PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 428 Kaupunginhallitus 27.06.2017 AIKA 27.06.2017 klo 16:00-18:09 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone Otava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 212 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 430 213 Pöytäkirjantarkastajien valinta 431 214 Kaupunginjohtajan katsaus 432 215 Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2019-2020 raamin jakaminen 433 toiminta-alueille sekä talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet 216 Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 alkaen 437 217 Kuntakohtainen oppilashuoltosuunnitelma 1.8.2017 alkaen 442 218 Perusopetuksen opetussuunnitelma: Muutos arviointiin 1.8.2017 alkaen 445 219 Selvitystyö kaupungin elinkeinoyhtiön perustamiseksi 452 220 Pudasjärven Me-toimisto -TYPO-hankkeen puskurilaina 455 221 Vuokra-alueen laajentaminen/ Kukka Minna, Liikanen Mauri 457 222 Pudasjärven kaupungin päihdeohjelma 459 223 Kokoustarjoilu 460 224 Toimielinten jäsenten vaali 2017-2021/Käräjäoikeuden lautamies ja 461 kiinteistötoimitusten uskottu mies 225 Luottamustoimet/toimielinten täydentäminen, Hinkula Arto 466 226 Kaupungin edustus vuoden 2017 kutsunnoissa 467 227 Valiokuntien ajankohtaiskatsaukset 468 228 Lautakuntien/viranhaltijain päätösten ottaminen kaupunginhallituksen 469 käsiteltäväksi 229 Kuntayhtymä- ja konsernikatsaus 471 230 Tiedoksi saatettavat asiat 472 Kh:n puheenjohtaja Anni-Inkeri Törmänen Kaupunginjohtaja Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 429 Kaupunginhallitus Aika 27.06.2017 klo 16:00-18:09 Paikka Kaupungintalo, kokoushuone Otava OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törmänen Anni-Inkeri 16:00-18:09 Puheenjohtaja Riekki Vesa 16:00-18:09 1. varapj. Ikonen Eija 16:00-18:09 2. varapj. Ekdahl Aune 16:00-18:09 Jäsen Kouva Jorma 16:00-18:09 Jäsen Lantto Marja 16:00-18:09 Jäsen Ronkainen Onerva 16:00-18:09 Jäsen Talala Reijo 16:00-17:56 Jäsen Tihinen Paavo 16:00-18:09 Jäsen Kälkäjä Mari 16:00-18:09 Valtuuston pj. Oinas-Panuma Eero 16:00-18:09 Valt. 1. varapj. Tykkyläinen Kari 16:00-18:09 Valt. 2. varapj. Veivo Sointu 16:00-18:09 Valt. 3. varapj. Timonen Tomi 16:00-18:09 Kaupunginjohtaja Timonen-Nissi Pekka 16:00-18:09 Pöytäkirjanpitäjä POISSA Turpeinen Seija Hallintojohtaja ALLEKIRJOITUKSET Anni-Inkeri Törmänen Vesa Riekki Pekka Timonen-Nissi Puheenjohtaja Puheenjohtaja 220 Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 212-230 PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aune Ekdahl Jorma Kouva on tarkastanut pöytäkirjan on tarkastanut pöytäkirjan sähköisesti 29.6.2017 sähköisesti 29.6.2017 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ kaupunginvirastossa keskustoimistossa 30.6.2017 klo 9.00-11.00 Tomi Timonen, kaupunginjohtaja

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 430 Kaupunginhallitus 212 27.06.2017 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KH 27.06.2017 212 Kaupunginjohtajan esitys: Päätös: Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 431 Kaupunginhallitus 213 27.06.2017 Pöytäkirjantarkastajien valinta KH 27.06.2017 213 Kaupunginjohtajan esitys: Päätös: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Aune Ekdahl ja Jorma Kouva.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 432 Kaupunginhallitus 214 27.06.2017 Kaupunginjohtajan katsaus KH 27.06.2017 214 Kuultiin kaupunginjohtajan katsaus ajankohtaisista asioista: - Kaupunginhallituksen kokous 22.8.2017 siirtyy pidettäväksi 29.8.2017 - Valtuuston kokous 21.9.2017 siirtyy pidettäväksi 7.9.2017 - Kairan Kuitu Oy:n ja Pudasjärven Kyläverkko Oy:n yhtiökokousedustajat yhtiökokouksissa. - Kaupunginjohtajan kesäloma

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 433 Kaupunginhallitus 215 27.06.2017 Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2019-2020 raamin jakaminen toiminta-alueille sekä talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet 1373/02.05/2017 KH 27.06.2017 215 Valtuustoseminaarissa 15.6.2017 aloitettiin talousarvion valmistelu ja käsiteltiin talousarvion 2018 linjauksia. Talousarvion käsittelyn aikataulu: 15.6. valtuustoseminaari, talousarvio 2018 linjaukset 27.6. päätös raamista ja raamin jakamisesta toiminta-alueille sekä laatimisohjeet, kaupunginhallitus 10.10. talousarvion valmistelun tilannekatsaus, kaupunginhallitus 21.11. talousarvion käsittely, kaupunginhallitus 14.12. talousarvion hyväksyntä, valtuusto Talousarvion raamin lähtökohtana on arvio tulorahoituksen kehittymisestä, kuluvan vuoden talousarvio ja arvioitu toteuma sekä strategiset linjaukset ja toiminnalliset tavoitteet. Yleinen taloustilanne Valtiovarainministeriön 28.4.2017 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia. Yritysten ja kuluttajien luottamuksen paraneminen nostaa bruttokansantuotteen kasvuarviota. Yritysten ja kuluttajien luottamuksen kohoaminen vauhdittaa tämän vuoden talouskasvua. Kasvu on viime vuotta laaja-alaisempaa ja myös viennin kasvu on piristynyt. Vuosina 2018 ja 2019 BKT:n kasvu hidastuu prosentin tuntumaan, mikä on lähellä pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Vuonna 2017 kasvua aikaansaa etupäässä laaja-alainen yksityisten investointien lisääntyminen ja vahvaan luottamukseen perustuva yksityisen kulutuksen kasvu. Yksityisten investointien kasvu nojaa yritysten laajennus- ja korvausinvestointeihin sekä kotitalouksien asunnonostoaikeisiin. