Lausunto 7.10.2015 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n näkemykset luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslain (36/1973) 11 a ja 11 b :n muuttamisesta sekä valtioneuvoston asetukseksi lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 6 :n 1 momentin muuttamisesta (varhaiskasvatusoikeuden ja henkilöstömitoituksen muuttaminen) ja sen vaikutuksista OAJ jäsenistöön Pidämme valitettavana, että Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:tä, joka edustaa noin 14 000 lastentarhanopettajaa ja päiväkodin johtajaa, ei ole kutsuttu kuulemistilaisuuteen eikä pyydetty lausuntoa näistä merkittävistä henkilöstöön vaikuttavista esitysluonnoksista. Hallituksen esityksen mukaan muutokset tarkoittavat 2 300 henkilön vähennystä kasvatus- ja hoitohenkilöstöön. Päiväkodin johtajien ja lastentarhanopettajien oikeusturva vaarantuu, kun lainsäädännöllä, joka ei ole riittävän tarkkarajaista, puhtaasti taloudellisiin syihin perustuen rajataan lapsen varhaiskasvatusoikeutta ja ryhmäkokoa suurennetaan muuttamalla suhdelukua. Heidät asetetaan asemaan, jossa on todennäköistä, että he toimillaan joutuvat vaarantamaan lasten perustuslain mukaisen yhdenvertaisuuden. Lakiesitys mahdollistaa julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuspalvelun eriytymisen. Yksityiseltä varhaiskasvatuksen järjestäjältä on aina mahdollista rahalla ostaa kokopäiväinen varhaiskasvatus lapselle, oli vanhempi kotona tai ei. Päiväkodin johtajan hallinnollinen työ lisääntyy merkittävästi Päiväkodin johtajan hallinnollisen työn määrä kasvaa merkittävästi. Säätämällä kolme eri laajuutta varhaiskasvatusoikeuteen, laajuuden arviointi selvityksiin perustuvaksi ja sitomalla lapsen oikeus vanhempien kotona oloon tai lapsen etuun, ei tavoite kevyestä byrokratiasta toteudu.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 2 (5) Esityksen tavoite kevyestä perheen ilmoittamaan tietoon perustuvasta menettelystä on epätarkasti säädetty ja ristiriidassa hallintolain päätöksentekoa säätelevien säädösten kanssa. Hallintolaki yleislakina edellyttää täsmällisiä ja päätöksenteon kannalta riittäviä selvityksiä ja asiaan perehtymistä ennen päätöksen tekemistä (Hall 31 ). Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava tai muulla tavoin rekisteröitävä (Hall 42 ). Hallituksen esitys ei säädä mahdollisuutta poiketa hallintolain päätöksentekoa koskevista pykälistä. Tämä edellyttää, että päätös on tehty ja perusteltu hallintolain vaatimusten mukaisesti. Tämä ei käy riittävästi ilmi hallituksen esityksessä. Esityksen mukaan varhaiskasvatusoikeuden laajuudesta on oikeus hakea muutosta. Hallituksen esityksestä ei kuitenkaan käy riittävän täsmällisesti ilmi, mistä kaikesta lapsen varhaiskasvatusoikeutta koskevassa päätöksessä on päätettävä. Epäselväksi jää muun muassa se, sisältyykö ja millä tarkkuudella päätökseen lapsen varhaiskasvatuksen antamispaikka tai muut toteuttamistapaa koskevat asiat. Merkittäviä juridisia epäselvyyksiä liittyy esimerkiksi siihen, millainen päätös on tehtävä lapsen tuen tarpeesta ja sen vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Päiväkodin johtaja on mahdottoman tehtävän edessä pohtiessaan lapsen etua ja laillista perustetta, jolla rajata lapsen oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen vanhemman sitä anoessa. Tilannetta monimutkaistaa erityisesti se, että perheiden on vaikea kertoa henkilökohtaisista vaikeuksistaan, kuten mielenterveydellisistä- tai päihdeongelmista. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen jää näissä tilanteissa liiaksi vanhempien aktiivisuuden ja jaksamisen varaan. Päiväkodinjohtajan oikeusturva ja yhteistyö perheen kanssa vaarantuu, hänen joutuessa rajaamaan lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen viime kädessä luokittelemalla lapsi enemmän tai vähemmän varhaiskasvatusta tarvitsevaksi. Koska hallituksen esitykseen sisältyvät säädökset eivät ole tarkkarajaisia ja yksiselitteisiä muutoksenhakuprosessit lisääntyvät, mikä lisää päiväkodinjohtajan työtä. Päiväkodin johtajan työ lisääntyy, oli hän päätöksentekijän roolissa tai ei. Hänellä olevaa osaamista ja näkemystä lapsen varhaiskasvatustarpeesta tarvitaan päätöksenteon tueksi.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 3 (5) Lainsäädännön epämääräisyys vaarantaa päiväkodinjohtajan oikeusturvaa Hallituksen esitys turvaa lapselle oikeuden samaan päiväkotiyksikköön varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muuttuessa. Hallituksen esityksen mukaan oikeus samaan päiväkotipaikkaan tarkoittaa päiväkotiyksikköä päiväkotiryhmän sijasta. Esityksestä ei käy ilmi, mitä tällä päiväkotiyksiköllä tarkoitetaan. Johtajan oikeusturvan ja lasten yhdenvertaosuuden näkökulmasta esitystä on tarkennettava sen osalta, miten päiväkotiyksikkö määritellään. Esitysluonnoksesta ja sen perusteluista ei käy riittävän täsmällisesti ilmi, millainen on kunnan velvollisuus tarjota säännöllistä päivittäistä osapäiväistä varhaiskasvatusta. Tämä vaarantaa varhaiskasvatuksen yhdenvertaisen saavutettavuuden. Onko jokaisen päiväkodin tarjottava tätä vai voidaanko säännöllinen päivittäinen osapäiväinen varhaiskasvatus keskittää vain johonkin päiväkoteihin? Hallituksen esitystä on täsmennettävä niin, että päivittäistä osapäiväistä varhaiskasvatusta on saatavissa kaikissa päiväkodeissa. Päiväkodinjohtajan on mahdotonta taata varhaiskasvatuslain mukaisten tavoitteiden ja toiminnan toteutumista päivittäin neljässä tunnissa tai kahtena kokopäivänä jopa 15 lasta suuremmassa lapsiryhmässä osapäiväisille lapsille. Hallituksen esityksessä ei ole mitään, mikä puhuisi sen puolesta, että käytännössä tämä olisi mahdollista. Esitystä on muutettava siten, että varhaiskasvatusoikeuden laajuus osapäiväisessä toiminnassa pysyy nykyisen lain mukaisesti viiden tunnin laajuisena. Lisäksi on säädettävä, että se on aina päivittäistä toimintaa varhaiskasvatuksen järjestäjän päättämänä kellonaikana. Viikoittaisena varhaiskasvatusta voisi järjestää vain perustellusta syystä, jos sitä voitaisiin pitää lapsen edun mukaisena. Johtajan oikeusturva vaarantuu erityisesti tilanteissa, jossa hänen on rikottava ryhmä- ja suhdelukusäännöksiä. Esitys lisää jo ennestään epäselvän ja ministeriön tulkintaohjeita vaatineen päivähoitoasetuksen 6 :n 5-6 momenttien soveltamisvaikeuksia. Joustoa laajennetaan perusteettomasti tilanteisiin, joissa tarvetta ei ole. Lapsen toimintapäivän pituus muuttuu jatkossa aiempaa useammin. Tämä aiheuttaa johtajalle paljon lisää työtä säännöksen soveltamisessa sekä ryhmien muodostuksessa ja käyttö- ja täyttöasteiden laskennassa sekä seurannassa.