onation-analyysi soidensuojelun täydentämisen apuna Santtu Kareksela Metsähallitus, luontopalvelut Jyväskylän yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Zonation-menetelmä TURVA-hankeen soiden arvottamisessa

Soiden monikäyttö ja Zonation

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

coherence of the Natura 2000 network in

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Vapaaehtoisuuden vaikutus soidensuojelun ekologiseen vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Zonation Työkalu suojelusuunnitteluun

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

Käytännön näkökulmia Zonationin hyödyntämiseen

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Zonation merialuesuunnittelussa

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 8/2014 YM027:00/2012

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 6/2014 YM027:00/2012

Zonation Esimerkkejä eri analyysityypeistä. Zonation-koulutus Suomen ympäristökeskus

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Valtion arvokkaimpien soiden täydentävä suojelu TIIVISTELMÄ

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Suoluonnon arvotus Zonationilla: Suo-Zonation -pilottianalyysit

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

Suomessa vallitsee vahva usko biotalouden mahdollisuuksiin.

Anni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari

NATURA VERKOSTO

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

TURVA-hankkeen soiden priorisointi luontoarvojen suhteen. Raportti

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E.

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 14/2014 YM027:00/2012

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2015 YM027:00/2012

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Karttakuvat raportista

NATNET Life Lapin ELY-keskus, Noora Raasakka, luonnonsuojeluyksikkö

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

METSO-ohjelma :

Elinympäristöjen tilan parantaminen Muistio maaliskuu 2019 YM/LUMO

Soidensuojeluohjelman tausta, aikataulut ja periaatteet

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Raakadatasta syöttöaineistoksi. Ninni Mikkonen projektikoordinaattori, Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Zonation-koulutus, SYKE

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma Kaj-Ove Pettersson

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

Kallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

Transkriptio:

onation-analyysi soidensuojelun täydentämisen apuna Santtu Kareksela Metsähallitus, luontopalvelut Jyväskylän yliopisto

Zonation Työkalu paikkatietoa hyödyntävään suunnitteluun Asettaa maiseman palaset arvojärjestykseen kysymyksen asettelun mukaan Tunnistaa tarkasteltaviin käyttötarkoituksiin parhaiten sopivia alueita Etsii tasapainoista ratkaisua / aluejoukkoa esim eri luontoarvojen säilymisen välillä -> haetaan hyvää kompromissia haluttujen asioiden välillä! Täydentävyys, kytkeytyneisyys, kustannustehokkuus: Arvioidaan kokonaisuuden arvoa! Lopputuloksena karttoja ja ehdotuksen kompromissien tarkastelua

Zonation analyysistä työkaluja soiden valintaan - taustatilanne Rajatut päätösyksiköt: ydin suoaltaat + ennallistamistarpeita Luontotyyppitieto 2 kerroksessa: suoyhdistymät ja suotyypit Lisäksi HERTTA, Lintuatlas -> lintuindeksi, pienvedet, ojitustietoaineisto SSTO työryhmä laatii oman kohdepisteytyksen Zonation analyysiltä toivottiin: - erityisesti kytkeytyneisyyden huomioimista, - mutta myös olemassa olevien suojelualueiden suoluontoarvojen täydentävyyden huomioimista (komplementaarisuus) - ja paikallisen ja valtakunnallisen arvon yhteensovittamista - Zonation analyysin ja pisteytyksen yhteensovittaminen

Mitkä alueet parhaiten täydentävät olemassa olevaa soidensuojeluverkostoa? Kysymys Biodiversiteettiaineistot Analyysin rakenne Spatiaalinen priorisointi Tulosten tarkastelu Soveltaminen Kysymyksen tarkempi määrittely Suoyhdistymät Suotyypit Uhanalaiset lajit Pienvedet Suolinnut Painoarvot Ojitustilanne ja ennallistamistarve Kytkeytyneisyys Kustannustehokkuus Suojelualueverkoston täydentäminen Zonation Tuloskartat Kohdetaulukot Ratkaisumalli analyysipohjaksi Biodiversiteettipiirteiden edustavuus ratkaisussa Alueet, joilla suurin/pienin suhteellinen suojeluarvo Potentiaalisten suojelualueverkoston laajennus- ja ennallistamiskohteiden tunnistaminen Ekologinen malli ongelman ratkaisemiseksi Spatiaalisesti määritelty lopputulos

Osuus biodiversiteettipiirteiden esiintymistä suojeltu tarkasteltavassa maisemassa Kompromissien tarkastelu 1 Soidensuojelualueverkosto SSTE ehdokas kohteet Miten biodiversiteettipiirteiden suojeluosuus tarkastellussa maisemassa muuttuisi jos kohteita lisätään suojeluun Zonation analyysin tulosten mukaisessa järjestyksessä? 0 0 Osuus tarkasteltavasta maisemasta suojeltu 1

Kompromissien tarkastelu 1 Kokonaislisäysehdotus, noin 100 000 ha Täydentävin lisäys 5% Piirteiden esiintyminen suojelualueilla kasvaa keskim 20 % täydentävimmällä 5% pinta-alasta Kuvasta 5% lisäys (-> vihreä viiva) sisältää parhaiten jo suojeltuja alueita täydentävän kohdejoukon arvioitavina olevista kohteista. Jäljelle jäävien kohteiden täydentävä arvo ei ole enää näiden täydennysten jälkeen yhtä suuri joten niiden valinnassa täydentävyyttä ei enää tarvitse painottaa yhtä paljon. 0 0 1 Osuus tarkasteltavasta maisemasta suojeltu Jatkovalinnat voivat perustua esim. erityisasiantuntemukseen, paikalliseen arvoon, pisteytykseen, halukkuuteen

Suoluontopiirteet ja suon tila Kytkeytyneisyyden vaikutuksen tarkastelu - iteroiden ja vertaillen Suoluontopiirteet, suon tila ja kytkeytyneisyys

Ennallistamisen priorisointi Päätösyksiköt koostuvat hyväkuntoisista ydinosista ja ennallistamista tarvitsevista osista Laaja-alaisessa analyysissä voidaan tarkastella kohdejoukon biodiversiteettiarvoja niiden saavuttamiseksi tarvittavaa pinta-alaa vastaan Ennalistamista tarvitsevia kohteita (matalampi kunto) valitaan, jos ne liittyvät korkean prioriteetin ydinalueisiin mahdollistaen ennallistamistarpeen kytkeytymisen luontoarvoihin Kohteiden arvon määräytymistä tasapainottavat siis kohteen biodiversiteettiarvot (+) ja toisaalta ojitusalueiden ennallistamistarve (-)

Ennallistamisen kytkeytyneisyys Ennallistamistarpeen yhdistäminen korkea-arvoisimpiin ydinalueisiin Hydrologinen kytkeytyneisyys ja jatkumot arvoalueiden ympärillä! Ennallistettava alue kytkeytyy arvoalueen lajistolähteisiin!

Yhteenvetoa Eri asioiden tasapainottaminen analyysissä onnistui melko mallikkaasti Yhteensovittamisen toteutus onnistui erityisen ilahduttavasti! Nykytilanteen valossa maanomistajien suojeluhalukkuuden huomioiminen olisi voinut olla hyvä toteutettavissa oleva lisä analyysiin

Yhteenvetoa Kiitos! SSTE Zonation analyysien päätyöryhmässä mukana Ninni Mikkonen, Niko Leikola, Kaisu Aapala, Tuomas Haapalehto, Santtu Kareksela