Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Vaihtoehtojen pohdintaa 1

Syksyn aikataulua Selvityksen viimeistely 6.8. valmisteluryhmä 13.8. työryhmät 13.8. ohjausryhmä Taipalsaari 14-16 19.8. valmisteluryhmä ja kuntajohtajat 26.8. työvaliokunta 26.8.Ohjausryhmä Rautjärvi 13-16 SELVITYKSEN KÄSITTELY LUONNOS VAIHTO- EHDOISTA NÄHTÄ- VILLE Kuntainfot 26.8. Rautjärvi 1.9. klo 18.00 Ruokolahti 2.9. Lemi 3.9. klo 18.00 Savitaipale 4.9 klo 18.00 Luumäki 8.9. klo 17 Lappeenranta 15.9. Imatra 16.9.Parikkala 17.9.Taipalsaari Seutukuntatapaamiset 8.9. Länsi-Saimaa ja LPR x.x. Imatran seutu 17.9. valmisteluryhmä klo 9.30-12 ja klo 13 ohjausryhmä, LPR 10/14 11-12/14 ->19.12.14 Hallitukset asettavat selvityksen nähtäville 30 päivän nähtävillä olo, kuntalaisten kuuleminen Hallitukset kokoavat huomautukset ja tekevät esityksen valtuustolle Valtuusto käsittelee selvittäjien esityksen KUNTIEN NEUVOTTELUT? SELVIT- TÄJIEN ESITYS Ohjausryhmän kokous 30.9. 13-16 Lemi Mahdolliset jatkoneuvottelut ja uusi päätösprosessi päätös 2

8/2014 9/2014 10/2014 11/2014 12/2014 1/2014 Erityinen kuntajakoselvitysluonnos Selvittäjien esitys SOTE-laki lausunnolle Kuntien neuvottelut Esitys nähtävillä Päätös selvittäjien esityksestä 19.12. mennessä VAIHTOEHDOT ETEENPÄIN KUNTIEN OMAT NEUVOTTELUT ETENEMISESTÄ -Selvittäjät jättävät esityksensä ja vastuu jatkoneuvotteluista siirtyy kunnille KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN ESITYKSEN KÄSITTELY

7.8.2 014 Page 4 Yht. 135 000

TAUSTAA

LAINSÄÄDÄNTÖ RAJAA RAKENNEVAIHTOEHTOJA- MILLÄ TASOLLA JA KUKA PALVELUT TUOTTAA JATKOSSA? NYKYTILANNE Maakuntatason Palvelut TULEVAISUUS - ja demokratia KUN TA JOKO TAI ALUE KY OY Kuntatason Lähipalvelut - ja demokratia Lähidemo kratia KUN- TA PAIKALLINEN KULTTUURI JA YHTEISÖLLISYYS

YHTEISKUNTA JA KUNTARAKENTEET Ihmisten elämänpiirit ovat laajentuneet ja palveluvaatimukset korkeat Kunnat toimivat yhä useammin palveluiden järjestäjinä- ei vain tuottajina Valtakunnan tasolla palveluita keskitetään tehokkuuden ja asiantuntijuuden varmistamiseksi Rahoitus kulkee kuntien kautta- todellinen päätösvalta asioihin Edunvalvojan rooli Lähidemokratian hoitamisen rooli Kuntien merkitys elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjinä Kulttuuri, yhteisöllisyys Elinvoimainvestoinnit (infra, kaavoitus, tietoverkot) Hyvinvointi (ikärakenne, terveys, ympäristö, ihmisen oma vastuu ja osallisuus) Tulevaisuuden kysymyksiä kun kuntarakenne tiivistyy Palveluiden rahoitus (tarve ja rahoituspohja) Palveluasiointi maantieteellisesti laajoilla alueilla Lähidemokratian eri muodot Toiminnan ja rahoituksen epäsuhta Olennaisinta on alueen kehityksen turvaaminen sekä palveluiden säilyminen alueella

POLKURIIPPUVUUS PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESSÄ

MITEN YHTEISET PALVELUT ON JÄRJESTETTY NYT ETELÄ-KARJALASSA? valkoiset- seudulliset toiminnot punaiset- voisivat olla maakunnallisia toimintoja siniset - maakunnallisia toimintoja Sinireunaiset ovat yhtiöitä/ky:tä Oranssireunaiset ovat yhteislautakuntia 9

