseen käytettävät pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Kantele, nro ) sijaitsee noin 400 m tilakeskuksesta koilliseen. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pekka Hakala harjoittaa maataloutta päätuotantosuuntana maidontuotanto. Tilalla on 1972 rakennettu parsinavetta. Lypsykarjapaikkoja siinä on 47, mutta osassa parsista on hiehoja. Lypsäviä on noin 30. Nuorkarja on karsinoissa, jotka ovat rakennettu Lypsykone on uusittu Navetassa on kuivalantajärjestelmä. Virtsa johdetaan virtsasäiliöön. AIV-rehut varastoidaan pääosin kolmessa tornissa. Tuorerehulle rakennetaan laakasiilot, mutta myös vanhoja torneja hyödynnetään tarvittaessa. Tuorerehu tehdään esikuivattuna. Mahdolliset puris-

4 tenesteet johdetaan umpikaivoihin, joista ne levitetään kasvukaudella peltoon. Vanha navetta muutetaan varastotilaksi. Viljat tullaan säilömään propionihapolla tasovarastoihin, joista ne siirretään navetan yhteydessä olevaan siiloon. Lämminilmakuivuri jää pois käytöstä. Pihattoon tullaan liittämään lämmitysputket hakelämpökeskuksesta, jolla nykyään lämmitetään asuinrakennus. Lanta tullaan käsittelemään lietelantana. Kuivikepohjalla tulevat olemaan alle 6 kuukauden ikäiset vasikat sekä poikimiskarsinat. Lietelanta tullaan johtamaan betonielementeistä rakennettavaan lietesäiliöön. Vanha 500 kuution virtsasäiliö jää todennäköisesti käyttöön. Sinne voidaan tarvittaessa siirtää lietelantaa vaunulla, jos uusi lietesäiliö jostain syystä täyttyy liian aikaisin. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Ruokinta ja kuivikkeet Vedenhankinta Lannanlevitysalat Ympäristölupahakemuksen mukaan tilalla on nykyisin 30 lypsylehmää, 27 hiehoa ja 12 nuorkarjaa alle 6 kk. Tuotantoa laajennetaan rakentamalla makuuparsipihatto, johon tulee robottilypsy. Uuteen navettaan sijoitetaan kaikki eläimet ja vanha navetta jää varastotilaksi. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 73 lypsylehmää, 54 hiehoa ja 24 nuorkarjaa alle 6 kk. Tulevassa tilanteessa tilalla tuotetaan maitoa noin l/a. Eläinten ruokintaan käytetään säilörehua, jota valmistetaan esikuivattuna torniin 410 t/a ja laakasiiloon 800 t/a. Lisäksi nykyisin käytetään viljaa noin 50 t/a sekä valkuaisrehua. Kuivikkeina käytetään kutterinpurua noin 100 m 3 /a, olkea noin 9 t/a sekä mahdollisesti myös turvetta. Laajennuksen myötä kutterinpurun käyttö tulee lisääntymään ja oljen käyttö vähentymään. Tilalla on oma lähdepohjainen kaivo, joka sijaitsee metsässä noin 200 metrin päässä tilakeskuksesta pohjoiseen. Kaivon vesi analysoidaan kolmen vuoden välein. Jatkossa on tarkoitus tehdä myös porakaivo, jos nykyisen kaivon vesi ei riitä tulevalle eläinmäärälle. Nykyisin käytössä olevat lannanlevitysalat ovat pääosin melko tasaisia ja sijaitsevat savikkoalueilla. Yksi peltolohkoista rajoittuu Porvoonjokeen. Joen penger on peltoa korkeammalla ja joen reunaan on jätetty 3-5 metrin levyinen suojavyöhyke. Tulvan sattuessa peltoalasta on tulvanalaista noin 14 ha. Lannanlevitysalueilla sijaitsevat talousvesikaivot ovat luvan hakijan tiedossa, ja lantaa levitettäessä kaivojen ympärille jätetään tarvittavat suojaetäisyydet. 4

