TAMPERE VUOREKSEN ASUNTOMESSUT 2012 VIROLAINEN TUOTTAJAMUOTOISET TONTIT 7653/ 1 ja 2, 7658/1 ja 7655/1 ja 7659/1 RAKENTAMISOHJEET 21.9.2010 Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy/ Jukka Turtiainen Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy RAKENTAMISOHJEEN SISÄLTÖ JA TARKOITUS Rakentamisohje koskee vuoden 2012 asuntomessualueen ns. yhtiömuotoisen rakentamisen tontteja (7653/ 1 ja 2, 7658/1 ja 7655/1 ja 7659/1). Tonttien suunnitelmia Tampereen kaupunki on kehittänyt yhdessä rakennuttajien kanssa kumppanuushankkeina. Kortteleita koskevia rakennuttajien arkkitehtien laatimia luonnossuunnitelmia on käsitelty ja sovitettu yhteen yhteisissä workshopeissa. Worshoptyöskentelyn pohjalta on laadittu nämä rakentamisohjeet, jotka Tampereen Asuntomessujen 2012 Laaturyhmä on hyväksynyt kokouksessaan 21.9.2010. Rakentamishankkeiden suunnittelua ohjaavat asemakaava ja nämä rakentamisohjeet. Tampereen Asuntomessut 2012 Laaturyhmä käsittelee rakentamishankkeiden tontinkäyttösuunnitelmat ennen rakennuslupakäsittelyjä. Rakentamisohjeiden noudattaminen on edellytyksenä sille, että Asuntomessujen Laaturyhmä hyväksyy tontinkäyttösuunnitelmat. Ohjeessa esitetään suppeasti keskeisiä ohjeita, jotka täydentävät asemakaavan määräyksiä. Tavoitteena on kaupunkikuvallisesti ja ympäristöllisesti korkea laatu ja laadun vähimmäistason ylittäminen. TAVOITTEET Tavoitteena on luoda pienimittakaavainen, kaupunkimainen ja korkeatasoinen asuinympäristö. Rakennusten tulee edustaa tämän päivän arkkitehtuuria. Tavoitteena on, että asuinrakennukset ovat hyvin suunnitellut, toimivat, energiatehokkaat ja kaupunkirakentamiseen soveltuvat. Korttelissa tulisi olla monipuolinen asuntotyypistö ja kokojakauma. Asuntomessuille tulee suunnitella kiinnostavia ja tavanomaisuudesta poikkeavia yhtiömuotoisia asuntoja. Asuinrakennusten arkkitehtuurin ja rakentamistavan tulee olla innovatiivista ja monipuolista. Laaturyhmä painottaa ohjauksessaan em. tekijöitä. Erityisenä tavoitteena on aikaansaada Vuoreksen Puistokadun suuntaan ja Kirjailijanpuistoa rajaamaan kaupunkikuvallisesti mielenkiintoiset, korkeatasoiset ja samalla riittävän yhtenäiset julkisivut. 1
Tavoitteena on, että piha ja rakennus muodostavat kokonaisuuden, jolla on oma identiteetti. Korttelipihojen ilmeen tulee poiketa tavanomaisista ratkaisuista. Pihat tulee luoda intiimeiksi, pienimittakaavaisiksi ja yhteisöllisyyttä edistäviksi. Kasvillisuuden tulee olla runsasta ja monipuolista. Viher- ja muut rakenteet tulee toteuttaa viimeistellysti ja korkeatasoisesti. Vuoreksen alueella kattojen ja pihojen sadevedet käsitellään tonteilla, mikä on otettava huomioon sekä rakennusten sijoittamisessa että rakennusten ja pihojen suunnittelussa. Hulevesien tonttikohtainen käsittely antaa uusia mahdollisuuksia omaleimaisten pihojen toteuttamiselle. Vuoreksen asuntomessualueella on tavoitteena, kuten muuallakin Vuoreksen alueista tulee toteutumaan, synnyttää rakennuksen yhteyteen taidetta. TONTIT 7653/ 1 ja 2, 7658/1 Yleisesti rakennusten julkisivuista ja vesikatoista Rakennusten julkisivut on käsiteltävä yhtenäisesti, sokkelikerroksissa on noudatettava samaa käsittelytapaa ja materiaalia kuin muukin julkisivu ts. ei korkeita sokkeleita. Julkisivujen väreinä on käytettävä selkeitä ja vahvoja värisävyjä. Asemakaavamääräys: Asuintaloissa tulee olla räystäällinen taitekatto lukuun ottamatta korttelia 7652 ja 