Yhteistyön mahdollisuuksia tulevaisuudessa? Luottamushenklöseminaarissa keskusteltua 5/2014 Rakennusvalvonta Lukiot yhden hallinnon alaisuuteen Maakunnalliset kulttuurilaitokset Maakunnallinen elinkeinokehitysyhtiö Maakunnallinen rakennus- ja ympäristölautakunta Yhteinen sivistystoimi maakuntaan Yhteinen sivistystoimi Lemi- Savitaipale Lukiot osaksi Sampoa Yhteiset kilpailutukset ja hankinnat Yhteinen sopimus avointen tehtävien (lähinnä hallinto-, esimies- ja asiantuntijatehtävät) maakunnassa yli organisaatiorajojen kun tehtäviä vapautuu (eläköityminen tai muu syy) TEEMARYHMISSÄ ON LISÄKSI ESITYKSIÄ mm. ICT-palvelut, teknisen palvelun asiantuntijatehtävät 10

MITÄ TEHTÄVIÄ KUNNILLE JÄÄ? Tuleeko lisää erillisiä toimijoita - KUKA JOHTAA KOKONAISUUTTA? - MITEN KUNNAT JOHTAVAT OSUUKSIAAN? Jakavatko peruskunnat vastuuta esim. yhteislautakunnat - VASTUUN JAKO Syntyykö yksi maakunnallinen koordinoija (ky?) - SUHDE KUNTIIN 11

KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOT

Kuntarakenneskenaario 0: JATKETAAN KUTEN NYTKIN 9 kuntaa ennallaan MUUTOSAIKA JOLLOIN MERKITTÄVIÄ ETUJA NOIN 10 VUOTTA YHTEISET PALVELUT ERILLISINÄ TOIMIJOINA LISÄÄNTYVÄT YKSITTÄISIÄ KUNTA- LIITOKSIA -Talous heikkenee Kuntien rakenteet tiivistyvät ajan myötä hiljalleen (kunnat ja konsernit) DEMOKRATIA, OHJAUS, KOKONAISTALOUS JA KUNTIEN OLEMASSAOLON TARKOITUS EPÄSELVÄT EI SUURIA MUUTOKSIA- EI SUURIA ETUJA KUNTIEN TILANTEET VOIVAT MUUTTUA ÄKILLISESTIKIN HIDAS PROSESSI ELINVOIMAN KEHITTÄMISEN KOKONAISVASTUU KENELLÄ?

JATKETAAN NYKYMALLILLA SWOT- TÄYDENTYVÄ LUONNOS Sisäiset vahvuudet Nykyinen kehitys jatkuu ennallaan -ei merkittävää yhteisen muutosjohtamisen painetta Hyvä kuntien välinen yhteistyö ja maakuntatason palveluratkaisut Kunta on asukkaiden lähellä ja valvoo alueen etua Maankäyttöä edistetään joka kunnassa Ulkoiset mahdollisuudet Monta eri seutu-ja kuntabrändiä,jotka voivat vedota yrityksiin ja asukkaisiin Elinvoimatoimijoita on useita -elinvoimaa kehitetään maakunnassa laajasti ja monipuolisesti Sisäiset heikkoudet Kukin kunta tekee edelleen omia ratkaisuja ja tehokkuus/ tuottavuus eivät kasva merkittävästi Henkilöstöresurssien epätasainen jakauma ja eläköitymisenhyödyntämisen vähäiset mahdollisuudet Palveluratkaisut on tehty yksi kerrallaan - kokonaishyöty ja johtaminen vaativaa Elinvoimaresurssit pääosin pieniä, hajanaisiakin Maankäytön ratkaisut riippuvat kuntarajoista Kuntien ja muiden organisaatioiden välinen hallinto vaatii resurssia Kunnilla erilaiset talous-, sijainti-ja kulttuuritekijät sekä rajat kuntalaisten asioinnille Keskinäinen kilpailu ja edunvalvonta vie energiaa Valtaa siirtynyt palveluissa suoran demokratian ulkopuolelle konsernien monimutkaistuva johtaminen Ulkoiset uhat Valtionosuuksien väheneminen Venäjän kaupan ja matkailun heikkeneminen - verotulot laskevat Kuntien työvoima ikääntyy ja rekrytointi tehtävä suunnitelmallisesti (kunnan etu, ei maakunnan etu kyseessä), voi olla haastavaa erikseen 7.8.2 014 Page 14

