A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 41. KAUPUNGIN OSAN VIRKISTYS- JA KATUALUEEN MUUTOS JA 47. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 61 SEKÄ VIRKISTYS-, LIIKENNE- JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS PALOKAN TERVEYSASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 47:044 KAAVAN PÄIVÄYS xx.xx.2010 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS xx.xx.2010
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan laajennus koskee katualuetta. Asemakaavan muutos koskee 41. kaupunginosan virkistys- ja katualuetta sekä 47. kaupunginosan korttelia 61 sekä virkistys-, liikenne ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 41. kaupunginosan katu- ja virkistysaluetta sekä 47. kaupunginosan kortteli 61 sekä virkistys- ja katualuetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä Kaavan nimi ASEMAKAAVA Kaavan tunnus 47:044 Kaavan päiväys 06.07.2010 Kaavan laatija Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014-266 5033 email: pirjo.heinaneni@jkl.fi Kaavan vireilletulo : Sanomalehti Keskisuomalainen 23.03. 2010 Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.200x Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Palokan keskustassa, Ritoniementien varrella n. 6 km kaupungin keskustasta pohjoiseen, Palokkajärven itäpuolella. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutoksesta käytetään nimeä Palokan terveysaseman muutos. Tavoitteena on saattaa ajan tasalle vanhentunut asemakaava korttelissa 61 ja Ritopohjantiellä. Tontti 1 jaetaan kahtia, jotta terveysasemalle ja Luhtisen palvelukeskukselle muodostetaan omat tarkoituksen mukaiset tontit. Terveysaseman tontin rakennusoikeutta lisätään (n. 1500 kem2) ja kerroslukua korotetaan MRL:n mukaisesti. Ritopohjantien kaavoittaminen kaduksi ja katualueen rajojen tarkistus aiheuttavat myös tontin 2 mukaan ottamisen.
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 ASEMAKAAVA... 4 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.1.2 Luonnonympäristö... 5 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 2.1.4 Maanomistus... 8 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykse... 8 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...11 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 11 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 11 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 11 3.3.1 Osalliset... 11 3.3.2 Vireilletulo... 11 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 12 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 12 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 12 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET... 13 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 13 3.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu (mikäli niitä on)... 13 3.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta (mikäli niitä on)... 13 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 13 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 13 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...14 4.1 KAAVAN RAKENNE... 14 4.1.1 Mitoitus... 14 4.1.2 Palvelut... 14 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 14 4.3 ALUEVARAUKSET... 14 4.3.1 Korttelialueet... 14 4.3.2 Muut alueet... 16 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön... 16 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 4.4.3 Muut vaikutukset...17 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 17 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 18 4.7 NIMISTÖ... 18 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...18 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 18 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 18 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 18
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) seurantalomake 3) ote ajantasa-asemakaavasta 4) tonttijakokartta., liitetään myöhemmin 5) julkisen nähtävilläolon lausunnot ja muistutukset vastineineen, liitetään myöhemmin 6) asemakaavan pienennös määräyksineen Muu lähdeaineisto: - maakuntakaava - Palokan osayleiskaava v.2002 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaava-alueen pinta-ala on 6,1353 ha. Asemakaavan muutoksella muodostuu kaksi julkisten rakennusten tonttia (YS ja YSA), joiden yhteen laskettu rakennusoikeus on 16918 k-m2 ja pinta-ala 33915 m2 ja kerrosluvut III ja IV, ja yksi liike- ja toimistorakennusten tontti (K-3), jolla on rakennusoikeutta 2593 k-m2, pinta-ala 5762 m2 ja kerrosluku II sekä virkistys- ja katualuetta. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 23.03.2010. Asemakaavaluonnos oli MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx - xx.xx.200x välisen ajan. Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.200x. Kaavamuutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.200x. Asemakaava hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.xx.2010.
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (5) 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Terveysaseman laajennus on tarkoitus toteuttaa lähivuosina. Alue on muuten rakentunut. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on osa Palokan keskustaa Palokkajärven itäpuolella. Kuva: Vasemmassa alakulmassa Luhtisen palvelukeskus, keskellä Palokan terveysasema ja S-marketin liikerakennus kiertoliittymien välisellä alueella 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Alue on Palokkajärven läheisyydessä ja laaksomuodostelman viereistä kaakkoon laskevaa rinnettä. Alue kuuluu Palokan itäpuolen keskusta-alueeseen. Maisemakuvassa rakennukset pilkistelevät puiden lomasta, mutta ovat selkeästi matalampia kuin ympäröivä puusto. Maisemakuvaa hallitsevat Pappilanvuori ja Palokkajärvi. Luonnonolot Alueella ei juuri ole luonnontilaista aluetta. Pienilmasto Alue suuntautuu ilmansuuntiin nähden hyvin ja sitä suojaa pohjoisen suunnassa oleva Pappilanvuori Vesistöt ja vesitalous Alueen kaakkoispuolella virtaa puro, joka laskee Palokkajärveen. Puro ei ole luonnontilainen.
