Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017
Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen tehtävänä on tuottaa osaavia tekijöitä yhteiskuntaan. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan ylemmän tutkinnon suorittaneella tulee olla valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Koulutuksen aikaperpektiivi on pitkä: Tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ennustaminen ei ole helppoa, joten yhä painokkaammin korostetaan sellaisten taitojen ja valmiuksien omaksumista, joiden varassa työntekijän on mahdollista jatkuvasti täydentää ja uudistaa omaa osaamistaan. Opetussuunnitelmat ovat tärkeä lenkki yliopistojen strategian ja varsinaisen koulutustoiminnan välillä. Niistä on luettavissa, millaisia akateemisia asiantuntijoita eri tieteenalat kouluttavat (geneeriset alat vs professioalat). Yliopistojen opetussuunnitelmatyön pohjaksi on mm. Aarresaari-verkosto jo pitkään tuottanut tietoa, jonka perusteella opetussuunnitelmia voisi ja tulisi uudistaa. Eri suunnista korkeakouluja velvoitetaan tarjoamaan opiskelijoille niin akateemista tietoa kuin taitoja, joilla voi olla vaikutusta opiskelijoiden henkilökohtaiseen kehittymiseen ja joita voi hyödyntää tulevalla uralla (ns. siirrettävät taidot).
Opetussuunnitelmat yliopistoissa Opetussuunnitelmat ovat asiakirjoja, jotka viestittävät eri tahoille koulutuksen päämäärät. Ilman huolellista analyysia ei ole mahdollista laatia tarkoituksenmukaisia osaamisperustaisia opinto-ohjelmia eikä sisällyttää ohjelmiin hyvin suunniteltuja harjoittelumahdollisuuksia. On myös tärkeää, että valmistuvilla maistereilla on kyky kertoa omasta osaamisestaan. Valitettavasti rekrytoijat toteavat, että tämä on useille hakijoille vaikea tehtävä. Yksi merkittävimmistä työllistymistä edistävistä taidoista on oppia tunnistamaan omat vahvuudet sekä kehittämistä vaativat osa-alueet. Tätä tulee tukea opintojen aikana muun muassa portfolion ja siihen sisältyvän reflektion avulla.
Rehtorin linjaukset opetussuunnitelmien uudistamiselle (esimerkkinä JY) Työelämäyhteistyö, tutkintojen työelämärelevanssi ja työllistävyys, yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asenteen näkyminen Opintosuunnitelmilla varmistetaan, että kaikki yliopiston antama koulutus edistää opiskelijan kykyä menestyä työelämässä. Opetussuunnitelmaa tehtäessä tulee huomioida erilaiset opiskelumuodot, jotka edistävät työelämätaitoja ja mahdollistavat opiskelun joustavuuden sekä riippumattomuuden ajasta ja paikasta (sekä substanssiin integroituva työelämäosaaminen että monialaisten kohtaamisten kautta syntyvä työelämäosaaminen). Yksiköiden tulee ottaa huomioon rehtorin suositus työharjoittelun opintopisteytyksestä ja pyrkiä siihen, että opetussuunnitelmaan kuuluvan pakollisen ja vapaaehtoisen työharjoittelun opintopistemäärä on 5 op/kk (tarkemmin rehtorin 7.11.2013 tekemä päätös: Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelmiin kuuluvan työharjoittelun käytänteiden yhtenäistäminen). Osana yleisiä työelämävalmiuksia tulee opetussuunnitelmissa näkyä myös kannustus yrittäjämäiseen asenteeseen sekä mahdollisuus sen kehittämiseen tekemisen ja kokeilemisen kautta. Lisäksi huomioidaan, että yrittäjyys nostetaan opiskelijoille esiin yhtenä työllistymismahdollisuutena muiden joukossa. Työelämävalmiuksien kehittämisessä on suositeltavaa tehdä yhteistyötä työelämän edustajien kanssa. 5.5.2017
Seurannan hyödyt, merkitys ja haasteet Koulutusohjelmien säännöllisellä seurannalla, arvioinnilla ja uudistamisella voidaan varmistaa tarjottavan koulutuksen tarkoituksenmukaisuus ja kehittää oppimisympäristöistä tehokkaita ja oppimista tukevia (varmistetaan ohjelman ajantasaisuus ja yhteiskunnan muuttuvat tarpeet). Kysely on taloudellinen tapa kerätä tietoa, mutta myös altis vinoutumiselle. Vastaajajoukko on usein onnistuneiden joukko. Kyselyn käyttökelpoisuus riippuu myös siitä, miten kysymysten sisällöt osuvat tavoitteiden kannalta olennaisiin asioihin. Haasteena on, millaisia yleisiä valmiuksia tarvitaan: kyky säilyttää uteliaisuus, halu ja valmiudet oppia uutta, kyky löytää tietoa ja arvioida asioita kriittisesti, yhteistyön ja neuvottelun taidot, riittävä joustavuus, kyky sietää muutoksia, organisoinnin ja johtamisen taidot. -> Tällaiset taidot kehittyvät opinnoissa pedagogisen uudistumisen kautta!
Mitä palautteista seuraa Palautteiden keruun tavoitteena on laadun ja toteutettavan toiminnan parantaminen. Palautteista on hyötyä vain, jos niiden perusteella voidaan ja halutaan kehittää toimintaa. Palautteiden antamiseen opitaan ja palautetta annetaan, jos koetaan, että niiden pohjalta tehdään muutoksia. Työelämäyhteyksien merkitystä korostetaan tutkimuksissa. Niiden mukaan tarvitaan verkostoitumista ja ketteriä ratkaisuja työelämän ja korkeakoulujen välille. Työssä hankittua osaamista voidaan parhaimmillaan hyödyntää myös teoreettisessa opiskelussa. Koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistamisella ajatellaan parannettavan oppimista ja korkeakoulutettujen työllistyvyyttä (employability) ja työllistymistä.
Tarvitaanko laadullinen työllistyminen rahoitusmalliin? Kyselyllä runsaasti haasteita: vastausaktiivisuus, vastaajien profiili, kyselyn kohdentuminen, laatutekijöiden analysointi, kyselyn syventäminen haastatteluin resurssikysymys, tms. Laadullinen työllistyminen eli omalle alalle työllistyminen: missä raja kulkee?, onko hyväksi, jos koulutuksellaan pystyy työllistymään myös laajalla kirjolla? Toisaalta: kandikysely rahoitusmallissa on toiminut yliopistoille insentiivinä kehittää opiskelijoiden ohjausta (ja uraohjausta läpi opintojen), kiinnittää huomiota pedagogisiin toimintamalleihin sekä edistää opiskelijan hyvinvointia osana sujuvaa opiskelua. Yliopistot ovat ottaneet palautetiedon vakavasti. Seuranta ja arviointi onnistuessaan antavat sysäyksiä muutoksiin. Muutoksia tarvitaan, sillä niiden kautta koulutus uudistuu. Uudistamisen perustaksi tarvitaan tietoa. Palautteet luovat pohjan arviointiin perustuvalle kehittämiselle.
Kiitos!