Kuntarakenneskenaario A: YKSI KUNTA MUUTOSAIKA JOLLOIN MERKITTÄVIÄ ETUJA NOIN 5 VUOTTA YHTEISET PALVELUT JA KUNTIEN TOIMINNOT YHDISTETÄÄN 9 kuntaa ja konsernit yhdistyvät Alkuvuosina sisäisen rakenteen sekä ulkoisen aseman vahvistaminen tärkeää (tuottavuus ja kilpailukyky keskeisiä kehitettäviä asioita) SISÄINEN MUUTOS VIE ALUSSA AIKAA-ERITTÄIN HAASTAVA MUUTOSPROSESSI HYÖTYJEN REALISOINTI VAATII IKÄVIÄ PÄÄTÖKSIÄ- MAHDOLLISUUS NOPEISIIN MUUTOKSIIN MAAKUNNAN KOKONAISETU VAHVASTI KESKIÖSSÄ MAAKUNTARAKENTEET UUDISTETTAVA

YKSI KUNTA SWOT-TÄYDENTYVÄ LUONNOS Sisäiset vahvuudet Alueen hallinto ja osaaminen koottu yhteen (ml sote) Konsernirakenteiden yksinkertaistaminen, päätösvalta selkiytyy ja terävöityy Maakunnan palveluiden kokonaishallinta -kuntalaisille ei enää rajoituksia kuntarajoista (huomio palveluihin) Sähköisten palveluiden kehittäminen yksinkertaistuu ja tehostuu Henkilöstön erikoistumisen mahdollisuudet Talouden ja tuottavuuden kehittäminen kokonaisuutena -skaalaedut, resurssien optimointi ja eläköitymisen hyödyntäminen Ei sisäisiä sopimuksia/neuvotteluja/ristiriitoja kuntien kesken jatkossa Lopullinen ratkaisu - työrauha tulevaisuudessa Kehittämisresurssit uudella tasolla (strategisuus) Yksi moniulotteinen kuntabrändihoukuttelee asukkaita ja yrityksiä Ulkoiset mahdollisuudet Elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yliopiston kanssa tiivistyy Painoarvo Suomessa kasvaa - edunvalvonta, vetovoima, markkinointi, innovatiivisuus Venäjän rajan hyödyntäminen etuna Merkittävä matkailualue Suomessa Maakuntayhteistyö lähiseutujen kanssa-vahva toimija muihin verrattuna Suomen suurimpia kaupunkeja Sisäiset heikkoudet Maantieteellisesti laaja alue, Sovittava palvelualueista Sisäinen byrokratia kasvaa Laaja organisaatio työllistää itse itsensä ja kilpailukyvyn kehittäminen ei toteudu Edustuksellinen demokratia kapenee -muita keinoja kehitettävä (lähidemokratia, käyttäjädemokratia) Rakennemuutos aiheuttaa ensin menoeriä Tiedonkulku vaatii työvälineitä Asiointi kunnan eri osissa turvattava, samoin kulku keskustoihin Lähidemokratia ei kehity/toimi kuntalaisia tyydyttäväksi Poliittinen kenttä riitelee sisäisesti Edustuksellinen demokratia ei herätä kiinnostusta tai luottamusta Ulkoiset uhat Maakuntarakenteenmuutoksen toteuttaminen vie aikaa SOTE -uudistuksen vaikutukset alueelle mm. rahoituksen suhteen negatiivisia Erityisesti lähialueiden (P-Karjalan, Kymi) kuntaliitokset toteutuvat ja kilpailuetu pienenee 7.8.2 014 Page 16