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee vahvan luottamuksen ohella työllisyystilanteen paraneminen. Kasvava maailmanlaajuinen vientikysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn koheneminen parantavat viennin kasvuedellytyksiä.vuonna 2018 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, koska verotuksen kiristyminen ja inflaation nopeutuminen alentavat palkansaajien ostovoimaa. Julkinen kulutus supistuu yhä tämän vuoden tavoin, osin kilpailukykysopimuksen ja osin julkisen talouden sopeutustoimien vuoksi. Suomen talous voi kasvaa ennustettua nopeammin, jos alkuvuoden suotuisat kuukausitiedot viennistä, tuotannosta ja luottamuksesta Suomessa osoittautuvat kestäviksi. BKT:n kasvu riittää ylläpitämään työllisyyden paranemista ja työttömien määrä laskee hitaasti. Työvoimakustannukset alenevat kilpailukykysopimuksen seurauksena. Työllisyyden ennustetaan paranevan 0,5 prosenttia vuodessa ja työllisyysasteen nousevan 70 prosenttiin vuonna 2019.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 434 Kaupunginhallitus 215 27.06.2017 Julkisen talouden alijäämä pienenee lähivuosina vähitellen. Talouskasvu ja hallituksen toimet kohentavat julkista taloutta, mutta ne eivät riitä poistamaan alijäämää. Näköpiirissä oleva talouskasvu ei tuota tarpeeksi tuloja julkisten menojen rahoittamiseen. Valtio on julkisen talouden sektoreista eniten alijäämäinen. Valtiovarainministeriön ennusteessa on huomioitu maakuntauudistuksen vaikutukset julkisen talouden rakenteeseen. Uudistuksen seurauksena paikallishallinnon tulot ja menot lähes puolittuvat vuonna 2019. Sote- ja maakuntauudistuksella tavoitellaan noin 3 mrd. euron säästöjä pitkällä aikavälillä. Sote- ja maakuntauudistus pienentää kuntatalouden menopaineita vuodesta 2019 alkaen. Kuntien maksutulokorotusten on arvioitu lisäävän kuntatalouden maksutuloja, mutta samaan aikaan varhaiskasvatuksen maksujen kevennykset alentavat maksutuloarvioita. Varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta johtuva maksutuottojen lasku ja oletettu tuotantokustannusten kasvu kompensoidaan kunnille valtionosuuksien, yhteisöveron ja kiinteistöveron kautta vuodesta 2018 alkaen. Kuntaliiton kokonaistaloudellisten ennusteiden mukaan (Lähde: Tilastokeskus ja VM:n 28.4.2017 ennuste) kuntien kustannusten muutos on vuonna 2017-1,7 %, vuonna 2018 ja 2019 0,7 % ja vuonna 2020 3,1 %. Valtionosuusindeksin muutos on ollut vuodesta 2016 lähtien 0 % ja tulisi säilymään samalla tasolla vuoteen 2019 saakka. Vuonna 2020 indeksi olisi 2,1 %. Palkkasumman muutokseksi ennustetaan tälle vuodelle 0,9 %:n kasvua, vuodelle 2018 1,7 %:n, vuodelle 2019 2,0 %:n ja vuodelle 2020 2,6 %:n kasvua. Työttömyysaste oli vuonna 2016 8,8 %, tälle vuodelle ennustetaan 8,5 % ja seuraaville vuosille hidasta laskua siten, että vuonna 2021 se olisi 7,4 %. Kaupungin talouden liikkumavara Pudasjärven kaupungilla ei ole kovin suurta talouden liikkumavaraa. Viime vuoden tilikauden tulos oli pitkästä aikaa negatiivinen. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä muutettu talousarvio alittui n. 1,6 milj. euroa. Alitus johtui pääosin n. 2,2 milj. euron pakollisen varauksen purkamisesta, joka sitten hyödynnettiin ylimääräisiin kiinteistöjen alaskirjauksiin. Tämän johdosta tilikauden tulos muodostui -1,4 milj. euroa negatiiviseksi ja tilikauden alijäämäksi muodostui -1,2 milj. euroa. Vuonna 2016 nettoinvestoinnit toteutuivat n. 5,3 milj. euron suuruisena. Tälle vuodelle on varauduttu n. 4,0 mil. euron investointeihin ja tuleville vuosille on saman suuruisia tarpeita. Kaupungin lainakanta oli vuoden 2016 tilinpäätöksessä 2842 /asukas.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 435 Kaupunginhallitus 215 27.06.2017 Valtuustoseminaarissa 15.6.2017 käsiteltiin talousarvion 2018 ja suunnitelmavuosien 2019-2020 linjauksia. Kaupungille on hyväksytty uusi kasvustrategia vuosille 2017-2027. Tarkoitus on lisätä kasvua, työpaikkoja ja väestömäärää ja sitä kautta myös verotuloja. Tulorahoitus (verotulot+valtionosuus) näyttää heikkenevän jo talousarviovuodelle 2018. Ennen kaikkea valtionosuuden merkittävä heikkeneminen vaikuttaa kaupungin talouden liikkumavaraan. Tämän hetkisen ennusteen mukaan valtionosuus heikkenisi jopa -3,5 %, n. -1,3 milj. euroa. Valtionosuuden kehityksestä saadaan syksyllä tarkempia ennusteita. Tulorahoituksen heikkeneminen edellyttää tarkkaa talouden seurantaa ja menokasvua hillitsevää kehitystä. Raami täytyy sopeuttaa tulorahoituksen heikkenemiseen ja raamin suunnittelu täytyy aloittaa ns. nollakasvun mukaisena. Talousarvion valmisteluvuosille 2018-2020 sisältyy vielä paljon epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat oleellisesti tulo- ja menolajien arviointiin.vuoden 2019 osalta epävarmuutta aiheuttaa myös suunnitteilla oleva sote- ja maakuntauudistus, jonka toteutumisesta ei ole vielä täyttä varmuutta. Toteutuessaan se karkeasti puolittaa kuntien käyttötalouden vuonna 2019. Kunnallisverokertymä supistuu alle puoleen nykyisestä vuonna 2019, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan mutta kiinteistöveroon muutos ei vaikuta. Kuntien valtionaputulojen suhteellinen merkitys pienenee, kun valtionapuja siirretään niitä vastaavien tehtävien mukana maakunnille. Syksyllä saadaan täsmennystä suunnitteluvuosien 2019-2020 talouslukujen arviointiin. Lopullinen koko kaupungin talousarvioraami tuodaan päätettäväksi syksyllä, jolloin on tarkemmin selvillä tulorahoituksen kertyminen, sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen sekä muut talouden tilanteeseen vaikuttavat tekijät. Toiminta-alueille laskettu raami on valmisteltu ns. nollakasvun mukaisena. Suunnitelmavuosien raamin laskennassa on ennakoitu tulevan sote- ja maakuntauudistuksen muutokset. Asian on valmistellut hallintojohtaja Seija Turpeinen, puh. 0400 949 620. Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus päättää: 1) hyväksyä talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2019-2020 raamin ja raamin jakamisen toiminta-alueille liitteen 1/27.6.2017 mukaisesti; 2) hyväksyä talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeen liitteen 2/27.6.2017 mukaisesti; 3) toiminta-alueiden toimintakateraameja voidaan tarkentaa valtuuston päättäessä koko kaupungin lopullisesta talousarviosta; sekä 4) toiminta-alueiden tulee toimittaa vuoden 2018 talousarvioesityksensä ja 2019-2020 taloussuunnitelmaesityksensä kaupunginhallitukselle 8.9.2017

