Helsinki No YS 5

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2008 Y No YS 5 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa ja sen olennaista muuttamista ja laajentamista. LUVAN HAKIJA Ari Reitti Suonpäätie Sälinkää TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pihattonavetta Nurmelan tila, Suonpääntie 146, Sälinkää Nurmela 1:521, Sälinkää, Mäntsälä Toimialatunnus: (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle MAKSU A AT2287 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (19) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt eläinsuojan nykyiselle toiminnalle ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisen ympäristöluvan Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt pihattonavetan, virtsasäiliön ja lantalan rakentamiselle rakennusluvan Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Ari Reitti on tehnyt vuokrasopimuksen Askolassa, Porvoossa ja Mäntsälässä sijaitsevista peltoaloista seuraavien henkilöiden / tahojen kanssa: Askolan kunta, peltoala 1,36 ha, sopimus voimassa asti J. S., peltoala 0,5 ha, sopimus voimassa asti S. S., peltoala 1 ha, sopimus voimassa asti V. U., peltoala 2,65 ha, sopimus voimassa asti M. V., peltoala 1,8 ha, sopimus voimassa asti E. A., peltoala 0,77 ha. Seutukaavassa talouskeskuksen alue lähiympäristöineen on merkitty maa ja metsävaltaiseksi alueeksi. Lisäksi Sipilän pohjavesialue on merkitty talouskeskuksen itäpuolelle. Uudenmaan maakuntakaavassa talouskeskuksen alueella ei ole merkintöjä. Alueella ei ole yleiskaavaa. Alue on Mäntsälän kunnan osayleiskaavasuunnitelmissa tulevina vuosina. Alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Mäntsälän kunnan Sälinkään kylässä tilalla Nurmela RN:o 1:521 (kiinteistörekisteritunnus ). Eläinsuoja sijaitsee talouskeskuksessa peltoaukealla. Alue on maa ja metsätalousaluetta. Lähimmät häiriintyvät kohteet Samassa pihapiirissä eläinsuojan kanssa on luvan hakijan asuinrakennus. Lähimmän naapurin asunrakennus on talouskeskuksen pohjoispuolella lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä pihattonavetasta. Seuraavaksi lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee talouskeskuksen eteläpuolella lähimmillään noin 240 metrin etäisyydellä pihattonavetasta. Uusi rakennettava lietelantasäiliö tulee olemaan lähimmillään noin metrin etäisyydellä lähimmistä naapureista. Naapurit ottavat talousvetensä omista kaivoistaan. Talouskeskus sijaitsee noin 4 km etäisyydellä Sälinkään kyläkeskuksesta. Talouskeskus navetoineen sijaitsee Sipilän ( ) III luokan pohjavesialueella. Lähialueella ei ole muita huomioon otettavia kohteita.

3 3 (19) YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Vesiolosuhteet Talouskeskuksessa pihattonavetta, kuivalantala ja virtsasäiliö sijaitsevat savikkoalueella samoin kuin rakennettava lietelantasäiliö. Rakennettavien laakasiilojen laajennusalueen maaperän laadusta ei ole tarkkaa tietoa. Talouskeskusta ympäröivät lähipellot ovat pääosin savikkoaluetta. Pellot ovat melko tasaisia. Suonpääntien kohdalla ja sen itäpuolella on hyvin pieni pitkittäisharju. Suunniteltujen uusien lietelantasäiliön ja laakasiilon alueella ei ole tehty maaperätutkimuksia pohjasuhteiden ja maaperän vedenläpäisevyyden selvittämiseksi. Lietelantasäiliön kohdalla alue on nykyisin peltoa. Talouskeskuksen molemmin puolin virtaa lounaaseen päin ojat, jotka laskevat Kaanaanjokeen. Joki kuuluu Hirvihaaranjoen valuma alueeseen (19.004) ja Mustijoen vesistöalueeseen (19). Talouskeskus sijaitsee Sipilän ( ) III luokan pohjavesialueella (muu pohjavesialue). Pohjavesialueella aines on huonosti lajittunutta hiekkaa, jossa on runsaasti hienoainesta. Sorakuopassa on pohjavesilammikko. Pohjavettä purkautuu pienistä lähteistä alueen reunoilta. Alueen luoteisosassa pohjavesi on rautapitoista. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa vuonna 2000 valmistuneessa navetassa. Maidontuotantoa ollaan laajentamassa peruskorjaamalla nuorkarjan tilat lypsylehmille sopiviksi. Tilalle on tarkoitus rakentaa uusi lietelantasäiliö lantavarastoksi, kun kuivalantajärjestelmästä siirrytään lietelantajärjestelmään. Tilalle rakennetaan myös laakasiilojen laajennus. Nuorkarjan kasvatus siirtyy toiselle tilalle Askolaan. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Ruokinta ja kuivikkeet Tilalla on nykyisin 38 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 10 nuorkarjaa alle 6 kk. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 86 lypsylehmää, 5 hiehoa ja 15 vasikkaa (alle 6 kk). Tulevassa tilanteessa tilalla tuotetaan maitoa noin l/a. Käytettäviä rehuja ovat muun muassa säilörehu m 3 /a, rypsi ja murskevilja. Kuivikkeena käytetään turvetta, kutterinpurua ja olkea yhteensä noin 100 m 3 /a.