Kuntarakenneskenaario B: KAKSI KUNTAA MUUTOSAIKA JOLLOIN MERKITTÄVIÄ ETUJA NOIN 5-10 VUOTTA Kaupunkiseutujen yhdistyminen vaiheittain Seutukunnittainen palveluiden, elinvoiman ja talouden tiivis suunnittelu Seuraavia Seuraavia rakennemuutoksia rakennemuutoksia SEUTUKUNTIEN TIIVISTYMINEN ON JOHTAMISEN KANNALTA HALLITTAVISSA KONSERNIRAKENTEIDEN UUDISTAMINEN TEHTÄVÄ MAAKUNNAN YHTEISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN NEUVOTELTAVA MAAKUNNAN YHTEISTYÖ MUUTTUU SEUDUN KILPAILUKYKY MENEE MAAKUNTATASON EDELLE MUUTOSPROSESSI KUNTIEN VÄLILLÄ JATKUU

KAKSI KUNTAA SWOT- TÄYDENTYVÄ LUONNOS Sisäiset vahvuudet Seudut muodostavat luontevia kokonaisuuksia, kieli, kulttuuri ja toimintaympäristö ovat lähellä toisiaan Talous/työssäkäyntialueiden tiivistyminen kuntalaisten asioinnin mukaiseksi Kriittisimmät yhteistyökumppanit liittyisivät yhteen Henkilöstö ja muut resurssit jaettaisi nykyistä laajemmalla alueella Kaupungit saavat lisää tilaa ja monimuotoisuutta luonteeseensa, huom. maaseutu ja matkailu Kaksi vahvaa kehittäjää maakunnan molemmissa päissä Sisäiset heikkoudet Kaupunki-ja maaseutu yhteistyö vaatii erityistä ymmärrystä Kaupunkien välinen kilpailu Suurimmat muutokset ja hyödyt jäävät vielä tulevaisuuteen, radikaali muutos voidaan toteuttaa kuitenkin jo näillä ydinalueilla merkittävässä määrin Kaupunkien saama hyöty voi olla vähäinen Maaseutu pelkää omien palveluiden puolesta -liittyjiä vain muutama, joten maaseudun painoarvo pienempi Ulkoiset mahdollisuudet Kaksiaiempaa vahvempaa kaupunkiseutua näkyvät vahvoina kaupunkeina maakunnan markkinointi voi saada lisää panoksia ja näkyvyyttä Kotimaan ja Venäjän alueen matkailupotentiaali saadaan paremmin hyödynnettyä Neuvotteluasema suhteessa sidosryhmiin voi vahvistua Ulkoiset uhat Maakuntatasonasioiden hoito vaatii oman organisoinnin, jotta elinvoima ja kilpailukyky kehittyvät Kahden kunnan malli ei riittävän voimakas muutos toimintaympäristön haasteiden kannalta 7.8.2 014 Page 18

KUNTARAKENNE- VAIHTOEHTOJEN KUVAUSTA

KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOT VARIAATIOINEEN YKSI KAUPUNKI ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (kaikki kunnat) Länsi-Saimaa (Luumäki, Savitaipale) ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (muut 6 kuntaa) Parikkala KAKSI KAUPUNKIA UUSI LAPPEENRANTA (seutukunta) UUSI IMATRA (seutukunta) Laajentunut LPR (LPR, Taipalsaari, Lemi) Länsi-Saimaa (Luumäki, Savitaipale, Lemi) Imatra (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi) Parikkala

AIKA PIENTEN ASKELTEN ETENEMINEN KUNTARAKENNEMUUTOKSISSA ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (kaikki kunnat) UUSI LAPPEENRANTA (seutukunta) UUSI IMATRA (seutukunta) Länsi- Saimaa (Luumäki, Savitaipale) ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (muut 6 kuntaa) Parik kala JOKO TAI Laajentunut LPR (LPR, Taipalsaari, Lemi) Länsi-Saimaa (Luumäki, Savitaipale, Lemi) Imatra (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi) Parikkala YKSITTÄISET KUNTALIITOKSET?

