Helsinki No YS Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (20) Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0196Y No YS 1691 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKIJA Kim ja Nina Wickström Pornaistentie Sipoo TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Navetta Tila By Sällis RNo 11:30, Linnanpelto, Sipoo Toimialatunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n momentti 1 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n momentti 1 kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n momentti 1 kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU 840 euroa A AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Puh Faksi kirjaamo.uus@ymparisto.fi Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland Tfn Fax kirjaamo.uus@ymparisto.fi

2 2 (20) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut vesiensuojeluasetuksen (283/1962) mukaisen ennakkoilmoituslausunnon Sipoon kunnan rakennustarkastaja on vuonna 1996 myöntänyt rakennusluvan mm. pihattorakennukselle. Lupaan on myönnetty muutos vuonna 1999 mm. lehmien makuupaikkojen lisäämiseksi 50 kappaleeseen ja lypsyaseman siirtoon. Kim Wickström on tehnyt ilmoituksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemisestä ja merkintä tietojärjestelmään on tehty Lisäksi hakijalla on lannanluovutussopimus 150 m 3 virtsamäärän leivittämiselle 13 ha pellolle M. L. kanssa. R. L. 30 ha pellolle levitetään virtsaa yhteensä 330 m 3. Tilan alue on hyväksytyssä haja asutusalueiden yleiskaavassa merkitty maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja lannanlevityspeltoja sijaitsee myös MT alueella (maa ja metsätalousalue). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Eläinsuojat, lannan ja virtsan varastointitilat sijaitsevat päärakennuksen pihapiirissä. Alue on haja asutusaluetta. Tila sijaitsee Linnanpellon kylän kaakkoiskulmassa. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Eläinsuoja sijaitsee noin 400 m Borgby I luokan pohjavesialueen ( ) eteläpuolella. Eläinsuojasta noin 1,7 km etäisyydellä koillisessa sijaitsee Vermijärven lintujensuojelualue. Tuotantorakennukset sijaitsevat pääosin kovan savimoreenin päällä. Navetta sijaitsee Sipoonjoen alaosan alueella (20.001). Sipoonjoesta on etäisyyttä noin 300 m eläinsuojaan. Osa lannanlevityspelloista on joen varrella.

3 3 (20) Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Luvan hakijan oma asuinrakennus sijaitsee samassa pihapiirissä eläinsuojan kanssa. Lähimmät muut asuinrakennukset sijaitsevat tilan koillispuolella tien toisella puolella alle 100 m etäisyydellä. Navetan laajennusosa rakennetaan rakennuksen eteläpuolelle, poispäin tiestä. Rakennettavat lietelantasäiliöt tulevat olemaan noin 100 m etäisyydellä lähimmistä naapureista. Talojen takana, noin 200 m etäisyydellä tilasta on koulu. Lähimmillä naapureilla ei ole omia kaivoja, vaan he ottavat talousvetensä kunnan vesijohdosta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Lähin ulkopuolinen eläinsuoja on noin 1 km päässä tilasta LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Eläinmäärä ja tuotanto Eläinsuoja Tilalla harjoitetaan maataloutta pääsuuntana maidontuotanto. Tilalla on vuonna 2000 rakennettu kylmäpihatto ja sen yhteydessä on vuonna 1997 rakennettu lantala ja vanha navetta. Pihatossa on lypsyasema. Kylmäpihattoon rakennetaan laajennuksen yhteydessä lietelantajärjestelmä ja pihatto muutetaan lämpimäksi. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi ja uusi sopimus tehdään keväällä Lisäksi tilalla on korjaamo ja vanha säilörehusiilo, jota käytetään esimerkiksi olkien ja turpeen varastointiin. Tilalla on tällä hetkellä lypsylehmää. Laajennuksen jälkeen lypsylehmiä tulee olemaan 125 kpl. Tuolloin tilan maidontuotanto tulee olemaan kg/a. Nykyisin tilalla on noin 40 hiehoa ja laajennuksen jälkeen niitä tulee olemaan 54 kpl. Nuorkarjan (< 6 kk) määrä on tulevaisuudessakin noin 30 kpl. Nykyistä pihattoa levennetään noin 10 m x 50 m kolmiriviseksi makuuparsipihatoksi. Näin saadaan lehmille tarpeeksi liikkumatilaa ja navettaan voidaan asentaa lypsyrobotti. Nykyinen lantala katetaan ja osa siitä muutetaan hiehojen kylmäpihatoksi ja osaa käytetään rehuvarastona. Pihaton laajentaminen aloitetaan aikaisintaan vuoden 2006 aikana.