5 5 Polttoaine- ja öljysäiliöt ja muut kemikaalit Tilalla on oma polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 4000 l. Säiliö sijaitsee maapohjalla ja on varustettu laponestolaitteella. Polttoainesäiliö tullaan uusimaan ja varustamaan valuma-altaalla keväällä Kevyttä polttoöljyä käytetään nykyisin noin 7000 l/a. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 600 l, jotka säilytetään tynnyreissä ja kanistereissa betonipohjaisessa konehallissa. AIV-liuoksen tämänhetkinen kulutus on noin 4000 l/a. Jatkossa käyttömäärä tulee olemaan noin 8000 l/a. Liuosta säilytetään 200 litran tynnyreissä varjoisassa paikassa betonilaatan päällä. Propionihappoa säilytetään 30 litran kanistereissa konehallissa. Sitä varastoidaan vain käyttökauden aikana tarvittava määrä, enintään noin 720 l/a. Torjunta-aineita varastoidaan vain kasvukaudella käytettävä määrä, joka säilytetään lukitussa varastossa. Maaleja tai muita vastaavia aineita säilytetään vähäisiä määriä autotallissa, jossa on öljynerotuskaivo. Lypsylaitteiston ja tilasäiliön pesussa kuluu pesuainetta noin 400 l/a. Sitä varastoidaan maitohuoneessa pesuainetynnyreissä, enintään 200 l kerrallaan. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Laajennuksen jälkeen tilalla on lannankäsittelyjärjestelmänä lietelantamenetelmä. Hajuhaittoja syntyy lietteen sekoittamisen ja tyhjennyksen yhteydessä. Lietelanta levitetään omalla lietevaunulla multaamalla peltoon. Muilta osin luvan hakija ei ota kantaa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Toiminnassa syntyy maitohuonejätevesiä 150 m 3 /a ja muita pesuvesiä 250 m 3 /a. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan panospuhdistamo, johon tullaan johtamaan maitohuonejätevedet, eläinsuojan vesikäymälävedet sekä asuinrakennuksen jätevedet. Panospuhdistamon purkuvesi tullaan johtamaan salaojaan, joka virtaa läheiseen Ketunojaan. Eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan jatkossakin lietesäiliöön.

6 Lannan, maitohuonejätevesien ja säilörehun puristenesteen käsittely ja varastointi Lietelantamenetelmä Lietelantamenetelmällä pihattonavetassa tulevat olemaan 73 lypsylehmää sekä 54 hiehoa, joista 25 laiduntaa 4 kk/a ympärivuorokautisesti. Lietelantaa syntyy laskennallisesti seuraavasti: - 73 x 12/12 x 24 m 3 /a = m 3 /a - (29 x (12/12) + 25 x (8/12)) x 15 m 3 /a = 685 m 3 /a eli yhteensä m 3. Lietekuilut toimivat valutuksella. Lietesäiliöön johdettavia eläinsuojan muita pesuvesiä syntyy 250 m 3 /a. Tilalle tullaan rakentamaan betoninen lietelantasäiliö, jonka suunniteltu halkaisija on 32 m, syvyys 3,85 m ja tilavuus m 3. Mikäli lietelantasäiliötä ei kateta, sinne satavalle vedelle tarvitaan varastointitilavuutta noin 240 m 3. Lietelantasäiliössä tarvitaan varastointitilavuutta nesteille yhteensä m 3 /a. Kuivikepohjamenetelmä Uudessa pihattonavetassa täyskuivikepohjalla tulevat olemaan 24 nuorkarjaa alle 6 kk ja poikimakarsinat. Kuivitetun alueen pinta-ala on 115 m 2 ja kuivikkeen paksuus on noin 0,2 0,5 m. Lattiarakenteen materiaali on betoni. Reunojen ala- ja yläosat ovat betonia. Kuivikemateriaalina käytetään olkea, turvetta tai kutterinpurua. Kuiviketta ei käännetä. Luvan hakijan mukaan poistettavaa kuivikepohjaa syntyy noin m 3 /a. Laskennallisesti määrä on 96 m 3 /a. Kuivikepohja poistetaan 4-6 kertaa vuodessa. Poistettu kuivikepohja varastoidaan vanhassa lantalassa ja levitetään sen jälkeen pellolle. Nykyinen kuivalantala on perustettu betonilaatan päälle ja lantalan kahdella sivulla on reunat. Lantalaa ei ole katettu. Lantalan tilavuus on noin 96 m 3. Nykyisin kuivalantaa on siirretty lantalasta vieressä sijaitsevaan katettuun varastoon ennen pellolle levitystä. Vanhan lantalan paikalle tullaan rakentamaan uusi kuivalantala. Maitohuonejätevedet Maitohuonejätevesiä syntyy 150 m 3 /a. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan wc-vedet johdetaan panospuhdistamoon, joka rakennetaan laajennuksen yhteydessä. Säilörehun puristeneste Säilörehua valmistetaan esikuivattuna 1210 t/a. Säilörehun puristenestettä syntyy laskennallisesti 60,5 m 3 /a. Puristeneste johdetaan umpikaivoihin, 6