YHDEN KUNNAN VARIAATIOT A. YKSI KUNTA = maakunnan kaikki kunnat A1. Yksi kunta ja reunakuntien omat ratkaisut A1. Suunta? Parikkala A1. Länsi- Saimaa Taipalsaari Ruokolahti Imatra Rautjärvi Savitaipale Lemi Lappeenranta Luumäki 7.8.2 014 Page 22

KAKSI KUNTAA - VARIAATIOT B. KAKSI KUNTAA SEUTUKUNNITTAIN B1. SEUTUKUNTIEN KÄRJET EIVÄT MUKANA (Parikkala- suunta?, Länsi-Saimaan Luumäki ja Savitaipale (Lemi) yhdessä) B1. Suunta? Parikkala B1. Länsi- Saimaa Taipalsaari Ruokolahti Rautjärvi Imatra Savitaipale Lemi Lappeenranta Luumäki 7.8.2 014 Page 23

YKSI KUNTA Profiili Yhteistoiminta maakunnassa/ seudulla/ kuntien kesken Palveluverkko ja asiointi Maakunta maailman kartalle- Suomen TOP 10 kaupunki ja Itä-Suomen suurin, asukasluku vajaat 135 00 asukasta Hallinto ja palvelut järjestetään maakuntatasolla huomioiden sote- lainsäädännön Maakunnan sisäinen hallinto tiivistyy huomattavasti Uusi kunta on vahva vaikuttaja kotimaassa ja kansainvälisesti. Etelä-Karjala ei enää muodosta omaa maakuntaa vaan naapurimaakuntien ja valtion kanssa neuvotellaan yhdistymisestä. Palveluverkot tarkastellaan kokonaisuutena ja erillinen palvelujen kehittämisohjelma laaditaan Kussakin entisessä kunnassa on asiointipiste ja sähköistä asiointia kehitetään vahvasti Demokratia Edustuksellinen demokratia selkeytyy, mutta edustajien määrä vähenee Uudenkaupungin lähidemokratia suunnitellaan siten, että kuntalaisia kuullaan lähellä ja että he voivat vaikuttaa niin sähköisesti kuin asukastoiminnankin kautta Johtaminen ja henkilöstö Mahdollistaaselkeän ohjaus-ja johtamisjärjestelmän määrittämisen (emokonserni ulkoinen konserni) Luo edellytykset osaamisen ja henkilöstövoimavarojen ohjauksen optimaaliseen kehittämiseen ja kohdentamiseen (tehtävät, eläköityminen, urakehityspolut) Luo tilaa yhden kuntabrändinluomiselle jalanseeraamiselle sekä vahvalla näkyvyydelle koti-ja ulkomailla Mahdollistaa elinvoimapolitiikan strategisen johtamisen ja organisoinnin Talous Luo edellytykset koko kuntakonsernin talouden tervehdyttämiselle, ennakoinnille ja ohjaukselle Mahdollistaa kustannussäästöt ja tuottavuuden parantamisen kenties parhaiten (priorisointi) Elinvoima ja toimintaympäristö Toteutusedellytykset Toteuttaa rakennekriteerit, maakuntaratkaisu vaatii valmistelua

Profiili Yhteistoiminta maakunnassa/ seudulla/ kuntien kesken Palveluverkko ja asiointi Kehityskäytävä-Lappeenranta-Lemi-Taipalsaari-Imatra-Ruokolahti (120 000) TOP 10 kaupunki Suomessa, Itä-Suomen keskus Kansainvälinen näkyvyys, edunvalvonta, vaikuttaminen, vetovoiman kehittäminen Palvelut hoidetaan maakuntatasolla ja kaupunki keskeinen palveluiden tuottaja Sopimukset muihin kuntiin Palveluverkko omissa käsissä Kokonaisuuteen konkreettinen palveluohjelma Demokratia Sisäinen työ on suuri, jotta uuden kunnan kulttuuri saadaan syntymään Päätöksenteko tiivistyy, joten osallistavia menetelmiä ja lähidemokratiaa tarvitaan rinnalle Asukastoiminta vahvistuu Johtaminen ja henkilöstö Maakunnan jakautuminen suurkuntaan ja muutamaan pieneen ei ole hyvä Johtaminen on jaettava alueellisesti Elinvoima ja toimintaympäristö Kehittämisen mahdollisuudet ovat suuret Sisäinen osaoptimointi voi heikentää hyötyjen saamista Matkailun, maankäytön ja elinvoiman kehittäminen laajasti kokonaisuutena Talous Taloudelliset mahdollisuudet suurimmat, koska muutospotentiaali suuri Ulkopuolelle jäisivät eniten vanhenevat kunnat, joissa kova palvelutarve tulevaisuudessa Toteutusedellytykset Kriteerit lain mukaan ovat kunnossa

