No YS 620. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa.

Transkriptio

1 U U D E N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... N Y L A N D S M I L J Ö C E N T R A L YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (19) Helsinki Dnro 0197Y Annettu julkipanon jälkeen No YS 620 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKIJA Martti Onnila Nuijamaantie Porlammi LAITOS JA SEN SIJAINTI Navetta Nuijamaantie 480 Porlammi, Lapinjärvi Toimialatunnus: (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Se siirsi hakemuksen toimivaltaiselle lupaviranomaiselle päivätyllä kirjeellään. Hakemus saapui Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU 840 A AT20 Postiosoite PL Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin Postadress PB Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet Telefax

2 2 (19) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, ilmoitukset ja sopimukset Kaavoitustilanne Toimintaan ei ole ympäristölupaa. Martti Onnila on tehnyt ilmoituksen toiminnan merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Ilmoituksen mukaan tilalla pidetään 49 lypsylehmää, 36 hiehoa ja 20 kpl nuorkarjaa. Merkitseminen on tehty Lapinjärven ympäristölautakunta on myöntänyt rakennusluvan olemassa olevan pihattonavetan rakentamiselle Martti Onnila on tehnyt navetan pidosta vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen 283/1962, (muut. 429/1970) mukaisen ilmoituksen Sen mukaan pihattonavetassa pidetään enintään 49 lypsylehmää, 28 hiehoa ja 38 kpl nuorkarjaa. Uudenmaan ympäristökeskus ei ole antanut asiasta lausuntoa. Luvan hakija on tehnyt vuokrasopimuksen O. ja R. F:n kanssa Nuijamaan tilasta RN:o 10:14 ja vuokra-ala on 5,94 ha peltoa. Vuokra-aika on Luvan hakija on tehnyt vuokrasopimuksen V. ja S. P:n kanssa Äijälän tilasta RN:o 3:33 ja vuokra-ala on 16,59 ha peltoa. Vuokra-aika on Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Itä-Uudenmaan seutukaavayhdistelmässä talouskeskus sijaitsee alueella, jolla ei ole aluevarauksia. Talouskeskuksen pohjoispuolella on merkintä pohjavedet noin 400 metrin etäisyydellä. Talouskeskuksen länsipuolella lähimmillään noin 1200 metrin etäisyydellä on aluevarauksena taajamatoimintojen alue A. Talouskeskuksesta noin 640 metriä luoteeseen on aluevarauksena erityistoimintojen alue E. Koskenkyläjokilaakson osayleiskaavassa lähin kaavoitettu alue on vajaan kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta. Talouskeskus sijaitsee asemakaavoittamattomalla alueella. Lähin asemakaavoitettu alue on talouskeskuksen länsipuolella vajaan 900 metrin etäisyydellä. Muut asiaan liittyvät luvat Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 53/1994/1 myöntänyt Lapinjärven kunnalle luvan pohjavedenottamon sekä siihen liittyvien johtojen ja kaapeleiden rakentamiseen Lapinjärven kunnan Porlammin kylässä sijaitsevalla Seppälä-nimisellä tilalla RN:o 5:26 olevalle noin m 2 suuruiselle alueelle. Vedenoton määrä saa olla enintään 400 m 3 vuorokaudessa. Veden tuhlausta on vältettävä. Vesioikeus ei ole määrännyt ottamolle suoja-alueita. Vesiylioikeus on lisännyt päätöksellään , Dnro 1994/172 vesioikeuden päätökseen uuden lupaehdon.

