Helsinki No YS 844. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan olennaista muutosta.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2006 Y No YS 844 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan olennaista muutosta. LUVAN HAKIJA Riikka Peltola Mäenpääntie 151l Haarajoki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Navetat ja lietelantasäiliöt Ohkola, Mäntsälä Kiinteistö: Lehmusto RN:o 22:8 Kiinteistön omistaja: Veijo Peltola, Mäenpääntie 110, Haarajoki Liike ja yhteisötunnus: Toimialatunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU 600 A AT2146 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Asiakaspalvelu Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland Kundservice

2 2 (16) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta myönsi ympäristöluvan navetan laajennukselle ja nykyiselle toiminnalle. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Riikka Peltola on tehnyt seuraavat vuokrasopimukset: V.P:n ja A.P:n kanssa on tehty vuokrasopimus tiloista Lehmusto RN:o 22:8, Jussilanmaa RN:o 22:265, Hovinmaa RN:o 22:308, Metsola RN:o 22:34, Jokela RN:o 22:175, Lepistö RN:o 8:26 ja Muistola RN:o 8:29, joiden peltoala on yhteensä 33,24 ha. Sopimuskausi alkoi ja on voimassa 12 vuotta. Lisäksi V.P:n ja A.P:n kanssa on vuokrasopimus tilasta Kaitala RN:o 22:25, jonka peltoala on 1,85 ha. Sopimuskausi alkoi ja päättyy A.P:n kanssa on tehty vuokrasopimus tiloista Apolanlohko, Otonpelto ja Vihtorinmaa, joiden pinta ala on yhteensä 14,12 ha. Sopimuskausi alkoi ja päättyy V.P:n kanssa on tehty sopimus tilasta Kainoo 1:65, jonka peltoala on yhteensä 2,66 ha. Sopimuskausi alkoi ja päättyy M.P:n kanssa on tehty vuokrasopimus tilasta Marjala RN:o 11:125, jonka peltoala on yhteensä 8,56 ha. Sopimuskausi alkoi ja päättyy K.G:n kanssa on tehty vuokrasopimus tilasta Rantala RN:o 13:89, jonka peltoala on yhteensä 3,47 ha. Sopimuskausi alkoi ja päättyy M L.P:n kanssa on tehty vuokrasopimus tiloista Rautakallio RN:o 22:47 ja Kotiniitty 22:300, joiden peltoala on yhteensä 8,23 ha. Sopimuskausi alkoi ja päättyy Riikka Peltola on tehnyt karjalannan luovutussopimuksen T.P:n kanssa. Vuosittainen lannan määrä on 600 m m 3, viljelypinta alasta riippuen. Sopimuskausi alkoi ja päättyy Tilakeskuksen alue on Arola Jokelanseudun osayleiskaavaluonnoksessa merkitty kyläalueeksi (AT), maatilojen talouskeskusten alueeksi (AM), maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M 1) ja maatalousalueeksi (MT). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee haja asutusalueella lähellä Pornaisten kunnan rajaa. Vuokratut peltoalueet sijaitsevat tilakeskuksen lähistöllä, kauempana Jokelanseudulla sekä osin Pornaisten, Tuusulan ja Järvenpään kuntien puolella.