LÄNSI-SAIMAA (Luumäki, Savitaipale, +/- Lemi) 12 000 asukasta +) Profiili Yhteistoiminta maakunnassa/ seudulla/ kuntien kesken Palveluverkko ja asiointi MAASEUTUKUNTA LÄHELLÄ KAUPUNKIA Yhteiset haasteet ja kehittämisen mahdollisuudet yhdistävät liitoskuntia Ei suurta vaikutusta maakunnan näkökulmastatalouteen, alueen painoarvoon tai elinvoiman lisäykseen Mahdollisuus tiivistää maaseutukuntien hallintoa, sivistyspalveluita, teknisiä palveluista sekä elinvoiman kehittämistä Maakunnalliset ja seudulliset palvelut jatkuisivat ennallaan Kolmen keskuksen kunta- vaarana osaoptimointi Palveluverkon kokonaitarkastelu Sote- palveluverkosta päätöksenteko oletettavasti kunnan ulkopuolella Kuntalaisten asiointia ei juurikaan tapahtune liitoskuntien välillä? Demokratia Demokratia tiivistyy kolmesta kunnasta yhteen Lähidemokratiaan sovittava uudenlaiset käytännöt ja vastuuhenkilö (kylät, kyläasiamies, aktivointi) Johtaminen ja henkilöstö Elinvoima ja toimintaympäristö Monikeskuksisuus voi viedä tehokkuuden hyötyä Tiivistämisen ja erikoistumisen mahdollisuus joidenkin tehtävien osalta Kunnilla riippuvuus alueen keskuskaupungin hyvinvoinnista etäisyyksistä huolimatta Lappeenranta vetää asukkaita alueelle Maaseudun hyvinvoinnnin edistäminen keskeistä Maankäyttö mahdollisuus ja vaihtoehto kaupungille Talous Ei merkittävää maakunnallista säästöä, mutta tiivistymistä ja kokonaissuunnittelun edistämistä alueella Toteutusedellytykset Ei täytä kuntarakennelain kriteerejä, koska Lemion työssäkäynnin ja työpaikkojen suhteen riippuvainen Lappeenrannasta

Profiili Yhteistoiminta maakunnassa/ seudulla/ kuntien kesken Palveluverkko ja asiointi KAKSI KUNTAA Maakunnassa kaksi vahvaa toimijaa Lappeenranta n. 90.000 as ja Imatra noin 43.000 as. Hallinto ja palvelut järjestetään huomioiden sote-lainsäädäntö Kuntien sisäinen hallinto tiivistyy, konsernirakenteet uudistuvat Uusilla kunnilla mahdollisuus kehittyä vahvemmiksi vaikuttajaksi kotimaassa ja kansainvälisesti Maakunnan merkitys ja maakunnan sisäinen yhteistyö ratkaistava Palveluverkoja tarkastellaan suurempinakokonaisuuksina, nyt kahden kunnan näkökulmista ja tarpeista Lähipalvelujen ja asiointipisteiden määrittäminen ratkaistava Demokratia Uusien kuntien lähidemokratia suunnitellaan siten, että kuntalaisia kuullaan lähellä ja että he voivat vaikuttaa niin sähköisesti kuin asukastoiminnankin kautta Johtaminen ja henkilöstö Mahdollistaanykyistä selkeämmän ohjaus-ja johtamisjärjestelmän määrittämisen (emokonsernit ulkoiset konsernit) Luo edellytyksiä kuntakohtaisen osaamisen ja henkilöstövoimavarojen ohjauksen optimaaliseen kehittämiseen ja kohdentamiseen (tehtävät, eläköityminen, urakehityspolut) Luo edellytyksetkahden kuntabrändinluomiselle jalanseeraamiselle sekä näkyvyydelle koti-ja ulkomailla Mahdollistaa elinvoimapolitiikan strategisen johtamisen ja organisoinnin kahden kunnan tarpeista Talous Luo edellytyksetkahden kuntakonsernin talouden tervehdyttämiselle, ennakoinnille ja ohjaukselle Mahdollistaa kustannussäästöt ja tuottavuuden parantamisen kahden kunnan tarpeista (priorisointi) Elinvoima ja toimintaympäristö Toteutusedellytykset Kuntarakennekriteeri Imatran ja Lappeenrannan välillä eitoteudu tässä vaihtoehdossa, muilta osin kunnossa