7 joiden tilavuudet ovat 4,5 m 3 ja 5 m 3. Kaivot tyhjennetään tarvittaessa ja puristeneste levitetään peltoon kasvukauden aikana. Laidunnus ja jaloittelutarhat Nykyisin kaikki lypsylehmät ja nuorkarja laiduntavat välisenä aikana ympäri vuorokauden. Laidunkauden alussa ja lopussa huonolla ilmalla eläimet ovat sisällä. Laajennuksen jälkeen käytössä on pihattonavetta, joten laidunnus vähenee siten, että pääsääntöisesti 25 nuorkarjaa ja umpilehmää laiduntavat ympäri vuorokauden. Laidunala on 7 20 ha. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläimet juotetaan laitumilla olevilla automaattisilla juoma-altailla, joihin vesi tulee käyttövedestä. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Tilalla ei ole erillisiä jaloittelutarhoja. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Lannanlevitys Päästöt ilmaan Säilörehua tehdään esikuivattuna torniin 410 t/a ja laakasiiloon 800 t/a. Vilja varastoidaan vanhassa kuivurissa sekä tasovarastossa ja kuivikkeet ladoissa. Kyseisellä eläinmäärällä tarvittava lannanlevitysala on noin 74 ha. Lannan levitykseen on tilakeskuksen läheisyydessä käytettävissä peltoalaa 63,82 ha, josta omaa peltoa on 53,61 ha ja vuokrapeltoa 10,21 ha. Lisäksi luvan hakija on tehnyt lannan luovutussopimuksen koskien 13,94 ha peltoalaa. Sopimus on voimassa Lantaa levitetään keväällä (viikot 18 19), kesällä (viikot ja 29-30) sekä syksyllä (viikot 36 39). Lannasta levitetään keväällä 30 %, kesällä 55 % ja syksyllä 15 %. Lietelanta levitetään kiekkomultaimella varustetulla lietevaunulla, jonka tilavuus on 12 m 3. Liete mullataan noin 4 cm syvyyteen. Ennen levitystä liete sekoitetaan potkurisekoittimella ja imetään vaunulla säiliöstä. Mahdollisista kuivikepohjakarsinoista syntyvä lanta siirretään etukuormaimella vanhaan lantalaan, josta se levitetään kynnettäville pelloille omalla lannanlevitysvaunulla. Pellot kynnetään vuorokauden kuluessa levityksestä. Pihattonavettaan ei tule koneellista ilmanvaihtoa vaan ilmanvaihto tullaan järjestämään painovoimaisesti. Lannan varastoinnista ja siirrosta saattaa aiheutua hetkellistä hajuhaittaa. Rakennettava lietelantasäiliö on suunniteltu kattamattomaksi, mutta tarvittaessa säiliö voidaan kattaa. 7

