Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Samankaltaiset tiedostot
Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA Kaksi pääperinnettä. Kaksi pääperinnettä 2

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Luento 6: Tekojen selittäminen

Tieteellinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yiopisto , kello 12-16

Tieteellinen selittäminen

Farmaseuttinen etiikka

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yliopisto

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Tieteel linen selittäminen ja kausaliteetti

Selitykset, mallit ja systeemit biologiassa

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Sotilaskoulutus vai -kasvatus. MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus Veli-Matti Värri Arto Mutanen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET

Sosiaalityön tutkimus: epistemologia. OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia

Poissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7.

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi

Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2. Mitä on tieteellinen päättely? Mitä on tieteellinen päättely?

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Tieteellinen päättely

Deduktio. äättely. Tieteellinen pääp. äätelmiä. Induktiivisia pääp. Induktio

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Tieteellinen päättely

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6.

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

DANIEL C. DENNETTIN INTENTIONAALISUUDEN KÄSITYS

Korrelaatteja. Antropomorfismi. Antropomorfismi. Antropomorfismi TIEDON SISÄLTÖIHIN LIITTYVÄT (VIRHE)PÄÄTELMIÄ

Tieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento

Georg Henrik von Wrightin teos Explanation

EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Risto Uro Luentokurssi PR XV

KOKEELLINEN METODI luvun modernit väitteet nykyajan näkökulmasta

Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan

Kausaliteetti. Kausaliteetin käsitek. Singulaarinen ja geneerinen kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi

Lääketieteen filosofian seura PsyT. Vesa Talvitie Mitä aivokuvista ei näe?

1. a) Teoreettisten termien viittaamisen ongelma tieteenfilosofiassa. (10 p.)

ja muutamia muita siihen liittyviä termejä TIETEEN TERMIPANKKI Funktio termejä ja tieteenaloja Kielitieteet Matematiikka Funktionalismi

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät

Eettisten teorioiden tasot

Tieteiden erottelu. Aristoteles eaa. Nikomakhoksen etiikka

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka

Luento 7: Filosofinen psykologia

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Rationaalisen valinnan teoria

Argumenteista ja niiden arvioinnista TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2016

Kausaliteetin käsitek. Kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET

Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja

Lihasmuistista ja muustakin. KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept

2. luentokrt KOTITEHTÄVÄ: VASTAA UUDELLEEN KAHTEEN KYSYMYKSEESI TÄMÄN PÄIVÄN TIEDON PERUSTEELLA

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Tieteidenväliset suhteet

Täydellisen oppimisen malli

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. Itä-Suomen yliopisto ...


Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Erotetaan O Brienia seuraten erilaisia agenttityyppejä heikoimmasta vahvimpaan. Ensimmäinen luokka ei ole kovin mielenkiintoinen:

Kokeellinen yhteiskuntatiede

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

Transkriptio:

Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1

Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen informaation tavoittelu. Tätä tehtävää toteutetaan esittämällä ja testaamalla hypoteeseja sekä tiivistämällä saavutetut tulokset lakien ja teorioiden muotoon. Tieteellisen päättelyn eri vaiheiden ajatellaan yhdessä antavan vastauksen ongelmaan, joka on usein jokin miksi sanan sisältävä kysymys. Voimme erottaa toisistaan erilaisia selitysmalleja. Seuraavassa tarkastelemme näistä kolmea: deduktiivisnomologista, funktionaalista ja intentionaalista selitysmallia. 2

1. DEDUKTIIVIS-NOMOLOGINEN SELITYSMALLI L 1,, L k lait (k 1) explanans deduktio C 1,, C m alkuehdot E explanandum (induktio: induktiivis-statistinen selitysmalli; E seuraa vain jollakin todennäköisyydellä yleisistä laeista ja ennakkoehdoista) Peittävän lain malli, eli nk. subsumptioteoria Kausaaliset selitykset kertovat miksi jokin tapahtuma sattui, teleologiset selitykset puolestaan ilmaisevat mitä varten jokin tapahtuma sattui tai jokin olio on olemassa (kr. telos = päämäärä) 3

2. FUNKTIONAALINEN SELITYSMALLI Liittyy itsesäätelyyn ja funktioihin Funktionaalisesta selityksestä on kyse esim. silloin, kun vastaamme kysymykseen Miksi ihmisellä on keuhkot? viittaamalla keuhkojen funktioon eli tehtävään ihmisen elimistössä. Vrt. myös: Mitä varten Pekka hikoilee? -Jotta Pekan ruumiin lämpötila laskisi Mitä varten tuoleja on olemassa? -Jotta niillä voitaisiin istua Mitä tahansa vaikutusta ei kutsuta funktioksi (vrt. sydämen lyöntiäänet eivät sydämen lyönnin funktio). Kysymys funktioiden objektiivisesta olemassaolosta 4