Profiili Yhteistoiminta maakunnassa/ seudulla/ kuntien kesken Palveluverkko ja asiointi LAAJENTUNUTLAPPEENRANTA (Lappeenranta, Lemi, Taipalsaari) 80 000 YKSI KAUPUNKI TYÖSKENTELYALUEELLE Yhtenäinen hallinto ja palveluiden suunnittelu, alueen palveluita käyttävät kuntalaiset saman hallinnon piiriin Liitoskunnilla on jo nyt yhteisiä palveluita, mutta erillinen hallinto Maakunnalliset yhteistyömuodot jatkuvat Yhtenäinen palveluiden järjestäminen yhtenäisellä alueella Yhtenäisempi rakenne ja suunnittelu alueella Palvelukokonaisuuden suunnittelu Maaseutu osana Lappeenrantaa vahvistuu Asiointi koko alue huomioiden Demokratia Asukastoimintaa laajennetaan liittyviin kuntiin Päätöksenteko tiivistyy Johtaminen ja henkilöstö Elinvoima ja toimintaympäristö Keskinäiset sopimukset ja hallinto poistuvat, organisaatio yksinkertaistuu Henkilöstön yhteiskäyttö alueella Maankäytön monipuolistuminen, ranta- alueet, asuinalueet, matkailumahdollisuudet Suuremmat resurssit edistää liittyvien alueiden elinvoimahankkeita periaatteet sovittava Talous Lappeenrannan talouden kehitys olennaista Taipalsaaren ja Lemin hyvän kehityksen mahdollistaminen jatkossa Toteutusedellytykset Kriteerit ok, paitsi Imatran ja Ruokolahden puuttuminen

Profiili Yhteistoimint a Palveluverkk o ja asiointi IMATRAN SEUTU- Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, +/-Parikkala(38 000) IMATRAN TALOUSALUE Imatran tiiviin keskustan ja siihen läheisesti liittyvä Ruokolahti sekä Rautjärvi tehtaineen kuuluvat tiiviisti Imatran teollisuuden ja muun elinkeinoelämän vaikutuspiiriin. Parikkala on osa seutua, mutta maantieteestä johtuen hieman etäinen. Imatran seudulla tehdään paljonyhteistyötä, johon liittyvä hallinto jäisi pois, joten yhteistyö olisi pääosin maakunnallista Hallinto tiivistyy Alueen edunvalvonta vahvistuu Palveluissa ja palveluverkoissa on alueen kuntien kokonaisuuden näkökulmasta tiivistettävää, palvelustrategia ja suunnitelma uudesta toimintamallista tarvitaan Demokratia Alueen kunnilla on tarve vahvistaa alueen edun, yhteisen kielen ja tahdon muodostumista Poliittinen jakauma voi rakennemuutoksessa muuttua Lähidemokratia on suunniteltava uusiksi-tiivis Imatra laajenisi maantieteellisesti kertaiseksi, maaseutualueiden ymmärtämys Johtaminen ja henkilöstö Elinvoima ja toimintaymp äristö Johtamisenkehittäminen, henkilöstöresurssin kohdentaminen ja toimintamallin luominen ovat ensimmäisiä tehtäviä Nykyistä laajempi kuntakeskus, jolla haja-asutusalue Elinvoiman kehittäminen tapahtuu jo nyt yhdessä Imatrasta tulisi kesämökkikunta Imatra voisi myös suunnitella maankäyttöä uusiksi laajemmalla keskusta- alueella Talous Talouden ennakointi ja haltuunotto koko talousalueen näkökulmasta tärkeää. Imatralla kokemuksia taloudentervehdyttämisestä, oppi voidaan käyttää koko talousalueen hyödyksi, jotta jatkossa vältytään ikäviltä tilanteilta. Esimerkiksi liitoskuntien ikärakenne on negatiivisempi kuin kaupungilla. Toteutusedellytykset SOTE on kriittinen liitokselle. Imatra haluaisi järjestää palvelut itse, muut valmiita EKSOTEyhteistyöhön Kriteerit ovat muuten ok, mutta Lappeenranta ei ole tässä mukana