3 3 (19) LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Lapinjärven kunnan Porlammin kylässä tilalla Kuha RN:o 15:18 (kiinteistörekisteritunnus ). Eläinsuojan luoteispuolella lähimmillään noin 650 metrin etäisyydellä on paikallistie Porlammi Suurikylä (Suurikyläntie). Eläinsuoja sijaitsee peltoaukealla. Tilan ympärillä olevat pellot ovat maatalouskäytössä. Talouskeskuksesta pohjoiseen päin on suuri lihasikala. Lähimmät häiriintyvät kohteet Tilakeskuksessa on kaksi asuinrakennusta. Lähimmän ulkopuolisen naapurin asuinrakennus pihapiireineen on pohjoisessa runsaan 300 metrin ja sitä seuraavan naapurin luoteessa noin 450 etäisyydellä navetasta. Valkeasuon ( ) pohjavesialue on pohjoisessa lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Porlammin vedenottamo sijaitsee noin puolen kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Vesiolosuhteet Talouskeskus sijaitsee pääosin sora-alueella, mutta alueella on myös liejusavea. Ympäröivät pellot ovat savipeitteisiä, mutta savikerroksen alla saattaa paikoitellen olla vettäjohtavia kerroksia. Talouskeskuksen itäpuolella lähimmillään noin 170 metrin päässä virtaa etelään päin oja, joka yhtyy runsaan 300 metrin etäisyydellä pihattonavetan eteläpuolella virtaavaan Korpinojaan. Korpinoja laskee Koskenkyläjokeen. Alue kuuluu Koskenkylänjoen vesistöalueen (16) Koskenkylänjoen keskiosan valuma-alueeseen (16.002). Valkeasuon ( ) pohjavesialueen hydrogeologisessa kuvauksessa todetaan, että alueen länsiosassa on pitkittäisharjudeltakompleksi. Aines vaihtelee ydinosan kivisestä sorasta deltan soraan ja hiekkaan. Muodostuma jatkuu luoteeseen savi- ja silttikerroksen alla. Vedenottamon kohdalla vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset ovat 6 14 metrin syvyydessä. Pohjavesialue on kokonaisantoisuudeltaan hyvä. Pohjavettä vaarantavaksi kohteeksi on mainittu eläinten tarhaus. Pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa, Tonterin vedenottamo ja Porlammin vedenottamo. Lapinjärven kunnan toimeksiannosta on Suunnittelukeskus Oy tehnyt koepumppauksen Porlammin pohjavesialueella. Koepumppaus tehtiin Pohjavesipintojen havainnointia jatkettiin asti. Pumppauksessa havaittiin muun muassa, että koepumppaus vaikutti kaivojen K1 ja K2 vesipintoihin. Vesipinnat kohosivat kuitenkin mennessä pumppausta edeltäneelle tasolle. Kaivo K2 sijaitsee runsaan

4 4 (19) 100 metrin ja kaivo K1 vajaan 300 metrin etäisyydellä pihattonavetasta. Pumppauspaikka sijaitsi runsaan 500 metrin etäisyydellä pihattonavetasta. Kaivoa K2 käytetään talouskeskuksen vedenottoon. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Martti Onnila harjoittaa maataloutta päätuotantosuuntanaan maidontuotanto. Vanhaa navettaa on laajennettu vuosina 1983 ja 1997 pihattonavetaksi. Navetan alla on kaksi lietelantasäiliötä. Nyt on tarkoitus tehdä navetassa perusparannuksia ja järjestää toimintoja uudelleen. Tilalle asennetaan lypsyrobotti. Hiehopaikkoja muutetaan lehmäpaikoiksi sekä nykyinen kuivalantala muutetaan nuorten eläinten kasvatuspaikaksi, johon tulee kestokuivikepohja. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Pihattoavetta Toiminnan päätuotteet ovat noin kg/a maitoa ja noin kg/a lihaa. Tilalla on nykyisin 49 lypsylehmää, 36 hiehoa ja 20 nuorkarjaa alle 8 kk. Muutoksen jälkeisessä tilanteessa tilalla tulee olemaan 66 lypsylehmää, 44 hiehoa ja 22 nuorkarjaa alle 8 kk. Vanhasta kuivalantalasta tehdään kesällä 2004 kestokuivikepohjapihatto nuorelle karjalle, kuten piirustuksiin on merkitty. Ruokinta Lannanlevitysalat Käytettäviä rehuja ovat muun muassa säilörehu noin m 3 /a, kuivaheinä 150 m 3 /a, olkea ja viljaa kg/a. Vedenhankinta Kiinteistöllä on oma kaivo, joka sijaitsee pellolla navetan koillispuolella. Vettä käytetään noin 6 m 3 /d. Lannanlevitysalat ovat melko tasaisia. Lannanlevitysalat ovat pääosin savipeitteisiä. Pienillä osin on myös karkearakeisia maalajeja. Lannanlevitysalat eivät sijaitse pohjavesialueilla. Tilakeskuksen läheisyydessä lannanlevitysalojen eteläpuolitse virtaa Korpinoja Koskenkylänjokeen. Yksi laaja lannanlevitysala rajoittuu Koskenkylänjokeen Suomalaishuopin kohdalla. Polttoaine- ja öljysäiliöt sekä energia Tilakeskuksessa on kolmen polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on litraa (3 200 l, l ja l). Säiliöt on varustettu lukituksella. Säiliöissä ei ole ylitäytönestintä eikä laponestoa. Säiliöt sijaitsevat tällä