3. INTENTIONAALINEN SELITYSMALLI Liittyy tietoisesti päämäärään pyrkivään toimintaan. Käytämme silloin, kun viittaamme ihmisten tai ihmisryhmien toiminnan päämääriin ja selitämme toimintaa niiden avulla soveltuvuus eläimiin, tietokoneisiin,? Esim. Miksi työmarkkinaosapuolet kaatoivat TUPOn? Intentionaalisuus tarkoittaa tavoitteellisuutta tai suuntautuneisuutta (vrt. käden nouseminen ja nostaminen). Franz Brentanon (1838-1917) mukaan intentionaalisuus on psykologisia ilmiöitä luonnehtiva piirre. Praktinen syllogismi peittävän lain mallin sijasta intentionaalisen toiminnan selittämisessä (G. H. von Wright). Aristoteelinen ja galileinen tieteentraditio. Intentionaalis-teleologisten selitysten suhde kausaalisiin selityksiin Tahdonvapauden ongelma, mind-body probleema. 5

Praktinen päättely Teoreettisella päättelyllä tarkoitetaan sellaista päättelyä, jossa sekä premissit että johtopäätös ovat väitelauseita, kun taas praktisessa päättelyssä johtopäätöksenä on jokin teko. Aristoteleeseen palautuvaa praktista syllogismia voidaan pitää erikoistapauksena yleisemmästä tavoite-keino-toiminta -kaaviosta: X tavoittelee E:tä X uskoo, että A on hyvä keino E:n saavuttamiseksi Siis X ryhtyy tekemään A:ta. Johtopäätöksenä on toiminta, eli teon A suorittaminen. Käyttäytymisen ymmärtäminen tekemiseksi edellyttää sen tulkitsemista jonkin tavoitteen ilmaukseksi. Vasta tämän tulkintaaskeleen jälkeen tarkastelun kohde on teko, jolle voidaan periaatteessa antaa teleologinen selitys. 6

Daniel C. Dennett intentionaalisista systeemeistä (1) The physical stance: selityksemme ja ennustuksemme perustuvat fysikaalisiin tiloihin ja lainalaisuuksiin. (2) The design stance: tosiasiallinen fysikaalinen rakenne jätetään huomiotta ja keskitytään suunniteltuun (funktionaaliseen) toimintaan. (3) The intentional stance: kohde tulkitaan rationaaliseksi toimijaksi, ja selvitetään, mitä uskomuksia ja haluja toimijalla on. Vrt. deduktiivis-nomologinen, funktionaalinen ja intentionaalinen selitysmalli edellä. 7

TELEOLOGIAN LAJEJA TOIMINTA päämäärään pyrkivä päämäärään suuntautunut tietoinen tiedostamaton funktio- itse- kehitysnaalinen säätely prosessit intentionaalinen aito teleologia kvasiteleologia 8

Kausaliteetti Syiden pluraliteetti: Tilanteet, joissa tapahtumalla on useita mahdollisia riittäviä ehtoja. C 1 C 2 E C n Vrt. esim. tulipalo (tai murhamysteeri eri tasoja!) 9

Yhteinen syy: esim. seurantolaki Aina kun ilmapuntari laskee, seuraa rajuilma. d c Ilmapuntarin lasku ei ole rajuilman syy, vaan niillä on yhteinen syy. Kausaaliketju e d c e 10

Vaikutusten pluraliteetti p 1 E 1 C p 2 E 2 p m E m p 1 + + p m = 1 C tuottaa E i :n todennäköisyydellä p i Kausaalinen prosessi vs. pseudoprosessi 11

Tieteellisen realismin ongelma Mikä on teorian kielen suhde todellisuuteen? (vrt. esim. elektroni, piilotajunta, ) Havainnot: empiristit & positivistit: annettu vs. uudempi tieteenfilosofia: Havainnon teoriapitoisuus ja käsitepitoisuus! Teorian ja todellisuuden välisen suhteen tulkinta: (a) empirismi (b) fenomenalismi (c) instrumentalismi (d) fiktionalismi (e) konstruktivismi (f) realismi 12

Mahdollisia keskustelunaiheita Pohdi seuraavien selitysmallien luonnetta ja soveltuvuutta omaan tieteenalaasi tai tutkimusaiheeseesi: a) Deduktiivis-nomologinen selitysmalli b) Funktionaalinen selitysmalli c) Intentionaalinen selitysmalli. 13