8 Lannanlevityksestä syntyy vähäistä ja kausiluontoista hajuhaittaa. Luvan hakijan mukaan eläinten pidosta ei aiheudu hajuhaittaa naapureille, koska lähimmät asutut rakennukset ovat melko kaukana, noin 250 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Traktoria käytetään tilan töissä päivittäin. Rehuntekoaikaan rehuntekokoneet aiheuttavat kausiluontoista melua. Maidon keräilyauto käy tilalla joka toinen päivä tai yö. Teuras- ja välityseläinten kuljetuksia on noin vuodessa. Täysrehua, tiivisteitä, kuivikkeita, lannoitteita ja muita tuotantotarvikkeita tuodaan tilalle keskimäärin kerran kuukaudessa. Säilörehun keräyksestä ja lietteen levityksestä aiheutuu tavallista enemmän liikennettä pelloille. Kausiluontoisten töiden vuoksi pelloilla liikennöidään vaihtelevissa määrin keväisin, kesäisin ja syksyisin. Tilan liikennöidyt alueet ovat hiekkapintaisia, mutta tulevaisuudessa ne tullaan mahdollisesti päällystämään asfaltilla. Muut jätteet sekä niiden hyödyntäminen ja käsittely Lietelannan ( ) ja poistettavan kuivikepohjan ( ) lisäksi toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: Metalliromua ( ) syntyy noin 0,01 t/a, joka toimitetaan metallinkeräykseen Kuusakoski Oy:lle. Muovijätettä, kuten lannoitesäkkejä ( ) syntyy noin 0,3 t/a, josta mahdollisuuksien mukaan osa kierrätetään ja loput toimitetaan Kymijärven polttolaitokseen. Paperijäte ( ) toimitetaan paperinkeräykseen. Sekajäte ( ) toimitetaan Kujalan kaatopaikalle Lahteen. Loisteputket ja akut ( * ja *) noin 0,01 t/a sekä vanhat torjunta-aineet ( *) toimitetaan ongelmajätekeräykseen Orimattilan pienjäteasemalle tai vuosittaiseen MTK:n järjestämään ongelmajätteen keräysautoon. Jäteöljyt ( *) 0,05 t/a toimitetaan ongelmajätekeräykseen, tarvittaessa noudetaan imuautolla. Pilaantuneet rehut ( ) 2 t/a varastoidaan lantalassa ja levitetään sen jälkeen pellolle. Antibioottimaito johdetaan lietelannan sekaan. Kuolleita eläimiä ( ) syntyy keskimäärin 2 kpl/a. Raadot toimitetaan hävitettäviksi Honkajoki Oy:lle. Raadot noudetaan tilalta 1-3 päivän sisällä. Kompostoituva jäte sekoitetaan kuivikelannan sekaan. Jäteöljyt varastoidaan konehallissa betonilattialla 200 litran tynnyrissä ja kuljetetaan pois imuautolla vanhojen maalien yms. kanssa. Myös uudet öljyt säilytetään konehallissa, jonne on varattu sahanpurua öljyn imeytystä varten. AIV-hapot säilytetään ulkona betonilaatan päällä varjoisassa paikassa. Propionihapot säilytetään konehallissa. 8

9 9 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tila on tehnyt meijerin kanssa laatusopimuksen, johon sisältyvät ohjeet häiriötilanteiden varalle. Lisäksi ennen pihattonavetan valmistumista on tarkoitus tehdä maatilan pelastussuunnitelma. Sähkökatkojen varalle on olemassa aggregaatti. VALVONTA JA TARKKAILU Tilalla suoritetaan omavalvontaa sekä omaa tarkkailua. Tilan vesikaivon vesi analysoidaan kolmen vuoden välein. Viimeksi vesi on tutkittu vuonna 2009, jolloin se oli laadultaan hyvää. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Pukkilan kunnan ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Uusimaa-sanomalehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Pukkilan kunnassa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista sekä täsmennettiin toiminnan asiatietoja. Tarkastus- ja neuvottelumuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Pukkilan kunnanhallitukselta ja Pukkilan ympäristölautakunnalta. Ympäristölautakunnan lausuntoon on pyydetty liittämään myös terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Pukkilan kunnanhallitus on antanut asiasta päivätyn lausunnon sekä Askolan, Pornaisten, Pukkilan ja Myrskylän rakennus- ja ympäristö-