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 436 Kaupunginhallitus 215 27.06.2017 mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 437 Kaupunginhallitus 216 27.06.2017 Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 alkaen 1357/06.15/2017 KH 27.06.2017 216 Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja henkilöstön, huoltajien ja lasten osallistaminen Suunnitelman laatimisesta on vastannut erityislastentarhanopettaja Riitta Jaakola. Pudasjärven paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma on liitteenä n:o 3. Hyvinvointivaliokunta käsitteli varhaiskasvatuksen laatimista 20.4.2017 2 kokouksessaan. Varhaiskasvatussuunnitelmatyöskentely Pudasjärvellä aloitettiin arvoperustan luomisella, johon osallistettiin huoltajia heille lähetetyn kyselyn avulla. Vastauksia saatiin 45 perheeltä, eli vastausprosentti oli noin 50%. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstölle lähetettiin kysely (vastauksia 31). Kyselyissä pyydettiin valitsemaan vastaajan mielestä tärkeimpiä arvoja. Arvoperustaa varten haastateltiin myös 51 lasta perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa sekä päiväkotihoidossa. Lasten mielestä tärkeitä ja mukavia asioita ovat mm. leikki, nukkuminen, ulkona oleminen, kaverit, syöminen, lelupäivä, pelit, askartelu ja lukeminen. Paikallisesti tärkeiksi arvoiksi valikoituivat turvallisuus, leikki, luottamus, tasa-arvo, rohkaisu ja kannustus, rakkaus ja välittäminen sekä hyvät tavat. Paikalliset arvot tukevat valtakunnallisia arvoja, joita ovat lapsuuden itseisarvo, ihmisenä kasvaminen, lapsen oikeudet, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus, terveellinen ja kestävä elämäntapa sekä perheiden monimuotoisuus. Varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistui helmikuussa 2017 koulutukseen, jossa opiskeltiin varhaiskasvatuksen perusteita. Kaikki työntekijät osallistuivat lisäksi suunnitelmaan laatimiseen omassa ryhmässään. Ryhmille jaettiin suunnitelmasta osioita, joita ryhmät työstävät. Työskentelyvaihe ajoittui helmi-huhtikuulle. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman linkittyminen Pudasjärven kuntastrategiaan 2017-2027 Pudasjärven kaupungin kuntasuunnitelman arvopohjassa näkyvät rakastettavuus, kannustavuus, luonnonmukaisuus, uudistusmielisyys sekä ennustettavuus. Varhaiskasvatussuunnitelman arvot ovat yhdensuuntaiset näiden arvojen kanssa. Esimerkkeinä voidaan mainita lapsen rohkaiseminen keksimään, tekemään ja yrittämään itse kehitystasolleen sopivia asioita ja henkilökunta välittää omalla toiminnallaan ja sanoillaan viestin olet riittävä juuri sellaisena kuin olet.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 438 Kaupunginhallitus 216 27.06.2017 Varhaiskasvatussuunnitelmaan lisättiin kuntastrategian ajatus Kyllä se hyövää kotiseutuhengen voimistamisesta paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman arvoperustaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain perusteella opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaa erityisesti varhaiskasvatuslaki, jossa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen tavoitteista. Opetushallitus on määrännyt 18.10.2016 varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee ottaa perusteiden mukaiset paikalliset suunnitelmat käyttöön 1.8.2017 alkaen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys. Perusteasiakirja sisältää määräysten lisäksi kokonaisuuden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Jokaisen luvun päätteeksi on koottu paikallisesti päätettäviä asioita, jotka ohjaavat paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista ja varhaiskasvatuksen toteuttamista. Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee varhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekä varhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikalliset suunnitelmat voivat tarkentaa valtakunnallisia perusteita, mutta ne eivät voi sulkea pois mitään lain, asetuksen tai varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämää tavoitetta tai sisältöä. Varhaiskasvatussuunnitelmakokonaisuus on kolmitasoinen. Se koostuu valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 439 Kaupunginhallitus 216 27.06.2017 perusteista, paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmista. Varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstölle, huoltajille sekä lapsille annetaan mahdollisuus osallistua paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa voidaan hyödyntää varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tekstiä. Paikallista suunnitelmaa laadittaessa (Kpl 1) varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää ja kuvaa varhaiskasvatussuunnitelmassa: - millä kielillä varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään - laaditaanko paikallinen suunnitelma kokonaan tai osittain järjestäjä-, yksikkö-, ryhmä-, toimintamuotokohtaisena tai alueellisina suunnitelmina - millaista varhaiskasvatussuunnitelman rakennetta, asioiden käsittelyjärjestystä ja julkaisutapaa käytetään - miten varhaiskasvatuksen henkilöstö, lapset ja huoltajat osallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen - miten yhteistyö esiopetuksen, perusopetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoiden sekä muiden tarvittavien yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan - miten paikalliset erityispiirteet, varhaiskasvatuksen erilaiset järjestämisen tavat, kehittämisen tavoitteet sekä lapsia koskevat muut paikalliset suunnitelmat otetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa huomioon - miten varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan, miten sen toteutumista arvioidaan ja miten sitä kehitetään - lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenteen, sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt. Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja yleisiin tavoitteisiin liittyen (Kpl 2) paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan: - varhaiskasvatuksen järjestäminen - millaista on yhteistyö eri toimintamuotojen kesken - siirtymäkäytännöt osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua - varhaiskasvatuksen arvoperusta ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat - oppimiskäsitys ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat - pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat - laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niihin mahdollisesti liittyvät paikalliset painotukset sekä ne toimenpiteet, joiden avulla tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään - se, miten luvussa 2 kuvatut varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet toteutuvat eri toimintamuodoissa.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 440 Kaupunginhallitus 216 27.06.2017 Toimintakulttuurin kehittämiseen ja sitä ohjaaviin periaatteisiin liittyen (Kpl 3) paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan: - varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt - varhaiskasvatuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät käytännöt - huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja käytännöt - monialaisen yhteistyön tavoitteet, rakenteet ja toimintatavat - eri yhteistyömuotojen arvioinnin käytännöt. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyen (Kpl 4) paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan ja tarkennetaan: - arvioinnin käytännöt - varhaiskasvatuksen pedagogisen dokumentoinnin periaatteita ja käytäntöjä - monipuolisten työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavia periaatteita - käytäntöjä, jotka tukevat lasten leikkiä - oppimisen alueiden tavoitteita ja sisältöjä - lasten mielenkiinnon kohteiden ja osallisuuden huomioon ottamisen tapoja pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa - eri kieli- ja kulttuuriryhmien varhaiskasvatuksen toteuttamista - kaksikielisen varhaiskasvatuksen toteuttamista - vieras- ja monikielisten lasten suomen/ruotsin kielen oppimisen tukemista - perheen kielivalintoihin ja äidinkielen tukemiseen liittyvää yhteistyötä ja käytäntöjä. Lapsen kehityksen ja oppimisen tukeen liittyen (Kpl 5) paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan: - kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä ohjaavat paikalliset periaatteet ja käytännöt - apsen tuen tarpeen arviointiin liittyvät käytännöt - tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa: pedagogiset, rakenteelliset ja hyvinvointia tukevat järjestelyt - lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne ja sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt tuen aikana - lasten ja huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön käytännöt tuen aikana - monialainen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa - toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt varhaiskasvatuksen aikana ja siirryttäessä esiopetukseen Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuvaan varhaiskasvatukseen liittyen (Kpl 6) paikallisessa varhaiskasvatuksessa päätetään ja kuvataan: - mitkä ovat vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen liittyvät varhaiskasvatuksen arvoperustaa,

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 441 Kaupunginhallitus 216 27.06.2017 pedagogisia periaatteita ja ratkaisuja täydentävät näkökulmat - miten nämä näkökulmat tulevat esille varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, työtavoissa ja pedagogisessa toiminnassa. Toiminnan arviointiin ja kehittämiseen varhaiskasvatuksessa liittyen (Kpl 7) paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan: - varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa - lapsilta, huoltajilta ja muilta yhteistyötahoilta saatua palautetta kerätään ja hyödynnetään laadun ylläpitämisessä ja parantamisessa - arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan. Kaupunginjohtajan esitys: Pudasjärven kaupungin hallintosääntö (1.6.2017, 24 kohta 11) määrää, että kaupunginhallitus päättää opetussuunnitelmien hyväksymisestä esi-, perus- ja lukio-opetuksen osalta. Varhaiskasvatussuunnitelma on näihin rinnastettava suunnitelma. Asian on valmistellut erityislastentarhanopettaja Riitta Jaakola p. 050 432 3824. Kaupunginhallitus päättää, että Pudasjärven paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017 alkaen liitteen n:o 3 mukaisesti. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 442 Kaupunginhallitus 217 27.06.2017 Kuntakohtainen oppilashuoltosuunnitelma 1.8.2017 alkaen 1359/07.05/2017 KH 27.06.2017 217 Pudasjärven kaupungin kuntakohtainen oppilashuoltosuunnitelma Kuntakohtainen oppilashuoltosuunnitelma kokoaa yhteen Pudasjärven esi- ja perusopetuksen oppilashuoltoa sekä kolmiportaista tukea koskevia toimintamalleja. Suunnitelmassa on koulukohtaisiin oppilashuoltosuunnitelmiin yhteisiä linjauksia, joita koulut voivat omissa suunnitelmissaan tarvittaessa tarkentaa. Erityisopetuksen koordinaattori huolehtii yhdessä oppilashuollon ohjausryhmän kanssa suunnitelman vuosittaisesta päivityksestä. Suunnitelma on laadittu moniammatillisesti lukuvuonna 2016-2017. Suunnitelman laadinnassa ovat olleet mukana terveydenhoitaja Irja Luokkanen, kuraattori Jonna Puhakka, psykologi Jenni Matinlauri, luokanopettaja Annika Mattinen, rehtori Matti Ahola, erityislastentarhanopettaja Riitta Jaakola ja erityisopettaja/ erityisopetuksen koordinaattori Sari Poropudas. Lisäksi asiantuntijoina ovat olleet erityisopettaja Liisa Kytölä, JOPO-opettaja Sami Myllymäki ja Liikunnan lehtori Jari Outila. Pudasjärven kaupungin kuntakohtainen oppilashuoltosuunnitelma on liitteessä n:o 4. Pudasjärvellä koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman pohja on yhteinen esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla. Oppilashuoltosuunnitelmassa on kaikille yhteinen osuus, jota koulut täydentävät yksikkökohtaisilla osuuksilla. Koulukohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat hyväksytään osana koulujen työsuunnitelmaa vuosittain. Oppilashuollon ja opiskeluhuollon määritelmä Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto, että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään. (Oppilashuoltolaki 1287/2013 3 ). Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 443 Kaupunginhallitus 217 27.06.2017 sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. (Oppilashuoltolaki 1287/2013 3 ). Oppilashuoltoa ohjaavat säännökset Oppilashuollon perustana on oppilashuoltolaki (1287/2013). Lain tavoitteena on turvata oppilaiden tarvitsemien oppilashuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Laki kokoaa hajallaan lainsäädännössä olleet säännökset oppilashuollon jatkumoksi niin, että laki koskee niin esi- ja perusopetuksen kuin lukion ja ammatillisen koulutuksen oppilaita ja opiskelijoita. Opetussuunnitelma puolestaan antaa tarkempia ohjeita oppilashuoltosuunnitelman laatimiseen. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään, että oppilashuolto sisältää kolme oppilashuoltosuunnitelmaa, joita ovat oppilashuollon osuus nuorten hyvinvointisuunnitelmaan (Pudasjärvellä hyvinvointikertomus), kaupungin oppilashuoltosuunnitelman sekä koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman. Oppilashuoltosuunnitelman sisältö Opetussuunnitelman perusteissa määritellään oppilashuoltosuunnitelman sisältö. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. Pudasjärven kaupungin hallintosääntö (1.6.2017, 24 kohta 11) määrää, että kaupunginhallitus päättää opetussuunnitelmien hyväksymisestä esi-, perus- ja lukio-opetuksen osalta. Kuntakohtainen oppilashuoltosuunnitelma on opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma. Asian on valmistellut erityisopetuksen koordinaattori Sari Poropudas p. 040 826 6464

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 444 Kaupunginhallitus 217 27.06.2017 Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus päättää, että Pudasjärven kaupungin kuntakohtainen oppilashuoltosuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017 liitteen n:o 4 mukaisesti. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 445 Kaupunginhallitus 148 10.05.2016 Kaupunginhallitus 218 27.06.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma: Muutos arviointiin 1.8.2017 alkaen 1345/07.05/2017 KH 10.05.2016 148 Perusopetuksen opetussuunnitelman hyväksyminen Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012). Asetuksen tarkoituksena oli määritellä tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Annettu asetus toimi käynnistäjänä myös aiempien vuodelta 2004 voimassa olleiden opetussuunnitelmien uusimiselle. Opetushallitus hyväksyi 22.12.2014 perusopetukselle valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Perusteiden mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat aloitettiin työstämään vuoden 2015 keväällä. Opetussuunnitelmat ovat valmistuneet kevään 2016 aikana, ja ne on Opetushallituksen määräyksen mukaisesti otettava käyttöön luokka-asteiden 1-6 osalta viimeistään 1.8.2016, ja luokka-asteiden 7-9 osalta 1.8.2017 alkaen siten, että yhdeksännet luokat etenevät uuden opetussuunnitelman mukaan 1.8.2019. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on perusopetuslain mukainen Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikallinen perusopetuksen opetussuunnitelma laaditaan ja perusopetus toteutetaan. Kyseisten perusteiden laatimista ohjaavat erityisesti perusopetuslaki ja -asetus sekä perusopetuksen tavoitteita määrittävä valtioneuvoston asetus (422/2012). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tehtäväksi on määritelty laadukkaan ja yhtenäisen perusopetuksen toteutumisen edistäminen koko maassa. Perusteet on päätös perusopetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, huoltajien ja opetushenkilöstön yhteistyöstä sekä oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista. Valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta opetuksen järjestäjän tehtävänä on laatia paikallinen perusopetuksen opetussuunnitelma. Perusteet sisältävät myös velvoitteen opetussuunnitelman jatkuvaan kehittämiseen. Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyön, oppilashuollon, huoltajien ja perusopetuksen yhteistyön sekä perusopetuksen muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta kansallisten perusteiden pohjalta. Perusopetuksen opetussuunnitelma määrittelee, ohjaa ja tukee

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 446 Kaupunginhallitus 148 10.05.2016 Kaupunginhallitus 218 27.06.2017 opetuksen järjestämistä kaikissa peruskouluissa. Suunnitelmassa huomioidaan paikalliset erityispiirteet, oppilaiden tarpeet sekä opetusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee laatia ko. suunnitelmaan perustuva suunnitelma (lukuvuosisuunnitelma), jossa tarkennetaan sitä, miten paikallista opetussuunnitelmaa kussakin koulussa lukuvuoden aikana toteutetaan. Paikallinen opetussuunnitelma oheismateriaaleineen on sekä strateginen että pedagoginen työkalu, joka linjaa perusopetuksen arkea ja kouluissa ja ryhmissä tehtävää työtä. Perusopetuksen opetussuunnitelma liittää perusopetuksen muuhun paikalliseen toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Paikallisen perusopetuksen opetussuunnitelman laadinnassa on ollut mahdollista edetä useammalla tavalla. Se on voitu laatia kaikille opetuksen järjestäjän kouluille erikseen, opetuksen järjestäjää kohden yhteisenä, tai yhteisenä useampia opetuksen järjestäjiä kohden. Paikallisessa opetussuunnitelmassa on kuitenkin otettava huomioon paikalliset erityispiirteet laadintatavasta riippumatta. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan paikallisesta näkökulmasta erityisesti: - perusopetuksen järjestäminen ja sitä ohjaavat velvoitteet - perusopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua - perusopetuksen arvoperusta ja sitä mahdollisesti täydentävät näkökulmat - oppimiskäsitys ja sitä mahdollisesti täydentävät näkökulmat - laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niihin mahdollisesti liittyvät painotukset sekä ne toimenpiteet, joiden avulla tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään Opetuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelman laatimiseen liittyvistä ratkaisuista ja toimintatavoista: - miten henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen ja miten otetaan huomioon eri tilanteissa olevien huoltajien osallistumismahdollisuudet - miten opetussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetusta seuraavaa koulutusvaihetta edustavien oppilaitosten kanssa järjestetään - mitkä muut tahot ovat mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ja miten yhteistyö järjestetään - miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet, arviointien ja kehittämisen tavoitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan opetussuunnitelman valmistelussa huomioon Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat: - miten huolehditaan oppilashuoltoa ja kodin ja koulun

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 447 Kaupunginhallitus 148 10.05.2016 Kaupunginhallitus 218 27.06.2017 yhteistyötä käsittelevien osuuksien laatimisesta yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa - miten opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja miten opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään - mitkä ovat ne paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat, jotka täydentävät ja toteuttavat opetussuunnitelmaa Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut: - miten edistetään perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä - järjestetäänkö opetus tai osa siitä yhdysluokkaopetuksena - järjestetäänkö opetus tai osa siitä vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä, oppilaiden omiin opinto-ohjelmiin perustuvana opiskeluna - järjestetäänkö opetus pääosin ainejakoisena vai kokonaan tai osin eheytettynä; mitkä ovat mahdollisen eheytetyn opetuksen järjestämisen pääpiirteet - miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijako) - mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma, miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloitetaan - mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus sijoittuu Arvoperusta ja oppimiskäsitys sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon ja niitä syvennetään perusopetuksen toimintakulttuuria, opetuksen toteuttamista, kasvun ja oppimisen tukea ja oppilashuoltoa käsittelevissä osissa opetussuunnitelmaa. Pudasjärven kaupungissa perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu kuntakohtaisena. Paikallista opetussuunnitelmaa luetaan aina rinnakkain valtakunnallisen opetussuunnitelman kanssa. Näin ollen paikallisissa osioissa ei toisteta asioita, jotka on jo avattu valtakunnallisessa osiossa. Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelma säilytetään sähköisessä muodossa peda.net alustalla. petussuunnitelmaa noudatetaan samankaltaisin painotuksin kaikissa kouluissa. Paikalliset painotukset on valittu ja laadittu osana OPS-prosessia ja OSAAVA Pudasjärvi hanketta. Opetussuunnitelmaprosessin etenemistä on tuettu mm. edellä mainitun hankkeen puitteissa järjestetyillä koulutuksilla, sekä Kohti Hirsikampusta koulutustilaisuuksilla, jotka ovat olleet avoimia kaupungin kaikille opettajille. Jatkossa opetussuunnitelmien käyttöönottoa tuetaan toimintakulttuurin muutoskoulutuksilla, joita toteutetaan vuoden 2016 aikana, sekä tarvittaessa vuoden 2017 puolella.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 448 Kaupunginhallitus 148 10.05.2016 Kaupunginhallitus 218 27.06.2017 Opetussuunnitelmien laadinnassa on kuultu kaikkia valiokuntia. Oppilaita, vanhempia ja vanhempainyhdistystä osallistettiin opetussuunnitelman laadintaan 3 eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa oppilaat ja vanhemmat antoivat oman näkemyksensä arvoista, jotka toimivat koko opetussuunnitelman pohjana. Osallistamisen keinoina olivat kyselyt sekä vanhemmille suunnattu keskustelutilaisuus. Toisessa vaiheessa oppilaat ja vanhemmat saivat vaikuttaa arviointien toteutukseen. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2016 ja vastauksia saatiin yhteensä 96 kappaletta. Viimeisessä vaiheessa opetussuunnitelma laitettiin kaupungin nettisivuille kommentoitavaksi ja tästä tiedotettiin niin Wilmassa kuin kaupungin sosiaalisessa mediassa. Pudasjärven kaupungin hallintosääntö (13.12.2012, 5 kohta 11) määrää, että kaupunginhallitus päättää opetussuunnitelmien hyväksymisestä esi-, perus- ja lukio-opetuksen osalta. Asian on valmistellut opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa, puh. 050 400 4799. Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus hyväksyy Pudasjärven kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman otettavaksi käyttöön luokkien 1-6 osalta 1.8.2016, ja luokkien 7-9 osalta 1.8.2017 alkaen liitteen n:o 2/10.5.2016 mukaisena, joka säilytetään pöytäkirjasta erillään. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. KH 27.06.2017 218 Kaupungihallitus hyväksyi perusopetuksen opetussuunnitelman 10.5.2016 148 kokouksessaan. Alakoulujen osalta opetussuunnitelman mukainen opetus aloitettiin elokuussa 2016. Opetussuunnitelman tulee olla ajantasainen ja säännöllisesti päivitettävä asiakirja. Kaupunginhallitus hyväksyy muutokset vuosittain (Hallintosääntö 1.6.2017 24 kohta 11). Opetussuunnitelman kappaleessa 6 määritellään perusopetuksen arviointia. Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa. Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 449 Kaupunginhallitus 148 10.05.2016 Kaupunginhallitus 218 27.06.2017 oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Rakentava ja kannustava arviointi Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana. Arviointiyhteistyö huoltajien kanssa Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää. Arviointi ja opetuksen kehittäminen Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se luo perustaa opetuksen eriyttämiselle ja auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opetuksen järjestäjä seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä. Paikallinen tarkennus opetussuunnitelmaan Pudasjärven kaupungin paikallisen tarkennuksen osalta liittyen arviointiin kuultiin kuntalaisia ja opettajia webropol-kyselyjen avulla talvella 2016. Kyselyssä selvitettiin miltä vuosiluokalta alkaen numeroarvioinnin tulisi vastaajien mielestä alkaa.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 450 Kaupunginhallitus 148 10.05.2016 Kaupunginhallitus 218 27.06.2017 Kuntalaisten vastaukset (95kpl): Numeroarvioinnin aloitus Vastaus% 3. luokka 37% 4. luokka 26% 5. luokka 28% 6. luokka 8% Opettajien vastaukset (40kpl): Numeroarvioinnin aloitus Tietoaineet vastaus% Taitoaineet vastaus% 4. luokka 52% 34% 5. luokka 40% 29% 6. luokka 8% 37% Keväällä 2016 vastausten perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa numeroarviointi aloitetaan 4. vuosiluokalta. Vuosiluokilla 1. 3. toteutetaan arviointikeskustelu sekä sanallinen arviointi. Voimassaolevan opetussuunnitelman arviointi: LUOKKA-ASTE SYYSLUKUKAUSI KEVÄTLUKUKAUSI 1. Arviointikeskustelu Sanallinen arviointi 2. Arviointikeskustelu Sanallinen arviointi 3. Arviointikeskustelu Sanallinen arviointi 4. Numeroarviointi ja itsearviointi Numeroarviointi ja itsearviointi 5. Numeroarviointi ja itsearviointi Numeroarviointi ja itsearviointi 6. Numeroarviointi ja Numeroarviointi ja itsearviointi 7. Jaksotodistukset, numeroarviointi, itsearviointi 8. Jaksotodistukset, numeroarviointi, itsearviointi 9. Jaksotodistukset, numeroarviointi, itsearviointi itsearviointi Jaksotodistukset, numeroarviointi, itsearviointi Jaksotodistukset, numeroarviointi, itsearviointi Jaksotodistukset, numeroarviointi, itsearviointi Opettajista koottu arvioinnin kehittämistyöryhmä kehitti arviointia lukuvuoden 2016-2017 aikana edelleen. Ensisijaisena tavoitteena oli laatia Pudasjärven kaupungille yhteneväiset todistuspohjat. Arvioinnin kehittämistyöryhmä havaitsi työskentelyn aikana, että kolmannen ja neljännen luokan arviointien yhdenmukaistaminen on tarpeellista yhdysluokkien vuoksi. Tavoitteena on saada yhdysluokassa opiskelevat oppilaat samankaltaisen arvioinnin piiriin. Arviointiryhmä esittää näin ollen, että neljännen luokan arviointi muutetaan kolmannen luokan kaltaiseksi eli arviointikeskusteluksi ja sanalliseksi arvioinniksi. Alla olevassa taulukossa on

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 451 Kaupunginhallitus 148 10.05.2016 Kaupunginhallitus 218 27.06.2017 muutokset esitetty tummennetulla Ehdotettu muutos 1.8.2017 alkaen: LUOKKA-ASTE SYYSLUKUKAUSI KEVÄTLUKUKAUSI 1. Arviointikeskustelu Sanallinen arviointi 2. Arviointikeskustelu Sanallinen arviointi 3. Arviointikeskustelu Sanallinen arviointi 4. Arviointikeskustelu Sanallinen arviointi 5. Numeroarviointi ja itsearviointi Numeroarviointi ja itsearviointi 6. Numeroarviointi ja Numeroarviointi ja itsearviointi 7. Jaksotodistukset, numeroarviointi, itsearviointi 8. Jaksotodistukset, numeroarviointi, itsearviointi 9. Jaksotodistukset, numeroarviointi, itsearviointi itsearviointi Jaksotodistukset, numeroarviointi, itsearviointi Jaksotodistukset, numeroarviointi, itsearviointi Jaksotodistukset, numeroarviointi, itsearviointi Asian on valmistellut Pudasjärven kaupungin perusopetuksen arvioinnin kehittämistyöryhmä. Opetus ja sivistysjohtaja Juha Holappa p. 050-4004 799. Kaupunginjohtajan esitys: Päätös: Kaupungihallitus päättää, että - perusopetuksen opetussuunnitelmaa muutetaan esityksen mukaisesti - muutos tulee voimaan 1.8.2017 Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 452 Kaupunginhallitus 129 11.04.2017 Kaupunginhallitus 219 27.06.2017 Selvitystyö kaupungin elinkeinoyhtiön perustamiseksi 1291/02.50/2017 KH 11.04.2017 129 Pudasjärven kaupungin uuden kuntastrategian valmistelu on loppusuoralla ja sitä on työstänyt laaja luottamushenkilö ja viranhaltijajoukko kaupunginhallituksen nimeämässä strategiatyöryhmässä konsultin johdolla. Strategiatyön edetessä on käynyt selväksi, että keskeisimmät tavoitteet tulevat liittymään uusien työpaikkojen saamiseen sekä väestömäärän kääntämiseen kasvuun. Tällä hetkellä strategiassa ollaan asettamassa tavoitteeksi vuoteen 2025 mennessä 500 uutta työpaikkaa ja väestötavoitteeksi 10 000 asukasta. Luvut voivat tuosta vielä muuttua kaupunginvaltuuston käsittelyyn mennessä, mutta selkeä ykköstavoite niin määrällisesti kuin toiminnallisestikin on kaupungin aktiivisen roolin lisääminen elinkeinojen kehittämisessä ja työpaikkojen lisäämisessä alueelle. Jatkossa kaupungin kaikkien toimijoiden pitää pystyä hyödyntämään nykyistäkin tehokkaammin Pudasjärven mahdollisuudet muun muassa hirsi- ja puurakentamisessa, matkailussa, lähiruoan tuotannossa, bioenergian tuotannossa ja logistiikassa. Nämä vain esimerkin omaisesti mainittuna, unohtamatta muita luontaisien vahvuuksiemme mukaisia mahdollisuuksia. Strategian hyväksymisen jälkeen on tarpeen tuoda välittömästi valmisteluun elinvoiman toimeenpano-ohjelma tai elinkeino-ohjelma, jossa määritellään tarkemmat toimenpiteet toiminnoittain tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi tarvitaan uusia työkaluja ja lähestymistapoja alueen yrityksien kanssa tehtävälle työlle. Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä on tulossa muutoksia kuntien väliseen yhteistyöhön ja muun muassa Oulunkaaren elinkeinopuolen toimintoja on siirtynyt koko ajan enemmän emokuntien tai niiden omistamien yhteisöjen hoidettaviksi. Oulunkaaren elinkeinotiimin toiminta on sovittu ajettavan pikku hiljaa alas ja uusia kehittämishankkeita Oulunkaaren elinkeinopuolen alle ei aiota enää valmistella. Tämän hetkinen yritysneuvoja on jäämässä eläkkeelle lähiaikoina. Kaupunki tarvitsee nopeasti reagoivaa, säännöllistä ja konkreettista yhteistyötä elinkeinoelämän suuntaan. Tähän haasteeseen monet naapurikunnan ovat vastanneet osittain oman perustamansa elinkeinoyhtiön kautta. Itse asiassa lähes kaikissa naapurikunnissa toimii elinkeinojen kehittämiseen keskittynyt ja kunnan yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa omistama elinkeinoyhtiö. Toiminnan laajuus toki vaihtelee, mutta merkittävä osa elinkeinojen kehittämistyöstä on näin yhtiöitetty emo-organisaation ulkopuolelle. Pudasjärven kaupungin osalta on tarpeen selvittää mahdollisuus ja järkevyys oman kehittämisyhtiön perustamiselle. Alkuvaiheessa on järkevintä lähteä toimintaan mahdollisimman

