Liikkumisen merkitys oppimiselle Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä
Sisältö Homosabiens taantumassa istuma-asentoon Liikkumisen merkitys oppimiselle Koulumenestykselle Tiedolliselle toiminnalle Miksi liikkuminen edistää oppimista? Miten liikkumista voisi lisätä opiskelupäivään? Heidi Syväoja 2015
Homo sapiens taantumassa istuma-asentoon
Kestävyyskunto (ml/kg/min) Liikkumisen merkitys toimintakyvylle Ennuste työkyvyn ja terveyden kannalta, keskiverto miesopiskelija 19 v. 50 v. 77 kg 100 kg Liikuntaaktiivisuus 1 70 63 56 49 42 35 28 21 Kestävyyskunnon ennuste annettujen taustamuuttujien mukaisesti, miehet 48 14 10 20 30 40 50 60 Ikä (vuotta) 27 Työkyky riittävä keskiraskaisiin töihin. Terveyden kannalta tavoiteltava kunto. Työkyky rajoittunut keskiraskaisiin töihin. Terveyden kannalta hieman alle suositeltavan kunnon. Työkyky riittämätön keskiraskaisiin töihin. Terveyden kannalta huolestuttava kunto.
Kestävyyskunto (ml/kg/min) Liikkumisen merkitys toimintakyvylle Ennuste työkyvyn ja terveyden kannalta, keskiverto naisopiskelija 22 v. 50 v. 63 kg 90 kg 63 56 49 Kestävyyskunnon ennuste annettujen taustamuuttujien mukaisesti, naiset Terveyden kannalta tavoiteltava kunto. Liikuntaaktiivisuus 1 42 35 40 Terveyden kannalta hieman alle suositeltavan kunnon. 28 21 21 Terveyden kannalta huolestuttava kunto. 14 10 20 30 40 50 60 Ikä (vuotta)
Mitä merkitystä liikkumisella on oppimiselle? Heidi Syväoja 2015
Tarkkaavaisuus Tarkkaavaisuus on kykyä poimia aistitiedon runsaudesta toiminnan kannalta oleellisin tieto. Heidi Syväoja 2016
Toiminnanohjaus Toiminnanohjaus-termi on psykologiassa vakiintunut kuvaamaan tiedonkäsittelyn koordinointia ja kontrollointia. Toiminnanohjaus säätelee muita inhimillisen toiminnan kannalta olennaisia tiedollisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta ja ajattelua. Heidi Syväoja 2016
Nouse ylös
Kävele vastausten välissä paikallaan
Totta vai tarua?
Vastaus näin!
harjoitus
Tämä on suomen lippu?
Tarua Totta
Totta
Let s walk!
liikunta-aktiivisuus oli myönteisesti yhteydessä 16- vuotiaiden suomalaisten tyttöjen ja poikien koulumenestykseen
Totta Tarua
Totta
Mitä enemmän nuoret (13-18v.) liikkuivat vapaaaikanaan, sitä paremmin he pärjäsivät tiedollista toimintaa mittaavassa testissä.
Tarua Totta
Totta
Jatka Kävelyä välissä
Vastaa tällä kertaa näin
nuoret miehet, jotka nostivat kuntoaan 15- ja 18- ikävuoden välissä, saivat paremmat tulokset älykkyystesteissä verrattuna niihin, joiden kunto laski.
Totta Tarua
Totta
hyväkuntoiset nuoret aikuiset (22 ± 2 v.) pärjäsivät paremmin tarkkaavaisuutta vaativassa tehtävässä heikkokuntoisiin verrattuna
Tarua Totta
Totta
Vastaa tällä kertaa näin
10 minuutin reipas pyöräily paransi 13-17- vuotiaiden suorituskykyä toiminnanohjaustehtävässä
Tarua Totta
Totta
20 minuutin reipas juoksu paransi 18-29-vuotiaiden suorituskykyä toiminnanohjaustehtävässä
Totta Tarua
Totta
10 minuutin koordinaatiota vaativa liikunta paransi tarkkaavaisuutta enemmän kuin pelkkä reipas liikunta
Tarua Totta
Totta
Säännöllinen fyysinen aktiivisuus Heidi Syväoja 2015
OR Liikunta-aktiivisuus oli myönteisesti yhteydessä 16- vuotiaiden suomalaisten tyttöjen ja poikien koulumenestykseen 3 1,81 1,98 2,02 2 1,02 1 0 Ryhmä 2 (Yleisesti inaktiiviset) Ryhmä 3 (Kohtalaisesti aktiiviset lukijat) Ryhmä 4 (Aktiiviset urheiluseuraharrastajat) Ryhmä 5 (Yleisesti aktiiviset) OR Ryhmä 1 (Liikkumattomat TV:n katsojat) Kantomaa ym. 2015.