5 5 (19) hetkellä maapohjalla, mutta ne on tarkoitus sijoittaa vanhaan talousrakennukseen ja rakentaa niille yhteinen suoja-allas. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 600 litraa, jotka säilytetään samassa tilassa polttoöljysäiliöiden kanssa tiiviillä betonipohjalla. Maahan upotetut säiliöt eivät ole olleet käytössä yli kymmeneen vuoteen. Ne kaivetaan ylös. Kevyttä polttoöljyä käytetään työkoneisiin yhteensä noin l/a l/a. Jäteöljyjä muodostuu muutama kymmenen l/a ja ne säilytetään samassa tilassa öljytuotteiden kanssa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Luvan hakijan mukaan lantaloiden kattaminen ja lietelannan ilmastus ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa lannan käsittelyssä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Toiminnasta ei päästetä lantaa, virtsaa tai jätevesiä vesiin, viemäriin tai maaperään. Lannan, puristenesteen, pesu- sekä muiden jätevesien käsittely ja varastointi Lietelantamenetelmällä ovat 58 lypsylehmää ja 18 hiehoa. Lietelantaa syntyy noin m 3 /a. Lietelantasäiliöihin johdetaan myös maitohuonejätevedet 255 m 3 /a, muut pesuvedet ja eläinsuojan WC-jätevedet. Lietelantasäiliöitä on kaksi, joiden tilavuudet ovat m 3 ja 570 m 3. Lietekuilujen tilavuus on 197 m 3. Lietelannalle on täten varastointitilavuutta yhteensä noin m 3. Isompi säiliö on rakennettu vuonna 1997 ja pienempi vuonna Säiliöt sijaitsevat eläinsuojan alla. Säiliöt ovat täten kiinteästi katetut lukuun ottamatta sekoitus- / tyhjennysaukkoja. Lietelantasäiliöt täytetään päältä päin. Lietekuilut toimivat valutuksella. Säiliöt tyhjennetään yläkautta sekoittajan ja pumpun avulla. Tyhjennyspaikan vieressä ei ole varsinaista kuormausalustaa eikä reunakorokkeita. Alue on sora- / savipintainen. Säiliöt on perustettu maanvaraisesti lähinnä soran päälle, mutta suuremman lietelantasäiliön koilliskulma saven päälle. Saven päälle on tehty tiivistetty soratäyttö. Säiliöiden ympärillä perustamistasossa ei ole salaojia, koska säiliöt on perustettu pääosin soraiseen maaperään. Salaojat on vain säiliön sillä puolella, joka on perustettu saviselle maapohjalle. Säiliöiden pohjina on maanvarainen betonilaatta. Säiliöiden seinät ja kannet ovat teräsbetonirakenteiset. Vanhan säiliön pohjan paksuus on 100 mm, seinien 200 mm ja kannen 150 mm. Uuden säiliön pohjan paksuus on 120 mm, seinien 180 mm ja kannen 160 mm. Vanhan säiliön rakenteissa käytetyn betonin lujuusluokka on K 25, rakenneluokka 2 ja vesitiiveyttä ei ole erikseen mainittu (rakennepiirustus ). Uuden säiliön rakenteissa käytetyn betonin lujuusluokka on K 30, rakenneluokka 2 ja laatu vesitiivis (rakennepiirustus ).

