Riittääkö informaatio-ohjaus ruoka- ja liikuntatottumusten muuttamiseen? Marja-Leena Ovaskainen HYVINVOIPA-projektin loppuseminaari 7.2.2014 Helsinki Säätytalo 10.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1
1. Kestävien ja terveellisten elintapojen tausta 2. Kokemuksia valistuksesta ja neuvonnasta 3. Väestöryhmien terveys- ja elintapaerot 4. Mitä ohjaustoimia nyt?
Politiikkaohjelmat, periaatepäätökset 2005-2010 yksimielisyys elintapojen edistämisen ja kansansairauksien (lihavuus, SV-taudit) vähentämisen tavoitteista tunnistettu kohderyhmät (heikko sosioekonominen SES asema) ei rakenteellisia toimenpide-ehdotuksia, esim. opetusohjelma tai liikennerakenteet kestävä kehitys ei kirjattuna periaatteena VN pp 2008: Terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista Interventiot pääasiassa yksilön tai ryhmien terveyteen tai käyttäytymiseen vaikuttamista Väestön valistus samalla periaatteella -> 2010-l pystyvyys Kestävyys tuli terveyden rinnalle 2010-luvulla, esim. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 (STM) ja Lähiruoka- ja luomuruokaohjelmat (MMM)
Informaatio-ohjaus tarpeen: eri hallinnonalat, kansalaisjärjestöt, teollisuus, kauppa Kasvispainotteisuuden perustelut ja mallit Valtio voi tukea tätä lainsäädännöllä (tuoteselosteet) ja mahdollisesti verotuksen kautta Yhteiskunnan järjestämän palvelun kautta (Resurssiohjaus) Opetus, koulu-, oppilaitos- ja työpaikkaruokailu / Normiohjaus: Liikkuva koulu Terveyspalvelut, neuvonnan sisältö tarkistettava, tarvitaan arkiliikunnan tukea Omasta terveydestä syntyy motivaatio: Suomen onnistuneet interventiot hyvät elintavat (DPS, DEHKO, IkiHyvä Päijät-Häme) oma tarve käyttäytymisen muutoksiin Onnistumisia SES-asemasta riippumatta, näyttö riittämätön Keskeistä pystyvyyden tunteen vahvistaminen, myönteinen ote elintapoihin Julkinen mielipidekeskustelu korostanut lajittelua ja jätteiden määrää (EC 2009) Kuluttaja kuvittelee, että kestävä ruoka vaikea hahmottaa valintatilanteessa Sense of urgency, some awareness tarpeen (Dooren ym. 2014)
STM Sosiaali- ja terveyskertomus 2010 Liikkuminen, ruokavalion laatu, paino, isot SES-erot Terveydentilan raportointi (Terveys 2011) Normaalipainoisia 31% miehistä, 39 % naisista 90 % 30-44-vuotiaista kokee terveytensä hyväksi, mutta terveys heikkenee iän mukana Eläkeikäisten liikkuminen parantunut, mutta vain puolet yli 75-v selviytyy 0,5 km:n kävelystä Joka toisella kohonnut verenpaine Kuudella kymmenestä kohonnut kolesteroli Alimpien SES-ryhmien toimintakyky loppuu varhain Kavennusta terveyseroissa ei nähtävissä Keskimäärinkin korjattavaa, mutta eniten alimmissa SES-ryhmissä
- Koulutetuista naisista useampi kävelee tai pyöräilee töihin kuin vähemmän koulutetuista, miehillä ei selkeää yhteyttä - Vapaa-ajan liikunta yleistyy hieman koulutuksen mukaan - Työ rasittaa ruumiillisesti enemmän vähän koulutettuja Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2*viikossa Työmatkaliikuntaa väh. 15 min/pv THL 2013, Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys AVTK
www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveys
Edelleen 5 15 % ei syö lainkaan kasviksia Kasvisten päivittäiskäyttö yleistyy koulutuksen mukaan (AVTK, Terveys 2011) Ruokapalvelun käyttö lisää kasvisten syömistä Kouluruokailussa kasvislisän nauttii 80 % lukiolaisista, mutta alle 60 % peruskoulun tai ammattioppilaitosten pojista (Kouluterveys) Liikaa kovaa rasvaa, liikaa sokeria ja suolaa Tarvitaan tutkimusaineistojen analyysiä myös kestävyyden näkökulmasta ohjaustoimien tueksi Kirjallisuutta: Heller ym. Env Sci Tech 2013, Dooren ym. Food Policy 2014)