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (6) 2.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueella on vanhusväestölle suunnattu vuokratalo/palvelutalo, joka on rakennettu v. 2005. Siinä on 16 asuntoa ja ryhmäasuntoja, joissa asuu yhteensä 34 henkilöä. Aikaisemmin alueella ei ole ollut asuntoja. Palokan terveyskeskussairaalassa on ollut kirjoilla olevia pitkäaikaissairaita. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne on melko tiivistä ja alue on osa Palokan palvelukeskustaa, jossa on myös asumista. Ritopohjantien ja järven välisellä kaistaleella on 6-8 kerroksisia kerrostaloja ja rivitaloja. Palokan keskustan kaupat sijoittuvat pääasiassa alueesta länteen. Kaupunki-/taajamakuva Kaupunkikuva on miellyttävä yhteneväisen rakennuskannan ja värityksen sekä alueelta aukeavien järvimaisemien vuoksi. Kuva: Oikealla Luhtisen palvelukeskus ja osa terveysasemasta Asuminen Alueella asutaan 4-kerroksisessa palvelutalossa. Palvelut Alueella toimii terveysasema, jossa on lääkäri-, hammaslääkäri- ja neuvolapalveluita sekä näytteenotto ja röntgenpalveluja. Tiloissa toimii myös terveyskeskussairaala, jossa on 3 vuodeosastoa yhteensä n. 120 sairaansijaa varten. Myös kunnan eläinlääkärillä on vastaanotto rakennuksessa. Vanhusten palvelukeskuksen yhteyteen on rakennettu Luhtisen päiväkoti. Tiloissa toimii myös toimintakeskus Passeli ja vanhusten päiväkeskus.
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (7) Liikekeskuksessa toimii päivittäistavarakauppa sekä Palokan nuorisotilat ja Palokanterveyskeskuksen toimintoja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella on terveysasemalla työpaikkoja n. 140 ja Luhtisen palvelukeskuksessa ja päiväkodissa yhteensä n. 37. Liike- ja toimistorakennuksessa on n. kolmekymmentä työntekijää. Virkistys Luhtisen perhepuisto ja Pappilanvuoren ulkoilureitit ovat läheisyydessä. Liikenne Liikennöinti terveysasemalle ja Luhtisen palvelutalolle tapahtuu kahdesta liittymästä Ritopohjantieltä, joka on vielä hallinnolliselta luokaltaan yleistä tietä. Lisäksi alueelle on huoltoajoyhteys Närhentien kautta. Liikennöinti liikekeskuksen tontille on Raivaajantieltä kahdesta liittymästä. Ritopohjantiellä on kevyenliikenteen väylät molemmin puolin tietä ja tien ylitys tapahtuu välisaarekkeilla varustettujen suojateiden kautta. Myös yksi kevyen liikenteen alitustunneli on alueella. Ongelmia on aiheuttanut terveysaseman tontin poikki kulkeva kevyt liikenne, joka liikkuu alatasolle kaartavaa ajoneuvoliikenteen väylää pitkin. Kivirannantien ja Närhentien risteykseen tulevat jalankulkijat ja pyöräilijät oikaisevat terveysaseman pihan poiki Ritopohjantielle ja edelleen Palokan koulukeskuksen suuntaan. Se on suorin reitti ja siksi suosittu yhteys ja vaikea korvata muuta kautta. Tekninen huolto Alue on kunnallisteknisten verkostojen sekä kaukolämmön piirissä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Ritopohjantiellä on vilkas ajoneuvoliikenne n. 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, joka aiheuttaa melu ja pölyhaittoja erityisesti keväisin. Aamuyöstä tapahtuva liikerakennuksen tavaraliikenne ja huoltoajo on aiheuttanut häiritsevää melua Närhentien omakotialueella. Närhentien puoleiselle rajalle on siksi rakennettu korkea suoja-aita melu- ja näköesteeksi. Nuorisotilojen käyttäjät aiheuttavat myös läheiselle omakotialueen asukkaille toisinaan häiriötä.
