Kuituhampulla vaihtelua viljelykiertoon. Satafood Huittinen/Aura

Samankaltaiset tiedostot
luonnonkuitujen, kuivikkeen ja bioenergian yhteistuotanto liikuteltavalla laitteistolla

Hamppu viljelykiertokasvina

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

RaHa-hankeen kokemuksia

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Nurmen perustaminen ja lannoitus

KUITUHAMPPU uusiutuva teollisuusraaka-aine. Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Loimaa

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

SANEERAUSKASVIT 2016

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kerääjä- ja aluskasvit

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Säilörehun tuotantokustannus

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Rehumaissin viljelyohjeet

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Rakennetaan hampusta. Kuva Helsingin Sanomat. Noora Norokytö Biotalous

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kylvö suoraan vai suojaan?

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Uudenmaan pellot vihreiksi

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Kymmenen askelta huippusatoon

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA ÖLJYPELLAVALLA

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Akselipainotutkimus SjT

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Kiertoasuomesta.fi Markkinapaikka maatalouden sivuvirroille Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Ruis ja vehnä luomussa

Gluteenittoman tattarin viljely

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Transkriptio:

Kuituhampulla vaihtelua viljelykiertoon Satafood Huittinen/Aura

HempRefine Oy on suomalainen, yksityinen osakeyhtiö, joka viljelyttää ja jalostaa kuituhamppua kasvaville luonnonkuitu- ja eläinkuivikemarkkinoille hyödyntää talviliotusta (kevätkorjuu) kehittää ja käyttää liikuteltavia kuidutuslaitteistoja rakentaa viljelykeskittymiä hakee yhteistyökumppaneita viljely- ja korjuuketjuun, sekä tuotantoon ja jatkojalostukseen HempRefine Oy:n kilpailuetu perustuu koko tuotantoketjun uudelleenajatteluun ja ennakkoluulottomiin ratkaisuihin.

Miksi kuituhamppua kannattaa viljellä? Hyvä vuoroviljely- ja maanparannuskasvi. Juuristo tunkeutuu syvälle ja kuohkeuttaa tehokkaasti maata. Isot lehdet tippuvat syksyn ja talven aikana maahan lisäten eloperäisen humuksen ja pieneliöiden määrää. Hyvä esikasviarvo Viljan on todettu tuottavan 10 20 % paremman sadon kuituhampun jälkeen (Bosca & Karus, 1998) Processing of Wet Preserved Hemp to Fibre Boards in a Pilot Plan - tutkimuksessa viitataan aiempaan saksalaiseen tutkimukseen (Wissenschaftliche Untersuchung zum Thema Anbau, Ernte und Aufbereitung sowie Verwendung von Hanf"), jonka mukaan sadon lisäys jopa 30 %

Miksi kuituhamppua kannattaa viljellä? Torjunta-aineita ei tarvitse käyttää. Kuituhampulla ei ole todettuja tuhohyönteisiä tai kasvitauteja. Nopeasti kasvavana ja isolehtisenä kasvina se tukahduttaa rikkakasvit alleen antaen puhtaan kylvöalustan seuraavalle kasvukaudelle. Vähentää myös seuraavien viljelykasvien tuholais- ja tautipainetta Soveltuu luomutuotantoon

Tiheä ja korkea kasvusto luo monimuotoisuutta maisemaan. Kasvaa parhaimmillaan jopa 10 cm vuorokaudessa.

Miksi kuituhamppua kannattaa viljellä? Ei vaadi uusia laiteinvestointeja Sadonkorjuussa kasvusto kaadetaan maahan, karhotetaan ja paalataan suurkanttipaalaimella. Samat viljelijätuet kuin viljoilla. Täyttää talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaatimuksen

Miksi kuituhamppua kannattaa viljellä? Tulevaisuuden kasvi. Kuituhampun avulla pystytään vähentämään mm. riippuvuutta tuontiöljystä ja -energiasta, koska hamppukuidulla voidaan korvata muun muassa öljyperäisiä muoveja. Sitoo tehokkaasti hiilidioksidia. Kuituhamppu sitoo 2 3 kertaa enemmän hiilidioksidia muihin kasveihin verrattuna ja on näin erinomainen ilmaston lämpenemisen hillitsijä.

Miksi kuituhamppua kannattaa viljellä Suomessa? Satotaso samaa luokkaa kuin esim. Keski-Euroopassa. Kuituhamppu pystyy hyödyntämään Suomen pitkät valoisat kesäpäivät ja -yöt. Satotasolla pystytään kilpailemaan hyvin muiden tuottajamaiden kanssa. Kevätkorjuu. Korjuu ei veny pitkälle sateiseen syksyyn.

Miksi kuituhamppua kannattaa viljellä Suomessa? Talviliotus Vähentää käsittelyssä tarvittavaa energiaa, koska kuitu on keväällä osittain irti varresta. Poistaa kuidusta mm. sokeria eli kuitu on puhtaampaa ja parempaa biokomposiitteihin. Avaa kuitua (parempaa biokomposiitteihin). Vaalentaa kuitua (muualla kuitu tummempaa ja tunkkaista).