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 4 (5) Päiväkodinjohtaja on vaikeassa tilanteessa myös siinä, kun hän noudattaa suhdelukusäännöksiä. Lasten perustuslaillisesta yhdenvertaisuuden näkökulmasta on kyseenalaista, millä perusteella lasten ja henkilöstön väliset suhdeluvut vaihtelevat sen perusteella, kuinka monta tuntia lapsi on päiväkodissa. Perustuslakivaliokunnan on selkeytettävä tilanne ja arvioitava onko osapäiväisen ryhmän suhdeluku 1:13 perustuslain mukaan mahdollinen. Hallituksen esityksessä tukea tarvitsevien lasten ryhmiä ei laskettu mukaan suhdeluvun nostoon. Päiväkodinjohtaja tarvitsee työnsä tueksi välttämättä päivähoitoasetukseen täsmennyksen siitä, ettei suhdeluvun nostaminen koske ryhmiä, joissa on tukea tarvitsevia lapsia. Tuentarvitsijoiden huomioon ottaminen ryhmiä muodostettaessa on euro pohjaista, eikä lapsen tuen tarpeeseen perustuvaa. Laki turvaa riittämättömästi lapsen oikeuden tukeen sekä tilanteet, joissa perheen ja varhaiskasvatuksen järjestäjän näkemykset tuen tarpeesta eroavat. Haasteita johtajalle aiheuttaa myös meluraja sekä terveellisen ja riittävän sisäilman takaaminen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista mukaisesti. Esityksessä ei ole otettu huomioon lainkaan sitä, että päiväkodin johtajalla on jo nyt useita päiväkoteja johdettavanaan. Työ on erittäin vaativaa ja aikaa vievää ilman, että siihen olisi kehitetty vastaavaa apulaisjohtajajärjestelmää kuin opetuspuolella. Lastentarhanopettajan työmäärä ja työn vaativuus kasvavat Lastentarhanopettajan työn vaativuus ja määrä, velvoitteet ja vastuut lapsista lisääntyvät. Lapsen ollessa varhaiskasvatuksessa eikä päivähoidossa, ryhmien monimuotoisuus ja suureneva ryhmäkoko vaikuttavat merkittävästi siihen, miten tuloksellista ja vaikuttavaa varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa. Lastentarhanopettajan mahdollisuus vastata varhaiskasvatuslain mukaisesti lapsen kokonaisvaltaisesta kehityksestä heikkenee, jos lapsi osallistuu vain silloin tällöin varhaiskasvatukseen. Myös mahdollisuus vastata lasten turvallisuudesta, antaa yksilöllistä, suunnitelmallista ja pedagogista varhaiskasvatusta sekä lapsen tarvitsemaa tukea heikentyy.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 5 (5) Lastentarhanopettaja lapsiryhmässä on välttämättömyys, jotta varhaiskasvatuksen pedagogiapainotteisuus ja suunnitelmallisuus toteutuvat. Opettajan tehtävänä on laatia lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sekä käydä vanhempien kanssa tätä koskeva yhteistyö. Varhaiskasvatuksen tavoitteet voivat toteutua vain lapsiryhmässä, jonka toiminnasta vastaa pedagogisen koulutuksen saanut lastentarhanopettaja. Hallituksen esityksellä on siten näkemystemme mukaan vaikutusta palvelussuhteeseen ottamiseen, koska lastentarhanopettajien määrää on kasvatettava, jotta varhaiskasvatuslain määritelmä, tavoitteet ja suunnitelmallisuus voidaan lapsiryhmissä saavuttaa. Päivähoitoasetusta on ehdottomasti muutettava siten, että se turvaa kaksi lastentarhanopettajaa joka lapsiryhmän ja vähintään toisella heistä on oltava yliopistollinen lastentarhanopettaja koulutus. Tämän toteuttamiseen tarvitaan tällä hallituskaudella alle neljän miljoonan euron lisäpanostus. Tämä on välttämätöntä työn vaativuuden kasvaessa lapsimäärän, suuremman ryhmäkoon ja lasten erilaisten toiminta-aikojen lisääntyessä. Muuten ei voida taata varhaiskasvatuslain korostaman pedagogian painottamista ja opettajan pedagogista osaamista lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa Lastentarhanopettajan ja koko henkilöstön työmäärän kasvattaminen ei ole mahdollista ilman henkilöstön osaamistason nostamista.