10 lautakunta päivätyn lausunnon. Lausunnot ovat samansisältöisiä. Lausunnoissa todetaan, että lietelantala tulee kattaa mm. hajuhaittojen vähentämiseksi. Lanta tulee levittää siten, että se ei pääse huuhtoutumaan vesistöön. Lantaa ei saa levittää viittä metriä lähemmäksi vesistöä. Jos lannanlevitykseen tarkoitettuja lohkoja on alueella, jotka voivat jäädä (kevät)tulvien alle, ei näille lohkoille saa levittää lantaa välisenä aikana. Muutoinkin lannan levityksessä tulee huomioida valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000) annetut määräykset. Talousveden ottoon käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen jätettävä vähintään metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinlannalla. Lannan tai virtsan muusta kuin sijoituslevityksestä on pyrittävä etukäteen ilmoittamaan naapurikiinteistön asukkaille, mikäli lantaa on tarpeen levittää 100 metriä lähempänä kiinteistöä. Jäteveden käsittelyjärjestelmän suunnittelu tulee tehdä ammattitaitoisesti ja puhdistamoa valittaessa tulee varmistaa sen toimivuus maitohuonejätevesien käsittelyssä. Lisäksi kiinteistön tulee olla liittynyt järjestettyyn jätekuljetukseen Pukkilan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija ei ole jättänyt vastinetta. 10 RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Pekka Hakalalle ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle Hakalan tilalla eläinsuojassa, joka on tarkoitettu 73 lypsylehmälle, 54 hieholle ja 24 vasikalle (alle 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Rakennettavan navetan pohjarakenteiden sekä lantavarasto-, kouru- ja laakasiilorakenteiden sekä lannan kuormausalustojen on estettävä lannan,

11 säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään. 2. Toiminnassa syntyvä lietelanta ja säilörehun puristeneste sekä ylijäämämaito on johdettava tiiviiseen säiliöön, kuten lietelantasäiliöön taikka umpikaivoon. Lantalaan kertyvät nesteet on koottava ja tarvittaessa siirrettävä lietelantasäiliöön tai imeytettävä kuivikkeisiin. Eläinsuojan vesikäymälävesiä ei saa johtaa lietelantasäiliöön. Vesikäymälävedet on johdettava vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti esimerkiksi pienpuhdistamossa. 3. Maitohuoneen jäte- ja pesuvedet saa johtaa lietelantasäiliöön. Vaihtoehtoisesti ne on johdettava puhdistettaviksi pienpuhdistamoon tai käsiteltävä vastaavalla tavalla. Puhdistetun jäteveden ojaan johtamisesta ei saa aiheutua pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle taikka naapurustolle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Mikäli maitohuoneen pesu- ja jätevedet suunnitellaan johdettaviksi pienpuhdistamoon, on luvan saajan toimitettava asiantuntijan laatima yksityiskohtainen jätevesijärjestelmän suunnitelma mitoitustietoineen tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. 4. Jätevesien puhdistustehon on oltava BOD 7-ATU :n osalta vähintään 90 % ja kokonaisfosforin osalta 85 %. Lisäksi jätevesien puhdistuksessa on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Puhdistusteho on saavutettava vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lietteen poisto on hoidettava siten, että puhdistamo toimii mahdollisimman tehokkaasti. Päästöt ilmaan 5. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmille ulkopuolisille naapureille. Lietelantasäiliö on katettava vähintään kelluvalla katteella. 6. Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, että lannan levityksestä ei aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. 7. Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. 11

12 12 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 8. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Pukkilan kunnan jätehuoltomääräyksiä. 9. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 10. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Varastointi 11. Toiminnassa syntyvä poistettu kuivikepohja on varastoitava tiivisrakenteisessa lantalassa. Varastoitava lanta on tarvittaessa peitettävä puhtaalla kuivikkeella. Kuivikepohjalle on oltava vähintään 100 m 3 varastointitilavuutta. Mikäli kuivalantalaa ei ole katettu, on sinne satavalle vedelle ja lumelle lisäksi varattava tilavuutta 0,1 m 3 /m 2 /a. 12. Lietelannalle, eläinsuojan muille pesuvesille ja sadevesille on oltava yhteensä vähintään m 3 varastointitilavuutta. 13. Rakennettavat lannan varastointitilat on suunniteltava ja rakennettava vesitiiviiksi. Kuivalantala ja lietelantasäiliö ovat perustettava kantavalle pohjalle. Seinäelementtien asennus ja saumojen tiivistys on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Mahdolliset salaojitukset on toteutettava siten, että onnettomuus- ja vahinkotilanteissa salaojaveden pääsy ojaan voidaan tarvittaessa estää ja salaojavesiä voidaan tarkkailla. 14. Rakennettavien lannan varastointitilojen rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. 15. Rakennettavien lannan varastointitilojen tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen varastointitilojen käyttöönottoa.