4 4 (19) Vedenhankinta Lannanlevitysalat Tilan käyttövesi otetaan omasta vuonna 2007 toteutetusta porakaivosta. Kaivo sijaitsee asuinrakennuksen ja tien välisellä piha alueella. Veden kulutus tulevaisuudessa tulee olemaan noin 10 m 3 /d. Luvan hakijan mukaan veden riittävyyden suhteen ei tule ongelmia. Nykyisin käytössä olevat lannanlevitysalat ovat maastomuodoiltaan pääosin melko tasaisia ja savipeitteisiä. Sipilän pohjavesialueen rajan tuntumassa olevien peltolohkojen yläpäissä saattaa maalaji pinnassa olla helpommin vettä johtavaa. Lannanlevitysalojen halki / vieritse kulkee kaksi valtaojaa, jotka laskevat Kaanaanjokeen. Kaanaanjokeen rajoittuu myös osa peltolohkoista. Ojien varressa on noin 1 m:n pientareet. Joen varressa on 3 m:n suojakaistat. Luvan hakijan mukaan pohjavesialueelle sijoittuvat lohkojen osat voidaan jättää käsittelemättä lannalla. Polttoaine ja öljysäiliöt ja muut kemikaalit Tilan käytössä on kaksi litran polttoainesäiliötä. Säiliöt sijaitsevat nykyisin maapohjalla, mutta tulevassa tilanteessa käytössä olevat säiliöt sijoitetaan kunnostettuina betonipohjalle. Tila on siirtynyt nykyisen omistajan haltuun vuonna 2007 eikä polttoainevarastoja ole tänä aikana tarkastettu. Kevyttä polttoöljyä käytetään tilan traktoreissa ja kuivurissa yhteensä noin l/a. Tilalla on muita öljytuotteita (voiteluaineet) kerrallaan enintään 300 l. Ne säilytetään alkuperäisissä astioissa betonipohjaisessa varastossa. Pesuaineita käytetään noin 200 kg/a. Ne varastoidaan maitohuoneessa enintään 50 kg kerrallaan. Säilörehun säilöntäaineita varastoidaan kerralla noin l, mikä vastaa kasvukauden käyttöä. Kasvinsuojeluaineita varastoidaan vuoden tarpeen verran, 50 l. Ne säilytetään lukitussa tilassa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Lietelannan levitys hoidetaan koneyhtiön letkulevitin ja sijoituskalustolla. Kuivikelanta levitetään kuivalannan tarkkuuslevitinvaunulla. Muilta osin luvan hakija ei ota kantaa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tilalla on harjoitettu maa ja kotieläintaloutta jo pitkään. Ympäristölupahakemuksen mukaan suunnitellut laajentamistoimenpiteet eivät aiheuta muutoksia ympäristön olosuhteissa eikä toiminnasta aiheudu erityisiä riskejä ympäristölle. Luvan hakija arvioi, että tulevassa tilanteessa hajuhaittoja ei esiinny nykyistä enempää. Hajuhaittaa voi esiintyä lannan levityksen yhteydessä noin vuorokauden ajan lannan levityksen suorittamisesta. Liikenne ei lisäänny oleellisesti nykyisestä.