6 6 (19) Kuivikelantamenetelmällä ovat ummessa olevat 8 lehmää ja 22 vasikkaa. Kuivalantaa syntyy laskennallisesti noin 216 m 3 /a. Kuivikemateriaalina on olki ja virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivalanta tullaan varastoimaan tulevaan kuivalantalaan. Nykyisestä laakasiilosta tulisi tämä edellä mainittu kuivalantala. Kuivalantalan pinta-ala tulee olemaan 101 m 2 ja tilavuus noin 250 m 3. Sen betonisten seinien korkeus on 2,6 metriä ja ajoluiskan korkeus alle 30 cm. Lantalan rakenteiden materiaaleina on pohjassa betoni ja katteena pelti. Kuivikepohjalla ovat 26 hiehoa kylmässä tilassa. Poistettavaa kuivikepohjaa syntyy laskennallisesti noin 150 m 3 /a. Kuivitetun alueen pinta-ala on 150 m 2, kuivikkeen paksuus on noin 100 cm, lattiarakenteen ja reunojen materiaali on betoni, kuivikemateriaalina on turve ja olki. Kuiviketta ei käännetä. Kuivikepohja tyhjennetään kerran vuodessa laidunkaudella ja levitetään suoraan pellolle ilman välivarastointia. Pienille vasikoille ja poikiville lehmille on vinokuivikepohja lämpöeristetyssä tilassa. Kuivitetun alueen pinta-ala on 67,2 m 2, kuivikkeen paksuus on noin 3 cm, lattiarakenteen ja reunojen materiaali on betoni, kuivikemateriaalina on turve ja olki. Kuivike kerätään kerran viikossa lantalaan. Laidunnus ja jaloittelutarhat Ummessa olevat lehmät noin 12 kpl ja syksyllä poikivat hiehot laiduntavat Porlammilla tilakeskuksen tuntumassa. Nuorkarja laiduntaa Myrskylän puolella. Tilakeskuksen vieressä oleva laidunala on 6 ha. Nautakarjaa pidetään laitumella 4 kuukautta vuodesta. Eläimet (12 kpl) pidetään laidunkautena öisin ulkona. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten juottaminen ja ruokinta on järjestetty kiinteällä betonialustalla ja kyseessä on lähinnä juottopaikka. Juottopaikka on kattamaton. Juottopaikan etäisyys valtaojaan on 100 metriä. Juottopaikalla käyviä eläimiä on 20 kpl. Juottopaikalta virtsa ja jätevedet kootaan tilavuudeltaan 60 m 3 :n kaivoon. Kaivo tyhjennetään ja jätevedet levitetään pellolle. Tilalla ei ole jaloittelutarhaa eikä sellaista ole suunniteltu lähivuosina toteutettavan. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Säilörehua valmistetaan esikuivattuna 370 t/a vanhaan torniin ja 540 t/a rakennettavaan uuteen laakasiiloon. Tornista puristeneste johdetaan yhteensä 16 m 3 :n puristenestekaivoihin (8 m 3 ja 8m 3 ). Uudelle laakasiilolle rakennetaan yhteinen tilavuudeltaan 60 m 3 :n umpikaivo juotto- / ruokintapaikan kanssa. Puristeneste levitetään pellolle. Tarvittaessa säilörehua valmistetaan aumaan tai pyöröpaalataan. Heinää varastoidaan navetan vintillä, heinävarastossa ja rehuladossa. Rehuladossa on rehusiilot. Kuivikkeena käytettävä olki varastoidaan kuivurilla, puimalassa ja navetan vintillä. Kuiviketurve varastoidaan lantalassa.