3 3 (16) Maaperä ja pohjavesi Vesistö Lähimmät naapurit sijaitsevat pohjoisessa noin 400 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Alueen maaperä on savea. Tilakeskus peltoalueineen ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ohkolanjoki, jonka rannalla osa tilakeskuksen pelloista sijaitsee, kulkee lännessä noin 1,5 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ruokinta Laidunnus Vedenhankinta Polttoaineet Riikka Peltola harjoittaa maataloutta päätuotantosuuntanaan maidontuotanto. Tilan nykyinen navetta on rakennettu vuonna 1958 ja sitä on peruskorjattu ja laajennettu vuosina ja Navetassa on parsipaikat 54 lehmälle. Tilalla on tällä hetkellä 54 lypsylehmää, 28 hiehoa ja 18 nuorkarjaa alle 6 kk. Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla tilalle uusi hiehopihatto ja rehuvarasto. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 75 lypsylehmää, 55 hiehoa ja 20 nuorkarjaa alle 6 kk. Vuosittainen maidontuotanto tulee olemaan kg. Eläimille valmistetaan vuosittain 500 tonnia säilörehua. Säilörehu varastoidaan esikuivattuna laakasiiloon. Kaikki yli 6 kk:n ikäiset eläimet laiduntavat 4 kk vuodessa. Laidunala on 15 ha ja rajoittuu osin Ohkolanjokeen. Eläimet ovat ulkona osin myös öisin. Lehmien juomavesi johdetaan omista kaivoista ja tarvittaessa vesijohtoverkosta. Rantalaitumilla laiduntavat hiehot juovat jokivettä. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa, vaan eläimet tulevat sisälle syömään. Lehmien juomavesi otetaan omista kaivoista. Talousvesi ja maitohuoneen pesuvedet otetaan vesijohtoverkosta. Tilalla on yksi litran ja kaksi litran polttoainesäiliötä, jotka ovat varustettuja ylitäytönestimillä. Korjaamohallissa säilytetään muita öljytuotteita enintään 500 litraa kerralla.

4 4 (16) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto. Lanta levitetään pelloille pintalevityksenä ja mullataan välittömästi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Lannanlevitys Päästöt ilmaan Lannankäsittelyjärjestelmänä tilalla on lietelantamenetelmä. Lietelantaa muodostuu vuosittain m m 3 ja se johdetaan kahteen lietelantasäiliöön. Lietelantasäiliöihin johdetaan myös maitohuoneen jätevedet, joita muodostuu vuosittain 100 m 3, muut pesuvedet, joita muodostuu vuosittain 50 m 3, sekä säilörehun puristeneste. Vuosittain muodostuvan puristenesteen määrä vaihtelee sateisuuden mukaan. Tilalla on ollut kaksi lietelantasäiliötä, joista toinen betoninen ja toinen kuminen. Säiliöiden yhteenlaskettu lietetilavuus oli m 3. Kuminen säiliö on purettu ja sen tilalle on rakennettu toinen betoninen säiliö syksyllä Uuden säiliön lietetilavuus on m 3 ja sadevesivara 192 m 3. Vanhemman säiliön lietetilavuus on 480 m 3 ja lietekuilujen yhteenlaskettu tilavuus 60 m 3. Säiliöiden yhteenlaskettu lietetilavuus on siten m 3. Säiliöt ovat kattamattomia. Lietekuilut toimivat valutuksella ja lietelantasäiliöt täytetään altapäin. Vanhasta säiliöstä pumpataan lietelantaa uuteen säiliöön. Tulevaisuudessa lietelanta on tarkoitus ohjata putkella suoraan uudempaan säiliöön, jolloin vanhaa säiliötä käytettäisiin vain varasäiliönä tarvittaessa. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 80 ha, josta 43 ha on vuokrapeltoa ja 37 ha sopimuspeltoa. Lannasta 60 % levitetään keväällä viikoilla ja 40 % syksyllä viikoilla Levitys tehdään pintalevityksenä. Lantaa ei levitetä jokeen rajoittuvalle peltolohkolle. Lannan varastoinnista aiheutuvia hajuhaittoja pyritään ehkäisemään siten, että lietelantaa ei sekoiteta, vaan pinnalle annetaan muodostua kuori, joka estää hajujen muodostumisen. Hajuja muodostuu lähinnä lannan levityksen yhteydessä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa muodostuva kiinteistöjäte toimitetaan järjestetyn jätehuollon piiriin, rehujäte kompostoidaan tilalla ja levitetään pellolle, heinän pyöröpaalauksessa muodostuva muovijäte toimitetaan jätehuoltoon tai kierrätykseen ja ongelmajätteet ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Kuolleet eläimet noutaa Honkajoki Oy.