4 4 (20) Ruokinta Vanhassa navetassa on tilat 9 ummessa olevalle lehmälle ja 30 nuorkarjalle sekä 4 sairaseläinpaikkaa sekä poikimakarsinoita. Navetan yhteydessä on pieni lantala. Eläinten kuivikkeena käytetään turvetta, sahanpuruja ja hienoksi silputtua olkea. Pihaton laajennusosaan laitetaan kumipohja ja sen päällä käytetään kuivikkeita noin 1 cm paksuudelta. Eläimiä ruokitaan tiivisterehulla, AIV rehulla ja heinällä. Säilörehu pyöröpaalataan esikuivattuna. Puristenestettä ei muodostu. Säilörehua tullaan tekemään laajennuksen jälkeen yli paalia. Pihatossa on 4 ruokinta automaattia ja vanhalla puolella on käsiruokinta. Vedenhankinta Polttoaineet Kemikaalit Tilalla on rengaskaivo. Kaivo sijaitsee kaakossa 520 m etäisyydellä tilakeskuksesta. Tilan kaivon vedenlaatu on tutkittu viimeksi ja tuolloin vedessä ei havaittu E. colia tai koliformisia bakteereja. Tilan työkoneissa (kuivuri ja traktorit) käytetään kevyttä polttoöljyä. Öljynkulutus on m 3 /a. Tilalla on kolme 1 vaippasäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 9 m 3. Säiliöt on varustettu lukituksella ja niissä ei ole suoja allasta. Säiliöt ovat betonilaatan päällä. Asuinrakennus, autotalli, korjaamo ja osittain vanhan navetan vesi lämmitetään hakkeella. Haketta kuluu noin m 3 /a. Muita öljytuotteita tilalla säilytetään noin 400 l. Korjaamossa säilytetään noin 200 l moottoriöljyä. Kasvinsuojeluaineita säilytetään tiiviissä jääkaapissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Tilalle on asennettu syksyllä 2001 biologis kemiallinen panospuhdistamo (Upoclean Milk). Puhdistamo koostuu seuraavista osista:

5 5 (20) 2 m 3 neutralointisäiliö 2 m 3 etusaostussäiliö 4 m 3 upoclean säiliö ohjauskeskus. Fosfori saostetaan nestemäisellä alumiinikloridilla. Puhdistamon kapasiteetti on 1,8 m 3 /d, josta maitohuoneen jätevesiä saa olla korkeintaan 900 l/d. Tilalla maitohuoneen jätevesien määrä on noin 800 l/d. Eläinsuojien sosiaalitiloissa muodostuu jonkin verran pesu ja WC vesiä, jotka myös käsitellään panospuhdistamossa. Myös asuinrakennuksen jätevedet käsitellään panospuhdistamossa. Puhdistetut jätevedet johdetaan avo ojaan, josta ne virtaavat Sipoonjokeen. Lypsyaseman ylätason huuhtelusta jätevesi menee suoraan virtsasäiliöön. Laitteen valmistaja lupaa, että panospuhdistamon avulla saavutetaan valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003) annetut tavoitteet (tavoite: BHK 7 kuormitusta alennettava vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen). Tilan panospuhdistamon käsittelemästä vedestä ei ole käytettävissä tarkkailutuloksia. Lannan, pesu sekä muiden jätevesien käsittely ja varastointi Laidunnus ja jaloittelutarhat Nykyisin pihaton yhteydessä on lantala, jonka tilavuus on m 3. Lantalan reunojen korkeus on 2,2 m ja lantalan ajoliuskan korkeus on 50 cm. Lantalassa on betoninen seinä ja pohja. Pihaton yhteydessä olevan virtsasäiliön tilavuus on 540 m 3. Virtsasäiliö on rakennettu betonielementeistä ja sitä ei ole katettu. Virtsasäiliö muutetaan laajennuksen jälkeen lietelantasäiliöksi. Vanhan navetan yhteydessä olevan lantalan tilavuus on 80 m 3. Laajennuksen jälkeen lähes kaikki eläimet tulevat olemaan lietelannalla. Vain vanhassa navetassa olevat eläimet tulevat olemaan kuivikepohjalla. Tilalle rakennetaan lisää m 3 lietelantatilavuutta. Uudet säiliöt (2 kpl) katetaan kokonaan kupolikatteella ja ne rakennetaan betonielementeistä. Lietelanta kuljetetaan pihatosta vaijeriraapoilla päätykanavaan, josta liete pumpataan vanhan virtsasäiliön kautta rakennettaviin lietelantasäiliöihin. Säiliöt täytetään alakautta. Säiliöt sijoitetaan kuivalantalan takana olevalle pellolle. Lehmiä laidunnetaan 3 kuukautta vuodessa ja eläimillä on mahdollisuus olla myös öisin laitumelle. Laitumen koko on 15 ha. Laitumet sijaitsevat eläinsuojien koillis lounaispuolella. Osa laitumista rajoittuu ojaan. Laitumille on järjestetty eläinten juottopaikka. Laitumilla ei ole ruokintapaikkaa.

6 6 (20) Eläimillä ei ole jaloittelutarhaa, eikä sitä rakenneta laajennuksen yhteydessä. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Kuivikkeena käytettävää olkea, turvetta ja heinää varastoidaan vanhassa siilossa. Rehuja varastoidaan neljässä 15 m 3 siilossa. Kuivurissa on lisäksi 20 m 3 kauraa ja ohraa. Tuorerehupaaleja varastoidaan eläinsuojien lähellä piha alueella. Lannan ja jätevesien levitys pelloille Päästöt ilmaan Tilalla on käytössä lannanlevityspeltoja 101 ha, joista omia on 75 ha ja vuokrapeltoja 28 ha. Nykyisistä lannanlevityspelloista pohjavesialueella on 5 ha. Lannanlevityspelloilla sijaitsee 5 kaivoa. Kaivojen ympärille jätetään m leveät lannoittamattomat vyöhykkeet. Lanta levitetään keväisin ja syksyisin. Lantaa ei levitetä pohjavesialueella oleville pelloille, eikä peltolohkojen reunoille, silloin kun on olemassa riski vesistön likaantumiselle. Nykyisin lanta levitetään traktorin ja siihen liitettävän lannanlevittimen avulla. Tulevaisuudessa lietelannan levityksestä huolehtii mahdollisesti urakoitsija. Toiminnasta aiheutuu jonkin verran hajuhaittaa. Haitta on suurin lannan levityksen ja sekoituksen yhteydessä. Nykyinen lantala ja virtsasäiliö ovat kattamattomia. Uudet lietelantasäiliöt katetaan. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Nykyään tilalla on eläinkuljetuksia noin 50 vuodessa. Rehuja tuodaan tilalle noin kerran kuukaudessa. Lannan kuljetusta on levitysaikoina noin 100 kuormaa. Suurin osa lannasta ajetaan tilan läheisyydessä oleville pelloille ja lisäksi noin 5,5 km etäisyydellä olevalle pellolle. Lannan kuljettaminen kestää noin kaksi viikkoa. Muita jätteitä kuljetetaan noin 50 kuormaa vuodessa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Lannan lisäksi tilalla syntyy metallijätettä (200 kg/a), joka toimitetaan Sipoon kaatopaikan metallikeräykseen. Paperi ja muu poltettava jäte poltetaan tilan lämpökeskuksessa ja osa toimitetaan kunnalliseen jätekeräykseen. Loisteputket (30 50 kpl/a) ja jäteöljyt varastoidaan sisätiloissa ja viedään Sipoon jäteaseman ongelmajätekeräykseen.