5 5 (19) Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Toiminnassa syntyy maitohuonejätevesiä 200 m 3 /a ja muita pesuvesiä 100 m 3 /a, jotka johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojassa ei ole wc:tä. Asuinrakennuksen talousjätevedet johdetaan kolmen saostuskaivon kautta ojaan. Lannan, maitohuonejätevesien ja säilörehun puristenesteen käsittely ja varastointi Lietelantamenetelmä Lietelantamenetelmällä ovat pihattonavetassa 86 lypsylehmää ja 5 poikimista odottavaa hiehoa. Lietelantaa syntyy laskennallisesti seuraavasti: 86 x 12/12 x 24 m 3 /a = m 3 /a 5 x 12/12 x 15 m 3 /a = 75 m 3 /a eli yhteensä m 3. Tulevina vuosina tilalla on tarkoitus ottaa käyttöön lannan separointi. Separoinnilla saadaan lietteestä noin 30 % kuivaksi jakeeksi ja loput nestejakeeksi. Pihattonavetasta lietelanta johdetaan joko suoraan tai välisäiliön (vanha virtsasäiliö) kautta separaattorille. Separaattorille johdetaan myös kaikki pesuvedet navetasta ja lantalan sadevedet yhteensä 336 m 3 /a. Separoinnin jälkeen nestemäinen jae johdetaan lietelantasäiliöön ja kiinteä jae sijoitetaan lantalaan. Nestemäistä jaetta syntyy noin m 3 /a ja kiinteää jaetta 743 m 3 /a. Säilörehun puristenestettä syntyy laskennallisesti noin 108 m 3 /a. Eläinsuojan pesuvesiä syntyy noin 100 m 3 /a. Kattamattomaan pieneen lietelantasäiliöön ja suureen lietelantasäiliöön satavalle vedelle tarvitaan varastointitilavuutta noin 60 m m 3 sekä kuivalantalaan satavalle vedelle noin 36 m 3. Maitohuonejätevesiä syntyy 200 m 3 /a. Yhteensä kaiken kaikkiaan lietelantasäiliöissä tarvitaan varastointitilavuutta nesteille m 3 /a. Lietekuilut toimivat valutuksella. Säilörehun puristenesteelle tehdään puristenestekaivo, josta neste johdetaan pienempään lietelantasäiliöön. Pienen lietelantasäiliön tilavuus on 600 m 3 ja se on betonirakenteinen. Seinät on tehty betonielementeistä. Tilakeskukseen rakennettavan lietesäiliön tilavuus tulee olemaan m 3. Lietteelle käytettävissä olevat tilavuudet tulevat olemaan täten kaiken kaikkiaan yhteensä m 3. Rakennettava lietelantasäiliö on muodoltaan suora ympyrälieriö. Säiliö perustetaan maapohjalle saven päälle kaivantoon. Sen päälle tehdään ensin routimaton, hyvin tiivistetty kerros sorasta. Säiliön pohjalaatan taso tulee noin 1 1,5 metriä maanpinnan tason alapuolelle. Säiliön ympärille asennetaan salaojaputket. Salaojavesille rakennetaan tarkastuskaivo. Säiliön pohjalaatta ja seinät toteutetaan betonirakenteisina. Pohjalaatan paksuus on 150 mm. Seinät rakennetaan tehdasvalmisteisista elementeistä. Lietesäiliö täytetään alta päin.