7662 sekä korttelin 7656 tonttia 1. Vesikatot toteutetaan asemakaavamääräyksen mukaisesti. Kattoterasseja voidaan toteuttaa. Kattokaltevuuksissa toivotaan suosittavan epäsymmetrisyyttä ja jyrkkiäkin lappeita ilmeikkään kattomaiseman aikaansaamiseksi. Vesikatemateriaali on konesaumattu teräspelti tai vastaava. Katteen pääasiallisen värin tulee olla tumman harmaa. Vuoreksen Puistokadun puoleinen julkisivu 2 Asemakaavamääräys: Kortteleissa 7653 tontit 1 ja 2 ja korttelin 7658 asuinkerrostalojen ylimmän kerroksen julkisivu on toteutettava jyrkkänä kattolappeena. Julkisivun pystysuoran osan korkeus on kolme kerrosta, kolmannen ja neljännen kerroksen rajakohtaan muodostuu räystäslinja. Neljännen kerroksen julkisivun kaltevuus on noin 60 astetta tai sitä jyrkempikin. Lappeeseen voidaan tehdä ikkunoita ja parvekkeita erkkerin tai kattolyhdyn tapaan. Lape on osa vesikattoa. Vuoreksen Puistokadun suuntaan pinnoitteena tulee olla vesikattopinnoite eli
saumattu peltikate. Loivat lappeet muualle, kuin Vuoreksen Puistokadun suuntaan, voidaan pinnoittaa myös kattohuovalla, värinä tumman harmaa tai musta. Julkisivumateriaalin tulee olla puhtaaksi muurattu tiili tiilenvärisin saumoin tai rappaus. Myös muu materiaali on mahdollinen, mikäli suunnitelma tuottaa erityisen omaleimaisen ja arkkitehtonisesti korkeatasoisen lopputuloksen. Rakennusten yhteyteen tulisi toteuttaa taidetta. Taidetta voi toteuttaa Vuoreksen puistokadun varren autokatoksen muurina tai osana puistokadun varren asuinrakennuksia, niiden porrashuonetta, Vuoreksen puistokadun varren julkisivua tms. Kirjailijanpuiston, Frans Emilin kadun, Lagerlöfinkadun ja Palsternakinraitin julkisivut Asemakaavassa on Kirjailijanpuiston puoleisella tontin rajalla rakennukset määrätty rakennettavaksi rakennusalueen rajaan kiinni. Rakennukset saavat olla enintään kaksi kerrosta korkeita. Kirjailijanpuistolle tulee kaavan mukaisesti luoda Laxnessinpolkuun tiiviisti rajautuva rakennusjulkisivu. Oleellista on tiiviin tilarajan muodostaminen puiston suuntaan. Rakennusta on mahdollista porrastaa niin, että osa julkisivusta sijoittuu sisemmälle tontin suuntaan. Puiston tilarajan synnyttämisen takia rakentamisohjeella määrätään, että Kirjailijanpuiston puoleiselle rakennusalalle rakennettavien jokaisen asuinrakennuksen pituudesta vähintään 50% on oltava kahden kerroksen korkuisia. Pystysuoran julkisivun on kaksikerroksisilla osuuksilla oltava valmiista maanpinnasta vähintään 5 m. Tontilla 7653/1 Lagerlöfinkadun kulmassa ja tontilla 7658/1 Frans Emilinkadun ja Laxnessinpolun kulmassa on oltava kaksikerroksinen rakennus tai sen osa. Sen sijaan näiden kortteleiden 7653 ja 7658 asemakaavassa ll-kerroksisiksi merkittyjen rakennusten rakennusaloille voi muualle, kuin Kirjailijanpuiston varteen, vapaasti rakentaa l-kerroksisenkin asuinrakennuksen. Lagerlöfinkadun, Frans Emilin kadun ja Laxnessinpolun varrelle sijoittuvien rakennusten 1. kerroksen asuintilan lattian korkeusaseman on oltava vähintään 70 cm rakennuksen kohdalla olevaa kadun korkeusasemaa ylempänä. Samalla tulee huolehtia esteettömyyden toteutumisesta. Julkisivumateriaalin tulee olla puu, puhtaaksi muurattu tiili tiilenvärisin saumoin tai rappaus. Myös muu materiaali on mahdollinen, mikäli suunnitelma tuottaa erityisen omaleimaisen ja arkkitehtonisesti korkeatasoisen lopputuloksen. 3