5 5 (16) Melu ja liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Ostorehuja toimitetaan tilalle vuosittain 15 kertaa, välitysvasikoita noudetaan 25 kertaa ja teuraseläimiä 12 kertaa. Muuta omaa liikennettä on tarpeen mukaan. Voimakkainta liikenne on rehunkorjuun ja lannanlevityksen yhteydessä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty käyttötarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimet onnettomuuksien estämiseksi Palotilanteiden varalle on laadittu pelastussuunnitelma ja eläintiloihin on suunnitteilla palohälytysjärjestelmä. Sähkökatkojen varalle on tilalle elokuussa 2006 hankittu aggregaatti. Uuden lietesäiliön ympärille rakennetaan turva aita. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Mäntsälän ja Pornaisten kuntien ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla sekä sanomalehdissä Mäntsälän Uutiset ja Mäntsälä lehti. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Uudenmaan ympäristökeskuksessa sekä Mäntsälän ja Pornaisten kunnissa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Tilalla on suoritettu luvan käsittelyyn liittyvä tarkastus Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Mäntsälän kunnan ympäristölautakunnalta, Mäntsälän kunnanhallitukselta, Pornaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pornaisten kunnanhallitukselta.

6 6 (16) Askolan kunnan rakennus ja ympäristölautakunta Pornaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toteaa päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta, sillä eläinsuojan laajennuksella ei Pornaisten kunnan alueella ole merkittäviä ympäristö tai muita vaikutuksia. Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on antanut hakemuksesta seuraavan, päivätyn lausunnon: Ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksen mukaisen luvan myöntämiselle eläinsuojan toiminnan laajentamiselle ei ole suoranaisia esteitä. Eläinsuoja sijaitsee Etelä Mäntsälässä alueella, johon kohdistuu voimakasta rakennuspainetta. Eläinsuojan läheisyyteen, alle 400 metrin päähän ja vallitsevien tuulien kannalta epäsuotuisasti, on edellisen ympäristöluvan antamisen jälkeen myönnetty luvat kolmelle uudelle asuinrakennukselle. Lisäksi noin 100 metrin päähän eläinsuojasta on parhaillaan vireillä suunnittelutarveratkaisuhakemus asuinrakennukselle. Ympäristölautakunta katsoo, että asutuksen läheisyyden vuoksi on lupamääräyksiä annettaessa kiinnitettävä erityistä huomiota lannan varastoinnista ja käsittelystä aiheutuviin hajuhaittoihin. Tämä on erityisesti tarpeen, koska lietelantasäiliöt ovat kattamattomia ja eläinsuoja laajenee nimenomaan häiriintyvien kohteiden suuntaan. Lannanlevitykseen käytettävien peltojen sijainti ei käynyt suoraan ilmi hakemusasiakirjoista. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan osa tilan lannanlevitykseen käyttämistä pelloista rajoittuu vesistöön. Lannanlevityksen samoin kuin laidunnuksen toteuttaminen vesistöön rajoittuvilla lohkoilla tulee tapahtua vesistönsuojelun kannalta parhaita mahdollisia menetelmiä käyttäen. Mäntsälän kunnan terveydensuojeluviranomainen toteaa päivätyssä lausunnossaan mm., että pihaton suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota eläimille turvallisiin ja helposti puhtaana pidettäviin rakenteisiin, toimivaan ilmanvaihtoon ja sopivaan lämpötilaan. Pihaton on täytettävä voimassa olevan eläinsuojelulain ja sen nojalla säädettyjen asetusten ja päätösten vaatimukset, liittyen mm. eläinten ruokintaan ja sairaiden eläinten hoidon järjestämiseen. Suositusten noudattaminen on toivottavaa. Terveydensuojeluviranomainen katsoo, että 6 kk:n 12 kk:n ikäiselle nuorkarjalle tarkoitetun osaston makuuparsien leveydet, 0,75 m, eivät täytä nautojen pidolle asetettavien eläinsuojeluvaatimusten suosituksia, 0,80 m 0,90 m. Rehu ja ruokintahygieniassa sekä tautisuojauksessa on noudatettava Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ohjeita. Eläintä hoidettaessa tai tutkittaessa on rakennuksessa huomioitava työturvallisuus.