7 7 (20) Kuolleet eläimet (1 200 t/a) toimitetaan Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi. Rehujätettä säilytetään lantalassa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakija ei ole esittänyt tarkkailusuunnitelmaa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Toiminnan riskinä voi olla lanta ja virtsasäiliöiden rikkoontuminen. Säiliöiden kunto tarkastetaan tyhjennyksen jälkeen ja rikkoontuneet rakenteet korjataan. Lämmitysöljysäiliö on maanpäällinen, joten mahdollinen vuoto havaitaan välittömästi. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Tilalla on sammuttimia tulipalojen varalle ja turvetta öljy ja lietevuotojen varalle. Tilalla ei ole generaattoria, mutta se hankitaan samalla kun tilalle tulee lypsyrobotti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Sipoon kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Hakemuksesta on ilmoitettu Sipoon Sanomat ja Borgåbladet lehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Tilalle on tehty tarkastus Tarkastusmuistio No YS 1514/ on liitetty asiakirjoihin.

8 8 (20) Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Sipoon kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä Suomen lääninhallitukselta. Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaosto antoi asiasta lausunnon, jossa todetaan, että se ei katso olevan esteitä luvan myöntämiselle. Lisäksi jaosto toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Hakemuksesta on jätetty neljä muistutusta. T. H. ja T. H. toimittivat muistutuksen, jossa todetaan, että navetta sijaitsee erittäin keskeisellä paikalla kyläyhteisössä. Navetan eläinmäärä on noussut huomattavasti vuosien myötä. Toiminnan ehdottomasti suurin ongelma on naapureille aiheutuva hajuhaitta. Navetan hajuhaittojen poistaminen on nykyään mahdollista teknisesti. Uusi lietelantasäiliö on heti rakentamisvaiheessa katettava, vaikka se ei nykyisten säädösten mukaan ole pakollista. Muistutuksessa kysytään myös, mitä tapahtuu nykyiselle 540 m 3 virtsasäiliölle. Koska navetta sijaitsee näin keskeisellä paikalla, on suunnitteluun, mahdolliseen toteutukseen ja jatkuvaan valvontaan kiinnitettävä suurta huomiota. Navetta alentaa lähikiinteistöjen arvoa arviolta vähintään 10 %. M. S.:n toimittamassa muistutuksessa pyydetään tarkennettavaksi ympäristölupahakemusta erityisesti tilan pienpuhdistamon toiminnan ja kapasiteetin riittävyyden osalta. Puhdistamossa käsitelty vesi johdetaan avo ojaan, joka kulkee muistuttajan omistaman kiinteistön sivulla. M. S.:n asuinrakennus on noin 15 m päässä avo ojasta. Muistutuksessa kysytään, että onko puhdistamon kapasiteetiksi arvioitu 1,7 m 3 /vrk maksimikapasiteetti/vrk huomioituna ylikuormitus, vaiko arvioitu keskimääräinen tarve. Ylikuormitusta voi tapahtua, kun maitoa karkaa puhdistusprosessiin. Hakemuksessa tulisi selvittää puhdistamon kapasiteetin riittävyys ylikuormitustilanteissa. Lisäksi kysytään, että voidaanko maidon pääsy puhdistusjärjestelmään kokonaan estää johtamalla maito esim. lietelantalaan tai panospuhdistamoon. Jätevesilain mukaan maitohuonejätevesien mitoituksen on perustuttava joko tutkimukseen tai laskelmiin. Hakemuksesta ei käy ilmi, mihin kapasiteettitarve 1,7 m 3 /vrk perustuu. Hakemusta olisi täydennettävä asiamukaisin laskelmin. Jotta puhdistamon puhdistusteho laajennuksen jälkeen voidaan arvioida, on viranomaisen tehtävä ennen toiminnan laajentamista lähtötasomittauksen, johon kasvanutta ympäristökuormitusta voidaan verrata. Ympäristölupaan on myös sisällytettävä tarkkailumääräykset puhdistamon toiminnasta ja annettava päästöraja kuormitukselle.