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (8) Kuva: Näkymä Närhentien suunnasta Sosiaalinen ympäristö Alue on melko turvallinen sosiaaliselta ympäristöltään. Häiriötä aiheuttavat jonkin verran alueen ravintolan asiakkaat iltaisin ja viikonloppuisin sekä päihtyneet terveyskeskuksen asiakkaat. 2.1.4 Maanomistus Terveysaseman tontti on kaupungin omistuksessa. Osa alueesta on vuokrattu palvelukeskus Luhtiselle. Liikekeskus on kiinteistöosakeyhtiön omistuksessa. Ritopohjantien tiealue on valtion omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykse Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.6.2001. 13.11.2008 valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena.
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (9) Karttaote maakuntakaavasta. Yleiskaavat Alueella on voimassa Palokan oikeusvaikutteinen osayleiskaava (hyväksytty 20.5.2002). Karttaote Palokan osayleiskaavasta
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (10) Voimassa olevat asemakaavat Karttaote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa.
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (11) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty tilapalvelun hakemuksesta. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa 18.03.2010. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Tilapalvelu Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Vesi Vattenfall Kaukolämpö Oy Vattenfall Verkko Oy Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Tonttituotanto Ympäristötoimi 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 23.03.2010.
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (12) 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen tapahtuu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on mahdollistaa terveysaseman laajentaminen alueella ja jakaa tontti eri toimintojen mukaan kahdeksi eri tontiksi. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Ritopohjantie on suunnittelualueen kohdalla osittain yleistä tietä ja osittain kaavoittamatonta aluetta. Lisäksi liikennealuetta on otettu haltuun liikekeskuksen tontista ja terveyskeskuksen tontista, kun Ritopohjantien itäpuolelle on rakennettu kevyenliikenteen väylä. Ritopohjantietä ollaan muuttamassa kaduksi, jollakin aikavälillä ja siksi se on tarkoituksen mukaisinta asemakaavoittaa kaduksi ympäristön kaavoituksen yhteydessä. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle ei ole rakennettu asuntoja, eikä tontti sovellu oikein asuinrakentamiselle enää, joten asumismahdollisuuden poistamista harkitaan. Tontille on sen sijaan määräaikaisella rakennusluvalla sijoitettu julkisia palveluja, joten tämä seikka otetaan huomioon määräyksissä. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Valtionhallinnon tavoitteena on muuttaa Ritopohjantie yleisistä teistä kaduiksi ja selvittää hallinnollisen luokan muutos asemakaavoituksen yhteydessä. Maantie, joka asemakaavassa on osoitettu kaduksi, muuttuu kaduksi kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä (MRL 86a ). Maantien osoittaminen asemakaavassa kaduksi ei edellytä välitöntä kaduksi muuttamista, vaan maantie voi sijaita katualueella kunnes kunnalle syntyy maankäytön kehittymisen myötä kadunpitovelvollisuus ja kunta tekee kadunpitopäätöksen. Jos maantie on jo asemakaavan mukaisella katualueella ja se liittyy olemassa olevaan katuverkkoon, tulee kunnan muuttaa katualueella oleva maantie kohtuullisessa ajassa kadunpitopäätöksellä kaduksi (MRL 179 ). Lyhyet erilliset katualueella olevat maantieosuudet voidaan säilyttää tieverkon yhtenäisyyden vuoksi toistaiseksi maantienä. MRL 86a :n mukaan kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (13) huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon toteutuminen. Jos kaduksi muutettavalle maantielle ei ole samalla tarpeen tehdä parannustoimenpiteitä, ei tiesuunnitelmaa tai katusuunnitelmaa tarvita. Kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä maantie muuttuu kaduksi ja maantie lakkaa kadunpitopäätöksen tultua voimaan. Mikäli kaduksi muuttamisen yhteydessä tehdään maantien parannustoimenpiteitä voi menettelytapa riippua siitä, tehdäänkö parannustoimenpiteet ennen vai jälkeen asemakaavan voimaan tuloa. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan muutoksella on tarkoitus säilyttää alueen yhtenäinen ilme. Muut tavoitteet Tavoitteena on ratkaista kevyenliikenteen yhteys tontin läpi Kivirannantien ja Närhentien risteyksestä Ritopohjantielle. Liiketontilla ei ole enää tarkoituksen mukaista sallia asuntojen rakentamista. 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kevyenliikenteen yhteydestä terveysaseman tontin poikki on tutkittu erivaihtoehtoja ja samassa yhteydessä on mietitty tontin pysäköintijärjestelyjen uusimista. 3.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu (mikäli niitä on) 3.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta (mikäli niitä on) 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä xx.xx.-xx.xx.200x ja siitä on saatu x lausuntoa ja x mielipidettä. Lausunnot (ja kaavoittajan vastineet) Liitetään myöhemmin. Mielipiteet (ja kaavoittajan vastineet) Liitetään myöhemmin. 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (14) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Kaavan perusrakenne ei muutu nykyisestä, muuten kuin, että yksi tontti jaetaan kahdeksi. 4.1.1 Mitoitus Esitetään aluetta kuvaavat keskeiset mitoitustiedot perusteluineen - väestömäärän ja rakenteen kehitysarvio ja arvio asuntojen lukumäärästä - työpaikkojen määrän ja laadun kehitysarvio - asemakaavan seurantalomakkeen keskeinen tieto. Mitoitus voidaan kuvata sanallisesti tai taulukon avulla. 4.1.2 Palvelut Alueen palvelut pysyvät ennallaan. Terveysaseman laajennus lisää sairaalan vuodepaikkojen määrää n. yhden osaston verran. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Rakennusten väritys pidetään alueella yhteneväisenä. 4.3 ALUEVARAUKSET 4.3.1 Korttelialueet Yleisten rakennusten korttelialueet: Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) Terveysaseman käytetty rakennusoikeus on 10368 k-m2 laskettuna MRL:n mukaisesti, varsinaisesti uutta rakennettavaa kerrosalaa tulee terveysaseman laajennukseen n. 1500 k-m2. Tontin pinta-ala on 22349 m2 ja tehokkuusluku e=0,55 eli rakennusoikeutta on 12291 k-m2. Kerrosluku on III. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap/100 k-m2. Laajennus sijoittuu sen koillissiiven ja osittain terassin päälle. Piha-alueen järjestelyt pysyvät pääosin ennallaan. Maisemallisesti tärkeä puurivi terveysaseman tontilla liikerakennuksen tontin rajalla on merkitty kaavaan samoin tontin osat, joiden puusto on pyrittävä säilyttämään. Paikoitukselle ja huoltoliikenteelle on osoitettu alueet samoin kuin sisäiselle jalankululle ja yleiselle jalankululle- ja polkupyöräilylle varattu alue. Se on sijoitettu tontinluoteisrajan puurivin ja pysäköintialueen väliin turvallisuuden vuoksi istutuskaistalla erotettuna. Ajoneuvoliikenne tontille säilyy nykyisellään ja ajoyhteys uuden muodostettavan tontin kautta terveysaseman taakse on merkitty asemakaavaan. Rakentamista ohjaavat kaavamääräykset ohjaavat käyttämään samoja värejä ja materiaaleja kuin olemassa olevassakin rakennuksessa.
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (15) Kuva: Palokan terveysasema Ritopohjantieltä päin katsottuna Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa päiväkodin ja vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen (YSA-1.) Luhtisen palvelukeskukseen sijoittuu monipuolisia palveluja. Palvelukeskuksessa toimii lisäksi 2 vanhusten ryhmäkotia, palveluasuntoja, vanhusten päiväkeskus, lasten päiväkoti ja Passelin toimintakeskus (= kehitysvammaisten aikuisten työ- ja päivätoiminta). Tontin pinta-ala opn 11566 m2. Alueen rakennusoikeudesta on käytetty 4099 k-m2. Kaavan mukainen rakennusoikeus on tehokkuusluvulla e=0,40 4626 k-m2. Kerrosluku on IV. Pysäköintitilaa on rakennettava 1 ap/110k-m2 vähintään kuitenkin 1 ap/asunto ja 1 ap/läsnä oleva 2 työntekijä. Autopaikkoja on nyt 44, kokonaistarve on 42. Kuva: Luhtisen palvelukeskus Ritopohjantieltä katsottuna