7 7 (19) Lannan, puristenesteiden ja jätevesien levitys pellolle Päästöt ilmaan Lannan levitykseen on käytettävissä 81 ha peltoalaa, josta omaa on 60 ha ja vuokrapeltoa 21 ha. Levitysajankohdat ovat keväällä, kesällä ja syyskesällä. Lietelanta, jätevedet ja puristeneste levitetään letkulevityskalustolla ja kuivalanta kuivalannan levitysvaunulla. Letkulevityslaitteet ovat olleet käytössä vuodesta 1995 asti. Valtaojan varteen jätetään 1 metrin suojakaista ja Koskenkylänjoen ja Villikkalanjärven rantaan 3 metrin suojakaistat. Lantaa ei levitetä viittä metriä lähempänä vesistöä. Nitraattiasetuksessa tarkoitettua lannan pintalevitystä ei tehdä. Lietelantaa ilmastetaan lietelantasäiliöissä. Ilmastusta on harjoitettu vuodesta 1998 lähtien. Ilmastus parantaa lannan hygieenistä laatua ja vähentää lannan levityksestä aiheutuvia hajuhaittoja. Samalla se vähentää lannan saostumista säiliön pohjalle. Lietelannan ilmastus on jaksottaista. Tilakeskuksessa lietelannan sekoituksesta ja ilmastuksesta voi aiheutua hajuhaittaa lähiympäristölle lähinnä ilmastusjakson aloitusvaiheessa. Lietelannan lämpötila nousee ilmastuksessa 25 o C:ta 30 o C:een. Luvan hakijan näkemyksen mukaan eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä hajuhaittoja lähimmille naapureille, koska lähimmät ulkopuoliset naapurit eivät ole aivan lähellä. Lietelanta varastoidaan kiinteästi katetuissa säiliöissä ja kuivalanta katetussa seinin varustetussa lantalassa. Osa lannasta levitetään eläinsuojan välittömään läheisyyteen, josta aiheutuu lyhytaikaista hajuhaittaa. Lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa vähennetään ilmastamalla lietelanta ennen sen levittämistä. Pihattonavetan ilmanvaihto toimii alipaineella. Poistoilmaa ei käsitellä, vaan se ohjataan suoraan katolle noin 7 metrin korkeuteen maanpinnasta. Eläinsuoja sijaitsee ympäröiviä peltoja korkeammalla. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Luvan hakijan näkemyksen mukaan eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu meluhaittoja. Toiminnasta aiheutuva melu on normaalia työkoneista ja liikenteestä aiheutuvaa melua. Rehunkuljetusauto käy kerran kuukaudessa. Mäskiä tuodaan kerran viikossa ja väkirehua kerran kuussa. Kuivikkeina käytettävä olki kuljetetaan yhtenä jaksona kerran vuodessa. Kuiviketurvetta kuljetetaan 1 4 kertaa vuodessa. Säilörehun teon ja lannanlevityksen aikaan liikennettä on eniten. Säilörehun teon yhteydessä kuljetuksia on noin 4 viikon ajan vuodessa ja noin 15 kuormaa päivässä. Lannan kuljetuksia eläinsuojakiinteistöltä levitysaloille on noin 2 3 viikon ajan vuodessa ja se jakautuu 2-3 jaksoon. Kuljetuspäivinä lantaa kuljetetaan noin kuormaa päivässä. Talous- ja muita jätteitä kuljetetaan kerran kuussa. Raatoja noudetaan tilalta arviolta noin kerran vuodessa. Kuljetusreitti on Nuijamaantietä Suurikyläntielle päin.

8 8 (19) Muut jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Lietelannan ja kuivikelannan (jätteen numerotunnus ) ja pesuvesien ( ) lisäksi toiminnasta syntyy seuraavia jätteitä: Pilaantuneet rehut ( ) sijoitetaan lantalaan. Metalliromua ( ) syntyy jonkin verran ja se toimitetaan kerran vuodessa kunnan keräyspisteeseen. Muovijäte ( ) kerätään lavalle ja toimitetaan energiahyötykäyttöön. Paperi- ja pahvijäte ( ) kerätään ja toimitetaan kunnan keräyspisteeseen. Sekalainen talousjäte ( ) toimitetaan yleisen jätteenkuljetuksen kautta. Lasitavara ( ) toimitetaan kunnan keräyspisteeseen. Loisteputket ( *), jäteöljyt ( *) ja akut ( *) toimitetaan kunnan keräyspisteeseen. Kuolleita eläimiä ( ) arvioidaan syntyvän noin 0,5 t/a. Raadot toimitetaan käsiteltäviksi Honkajoki Oy:lle. Raatoja ei välivarastoida, vaan raatokuljetus tilataan heti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Luvan hakija ei ole esittänyt mitään erityisiä poikkeuksellisia tilanteita, joita toiminnassa syntyisi. Lietesäiliöiden tyhjennyksen yhteydessä voi tapahtua putkirikko tai jokin muu onnettomuus tai vahinko. Liete ei kuitenkaan pääse leviämään ympäristöön, vaan leviäminen jäisi lähinnä tilakeskuksen alueelle. Pohjaveden laatua tarkkaillaan tilan omasta kaivosta ottamalla siitä vesinäytteitä kolmen vuoden välein. Vesinäytteistä tutkitaan veden hygieeninen laatu ja ravinteita. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen käsittely kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa Lapinjärven kunta on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Lapinjärven kunnan ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Loviisan Sanomat ja Östra Nyland - nimisissä sanomalehdissä. Kuulutuksen aikana ilmeni, että toimivaltainen lupaviranomainen asian käsittelyssä on Uudenmaan ympäristökeskukus. Lapinjärven kunta siirsi hakemuksen toimivaltaiselle lupaviranomaiselle päivätyllä kirjeellään. Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Lapinjärven kunnan ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Loviisan Sanomat ja Östra