7 7 (16) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksesta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Riikka Peltola toteaa päivätyssä vastineessaan, että lietettä ei ajeta vesistöön rajoittuville peltolohkoille (Kaitala ja Hovinmaa B). Kyseisille lohkoille on lisäksi tänä vuonna haettu erityistukisopimusta suojavyöhykkeen perustamiseksi. Liiallisen ravinnekuormituksen ehkäisemiseksi on naapuriviljelijöiden kanssa tehty lannanluovutussopimuksia, jotta lantaa voidaan levittää tilaan kuuluvaa peltoalaa suuremmalle alalle. Nykyisten sopimusten lisäksi monet lähialueen viljelijät ovat olleet kiinnostuneita lietelannan levityssopimuksista. Naapureiden kanssa on keskusteltu lannasta mahdollisesti aiheutuvista hajuhaitoista. Heidän mukaansa lannanhajua esiintyy vain lietelannan levityksen yhteydessä eikä sen koeta haittaavan asumismukavuutta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Riikka Peltolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu noin 75 lypsylehmälle, 55 hieholle ja 20 nuorkarjalle (alle 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1. Navetoiden pohjarakenteiden, lietelantasäiliö, kouru ja laakasiilorakenteiden sekä lietelannan kuormausalustan on estettävä lietelannan, säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään. 2. Toiminnassa muodostuva lietelanta, säilörehun puristeneste sekä maitohuoneen jäte ja pesuvedet on johdettava tiiviisiin lietelantasäiliöihin. Ylijäämämaito on johdettava lietelantasäiliöön. Päästöt ilmaan (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan ja rehujen käsittely ja varastointi sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei

8 8 (16) niistä aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. 4. Lietelantasäiliöt on tarvittaessa vähintään kevytkatettava tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla hajuhaittojen torjumiseksi. Katetta on lisättävä niin useasti ja niin laajalle alalle, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei esiinny lietelannan varastoinnista syntyviä merkittäviä hajuhaittoja. 5. Levitettäessä lantaa eläinsuojien välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojien kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. Melu (YSL 43, NaapL 17 ) 6. Eläinsuojien toiminnasta, lannan, rehujen ja muiden raaka aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 7. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi, pahvi ja muovijäte sekä metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Mäntsälän kunnan jätehuoltomääräyksiä. 8. Eläinsuojissa muodostuva eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Varastointi (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 9. Lietelannalle, maitohuoneen jäte ja pesuvesille sekä säilörehun puristenesteelle on oltava yhteensä vähintään m 3 varastointitilavuutta. Kiinteästi kattamattomiin lietelantasäiliöihin on varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliön yläreunan tasossa.

9 9 (16) Uusi lietelantasäiliö on varustettava riittävän korkealla ja tiheällä suoja aidalla. 10. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. 11. Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava säiliöiden kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. 12. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, YSA 30 ) 13. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) 15. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 16. Toiminnassa muodostuva lanta, virtsa ja puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 66,5 hehtaaria. Tarvittavasta lannanlevitysalasta saa vähentää muualle luovutettavan tai muulla hyödynnettävän lannan määrää vastaavan peltoalan. Mahdollisista uusista omista peltoaloista sekä pellon vuokra ja lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot / kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle.

10 10 (16) 17. Vesistöön rajoittuvat laidunalat on ennen vuoden 2008 laidunkauden alkua rajattava niin, etteivät eläimet pääse vesirajaan. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 46, YSA 19, JL 51, 52 ) 18. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a, l/a), tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista. Lisäksi on esitettävä tiedot lietelantasäiliöiden tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet). 19. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi ja jätevesien käsittely on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