Mitä enemmän nuoret (13-18v.) liikkuivat vapaa-aikanaan, sitä paremmin he pärjäsivät tiedollista toimintaa mittaavassa testissä (Ruiz ym. 2010, Esteban-Cornejo ym. 2014)
Hyvä fyysinen kunto Heidi Syväoja 2015
Nuoret miehet, jotka nostivat kuntoaan 15- ja 18-ikävuoden välissä, saivat paremmat tulokset älykkyystesteissä verrattuna niihin, joiden kunto laski. (Åberg ym. 2009)
Reaktioaika (ms) Hyväkuntoiset nuoret aikuiset (22 ± 2 v.) pärjäsivät paremmin tarkkaavaisuutta vaativassa tehtävässä heikkokuntoisiin verrattuna. (Wang ym. 2015) 350 300 ** *** ** 250 200 150 100 50 0 Valid Helpompi osa Invalid Vaikeampi osa High-fitness Hyväkuntoiset Low-fitness Heikkokuntoiset
Liikkumisen akuutit hyödyt Heidi Syväoja 2015
10 minuutin reipas pyöräily paransi 13-17-vuotiaiden suorituskykyä toiminnanohjaustehtävässä (Berse ym. 2015)
20 minuutin reipas juoksu paransi 18-29-vuotiaiden suorituskykyä toiminnanohjaustehtävässä (Hwang ym. 2016)
10 minuutin koordinaatiota vaativa liikunta paransi tarkkaavaisuutta enemmän kuin pelkkä reipas liikunta (Budde ym. 2008) Koordinaatiota vaativa liikunta Pelkästään reipas liikunta (a) 5 Vastausten kokonaismäärä GZ (b) 5 Oikeat vastaukset SKIL epäselvät vastaukset (c) 50 Virheiden määrä F% suhteessa vastausten kokonaismäärään 0 0 40-5 -5 30-10 -10 20-15 -15 10-20 0 Kuvassa tulokset esitetty suhteessa alkumittaukseen (testi tehty tavallisen oppitunnin jälkeen)
Miksi liikkuminen edistää oppimista?
1. Liikkuva keho, tehokkaat aivot
Hyvin suoriutuneet Heikosti suoriutuneet Levossa Liikkuminen lisää aivojen verenkiertoa, parantaa hapensaantia, lisää välittäjäaineiden ja aivoperäisen hermokasvutekijän määrää, lisää aivojen sähköistä aktiivisuutta. Liikunnan jälkeen Drollette ym. 2014. Developmental Cognitive Neuroscience.
Tilavuus (mm 2 ) Muutokset aivojen rakenteissa 8200 8000 7800 7600 7400 7200 7000 6800 6600 6400 6200 Heikkokuntoiset Hyväkuntoiset Hippokampuksen tilavuus hyväkuntoisilla suurempi Chaddock ym. 2010. Brain Research.
2. Motoriikkaa ja tiedollista toimintaa
3. Liikunta tarjoaa sosiaalisia tilanteita
Miten liikkumista voisi lisätä opiskelupäivään toisella asteella?
Opiskelijat mukaan suunnitteluun Hyvinvointija liikuntakursseja, kampanjoita
Liikkuva koulu -ohjelma matkalla mukana koordinoi ja sparraa esim. verkostoja, eri toimijoita ja hankkeita Liikkuvaksi kouluksi rekisteröityminen osallistuu toiminnan levittämiseen Liikkuva koulu -verkkosivut kokeiluille tarjoaa työkaluja ja tukea toimintaan esim. nykytilan arvioinnin -työkalu oppilaitoksille oman tilanteen kartoittamisen ja seurannan tueksi osallistuu seurantaan ja arviointiin Tervetuloa Kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä -seminaariin! Seminaari pidetään to 1.12. klo 10-15.15 Helsingissä Paasitornissa Lisätietoa ja ilmoittautuminen: http://www.liikkuvakoulu.fi/toinenaste Tammikuussa avautuu kehittämisavustushaku: hakuaika 23.1.-10.3.2017 kärkihankeavustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset koulutuksen järjestäjät lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen (nuorisoasteen perustutkintoon johtava) kohdentuvaan toimintaan
Väitöskirja: Syväoja 2014. Liikunnan ja liikkumattomuuden yhteydet lasten kognitiiviseen toimintaan ja koulumenestykseen http://www.likes.fi/filebank/1427- Dissertation_Heidi_Syvaoja_tiivis.pdf http://www.slideshare.net/likesresearchcenter/koul upivn-aikaisen-liikunnan-merkitys-oppimiselle http://www.slideshare.net/likesresearchcenter/liiku nnan-merkitysoppimiselle