Miksi kuituhamppua kannattaa viljellä Suomessa? Ei sadon kuivauskustannuksia. Kevätkorjattu kuituhamppu on kuivaa ja sellaisenaan valmista varastoitavaksi. Antaa uusia ansaintamahdollisuuksia maaseudulle Viljely, korjuu-urakointi, kuljetukset, jatkojalostus

Kuituhamppu viljelykasvina HempRefine Oy tekee viljelysopimuksen ja toimittaa siemenet Kylvömäärä 25-30 kg/ha, siemenen hinta n. 5-6 EUR/kg Kuituhampulle typpeä 90-180 kg/ha, kaliumia 60-100 kg/ha, fosforia 20-30 kg/ha Pellon ph vähintään 5,6.

Kuituhamppu viljelykasvina Raskaille saville ja tiivistyneille maille kuituhamppu ei sovellu, ei myöskään juuri turvetuotannosta poistetuille maille. Kuiva-ainesato 4-8 t/ha (7-8 t/ha) Paalatusta kuituhampusta maksettava hinta 143 EUR/t.

Kuituhampun sopimusviljelijähinnan kehitys 160 150 140 /t ALV 0% 130 120 110 100 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Vuosi

Kuituhamppu on mahdollista kylvää poikkeuksellisen myöhään, jopa kesäkuun viimeisinä päivinä. Sitä voidaankin viljellä varhaisperunapelloilla, jolloin viljelijä saa samalta pellolta kaksi satoa vuodessa. Kuvassa kesäkuun puolivälissä kylvettyä hamppua syyskuun alussa.

KUITUHAMPPU ELÄINKUIVIKKEENA Kuituhampun puumaisesta osasta, eli päistäreestä, valmistetaan kysyttyä ja laadukasta eläinkuiviketta, jota voidaan käyttää paitsi hevos- ja karjatiloilla, myös pieneläinten kuivikkeena. Tällä hetkellä hamppukuiviketta tuodaan Suomeen mm. Ranskasta ja Kanadasta. Turpeennoston ongelmat, kiristyvä verotus ja turvetuotannon kiistellyt ympäristövaikutukset nostavat uusien kuivikemateriaalien kysyntää. Lisäksi hevosten määrän (nyt 76 000) nousee Suomessa vuosittain tuhannella. Hamppukuivike on edullisin kuivike käyttää, koska se minimoi työvoiman tarpeen. erinomainen imuteho pölyttömyys pehmeys ph-neutraalius - sopii allergikoille riittoisuus - ohut kerros riittää käsittelyn helppous antibakteeriset- ja mikrobiset vaikutukset

Turvetta kuluu vuodessa hamppuun verrattuna 2,6 kertaa enemmän. Ongelmallisen kuivikelannan määrä on hamppua käytettäessä pienin.

HAMPPU RAKENNUSMATERIAALINA Hamppubetoni valmistetaan sekoittamalla hamppupäistärettä kalkin ja veden kanssa erilaisissa seossuhteissa käyttötarkoituksesta riippuen. Se tarjoaa nollaenergiataloille ja passiivitaloille ekologisen ja terveellisen vaihtoehdon mm. seinärakenteeksi. Hamppubetoni on hengittävä materiaali ja erinomainen eriste. Lisäksi se on paloturvallinen ja hiilineutraali.

LUONNONKUITUKOMPOSIITIT SUOMESSA Hamppukuidusta voidaan valmistaa muottipuristamalla / lämpömuovaamalla täysin biohajoavia tuotteita. Hamppukomposiitteja käytetään Suomessa mm. huonekalu- ja urheiluvälineteollisuudessa. Tällä hetkellä suomalaisia kuitutuottajia ei ole, joten luonnonkuidut joudutaan tuomaan ulkomailta.

HAMPPUKUIDUT ULKOMAILLA Useat autovalmistajat ovat siirtyneet käyttämään hamppukuitua sen keveyden, kestävyyden ja ekologisuuden takia. biokomposiiteilla korvataan metalleja ja öljystä jalostettuja muoveja. hamppukomposiitit ovat usein täysin biohajoavia ja kierrätettäviä ne ovat kestävämpiä kuin lasikuidusta tai puukuiduista valmistetut komposiitit Kuvassa BMW i3, Sunbeam Tiger ja Lotus Eco Elise

Yhteenveto kuituhampusta Erinomainen vuoroviljely- ja maanparannuskasvi Parantaa maan rakennetta Vähentää tauti- ja rikkakasvipainetta Parantaa tutkitusti seuraavan vuoden satotasoa Sopii hyvin luomutuotantoon Avaa uusia ansaintamahdollisuuksia maaseudulla Suuri satopotentiaali ja kilpailukykyinen hinta Mahdollistaa ajankäytön uudelleenorganisointia

Kiitos! Kysymyksiä/kommentteja? www.hemprefine.fi www.hamppukauppa.fi henri.mattila@hemprefine.fi