9 9 (20) Hakijan kuuleminen ja vastine Muistutuksessa kysytään myös, että onko laajennustarve arvioitu oikein, kun hakemuksesta puuttuvat tarkat rakennuspiirustukset. Uuden lietelantalan paikka on esitetty hakemuksessa vain summittaisesti. Päätöksessä on otettava kantaa lietelantalan tarkkaan ja sitovaan sijoituspaikkaan ja lietelantala on katettava. Muistutuksessa kysytään myös, että onko mahdollista levittää lietelanta tasavertaisesti lannanlevityspelloille. Ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty riittävän selvästi, miten eläinten EU säännösten mukainen laiduntaminen tullaan järjestämään laajennuksen jälkeen. P. E.:n toimittamassa muistutuksessa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin. P. E. asuu navetan läheisyydessä ja toisinaan häntä on häirinnyt lannan haju ja kärpäset. Muistutuksessa vaaditaan, että lanta ja virtsa kerätään viimeisimmät vaatimukset täyttäviin säiliöihin. Lisäksi vaaditaan, että kaikki lannan ja virtsan varastointi ja käsittely toteutetaan siten, että toiminta häiritsee mahdollisimman vähän naapureita. Myös toiminnan valvonnan on oltava jatkuvaa, jotta ympäristön asukkaille koituvat haitat vähentyvät. Jos voidaan taata, että lannan ja virtsan käsittely tehdään kaikkien määräysten muka haittoja ehkäisten, P. E. ei vastusta toiminnan laajentamista. K. H. toimitti seuraavan muistutuksen: Navetan sijainti on keskellä Linnanpellonkylää ja sen toiminnasta on aiheutunut lähikiinteistöille ja asukkaille mm. hajuhaittaa, valumia lähipuroon. Lisäksi kiinteistöjen ja tonttien arvo on alentunut ja niiden myyntiaika on pidentynyt. Toiminnan laajentuminen puolella tulee entisestään korostamaan edellä mainittuja haittoja. Lupaa myönnettäessä tulee tämän johdosta kiinnittää erityisesti huomiota ympäristön ja lähiasukkaiden asumisviihtyvyyteen ja ympäristön suojelemiseen samoin kuin tilan toimintojen valvontaan. Hakijaa on kuultu hallinlain 34 :n mukaisesti. Hakija toimitti vastineen muistutuksiin ja samalla täydensi hakemusta. Vastineessa todettiin muun muassa, että tilaa on yritetty kehittää nykyisen maatalouspolitiikan ja ympäristövaatimusten mukaisesti. Tulevan laajennushankkeen myötä tavoitteena on minimoida toiminnan hajuhaittoja ja valumia ja tasoittaa työhuippuja siirtymällä kuivalantamenetelmästä lietelantamenetelmään. Tilalle asennettavat uudet lietelantasäiliöt katetaan ja lietteen kulku navetasta säiliöihin tapahtuu altapäin ja valumat estetään. Lietelanta antaa myös tulevaisuudessa mahdollisuuden jatkokäsittelyyn. Lannan levityksen suhteen lietelanta mahdollistaa lannan levityksen kasvukautena eri aikoina, jolloin työhuiput tasaantuvat. Panospuhdistamossa käsiteltävät vedet tulevat asuinrakennuksesta ja nykyisestä lypsyasemasta sekä maitohuoneesta. Vuoden 2004 kesällä pois