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 453 Kaupunginhallitus 129 11.04.2017 Kaupunginhallitus 219 27.06.2017 kevyellä toimintamallilla ja päävastuu elinkeinojen kehittämisessä hankkeineen on ainakin alkuvaiheessa edelleen kaupungin kehittämistoimella. Kehittämisyhtiön luontainen alkuvaiheen palvelu olisi yritysneuvonta ja niinpä alkuun yhtiön ainoana työvoimana voisi toimia toimitusjohtajan ja yrityskehittäjän nimikkeellä toimiva henkilö, jonka yritysneuvonnan työpanosta kehittämistoimi ostaisi yhtiöltä suoriteperusteisesti. Lisäksi alkuun olisi hyvä varmistaa yhtiön riittävä pääoma ja mahdollisuus myös työpaikkoja lisäävien pienimuotoisten tontti- ja infrainvestointien edistämiseen. Toisin sanoen yhtiön toimialana tulisi olla myös niin sanottu yrityspuistotoiminta, jossa yhtiöllä olisi mahdollisuus yhteistyössä kaupungin ja yrityksien kanssa tarjota teollisuus- ja liiketilakiinteistöjä sekä tontteja alueelle suuntautuvalle uudelle tai laajentuvalle yritystoiminnalle. Myös kaupungin omistuksessa olevan tonttitarjonnan markkinointia voitaisiin jatkossa niin halutessa yhtiön kautta tehostaa. Kehittämisyhtiön hallituksessa toimisivat kaupungin edustajien lisäksi yrittäjien ja matkailuyhdistyksen edustajat. Yhtiön perustamiseksi on tarpeen selvittää yhtiön alkuvaiheen toiminnan rahoittamiseen ja pääomittamiseen sekä emokunnan ja yhtiön välisiin taloudellisiin edellytyksiin liittyvät yksityiskohdat ja reunaehdot. Lisäksi on tarpeen määrittää aikataulu mahdollisen yhtiön perustamiselle ja tarkemmat toimenpiteet yhtiön toiminnan käynnistämiseksi. Asian on valmistellut kaupunginjohtaja Tomi Timonen, puh. 050 454 8230. Kaupunginjohtajan esitys: Päätös: KH 27.06.2017 219 Kaupunginhallitus päättää: 1) käynnistää Pudasjärven kaupungin elinkeinoyhtiön selvityksen laatimisen 2) ostaa selvitykseen tarvittavaa asiantuntijapalvelua KPMG Oy:ltä. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. KPMG on toimittanut elinkeinoyhtiöselvityksen kaupungille tutustuttavaksi ja jatkotoimenpiteitä varten. Selvityksessä käydään seikkaperäisesti läpi yhtiön perustamiseen liittyviä näkökohtia. Aikataulun osalta päälinjaukset ovat seuraavat: - yhtiön toiminta olisi tarkoitus käynnistää viimeistään 1.1.2018 alkaen - yhtiöittämisen toteuttamisesta tulisi päättää viimeistään syyskuussa 2017 - osakeyhtiö tulisi perustaa viimeistään syys-lokakuussa 2017 ja siirtoasiakirjat viimeistellä marras-joulukuussa 2017. Asian on valmistellut kaupunginjohtaja Tomi Timonen, puh. 050

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 454 Kaupunginhallitus 129 11.04.2017 Kaupunginhallitus 219 27.06.2017 Kaupunginjohtajan esitys: 454 8230. Kaupunginhallitus keskustelee selvityksestä ja linjaa asian jatkovalmistelua. Kaupunginjohtajan muutettu päätösesitys: Kaupunginhallitus linjaa jatkovalmistelua siten, että yhtiön perustaminen tulee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi elo-syyskuussa 2017 selvityksessä esitetyin linjauksin. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2017 455 Kaupunginhallitus 220 27.06.2017 Pudasjärven Me-toimisto -TYPO-hankkeen puskurilaina KH 27.06.2017 220 Pudasjärven MET-toimisto - TYPO-hanke on pyörähtänyt käyntiin. Hanke on usean pudasjärveläisen yhdistyksen yhdessä hakema hanke: 1. Livokas ry 2. Pudasjärven 4H-yhdistys ry 3. Työpetari ry 4. Jongun alueen kyläyhdistys ry 5. Syötteen kyläyhdistys ry 6. Sarakylän nuorisoseura ry 7. Sarakylän kyläseura ry 8. Kurenalan kyläyhdistys 9. Kipinän alueen yhdistykset 10. Siuruan alueen yhdistykset Tämän hankkeen valmistelu on poikkeuksellisen iso ponnistus Pudasjärvellä. Yhdistykset ovat itsenäisesti valmistelleet hankkeen. Aloitteen tekijänä hanke. Tämä on yksi Laavu-hankkeen saavuttama tavoite. Hankkeen rahoitus tulee Pohjois-Pohjanmaan työ-ja elinkeinotoimistolta. Hankkeessa ei ole kaupungin rahoitusta ollenkaan. Kun yhdistys on työllisyyspoliittisen hankkeen vetäjänä, niin heillä on mahdollisuus saada 100% työllistämistuki. Jos kaupunki hallinnoisi vastaavaa hanketta, niin työllistämisen tuki% olisi vain 40% tai 50% palkkakuluista. Hanke työllistää vuosittain 40 henkilöä kuntamaksuosuuslistalta, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia tai työttömyyden uhan alla olevia henkilöitä. Hankerahoituksen piirissä ei voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevia henkilöitä. Kuntouttava työtoiminta kuuluu kaupungin lakisääteisiin palveluihin. Jotta hanke saadaan pyörimään rahavirtojen puolesta, niin Me-toimisto on lähestynyt kaupunkia puskuriraha-anomuksella. Me-toimisto maksaa puskurilainan takaisin hankkeen päätyttyä, viimeisen maksatuksen hyväksymisen jälkeen viimeistään 31.3.2019. Me-toimisto anoo kaupungilta 72 000 puskurilainaa työllistämisen palkkoihin. Tällä keinolla taataan palkanmaksun rahavirran pyörittäminen ME-toimiston kautta hankkeen piiriin kuuluvalle 40 työllistetylle. Kaupungin näkökulmasta hanke tekee ensiarvoisen tärkeää työtä. 40 henkilön työllistäminen kuntamaksuosuuslistalta vähentää valtiolle palautettavaa kuntamaksuosuutta arviolta noin 260 000. Valtuuston on hyväksynyt 21.6.2016 22 puskurilainan