11 11 (16) Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Tilakeskuksen alue on osayleiskaavaluonnoksessa merkitty kyläalueeksi (AT), maatilojen talouskeskusten alueeksi (AM), maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M 1) ja maatalousalueeksi (MT). Eläinsuojakiinteistö peltoalueineen ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät naapurit sijaitsevat pohjoisessa noin 400 metrin etäisyydellä eläinsuojakiinteistöltä. Lisäksi on eläinsuojan läheisyyteen, alle 400 metrin etäisyydelle rakenteilla lisää asuinrakennuksia. Tilakeskuksessa on eläinsuojan toimintaa varten vanha navetta, kaksi lietesäiliöta sekä muita varastointitiloja, kuten rehuvarastoja. Lisäksi rakennetaan uusi hiehopihatto ja kaksi rehuvarastoa. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lietelanta kootaan ja varastoidaan tiivispohjaisiin ja reunaisiin lietelantasäiliöihin. Lietelantasäiliöt täytetään alakautta. Maitohuoneen jäte ja pesuvedet varastoidaan lietelantasäiliöön. Rehut varastoidaan asianmukaisesti ja säilörehun puristeneste otetaan talteen ja varastoidaan lietelantasäiliössä. Lietelantasäiliöt tyhjennetään vuosittain. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lanta sekä maitohuoneen jäte ja pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lietelantasäiliöiden vuodoista, ylitäytöistä ja tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1., 2. ja 9.) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 2., 9., 11. ja 12..) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta tai pohjavesiin. (Määräys 1.) Lietelannan haju muodostuu anaerobisesta hajoamistoiminnasta. Siitä voi vapautua noin 150 erilaista haihtuvaa yhdistettä, joista haisevia yh

12 12 (16) disteitä on noin 20, kuten ammoniakki ja rikkivety. Haisevien yhdisteiden määrä riippuu prosessin ulkoisista tekijöistä, kuten lämpötilasta ja hapen läsnäolosta. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa lähiasutukselle. Eläinsuojakiinteistön läheisyyteen on suunnitteilla uusia asuinrakennuksia. Mikäli ilmenee, että lietelannasta aiheutuu hajuhaittoja, on lietelantasäiliöt katettava. (Määräykset 3. 5.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttimelutason (LAeq) päiväarvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvia yö ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. (Määräys 6.) Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 7.) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläintenpitoyksikössä kuolleita tai kuolleina syntyneitä nautoja tai niiden osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. (Määräys 8.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. (Määräys 9.) Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilörehun säilytys ja käsittely tulee vesistöjä kuormittavien päästöjen ehkäise

13 13 (16) miseksi järjestää siten, ettei niistä pääse valumaan mahdollisia puristenesteitä ympäristöön. (Määräys 10.) Lietelantasäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan säiliöiden hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliöiden pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 11.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 13.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 14.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lietelantasäiliöiden tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 15.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. (Määräys 16.) Vesistöön rajoittuvien laidunalojen aitaaminen on tarpeen vesistön pilaantumisen estämiseksi. Ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta todetaan, että rantalaitumilla tulisi viimeistään vesirajassa olla aita estämässä kotieläinten kulkua. (Määräys 17.) Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräykset 18. ja 19.) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä

14 14 (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa (1022/2000) eläinjätteen käsittelystä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Asetuksen noudattaminen Luvan saajan on toimitettava mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä tiedot päästöjen ja ympäristövaikutusten kehittymisestä ja niiden vähentämistoimista. (YSL 55 ) Tämä päätös korvaa Mäntsälän kunnan ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamispäivästä, antamispäivää lukuun ottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 )

15 15 (16) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 11, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 11, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003, 1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 600. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Muun eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, kiinteä maksu on Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Riikka Peltola Mäenpääntie Haarajoki Mäntsälän ympäristölautakunta Mäntsälän kunnan terveydensuojeluviranomainen Mäntsälän kunnanhallitus Pornaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pornaisten kunnanhallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. mainituille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Mäntsälän ja Pornaisten kuntien ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vä

16 16 (16) hintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (Liite 2.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Tarkastaja Leona Silberstein Liitteet Ilmoitus päätöksestä (Liite 1.) Valitusosoitus (Liite 2.)