6 6 (19) Kuivalantala Pihattonavetan vieressä olevan lantalan pinta ala on 360 m 2, reunojen korkeus noin 2 m, ajoluiskan korkeus vähintään 0,5 m ja hyötytilavuus on noin 850 m 3. Lantalan seinät on betonielementeistä. Lantalan kuormausalustan pohjamateriaali on betoni. Lantala on nykyisin kattamaton, mutta se saatetaan myöhemmin kattaa, jos lannan separointi aloitetaan. Kattamisen yhteydessä rakennetaan lantalaan seinien yläosat. Kuivikepohjamenetelmä Kuivikepohjamenetelmällä on 15 vasikkaa (alle 6 kk). Kuivitetun alueen pinta ala on 43,5 m 2 ja kuivikkeen paksuus on noin 0,2 m. Lattiarakenteen materiaali on betoni. Reunojen ala ja yläosat ovat betonia. Kuivikemateriaalina käytetään olkea, turvetta tai purua. Kuiviketta ei käännetä. Poistettavaa kuivikepohjaa syntyy noin 60 m 3 /a. Kuivikepohja poistetaan tarpeen mukaan. Poistettu kuivikepohja varastoidaan lantalassa ja levitetään sen jälkeen pellolle. Laidunnus ja jaloittelutarhat Tilalla on pihattonavetta, joten lehmiä ei laidunneta. (Askolaan siirtyvä nuorkarjankasvatus perustuu kesäaikaiseen laiduntamiseen.) Ensi kesänä saattavat kuitenkin kaikki lypsylehmät laiduntaa rakennustöiden aikana 4 5 kk. Laidunnuksen aikana eläimet juovat navetassa. Tilalla ei ole erillisiä jaloittelutarhoja eikä sellaisia ole tarkoitus toteuttaa. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Lannanlevitys Päästöt ilmaan Säilörehua tehdään esikuivattuna laakasiiloihin t/a. Muut rehut varastoidaan rehuvarastossa ja erillisessä siilossa (väkirehusiilo). Olki varastoidaan navetan vintillä sekä turve ja puru tarvittaessa rehuvarastossa. Kyseisellä eläinmäärällä tarvittava lannanlevitysala on noin 60 ha. Lannan levitykseen on käytettävissä omaa peltoalaa tilakeskuksen läheisyydessä 56 ha. Lisäksi Askolassa / Porvoossa on lannanlevitysalaa 48 ha. Levitysajankohdat ovat kevät, kesä ja syksy. Lannasta levitetään keväällä 50 %, kesällä 20 % ja syksyllä 30 %. Lietelanta levitetään letkulevittimellä ja kuivalanta kuivalannan tarkkuuslevittimellä. Levitystyön tekee urakoitsija. Lannan patterointia saatetaan harjoittaa työteknisistä tai hygieenisistä syistä, mutta tulevaisuudessa sille ei ole juuri tarvetta. Patteroinnista tehdään ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pihattonavetassa on ilmanpoistopuhaltimet. Poistoilma johdetaan ylöspäin, katon harjalle. Luvan hakijan mukaan ilmanvaihdosta ei aiheudu naapureille merkittävää hajuhaittaa.