g/vrk www.thl.fi
Terveellisen ja kestävän ruokavalion ohjauksen perusta Ruokavalio perustuu paikallisiin kasviksiin ja täysjyväviljaan Ravintoarvo hyvä, energiaa vähän Lyhyt ketju pellolta pöytään: lähiruoka, vähän käsitelty, sesongit Vähemmän lihaa ja maitotaloustuotteita Juo vettä, rajoita muita juomia, syö vähän sattumia (puhdistettu jauho, sokeri, suola) www.valtionravitsemusneuvottelukunta.fi VRN 2014
Terveellinen ja turvallinen ruoka Ekologinen ruoka, elinkaarimerkinnät Kasvispainotteisuuden lisääminen (VRN 2014) Yli puolet energiasta kasvikunnan tuotteista, mittarien kehittäminen Terveys ja tuotannon ympäristönäkökohdat yhdistyvät sekä suosituksissa että kuluttajien valintakriteereissä (Mithril ym. 2012), mutta eivät toteudu ruokavaliossa (Heller ym. 2014) Kohtuullinen syömisen määrä, raffinaattien karsiminen Lähiruoan suosiminen ruokapalveluissa ja yksityisissä talouksissa Ruokajätteen vähentäminen Esteet (Helne & Silvasti Yhteyksien kirja KELA 2012, Mäkiniemi & Vainio 2014): kuluttajan talous, muut ruokamotiivit, tietämättömyys valintojen vaikutuksista tai oikeista valinnoista Tarvitaan kohderyhmien tarpeisiin mukautettua viestintää, joka kannustaa ja antaa tietoa (Dooren ym. Food Policy 2014)
Ravintosisällön edut: kuitu, vitamiinit, kivennäiset, pieni energiasisältö, vähän kovaa rasvaa Valinta tukee kestävää elintarviketuotantoa: Lyhyt ketju pellolta pöytään, vähäinen prosessointi, pieni osuus CO 2 -päästöistä, voi olla lähiruokaa Kestävyyden perustelu toimii niillä, jotka jo motivoituneita kestävyyden edistämisestä Ravintosisällön edut: B-vitamiinit, kivennäiset Pitkä ketju, suuret elinkaaripanostukset: rehu, suuri osuus CO 2 - päästöistä Voi olla lähiruokaa Perustellut tukitoimet Perinteisen ruokavalion puolustajat: liha hyvä vitamiinien ja kivennäisten lähde, vaikka samalla kovan rasvan ja turhan energian lähde
Kestävän kehityksen yhteiskuntasopimus 2013 Ministeriöiden uudet ohjelmat (YM, MMM, STM, OKM) tukevat kestävää kehitystä Ajankohtaista Ravitsemussuositukset 2014: perusta kasvikunnan tuotteissa Tuloerojen kasvun välttäminen Riskiryhmiin kohdentuminen: ikääntyvien toimintakyky, syrjäytyneet, peruskoulun liikunta, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden elintavat suhteessa opetukseen Ruokapalvelut: lähiruoka, kouluruokailun laatu, tarjonnan ja kuluttajan arvojen kohtaaminen Verotus: Haittavero saattaa edistää hyviä valintoja, hyviä valintoja tukeva veron kevennys ei toimine? Liikuntasuositukset: arkiliikunta, liikuntapaikkojen käyttö Kulutuksen elinkaari- ja ympäristömerkit - tarvitaanko?: tavoitteena nimetä tuotteet, jotka rasittavat vähän ympäristöä
Toimintakyky vähentää eriarvoisuutta: Työelämässä pysyminen Terveyden ylläpito paranee Asuminen kotona mahdollista pidempään Palvelujen saavutettavuus parempi Koulutus parantaa sosiaalista kestävyyttä: Antaa yksilölle motivaatiota Parantaa tulotasoa Lisää resursseja Perheen talous ja ruokahankinnat Varallisuus lisää ympäristökuormaa kasvattavaa kulutusta Sosiaalinen kestävyys on kestävän kehityksen perusedellytys. Ympäristö, sosiaalinen ja talous ovat yhteydessä, mutta talouskasvu ei ole sama kuin kehitys.