13 16. Rehut, kuivikkeet, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. Säilörehut on varastoitava tiivispohjaisissa ja -reunaisissa siiloissa. Polttoainesäiliöt on sijoitettava tiiviille, reunakorokkein varustetulle betonialustalle. Polttoainesäiliöiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja havaitut puutteet on korjattava ennen säiliön täyttöä. 17. Lannan varastointitilojen täytöt ja tyhjennykset on suoritettava aina valvotusti siten, että lantaa ei joudu vahingossa ympäristöön. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. 18. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueiden on oltava pinnoiltaan sellaisia, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 19. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pukkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen 21. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 22. Toiminnassa syntyvä lanta ja puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 74 hehtaaria. Tarvittavasta lannanlevitysalasta saa vähentää muualle luovutettavan tai muutoin hyödynnettävän lannan määrää vastaavan peltoalan. Mahdollisista uusista omista peltoaloista sekä pellon vuokra- ja lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot / kopiot tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 13

14 Lanta tulee levittää siten, että se ei pääse huuhtoutumaan vesistöön. Lantaa ei saa levittää viittä metriä lähemmäksi vesistöä. Jos lannanlevitykseen tarkoitettuja lohkoja on alueella, joka voi keväällä jäädä tulvien alle, ei tällä alueella sijaitseville lohkoille saa levittää lantaa välisenä aikana. 24. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. 25. Lannan tai virtsan muusta kuin sijoituslevityksestä on pyrittävä etukäteen ilmoittamaan naapurikiinteistön asukkaille, mikäli lantaa on tarpeen levittää lähempänä kuin 100 m asuinkiinteistöstä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 26. Jäteveden puhdistusta, jätevesien määrää ja laatua on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti. Seurantaa ja tarkkailua varten on laadittava tarkkailuohjelma. Asiantuntijan laatima tarkkailuohjelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Pukkilan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 27. Panospuhdistamon toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pukkilan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä tiedot tulevan ja lähtevän jäteveden määrästä ja laadusta, panospuhdistamolta poisviedyistä lietteistä, niiden määristä sekä vientikohteesta. Lisäksi raportissa on esitettävä tiedot jätevedenpuhdistamon tarkkailuista. 28. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pukkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: - tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a, l/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) - tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista. - tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista. 29. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtu-

15 mista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 15 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Eläinsuoja ja lanta- ja rehuvarastot sijaitsevat haja-asutusalueella. Eläinsuojakiinteistö peltoalueineen ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Rakennettavan eläinsuojan ja lantalan etäisyys lähimpään naapuriin on vähintään 200 m. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Talouskeskuksessa on eläinsuojan toimintaa varten vanha navetta, kuivalantala sekä varastointitiloja, kuten rehu- ja kuivikevarastoja. Tilalle aiotaan rakentaa uusi pihattonavetta, lietelantasäiliö, kuivalantala sekä tuorerehusiilot. Laajennuksen jälkeen eläinsuojan toiminnasta syntyvä lietelanta kootaan ja varastoidaan tiivispohjaiseen ja -reunaiseen lietelantasäiliöön. Kuivikelanta varastoidaan lantalaan. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan wc-vedet tullaan johtamaan pienpuhdistamoon. Muut pesuvedet johdetaan lietelantasäiliöön. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Säilörehun puristeneste johdetaan umpikaivoihin ja levitetään niistä peltoon. Lantavarastot tyhjennetään vuosittain. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat

16 kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Määräykset 1., 2., , 17. ja 18. Lanta sekä maitohuoneen jäte- ja pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä ja tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (YSL 43, 45, JL 6 ) Määräykset 1., 2., ja Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (YSL 11, VNA 931/2000) Määräykset 1. ja 2. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Vesikäymälävedet täytyy käsitellä ennen niiden johtamista luontoon. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho. Selvitys ja mahdolliset suunnitelmat eläinsuojan vesikäymälävesien käsittelystä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen tarkastettavaksi. (VNA 542/2003) Määräys 3. Maitohuonejätevesiä ynnä muita jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jätevedet vesikäymälävesiä lukuun ottamatta saa johtaa lietelantasäiliöön. Jos tämä kuitenkaan ei ole mahdollista, on niille järjestettävä hyväksyttävä käsittely, kuten pienpuhdistamokäsittely. Puhdistetut jätevedet, jotka eivät aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, voidaan johtaa ojaan. Jätevesijärjestelmän suunnitelmalle ja jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoitukselle asetetut vaatimukset on esitetty muun muassa valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) liitteessä 1 kohdissa 2 A, B ja C. Asetuksen mainituissa kohdissa esitettyjä vaatimuksia voidaan pitää asianmukaisina myös nyt kyseessä olevassa ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa. Edellä mainitut suunnitelma, selvitys ja mitoitus ovat välttämättömät, jotta valvontaviranomainen voi arvioida valitun käsittelyjärjestelmän soveltuvuutta ja toimivuutta. (NaapL 17, VNA 542/2003) 16

17 Määräys 4. Jätevedenpuhdistamon teholle asetetut vaatimukset ovat tarpeellisia vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Puhdistamoa on hoidettava siten, että sillä saavutetaan paras mahdollinen puhdistustulos. (YSL 43 ) Määräykset Lietelantasäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella kohtuuttomien hajuhaittojen välttämiseksi. Hajuhaittojen torjuntatoimia on tarpeen mukaan lisättävä niin paljon, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei esiinny kohtuuttomia hajuhaittoja. (YSL 6, 43, NaapL 17 ) Määräys 8. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 9 :n mukaan jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. (YSL 43, 45, JL 3, 6, 9, 15, 17, JA 3, 3a, YMA 1129/2001) Määräykset 9. ja 10. Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita eläimiä, arviolta 2 kappaletta vuodessa. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). (YSL 43, 45, JL 6 ) Määräykset 11. ja 12. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. (VNA 931/2000) Määräys 16. Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilörehun säilytyksessä ja käsittelyssä tulee huolehtia, että puristenesteistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista. (JL 6, YSL 43, 45, NaapL 17 ) Määräys 17. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla 17

18 voidaan tarkastaa rakenteet mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (VNA 931/2000) Määräys 19. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 62, YSA 30 ) Määräys 20. Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (YSL 43 ) Määräys 21. Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) Määräys 22. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari 11 vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu kotieläinten vuoden aikana lannassa erittämän typen ja fosforin keskimääräisiin määriin ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti. (YSL 43 ) Määräys 23. Määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). (VNA 931/2000) Määräys 24. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjaveden pilaaminen on kielletty. Lantaa ei saa levittää siten, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annetaan lannan levityspaikkaa koskeva suositus talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden läheisyydessä. (YSL 8, VNA 931/2000) Määräys 25. Määräys on Pukkilan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukainen. Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan kunnan ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan. (YSL 19 ) 18

19 19 Määräys 26. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan tarkkailusta. (YSL 46 ) Määräykset Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (YSL 46, YSA 19, JL 51, 52 ) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä tiedot päästöjen ja ympäristövaikutusten kehittymisestä ja niiden vähentämistoimista. (YSL 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 )

20 20 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta. Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 8, 11, 19, 28, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 62, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 11, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 3, 6, 9, 15, 17, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa myöhemmin. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan muun eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, kiinteä maksu on euroa.

21 21 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Pekka Hakala Ketunojantie Kantele Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Pukkilan kunnanhallitus Pukkilan kunta, ympäristönsuojelu Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Elinkeinot, työ, osaaminen ja kulttuuri Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Pukkilan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Uusimaa -sanomalehdessä.

22 22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Risto Lehtoranta Katja Kakko Asian on ratkaissut vanhempi insinööri Risto Lehtoranta ja esitellyt ylitarkastaja Katja Kakko. KK/sl

23 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.