9 9 (19) Nyland -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lapinjärven kunnassa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista. Tarkastus- ja neuvottelumuistio No YS 486/ on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Lapinjärven kunnanhallitukselta ja Lapinjärven ympäristölautakunnalta. Etelä-Suomen lääninhallitus on antanut päivätyn lausunnon, jossa se toteaa, että ei ole huomauttamista hakemuksen suhteen. Lapinjärven kunnanhallitus ja Lapinjärven ympäristölautakunta ovat antaneet yhteisen päivätyn lausunnon: Aluksi ympäristölautakunta toteaa, että karjataloutta on harjoitettu tilalla jo pitkään eikä aiottu laajennus tuo oleellisia muutoksia ympäristön olosuhteisiin. Porlammin vedenottamon läheisyys ja pohjaveden muodostumisalueen laajuus on kuitenkin huomioitava lupaehdoissa. Lausuntonaan kunnanhallitus ja ympäristölautakunta esittävät, että ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija ei ole toimittanut vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Martti Onnilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu noin 66 lypsylehmälle, 44 hieholle ja 22 vasikalle (alle 8 kk). Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakemuksen johdosta ei ole esitetty yksilöityjä vaatimuksia tai lausunnoissa sellaisia seikkoja, joihin tarvitsi vastata.

10 10 (19) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1.1. Toimintaa on harjoitettava siten, että siitä ei pääse lantaa, maitohuonejätevesiä tai muita pesuvesiä pinta- tai pohjavesiin Pihattonavetan pohjarakenteiden, lantavarasto-, kouru- ja laakasiilorakenteiden, pysyvän ruokinta-/juottopaikan pohjarakenteiden sekä lannan kuormausalustan on estettävä lannan, säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin Toiminnassa syntyvä lietelanta, maitohuonejätevedet ja muut eläinsuojassa syntyvät jätevedet on johdettava tiiviiseen lietelantasäiliöön. Eläinsuojassa olevan vesikäymälän jätevedet on johdettava lietelantasäilöön tai ne on käsiteltävä muulla hyväksyttävällä tavalla. Säilörehun puristeneste ja ruokinta-/juottopaikalle kertyvät lantaynnä muut likavedet on koottava ja johdettava tiiviiseen säiliöön. 2. Päästöt ilmaan (YSL 6, 43, 45, NaapL 17 ) 2.1. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimpien ulkopuolisten naapureiden piha-alueilla. Hajuhaittojen torjunnassa on käytettävä luvan hakijan esittämiä torjuntatoimenpiteitä Lietelannan ilmastus on suunniteltava ja toteutettava siten, että ilmastuksesta aiheutuvat typpipäästöt ovat pienet Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa lähimmille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana Kiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja lähimpien ulkopuolisten naapureiden pihapiireissä Mikäli määräysten mukaisilla hajuhaittojen torjuntatoimenpiteillä ei kyetä riittävästi vähentämään hajun muodostumista, rajoittamaan hajun leviämistä ja laimentamaan hajua, on hajuhaittojen torjuntaa tehostettava muilla toimenpiteillä siten, että lähimpien ulkopuolisten naapureiden pihapiireissä ei esiinny toiminnasta syntyviä kohtuuttomia hajuhaittoja. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 3. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttö-

11 11 (19) kelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu, tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Lapinjärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. (YSL 43, 45, JL 3, 6, 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 4.1. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet tai kuolleina syntyneet naudat tai niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Valumavesien pääsy ympäristöön on ehkäistävä. (YSL 43, JL 6 ) Varastointi 5.1. Toiminnassa syntyvä kuivikelanta on sen poistamisen jälkeen varastoitava tiivisrakenteisessa lantalassa Lietelannalle ja maitohuonejätevesille on oltava yhteensä vähintään m 3 varastotilavuutta lietelantasäiliöissä. Tämän lisäksi lietelantasäiliöissä on oltava riittävä varastotilavuus muille pesuvesille ja WC-jätevesille. Kuivikelannalle on oltava vähintään 216 m 3 varastotilavuutta kuivalantalassa. Säilörehun puristenesteelle on oltava vähintään 45,5 m 3 varastotilavuutta. Juotto-/ruokintapaikalta kertyville jätevesille on oltava riittävä varastotilavuus. (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 6. Rehut, kuivikkeet, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. Öljysäiliöt on säilytettävä sellaisessa tilassa, jonka lattia on tiivis ja varustettu korotetuilla reunoilla siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Säilörehu ja sitä sisältävät pyöröpaalit on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä mahdollisesti valuva puristeneste saadaan kerättyä talteen eikä sitä pääse maaperään, pinta- tai pohjavesiin. (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 7. Lannan, puristenesteen ja jätevesien varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran

12 12 (19) vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. (YSL 43, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 8. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät mahdollisimman puhtaina. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. (YSL 43, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) 10. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 11. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. 12. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) Toiminnassa syntyvä lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on luvan saajalla oltava käytettävissään vähintään 57 ha asianmukaista lannanlevitysalaa. Mahdollisista uusista vuokra- ja lannanluovutussopimuksista on toimitettava kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 13. Tarkkailu (YSL 46, YSA 19 ) Toiminnan mahdollisia vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun on seurattava ja tarkkailtava talouskeskuksen käytössä olevasta talousvesikaivosta. Siitä on otettava vesinäytteet kolmen vuoden välein tai sitä useammin. Vesinäytteistä on tutkittava vähintään seuraavat muuttujat: haju, maku, sameus, väri, ph, happi, sähkönjohtavuus, rauta, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn tai KMnO 4 -luku), NO 2 -, NO 3 -, NH 4 -N, kokonaisfosfori, koliformiset bakteerit ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit.

13 13 (19) 14. Kirjanpito ja raportointi (YSL 46, JL 51, 52 ) Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: - tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) - tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista sekä päivämääristä - tiedot pohjaveden laadun seuranta- ja tarkkailutiedoista - tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi ja sen ilmastus on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Pihattonavetta ja sen lanta- ja rehuvarastot sijaitsevat maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa.

14 14 (19) Lupamääräysten perustelut Kiinteistöllä on eläinsuojan toimintaa varten pihattonavetta, kaksi lietelantasäiliötä ja muita varastointitiloja, kuten rehuvarastot. Lisäksi rakennetaan uusi laakasiilo. Pihattonavetan ja varastoinnin toimintoja järjestellään uudelleen siten, että eläinmäärää voidaan lisätä. Lähimmän ulkopuolisen naapurin asuinrakennus pihapiireineen on pihattonavetan pohjoispuolella runsaan kolmensadan metrin etäisyydellä navetasta ja lietelantasäilöistä. Valkeasuon I luokan pohjavesialue sijaitsee lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä pihattonavetasta ja lietelantasäiliöistä. Pihattonavetan toiminnasta syntyvä lietelanta kootaan ja varastoidaan tiivispohjaisiin ja reunaisiin ja kiinteästi katettuihin lietelantasäiliöihin. Kuivikelanta varastoidaan lantalaan, jossa on tiivis pohja ja seinät sekä tila on katettu. Maitohuonevedet johdetaan lietelantasäiliöön. Lantavarastot tyhjennetään säännöllisesti. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä, tyhjennyksistä sekä puristenesteistä ja pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1. ja 5.) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. Asetuksen mukainen tekniikka voidaan katsoa yleensä riittäväksi harjoitettaessa lannan varastointia luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolella. (Määräykset 1., 5., 7., 8. ja 9.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. (Määräykset 1.1. ja 1.2.) Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkipäästöjä. Karjasuojissa syntyviä merkittävimpiä kaasuja ovat ammoniakki, rikkivety, hiilidioksidi ja metaani. Ammoniakkia haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kotieläintalous aiheuttaa myös muita kaasumaisia päästöjä, kuten rikkivedyn ja muiden haisevien yhdisteiden päästöjä.