10 10 (20) tettiin käytöstä 3 vanhaa saostuskaivoa, joista puuttuivat sementtipohjat. Talon salaojat oli liitetty kaivoihin. Kaivojen sijainnin vuoksi kaivoihin pääsi valumaan myös pintavesiä. Muutoksen jälkeen panospuhdistamon läpi virtaa noin 1,3 m 3 /d jätevettä. Jos puhdistamon kapasiteetti ei ole riittävä, on mahdollista johtaa osa vedestä lietesäiliöihin. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Kim ja Nina Wickströmille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu 125 lypsylehmälle, 54 hieholle ja 30 nuorkarjalle (< 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakemuksesta annetut lausunnot, muistutukset ja mielipiteet otetaan huomioon lupamääräyksissä 1., ja 10. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, Naap 17, VNA 931/2000) 1. Navetan pohjarakenteiden, lantalan, virtsasäiliön ja myöhemmin käyttöönotettavien lietelantasäiliöiden sekä lannan kuormausalustan on estettävä lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään. 2. Ennen uuden lietelantajärjestelmän rakentamista lanta on varastoitava lantalassa ja virtsa on johdettava pihatosta virtsasäiliöön. Lietelantajärjestelmän käyttöönoton jälkeen toiminnassa syntyvä lietelanta on johdettava tiiviisiin lietelantasäiliöihin. 3. Maitohuone ja sosiaalijätevedet on käsiteltävä tilan panospuhdistamossa tai muussa vastaavan tasoisessa puhdistamossa ennen avoojaan johtamista. Puhdistetun jäteveden ojaan johtamisesta ei saa aiheutua pinta tai pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle taikka naapurustolle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Vaihtoehtoisesti maitohuonejätevedet saa johtaa lietelantasäiliöihin. 4. Jätevesien puhdistustehon on oltava BOD 7 ATU :n (biologinen hapenkulutus) osalta vähintään 90 % ja kokonaisfosforin osalta 85 %.

11 11 (20) Lisäksi jätevesien puhdistuksessa on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Puhdistusteho on saavutettava vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lietteen kierrätys ja lietteen poisto on hoidettava siten, että puhdistamo toimii mahdollisimman tehokkaasti. 5. Toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten luvan saajalla on olla käytettävissään vähintään 85 ha asianmukaista lannanlevitysalaa. Mahdollisista uusista omista pelloista sekä pellon vuokra ja lannanluovutussopimuksista on toimitettava tiedot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Päästöt ilmaan (YSL 43, 45, JL 6, JA 7, NaapL 17 ) 6. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi, rehujen ja kuivikkeiden käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuuttomia pöly tai hajuhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. 7. Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. 8. Rakennettavat lietelantasäiliöt on katettava suunnitelman mukaisesti hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Melu (YSL 43, JL 6, JA 7, NaapL 17 ) 9. Eläinsuojan toiminnasta ja kiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, 17, JA 3 a, YMA 1129/2001) 10. Muovi ja öljyjätteiden polttaminen on kiellettyä. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten akut, jäteöljyt ja loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi, pahvi ja muovijäte sekä metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Sipoon kunnan jätehuoltomääräyksiä. 11. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet tai kuolleina syntyneet naudat tai niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian

12 12 (20) käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, etteivät eläimet pääse jätteeseen käsiksi. 12. Panospuhdistamosta poistettava liete on toimitettava käsittelypaikkaan tai laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseessä olevan jätteen vastaanotto on hyväksytty. Lieteen saa myös varastoida lantalassa kuivalannan seassa. Varastointi (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNa 931/2000) 13. Lietelantasäiliöt on varustettava kiinteällä katteella. Lietelantatilavuuden on oltava vähintään m 3. Lietelantasäiliöt on perustettava kantavalle pohjalle. Rakennettavien lietelantasäiliöiden pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina. Rakenteissa käytetyn betonin on oltava lujuusluokaltaan vähintään K 30 (MN/m 2 ) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Seinäelementtien asennus, saumojen juotos ja saumojen tiiveys on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Lietelantasäiliöt on varustettava riittävän korkealla ja tiheällä suoja aidalla. Lietelantasäiliöiden täyttöä varten on oltava tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset rakenteet ja laitteet. 14. Luvan saajan on teetettävä rakennettavien lietelantasäiliöiden ja niihin liittyvien rakenteiden rakennesuunnitelmat asiantuntijalla. Rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen lietelantasäiliön rakentamisen aloittamista. 15. Rakennettavan lietelantasäiliöiden rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen rakenteiden käyttöönottoa. 16. Toiminnassa syntyvä kuivalanta ja kuivikepohja on sen poistamisen jälkeen varastoitava tiivispohjaisella alustalla. Myös pilaantunut rehu on sijoitettava tiivispohjaiselle alustalle. 17. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille.