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (16) Liike- ja toimistorakennusten korttelialue K-3 Korttelialueen määräystä on muutettu vastaamaan alueen rakentunutta tilannetta. Asumista alueella ei ole tarkoituksen mukaista enää mahdollistaa, koska oleskelu- ja leikkialuetta pihalta ei ole mahdollista osoittaa suojaisasta kohdasta. Korttelialueella on yksi tontti, jonka rajaan tulee tällä asemakaavan muutoksella pieni korjaus, koska kevyenliikenteen väylää on rakennettu tontille. Tontin pinta-ala on 5763 m2. Kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,45 eli rakennusoikeutta 2593 k-m2. Tehokkuuslukua on hiukan nostettu, koska tontin pinta-ala pienenee ja se ei enää riitä jo rakentuneelle tilanteelle. Rakennusoikeutta on käytetty 2511 k-m2 ja uuden tontin rakennusoikeus vanhalla tehokkuusluvulla on vain 2305 k- m2. Kerrosluku on II. Alueella toimii Keskimaan S-Market, jolla on käytössään huoneistoalaa 539 m2, tiloja on myös Palokan terveydenhuollon kuntayhtymällä ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä. Rakennuksessa on toimivat myös Palokan nuorisotilat. Pysäköintitilaa on rakennettava 1 ap/40 k-m2 eli 65 autopaikkaa, jos kaikki rakennusoikeus käytetään. 4.3.2 Muut alueet Liikenne- ja katualueet Kaavaan on otettu mukaan Ritopohjantie katuna, joka on muuttumassa hallinnolliselta luokaltaan kaduksi tulevaisuudessa. Ritopohjantien varteen on rakennettu kevyenliikenteen väylä, joka on viety osittain tonteille ja siksi katualuetta on hiukan laajennettu. Liittymäkieltoalueet on esitetty rakennetun tilanteen mukaisina. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Uusi rakentamisen liittyy olemassa olevaan rakennukseen ja muuhun rakennettuun ympäristöön saumattomasti. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Hanke on valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukainen. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteeseen hankkeella ei ole erityisiä vaikutuksia. Kaupunki-/taajamakuva Kaupunkikuvaan hankkeella ei ole suurta vaikutusta, koska terveysaseman laajennus nostaa yhden matalamman rakennuksen siiven samalle tasolle muiden rakennuksen osien kanssa. Asuminen Asuminen alueella säilyy ennallaan.
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (17) Palvelut Palvelut alueella paranevat hiukan, kun terveyskeskukseen tulee lisää tilaa. Työpaikat, elinkeinotoiminta Työpaikkojen määrä alueella kasvaa hiukan. Virkistys Ei ole vaikutusta. Liikenne Kevyen liikenteen turvallisuuteen on hankkeella positiivista vaikutusta, kun terveysaseman tontin vaaralliseksi koettu läpikulkuliikenne saa oman väylänsä. Paikoitusjärjestelyjen selkiinnyttäminen terveysaseman tontilla antaa mahdollisuuksia vähentää luvatonta paikoitusta alueella. Tekninen huolto Tekniseen huoltoon hankkeella ei ole erityistä vaikutusta. Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisen ympäristön kannalta hankkeella on positiivista vaikutusta, koska terveysaseman laajennus turvaa ja laajentaa terveyspalveluja alueella. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Vaikutukset maisemakuvaan ovat vähäiset. Luonnonolot Ei ole vaikutusta. 4.4.3 Muut vaikutukset Ilmastoon hankkeella ei ole vaikutusta, koska rakennukset ovat kaukolämmön piirissä ja alueelle on jo olemassa hyvät joukkoliikenne- ja kevyenliikenteen yhteydet. Kaupungin talouteen hankkeella on vaikutuksia. Vaikutukset kohdistuvat hankkeen toteutusvaiheeseen ja myöhemmin käyttökustannuksiin, jotka koostuvat tilojen ylläpitämisestä ja palkoista. 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Liikennemelu kantautuu alueelle, koska Ritopohjantiellä liikenne on n. 9-10 000 ajoneuvoa/vrk ja sen on arvioitu olevan n. 11000 vuonna 2020, jolloin melutaso terveysaseman seinälinjan kohdalla on n. 60 db ja yöllä n. 53 db. Melulle herkimmät toiminnot kuten päiväkodin leikki- ja oleskelualueet on sijoitettu tontin suojaisimpiin osiin. Kaavamääräyksiin on esitetty seinä- ja muita rakenteita koskeva vaatimus.
xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS xx.xx.2009 (18) Liikekeskuksen huoltopihan liikenne on haitannut varsinkin yöaikaan Närhentien omakotiasukkaiden rauhaa ja huoltopihan suojaksi on rakennettu korkea meluaita. Se on merkitty kaavaan melusuojarakenteena. 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ovat tavanomaisia 4.7 NIMISTÖ Ritopohjantien nimi säilyy ennallaan. Muita nimiä ei alueella ole. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Havainnekuva on liitetään myöhemmin. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Terveyskeskuksen laajennus on tarkoitus toteuttaa v. 2011. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutusta seurataan vuosittain.