7 7 (19) Luvan hakijan mukaan lannan varastoinnista ei aiheudu merkittävää hajuhaittaa. Jos lannan varastoinnista syntyisi hajuhaittoja, niin hajuhaittojen torjumiseksi pienen lietelantasäiliön kattaminen olisi mahdollista. Suureen lietelantasäiliöön olisi mahdollista järjestää kelluva kate. Kuivalantalaan voidaan tarvittaessa tehdä seinät ja katto. Lietelannan sekoituksesta voi aiheutua naapureille hajuhaittaa, joka on lyhytaikaista. Lannan levityksestä saattaa aiheutua hajuhaittaa, joka on lyhytkestoista korkeintaan päivän ajan. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Eläinsuojan toiminnasta ja siihen liittyvistä toiminnoista aiheutuva melu on normaalia työkoneista aiheutuvaa melua. Merkittävin melun aiheuttaja on traktorin käyttö. Traktoria käytetään päivittäin, mutta eniten lannanlevityksen ja rehun korjuun aikana. Luvan hakijan mukaan melusta ei aiheudu merkittävää haittaa lähimmille naapureille. Tilakeskukseen liikennöinti on järjestetty Suonpääntieltä suoraan pihaan. Piha alueella on rehun käsittelyä päivittäin. Maitoauto käy joka toinen päivä. Teuras ja vasikkakuljetuksia on noin kerran kuukaudessa. Ostorehuja toimitetaan tilalle kerran kuukaudessa. Tilan sisäinen liikenne on normaalia maatalouden harjoittamiseen liittyvää liikennettä. Omaa ajoa on päivittäin. Lannanlevityksen aikaan liikennettä on eniten. Levitykset ajoittuvat keväästä syksyyn. Lantaa ajetaan levitysaloille keskimäärin 30 kuormaa päivässä noin 1,5 viikon ajan vuodessa. Tuorerehun tekoon liittyvää liikennettä on kesällä 3 jaksoa ja kerralla noin 2 päivää. Olkea kuljetetaan yhtenä päivänä puinnin jälkeen. Sekajätettä noudetaan kerran pari kuukaudessa. Raatoja noudetaan tilalta arviolta 4 kertaa vuodessa. Muut jätteet sekä niiden hyödyntäminen ja käsittely Lietelannan ( ) ja poistettavan kuivikepohjan ( ) lisäksi toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: Metalliromua ( ) syntyy noin 1 t/a, joka toimitetaan romunkeräykseen. Muovijätettä, kuten lannoitesäkkejä ja rehumuoveja, ( ) syntyy noin 0,5 t/a, joka toimitetaan 4 H:n muovinkeräykseen tai sekajätteenä kaatopaikalle. Paperijäte ( ) kerätään ja toimitetaan hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi sekajätteenä. Kotitalousjäte ( ) 5 m 3 /a noudetaan järjestetyn jätteenkeräyksen kautta. Loisteputket ( *) noin 20 kpl/a ja akut ( *) noin 3 kpl/a toimitetaan kunnan keräyspisteeseen. Jäteöljyt ( *) noin 100 l/a toimitetaan huoltoyrityksen kautta konehuoltojen yhteydessä. Pilaantuneet rehut ( ) noin 5 t/a kompostoidaan lantalassa ja levitetään sen jälkeen pellolle. Kuolleita eläimiä ( ) syntyy arviolta noin 3 4 kpl/a. Raadot toimitetaan hävitettäviksi Honkajoki Oy:lle. Raadot noudetaan tilalta 1 3 päivän sisällä.

8 8 (19) POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Sähkökatkosten varalta tilalla on varavoimajärjestelmä (aggregaatti). Jos lietelannan separoinnissa tulee ongelmia, lietelanta voidaan johtaa suoraan sellaisenaan lietelantasäiliöön. Jos vedensaannissa on ongelmia, niin vettä voidaan tuoda muualta. VALVONTA JA TARKKAILU Tilalla on omavalvonta, jota varten on laadittu meijerin kanssa valvontaohje. Porakaivovedestä otetaan näyte kolmen vuoden välein. Viimeksi näyte on otettu vuonna Luvan hakijan mukaan veden laatu on täyttänyt tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatuvaatimukset muutoin paitsi veden rautapitoisuuden suhteen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Mäntsälän kunnan ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Mäntsälän Uutiset ja Mäntsälä lehti nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Mäntsälän kunnassa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista sekä täsmennettiin toiminnan asiatietoja. Tarkastus ja neuvottelumuistio No YS 1742/ on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Mäntsälän kunnanhallitukselta ja Mäntsälän ympäristölautakunnalta. Ympäristölautakunnan lausuntoon on pyydetty liittämään myös terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Mäntsälän ympäristölautakunta on antanut päivätyn lausunnon. Sen mukaan hakemuksen mukainen lupa voidaan myöntää. Lautakunta haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Eläinsuoja sijaitsee haja asutusalueella noin neljän kilometrin etäisyydellä Sälinkään kyläkeskuksesta. Tila sijoittuu maa ja metsätalousval