13 13 (20) Polttoaineita on varastoitava joko kaksoisvaipallisessa säiliössä tai säiliössä, jonka suoja altaan koko on vähintään 100 % säiliön tilavuudesta. Suoja altaalliset säiliöt on varustettava katoksella. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43, 45, JL 6, NaaL 17, VNa 931/2000) 18. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. 19. Lannan kuormaus ajoneuvoon tehtävä tiivispohjaisella alustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on pinnoitettava siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. Eläinsuojakiinteistön kulkutiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 7, 8, 43, 46, 62, YSA 30, JL 6, JA 8 ) 20. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 7, 8, 43, JL 6, JA 8 ) 22. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu (YSL 46, YSA 19 ) 23. Jäteveden puhdistusta, jätevesien määrää ja laatua on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa tulevasta ja lähtevästä jätevedestä otettavin näyttein. Näytteistä on tutkittava vähintään kiintoaine, BOD 7 ATU, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, ph, COD Cr ja alkaliteetti. Seurantaa ja tarkkailua varten on laadittava yksityiskohtainen tarkkailuohjelma. Asiantuntijan laatima tarkkailuohjelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympä

14 14 (20) ristökeskukselle ja tiedoksi Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään mennessä. Kirjanpito ja raportointi (YSL 46, JL 51, 52 ) 24. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (maito, liha) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisesta, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista laiduntavien eläinten määrä ja laidunkauden kesto tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista. Panospuhdistamon toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä tiedot tulevan ja lähtevän jäteveden määrästä ja laadusta, panospuhdistamosta poistetuista lietteistä, niiden määrästä, vientiajankohdasta ja kohteesta. Lisäksi raportissa on esitettävä tiedot jätevedenpuhdistamon tarkkailuista. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi ja laidunnus on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Kim ja Nina Wickströmin eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset.

15 15 (20) Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Tila lantavarastoineen sijaitsee yleiskaavassa maa ja metsätalousalueella. Eläinmäärää tilalla lisätään. Lisäeläinpaikkoja saadaan suurentamalla kylmäpihattoa ja samalla se muutetaan lämpimäksi. Samalla lannan käsittely muutetaan kuivalannasta lietelannaksi. Tilalla rakennetaan uutta lietelannan varastotilavuutta m 3. Lietelantasäiliöt katetaan hajuhaitan vähentämiseksi kupolikatteella. Lantavarastot tyhjennetään säännöllisesti ja lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet ja ongelmajätteet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Maitohuoneen jätevedet sekä asuinrakennuksen jätevedet käsitellään panospuhdistamossa ennen avo ojaan johtamista. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja pesuvesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. Nykyinen lantavarasto ja tulevat lietelantasäiliöt sijaitsevat alle 70 m etäisyydellä valtaojasta, joka laskee Sipoon jokeen. Jos lantaa pääsisi valumaan ojaan, se kulkeutuisi esteettä jokeen, minkä vuoksi lannan käsittelyssä ja varastoinnissa on noudatettava erityistä varovaisuutta. (Määräykset 1. 5., 13., 16., 18. ja 19.) Lanta, virtsa, maitohuonejätevedet ja muut pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä ja tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1. 3.)