Vuoreksen Puistokadun varren autokatos Asemakaavamääräys: Merkintä A-20 osoittaa sen osan eri kaavamääräysten alaisten alueiden välisestä rajasta, jolle on rakennettava ympäristön korkeustasot välittävä kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen muuri. Muurin näkyvä osuus voi olla esim. kiveä, poltettua tiiltä, graafista betonia, Corten-terästä tai muutoin esteettisesti korkeatasoista materiaalia. Tontin mitalla muurin tulee olla yhtenäisesti suunniteltu. Vierekkäisten tonttien matkalla muurien tulee olla ilmeeltään yhteensovitetut. Muuri voidaan suunnitella ja toteuttaa ko. tonttien rakennusten taiteena, jolloin taideteema ei toteutuisikaan osana asuinrakennusta. Asemakaavamääräys: Merkintä a-20 osoittaa autokatoksen rakennusalan. Autokatos on toteutettava viherkattoisena. Vuoreksen puistokadun varren autokatos on toteutettava mitoiltaan, muodoiltaan ja materiaaleiltaan yhtenäisesti tonteilla 7653/ 1 ja 2 sekä 7658/1. Katoksessa on oltava viherkatto. Autokatoksen periaatepiirros on tämän rakentamisohjeen liitteenä. Muut autokatokset ja pysäköintialueet Kaikissa autokatoksissa on oltava viherkatto. Viherkatto voidaan toteuttaa esimerkiksi maksaruohomattojen avulla. Julkisivumateriaalin tulee olla puu, puhtaaksi muurattu tiili tai rappaus. Myös muu materiaali on mahdollinen, mikäli suunnitelma tuottaa erityisen omaleimaisen ja arkkitehtonisesti korkeatasoisen lopputuloksen. Ilman katosta toteutettavat pysäköintialueet tulee aidata aidalla, joka on umpinainen vähintään korkeuteen 90 cm valmiista maanpinnasta. Ilman katosta toteutettavien autopaikkojen pinnoite on nurmibetonikiveys. Pihat Tavoitteena on korkeatasoinen pihojen suunnittelu ja toteutus. Pihasuunnittelijan tulee olla koulutukseltaan suunnitteluhortonomi, miljöösuunnittelija tai maisema-arkkitehti. Viherrakentajan työstä vastaavan työnjohtajan on oltava koulutukseltaan hortonomi, puutarhateknikko tai puutarhuri. Pihojen suunnittelijoita ja rakentajia: www.viheraluesuunnittelijat.fi www.m-ark.fi www.var.fi 4
Oleskelu- ja leikkipaikat Messujen yhtenä teemana on luonto olohuoneena. Pihan oleskelupaikkojen tulee olla viihtyisiä ja monikäyttöisiä. Tavoitteena on, että oleskelupaikat ovat osittain katettuja. Oleskelutilaan voi liittyä pergola, katos, huvimaja tai kasvihuone. Pihalle voi rakentaa myös laajemman piharakennuksen. Piharakennukseen sijoitetaan harrastustiloja, kesäkeittiö, sauna, kuntoilupaikka tai muu yhteinen tila, joka edistää asukkaiden yhteisöllisyyttä. Piharakennus ja leikki- sekä oleskelualueet tulee sijoittaa siten, että ne muodostavat yhtenäisen kokonaissommitelman ja piha toimii kaikkien käyttäjäryhmien yhteisenä ulkotilana. Leikkipaikoilla suositellaan käytettäväksi tavanomaisesta poikkeavia kalusteita ja varusteita. Vesi, kivet, puu ja muut luonnonmateriaalit ovat suositeltavia. Tavoitteena ovat innovatiiviset leikkiratkaisut. Kasvillisuus Kasvillisuuden käytön tulee olla vaihtelevaa ja monipuolista. Tavoitteena on, että pihoilla on sekä reheviä puutarhamaisia aiheita että avointa monikäyttönurmea. Pihoille istutetaan suuria puita, kukkivia pikkupuita, pensaita, köynnöksiä ja perennoita. Isojen puisen vähimmäiskoon on oltava rungonympärysmitaltaan vähintään 16 cm. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla helppohoitoista ja kulutusta kestävää. Pensas- ja perenna-alueet tulee suojata matalalla istutusten suoja-aidalla ensimmäisinä vuosina. Sadevesialtaiden tms. muiden vesiaiheiden läheisyyteen istutetaan vaihtelevaa kosteikkokasvillisuutta. Jos pihojen hulevesiratkaisussa käytetään viivytyspainanteita (sadepuutarhat), istutetaan painanteeseen runsas kosteutta kestävä kasvillisuus (ohjeellisia kasvilajisuosituksia ovat seuraavat: huurrepaju, jokipaju, koripaju, punapaju, kääpiöpunapaju, kapealehtipaju, kanukat, lännenheisiangervo, koiranheisi, pihlaja-angervo, rantakukka, tarhaalpi, suikeroalpi, jättipoimulehti, valtikkanauhus, tuoksuasteri, punatähkä). Sisäänkäyntien yhteyteen istutetaan näyttävää kasvillisuutta; runsaita perennaryhmiä, havukasviryhmiä tai matalia runsaasti kukkivien pensaiden ryhmiä. Sisäänkäynnit merkitään kukkivalla pikkupuulla tai rungollisella pensaalla, jolla on joko komea syysväri, kaunis lehtimuoto tai runsas kukinta (esim. marjaomenapuu, pilvikirsikka, suomenpihlaja, ruotsinpihlaja, taatanpihlaja, rungollinen mongolianvaahtera, tuohituomi, likusterisyreeni). Maantasokerroksen asuntopihat rajataan yhteispihasta pensasaidoilla. 5
Hulevedet Messualueen pihojen yhtenä teemana ovat hulevedet. Asemakaavamääräys: Vettä läpäisemättömillä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, - altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pinta-alaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Hulevedet ja hulevesirakenteet tulee hyödyntää pihojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Hulevesiratkaisujen tulee olla myös esteettisesti korkeatasoisia. Pihoilla voidaan käyttää vaihtoehtoisia keinoja hulevesien viivyttämisestä. Seuraavassa muutamia esimerkinomaisia suosituksia: Sadevesialtaat (viivytysaltaat) Kattovedet ja pihan hulevedet voidaan johtaa kivettyjen vesikourujen ja kallistusten avulla tontin yhteisellä piha-alueella sijaitsevaan sadevesialtaaseen. Sadevesialtaat suunnitellaan siten, että ne ovat tyhjänäkin edustavan näköisiä ja helposti kunnossapidettäviä. Altaiden ylivuoto johdetaan katujen sadevesiviemäriin ja sieltä edelleen alueellisiin hulevesijärjestelmiin. Sadepuutarhat Kattovedet ja pihan hulevedet voidaan johtaa nurmipintaisin viherpainantein, kivetyin kouruin tai kallistuksin piha-alueella sijaitseviin viivytyspainanteisiin (sadepuutarhat). Painanne viivyttää hulevettä ja hetkellinen lammikoituminen painanteessa on mahdollista. Viivytyspainanteen syvyys noin 10 cm ja painanteeseen istutetaan runsas kosteutta kestävä kasvillisuus. Sadepuutarhojen ylivuoto johdetaan katujen sadevesiviemäriin ja sieltä edelleen alueellisiin hulevesijärjestelmiin Sadepuutarhan rakentamisessa noudatetaan soveltaen periaatteita, jotka on esitetty raportissa: Vuores pientaloalueiden hulevesien hallintaohjeet rakentajille ja tontinomistajille 0155-C9533 (FCG, Infra ja ympäristö). Em. raportti on tämän rakentamisohjeen liite. Kivipurot Kattovedet ja pihan hulevedet voidaan johtaa kivettyjen vesikourujen ja kallistusten avulla tontilla olevaan kivipuroon. 6