15 15 (19) Lietelannan haju muodostuu anaerobisesta hajoamistoiminnasta. Siitä voi vapautua noin 150 erilaista haihtuvaa yhdistettä, joista haisevia yhdisteitä on noin 20, kuten ammoniakki, rikkivety ja metyylimerkaptaani. Haisevien yhdisteiden määrä riippuu prosessin ulkoisista tekijöistä, kuten lämpötilasta ja hapen läsnäolosta. Kuivikelannan "palaessa" aerobisesti vapautuu hajutonta hiilidioksidia. Osa hajoamisesta on anaerobista, joten siitä vapautuu myös haisevia yhdisteitä. Hajun muodostukseen vaikuttaa lannan lämpötila, tiiveys ja kosteus. Luvan hakija on esittänyt, että hajuhaittoja torjutaan jo nykyisin siten, että toiminnassa syntyvä lanta varastoidaan kiinteästi katetuissa lietelantasäiliöissä ja katetussa seinin varustetussa lantalassa. Tilakeskuksessa toteutettava lietelannan ilmastus vähentää lannan levityksestä aiheutuvia hajuhaittoja. Ympäristöministeriö on toimittanut alueellisille ympäristökeskuksille kirjeen YM4/401/2002/ , joka koskee kotieläinsuojien ympäristölupaa. Siinä todetaan kotieläinsuojien sijoittamisesta ja lupaharkinnasta, että vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä. Laajentamisen tulee tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Hajuhaitta vähenee, kun suojaetäisyys (eläinsuojan ja lähimmän asutuksen välimatka) lisääntyy, koska haisevien aineiden pitoisuus ilmassa alenee. Suojaetäisyys on harkittava tapauskohtaisesti erikseen paikallisten olosuhteiden mukaan. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa pihattonavetta on jo olemassa, joten etäisyyksiin ei voi käytännössä vaikuttaa. Pihattonavetan pohjoispuolella on asuinrakennus pihapiireineen runsaan 300 metrin etäisyydellä. Tämä suojaetäisyys täyttää uudenkin, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettavan kotieläinsuojan vähimmäisetäisyyssuosituksen, joka on tässä tapauksessa noin 220 metriä (normaalit olosuhteet). (Määräys 2.) Lietelannan ilmastuksessa typpihäviöt ovat pienet, kun ilmastettavan lannan lämpötila pidetään mahdollisimman alhaisena, alle 30 o C, mutta toisaalta alhainen lämpötila vaatii pidemmän ilmastusjakson, jotta hygienisoituminen saadaan samalle tasolle kuin korkeammalla lämpötilalla. Lämpötilaan vaikuttaa lietteeseen syötettävä ilmamäärä. Ilmamäärää pienentämällä lämpötilaa saadaan laskettua. Ilmastuksen aikaisia päästöjä ilmaan rajoitetaan tehokkaasti suorittamalla ilmastus tiiviisti katetussa säiliössä, keräämällä poistokaasut ja johtamalla poistokaasut vähintään biosuodattimen läpi tai lisäksi, ennen biosuodatinta, lämmönvaihtimen läpi. Jos ilmastuksessa lietteen lämpötila nousee yli 30 o C:een, on poistoilman kerääminen ja suodattaminen perustelluinta. Poistokaasujen käsittelymenetelmistä ei toistaiseksi ole olemassa valmiita, suoraan eläinsuojakiinteistöillä toteutettavissa olevia ratkaisumalleja. (Määräys 2.2.) Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain

16 16 (19) 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon.(määräys 3.) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita nautoja arviolta 0,5 t/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläintenpitoyksikössä kuolleita nautoja tai niiden osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. (Määräys 4.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 4 :n 1 momentin mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuunottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Pykälän 2 momentin mukaan varastointitilojen mitoituksessa noudatetaan asetuksen liitteessä 2 olevia mitoitusperusteita. (Määräykset 5.1. ja 5.2.) Polttonesteitä ja kemikaaleja (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilörehun säilytys ja käsittely tulee vesistöjä kuormittavien päästöjen ehkäisemiseksi järjestää siten, ettei niistä pääse valumaan mahdollisia puristenesteitä ympäristöön. (Määräys 6.) Lannan ja jätevesien varastointitilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 7.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan lannan käsittelyyn liittyvien rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. (Määräys 8.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 9.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat

17 17 (19) haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 10.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 11.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. (Määräys 12.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan tarkkailusta. (Määräys 13.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräys 14.) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa (1022/2000) eläinjätteen käsittelystä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä.

18 18 (19) Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Toimintaa ei saa muuttaa tai aloittaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 11, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 11, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001 ja 1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 840. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1415/2001) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Eläinsuojan ympäristöluvan kiinteä maksu on 840. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Martti Onnila Nuijamaantie Porlammi

19 19 (19) Tiedoksi Ilmoitus päätöksestä Lapinjärven kunnanhallitus Lapinjärven ympäristölautakunta Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto, Degerbynkatu 21, Loviisa Suomen ympäristökeskus Etelä-Suomen lääninhallitus Uudenmaan TE-keskus, PL 15, Helsinki Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. mainituille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lapinjärven kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla Loviisan Sanomat ja Östra Nyland -nimisissä sanomalehdissä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (Liite 3.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Insinööri Arja Johansson Liitteet Ilmoitus päätöksestä (Liite 1.) Sijaintikartta (Liite 2.) Valitusosoitus (Liite 3.)