9 9 (19) taiselle alueelle, jossa kotieläintuotanto on vakiintunutta. Lähin asutus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä eläinsuojasta vallitsevien tuulten suhteen suotuisasti. Tällä hetkellä alueella ei ole voimassa olevaa osayleiskaavaa, mutta Sälinkäälle on käynnistymässä osayleiskaavan laadinta. Eläinsuoja, lantala, konehalli ja laakasiilot sijaitsevat Sipilän III luokan pohjavesialueella. Ympäristölautakunta katsoo, että sijainti pohjavesialueella on otettava huomioon eläinsuojan ja laakasiilojen rakenteissa sekä toiminnassa. Hakemusasiakirjojen mukaan osa tilan lannanlevitykseen käyttämistä pelloista rajoittuu vesistöön. Lannanlevitys vesistöön rajoittuvilla lohkoilla tulee tapahtua vesistönsuojelun kannalta parhaita mahdollisia menetelmiä käyttäen. Asemapiirroksen mukaan eläinsuojan jätevedet käsitellään kolmiosaisessa saostuskaivossa. Lupahakemuksesta ei käy kuitenkaan ilmi, mitä jätevesiä saostuskaivoissa on tarkoitus käsitellä eikä minne jätevedet kaivoista johdetaan. Kuitenkin toisaalla ympäristölupahakemuksessa esitetään jätevesiä johdettavaksi lietesäiliöön. Ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemus on näiltä osin ristiriitainen ja suunnitelmaa jätevesien käsittelystä tulisi selventää ennen asian ratkaisua. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija on toimittanut päivätyn vastineen, jossa todetaan, että lannanlevitys suoritetaan keväällä 50 %, kesällä 30 % ja syksyllä 20 %. Lannanlevityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen ohjeita ja ympäristötuen ehtoja. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Ari Reitille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle Nurmelan tilalla eläinsuojassa, joka on tarkoitettu noin 86 lypsylehmälle, 5 hieholle ja 15 vasikalle (alle 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Uudenmaan ympäristökeskus on huomioinut lausunnossa esitetyt seikat lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lisäksi luvan hakija on tarkastus ja neuvottelukäynnillä ( ) tarkentanut

10 10 (19) jätevesien käsittelyyn liittyviä tietoja. Eläinsuojan toiminnasta muodostuvat jätevedet johdetaan lietelantasäiliöön. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1.1. Pihattonavetan pohjarakenteiden sekä lantavarasto, kouru ja laakasiilorakenteiden sekä lannan kuormausalustojen on estettävä lannan / lannan separoinnissa syntyvän kuivan lantajakeen, säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään Toiminnassa syntyvä lietelanta / lannan separoinnissa syntyvä nestemäinen lantajae, lantavedet ja säilörehun puristeneste on johdettava tiiviiseen säiliöön, kuten lietelantasäiliöön taikka umpikaivoon. Lantalaan kertyvät nesteet on koottava ja tarvittaessa siirrettävä / johdettava lietelantasäiliöön tai imeytettävä kuivikkeisiin. Maitohuonejätevedet ja muut pesuvedet on johdettava lietelantasäiliöön. Päästöt ilmaan (YSL 6, 43, NaapL 17 ) 2.1. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmille ulkopuolisille naapureille. Lietelantasäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, että lannan levityksestä ei aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, että niistä ei aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, JL 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 3. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, kuten muovi ja paperijätteiden, poltto tilalla on kielletty. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi, pahvi ja muovijäte sekä metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Mäntsälän kunnan jätehuoltomääräyksiä Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi

11 11 (19) laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Varastointi (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 5.1. Toiminnassa syntyvä poistettu kuivikepohja ja lannan separoinnissa muodostuva kuiva lantajae on varastoitava tiivisrakenteisessa lantalassa. Varastoitava lanta on tarvittaessa peitettävä puhtaalla kuivikkeella Kuivikepohjalle ja lannan separoinnissa syntyvälle kuivalle lantajakeelle oltava yhteensä vähintään 810 m 3 varastointitilavuutta. Lietelannalle / lietelannan separoinnissa syntyvälle nestemäiselle lantajakeelle, maitohuonejätevesille, muille pesuvesille ja säilörehun puristenesteelle on oltava yhteensä vähintään m 3 varastointitilavuutta. Kiinteästi kattamattomiin lietelantasäiliöihin on varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliön yläreunan tasossa eli noin 340 m 3. Mikäli lantalaa ei ole katettu, lantalasta on varattava lietelantasäiliöön johdettavalle sadevedelle varastointitilavuutta 36 m Rakennettava lietelantasäiliö on suunniteltava ja rakennettava vesitiiviiksi. Lietelantasäiliö on perustettava kantavalle pohjalle. Seinäelementtien asennus ja saumojen tiivistys on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Lietelantasäiliö on varustettava riittävän korkealla ja tiheällä suoja aidalla. Lietelantasäiliön täyttöä varten on oltava tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset rakenteet ja laitteet. Säiliön salaojitus on toteutettava siten, että onnettomuus ja vahinkotilanteissa salaojaveden pääsy valtaojaan voidaan tarvittaessa estää Rakennettavan lietelantasäiliön rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen lietelantasäiliön rakentamisen aloittamista Rakennettavan lietelantasäiliön tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen lietelantasäiliön käyttöönottoa. 6. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristöl

12 12 (19) le tai naapureille. Laakasiilojen laajennus ja polttoainesäiliöt on sijoitettava pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Säilörehut on varastoitava tiivispohjaisissa ja reunaisissa siiloissa. Rehujen varastointi talouskeskuksessa maapohjalla tai muovin päällä on kielletty. Polttoainesäiliöt on sijoitettava tiiviille, reunakorokkein varustetulle betonialustalle. Polttoainesäiliöiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja havaitut puutteet on korjattava ennen säiliön täyttöä. 7. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. 8. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, YSA 30 ) 9. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) 11. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) Toiminnassa syntyvä lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 60 hehtaaria. Mahdollisista uusista omista peltoaloista sekä pellon vuokra ja lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot / kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle Lantaa ei saa levittää Sipilän pohjavesialueen (numero ) pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle eikä Suonpään lou

13 13 (19) naispuolella olevan kaivon ympärille eikä Suonpään koillispuolella, pohjavesialueen rajalla olevan lähteen (tunnus LÄI35U) ympärille. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 46, YSA 19, JL 51, 52 ) Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a, l/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Eläinsuoja sijaitsee talouskeskuksessa peltoaukealla. Alue on maa ja metsätalousaluetta. Talouskeskus sijaitsee III luokan pohjavesialueella. Uusi rakennettava lietelantasäiliö tulee sijoittumaan pohjavesialueen ulkopuolelle, mutta laakasiilot tulevat sijoittumaan pohjavesialueelle ja osin varsinaiselle pohjaveden muodostusalueelle.

14 14 (19) Lähimmän naapurin asunrakennus on talouskeskuksen pohjoispuolella lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä pihattonavetasta. Seuraavaksi lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee talouskeskuksen eteläpuolella lähimmillään noin 240 metrin etäisyydellä pihattonavetasta. Uusi rakennettava lietelantasäiliö tulee olemaan lähimmillään noin metrin etäisyydellä lähimmistä naapureista. Luvan hakija on pyrkinyt sijoittamaan talouskeskukseen suunnitteilla olevan lietelantasäiliön poispäin lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Talouskeskuksessa on eläinsuojan toimintaa varten pihattonavetta, lantala, virtsasäiliö ja muita varastointitiloja, kuten rehuvarastoja. Lisäksi rakennetaan uusi lietelantasäiliö sekä laajennetaan laakasiiloja ja rehuvarastoa. Eläinsuojan toiminnasta syntyvä lietelanta / lietelannan separoinnista syntyvä nestemäinen lantajae kootaan ja varastoidaan tiivispohjaiseen ja reunaiseen lietelantasäiliöön. Kuivikelanta / lietelannan separoinnista syntyvä kiinteä lantajae varastoidaan lantalaan. Lietelantasäiliö täytetään alakautta. Maitohuonejätevedet johdetaan lietelantasäiliöön. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Säilörehun puristeneste otetaan talteen ja varastoidaan umpikaivoon ja johdetaan siitä edelleen lietelantasäiliöön. Lantavarastot tyhjennetään vuosittain. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta, maitohuonejätevedet ja muut pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä ja tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1. ja 5.) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 5. ja 7. 9.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta tai pohjavesiin. (Määräys 1.)