16 16 (20) Maitohuonejätevesiä ynnä muita jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten panospuhdistamokäsittely. Puhdistetut jätevedet, jotka eivät aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, voidaan johtaa ojaan. Jätevedenpuhdistamon teholle asetetut vaatimukset ovat tarpeellisia vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Puhdistamoa on hoidettava siten, että sillä saavutetaan paras mahdollinen puhdistustulos. (Määräykset 3. ja 4.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Laitumelle jäävän lannan osuus vähennetään peltoalavaatimuksesta. Vaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. (Määräys 5.) Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa lähiasutukselle. Erityisesti lietelannan ajossa on huolehdittava siitä, että lantaa ei leviä ympäristöön. (Määräykset 6. 8.) Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnasta aiheutuvaa melua. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo ) 55 db eikä yöohjearvoa (klo ) 50 db. (Määräys 9.) Muovi ja öljyjätteitä saa polttaa vain laitoksessa, jolla on lupa polttaa kyseistä jätettä. Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 10.) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita nautoja, arviolta t/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. (Määräys 11.) Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläin

17 17 (20) tenpitoyksikössä kuolleita nautoja tai niiden osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. (Määräys 11.) Panospuhdistamosta poistettava liete on käsiteltävä ja varastoitava asianmukaisesti. Jos lietettä ei toimiteta muualle, sitä voidaan varastoida lantalassa ja levittää lannanlevityspelloille kuivalannan mukana. Lietettä ei kuitenkaan saa levittää pohjavesialueella sijaitseville pelloille. (Määräys 12.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 4 :n 1 momentin mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuunottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Lietelantatilavuuden on oltava tilalla noin m 3, kun otetaan huomioon eläinten laidunnusaika. Tilalle rakennettavat uudet lietelantasäiliöt (yhteensä m 3 ) ovat riittävät eläinmäärän lisäyksen jälkeen. (Määräys 13.) Pilaantunutta rehua on varastoitava kuivalannan kanssa lantalassa, jossa rehu kompostoituu. (Määräys 16.) Polttonesteitä ja kemikaaleja (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Polttoainesäiliöiden on oltava sellaisia, että polttoaineen leviäminen säiliöiden mahdollisesti rikkoontuessa voidaan estää mahdollisimman tehokkaasti. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Erityisesti polttoainesäiliöiden kunto on tarkistettava palo ja pelastusviranomaisten ohjeiden mukaisesti. (Määräys 17.) Kuivalannan, virtsan ja lietelannan varastointitilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 18.) Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan jätettä syntyessä onnettomuuden, tuotantohäiriön tai muun siihen rinnastettavan tilanteen tai kertaluonteisen toimen johdosta siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se edellyttää erityisiä toimia jätehuollossa, on jätteen haltijan viivytyksettä ilmoitettava siitä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (Määräys 20.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 21.)

18 18 (20) Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 22.) Panospuhdistamossa puhdistetun jäteveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti puhdistamon toiminnan seuraamiseksi ja asetetun puhdistusvaatimuksen noudattamisen valvomiseksi. Tarkkailun avulla voidaan seurata onko tarvetta johtaa osa jätevesistä lietesäiliöön. Myös puhdistamon huoltotarve ilmenee vesianalyysien tuloksista. (Määräys 23.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräys 24.) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY Nro 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa (1022/2000) eläinjätteen käsittelystä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY Nro 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. (YSL 55 )

19 19 (20) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamisesta antamispäivää lukuunottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a, 6 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001 ja 1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 840. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1415/2001) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Eläinsuojan ympäristöluvan kiinteä maksu on 840.

20 20 (20) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Kim ja Nina Wickström Pornaistentie Sipoo Sipoon kunnan ympäristölautakunta Sipoon kunnanhallitus Etelä Suomen lääninhallitus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteenä 1. olevan luettelon mukaisesti. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Sipoon kunnan ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (Liite 2.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Tanja Suoninen Liitteet Päätöksestä ilmoituksen saavat (Liite 1.) Valitusosoitus (Liite 2.)