Kivipuro voi olla esimerkiksi murskepohjainen ja singelipintainen painanne, jonka pohjalle ja reunoille asetellaan luonnonkiviä. Kivipurossa voi olla myös allasmaisia osia ja puron reunoille voidaan istuttaa kosteikkokasveja. Vesiaiheet suunnitellaan siten, että ne ovat tyhjänäkin edustavan näköisiä ja helposti kunnossapidettäviä. Kivipurojen ylivuoto johdetaan katujen sadevesiviemäriin ja sieltä edelleen alueellisiin hulevesijärjestelmiin. Viivytyskaivot, hulevesikasetit ja hulevesitunnelit Kattovedet ja pihan hulevedet voidaan johtaa maanalaisiin viivytysrakenteisiin (hulevesikasetit, tunnelit ja vastaavat uudet ratkaisut) tai viivytyskaivoihin. Viivytyskaivon pohjalle voidaan varata pysyvää vesitilavuutta, jota on mahdollista käyttää kasteluvetenä käsi- tai uppopumpun avulla. Ylivuoto johdetaan katujen sadevesiviemäriin ja sieltä edelleen alueellisiin hulevesijärjestelmiin. Pihan kulkuväylät ja pinnoitteet Korttelipihojen välillä tulee olla mahdollisimman luontevat jalankulkuyhteydet. Hulevesien määrää tulee minimoida minimoimalla tiiviit pinnoitteet siellä, missä niille ei ole ehdotonta tarvetta mm. pitkäaikaiskestävyyden ja kunnossapidon näkökulmasta. Luonnonkiveä on suositeltavaa käyttää oleskelualueilla, sisäänkäyntien yhteydessä ja tärkeimmillä kulkuväylillä. Pelastusteiden ja tikaspuomiauton nostopaikka-alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon se, että em. alueiden tulee olla kuljettavassa kunnossa ympäri vuoden ja alueiden pinnoitetta koskee kantokykyvaatimus. Asuntomessualueen pelastusteiden ja nostopaikka-alueen pintamateriaalina tulee käyttää kivituhkaa, betonikiveystä tai nurmibetoni-kiveystä. Ilman katosta toteutettavien autopaikkojen pinnoite on nurmibetonikiveys. Pihan valaistus Oleskelupaikkojen valaistuksessa suositellaan matalia pollarivalaisimia. Vesi- ja kasvillisuusaiheita voidaan korostaa erikoisvalaistuksella. 7
Taide pihoilla Taiteen tuominen pihoille on suositeltavaa. Leikkivälineet tai pihan kalusteet voivat olla taideteoksenomaisia: kivipaasia, eläinhahmoja tms. Hulevettä voidaan myös käyttää pihoilla ympäristötaiteen tapaan, esimerkiksi veistoksellisina koururakenteina, koristealtaina tai vastaavina. Piharakennukset Pihoille voidaan rakentaa enintään yksikerroksisia piharakennuksia edellyttäen, että pihojen oleskeluun ja leikkiin jäävä alue säilyy riittävän yhtenäisenä ja avarana. Piharakennuksella voi elävöittää pihaa ja sen käyttöä, ja piharakennusten rakentaminen onkin toivottavaa. Piharakennukseen voi sijoittaa harrastustiloja, kesäkeittiön, saunan, kuntoilupaikan tai muun yhteisen tilan, joka edistää asukkaiden yhteisöllisyyttä. Julkisivumateriaalina käytetään puuta, puhtaaksi muurattua tiiltä tai rappausta. Myös muu materiaali on mahdollinen, mikäli suunnitelma tuottaa erityisen omaleimaisen ja arkkitehtonisesti korkeatasoisen lopputuloksen. Aitaukset ja aidat Tonteille ei rakenneta aitoja lukuun ottamatta autopaikkojen rajausta ja asuntopihoja. Ilman katosta toteutettavat pysäköintialueet tulee aidata umpinaisella aidalla (ks. edellä), mutta asuntopihojen rajaajina voi käyttää sekä umpinaisia rakenteellisia aitoja että pensasaitaa. Aitaamistavan tulee olla tontilla yhtenäinen. Frans Emilin kadun, Laxnessinpolun ja Lagerlöfinkadun pohjois-eteläsuuntaiselle osuudelle ei saa rakentaa aitoja. Rakennuksen ja kadun väliin voidaan sijoittaa pensasistutuksia. Pinnoitteet Sisäänkäyntien edustat on päällystettävä betonikivellä tai luonnonkivellä. Energiamääräykset Rakentamisohjeen liitteeksi on laadittu energiamääräykset asuntomessujen yhtiömuotoisille asuinrakennuksille. 8 Liite: Vuoreksen asuntomessualueen tuottajamuotoisten asuinrakennusten energiamääräykset Liite: Vuoreksen puistokadun varren autokatos kortteleissa 7653 ja 7658, periaatepiirros Liite: Vuores pientaloalueiden hulevesien hallintaohjeet rakentajille ja tontinomistajille 0155-C9533 (FCG, Infra ja ympäristö).