15 15 (19) Lietelannan haju muodostuu anaerobisesta hajoamistoiminnasta. Kuivikelannan "palaessa" aerobisesti vapautuu hajutonta hiilidioksidia. Osa hajoamisesta on anaerobista, joten siitä vapautuu myös haisevia yhdisteitä. Lietelantasäiliö täytetään alakautta. Täten ehkäistään lannan varastoinnista syntyviä hajuhaittoja. Säilörehu varastoidaan siiloissa. Uudenmaan ympäristökeskus edellyttää, että lietelantasäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella tai muulla katteella. Kattamisella voidaan saavuttaa samalla merkittävää ammoniakin haihtumisen vähenemistä. Hajuhaittojen torjuntatoimia on tarpeen mukaan lisättävä niin paljon, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei esiinny kohtuuttomia hajuhaittoja. (Määräys 2.) Tilalla suoritetussa tarkastuksessa havaittiin, että tilalla oli poltettu toiminnassa muodostuvia jätteitä, kuten muovi ja paperijätettä, avopolttona maapohjalla. Jätteiden poltto tilalla on kielletty, koska tilalla ei ole asianmukaista polttolaitosta. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 9 :n mukaan jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. (Määräys 3.) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita eläimiä, arviolta 3 tai 4 kpl/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). (Määräys 4.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuunottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Varastotilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. (Määräykset 5.1. ja 5.2.) Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilörehun säilytyksessä ja käsittelyssä tulee huolehitia, että puristenesteistä ei aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista. (Määräys 6.) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 7.)

16 16 (19) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 9.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 10.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 11.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. (Määräys 12.1.) Talouskeskus ja sen välittömässä läheisyydessä olevista lannanlevitysaloista pieni osa sijaitsee III luokan pohjavesialueella (Sipilä ). Pohjavesialueen kokonaispinta ala on 0,32 km 2 ja muodostumisalueen pinta ala on 0,1 km 2. Osa näistä pohjavesialueella sijaitsevista aloista sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Nyt kyseessä olevat lohkot ovat pääosin savipeitteisiä, mutta savikerroksen paksuudesta tai vedenläpäisevyydestä ei ole tietoa. Pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella on myös vettäläpäiseviä maalajeja. Näin ollen ei voida varmuudella tietää savikerroksen pohjavettä suojaavaa vaikutusta. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjaveden pilaaminen on kielletty. Lantaa ei saa levittää sellaiseen paikkaan, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjaveden laatu voi olennaisesti huonontua, tai että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kyseessä olevat III luokan pohjavesialueilla sijaitsevat lohkot eivät sovellu lannan levitykseen niiltä osin, jotka ovat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Muodostumisalueella sijaitsevien peltoalojen pinta ala on yhteensä alle 0,5 ha. Myöskään pohjavesialueella Suonpään läheisyydessä olevan kaivon ja lähteen ympärille ei tule levittää lantaa. Luvan hakijalla on käytettävissään riittävästi asianmukaisia lannanlevitysaloja pohjavesialueen ulkopuolella siten, että sillä ei ole pakottavaa tarvetta levittää lantaa pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Toiminnassa on huolehdittava tulevaisuudessakin riittävistä asianmukaisista lannanlevitysaloista. (Määräys 12.2.)

17 17 (19) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräys 13.) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakemukseen on liitettävä tiedot päästöjen ja ympäristövaikutusten kehittymisestä ja niiden vähentämistoimista. (YSL 55 ). Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamispäivästä, antamispäivää lukuunottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta.

18 18 (19) Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 11, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 11, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Muu eläinsuoja, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, kiinteä maksu on LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Ari Reitti Suonpäätie Sälinkää Ilmoitus päätöksestä Mäntsälän kunnanhallitus Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan TE keskus, PL 15, Helsinki Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. mainituille henkilöille ja tahoille.

19 19 (19) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Mäntsälän kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla Mäntsälän Uutiset ja Mäntsälä lehti nimisissä sanomalehdissä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (Liite 3.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Insinööri Arja Johansson Liitteet Ilmoitus päätöksestä (Liite 1.) Sipilän pohjavesialueen pohjavesialuekartta (Liite 2.) Valitusosoitus (Liite 3.)