Teho Plus hankkeen loppuseminaari 6.2. 2014, Turku Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos
1. Arvaa huvikses! Maatalouden ravinnevähennystavoite & Saaristomeri (P-huuhtouma 370 t ja tavoite 250 t, vähennystarve 120 t) (N-huuhtouma 3400 t, tavoite 2190 t, vähennystarve 1210 t 1. Paljonko peltomaata pitäisi poistaa viljelyksestä nykyisestä (241 000 ha), jotta 30% vähennys ravinne- kuormitukseen saavutetaan ympäristötuen sallimilla lannoitustasolla? Typpitavoite: 81 000 ha Fosforitavoite: 78 000 ha
2. Arvaa huvikses! 2. Paljonko lannoitusta tulisi laskea, jotta 30% vähennys kuormitukseen saavutetaan nykyisellä peltomaan määrällä? Typpitavoite - kevätvehnä: 47 kg/ha (ympäristötuki 120 kg/ha) - rehuohra: 39 kg/ha (ympäristötuki 100 kg/ha) - tuorerehu: 85 kg/ha (ympäristötuki 240 kg/ha) Fosforitavoite - edes 0 kg/ha ei tuota tavoitetta
3. Yhtälö mahdoton Saaristomerellä! Peltojen laajamittainen poistaminen viljelyksestä ei ole mahdollista, eikä lannoituksen nollaaminen liioin ole haluttavaa, koska chicken lifestyle ei käy ratkaisuksi Suomen maataloudelle
4. Mikä neuvoksi? Kortti tuo, kortti vie, mutta maatalous on onnen kauppaa! Mikä pätee satoon, pätee huuhtoumiinkin, mutta toisella tapaa
5. Liukoisen fosforin huuhtouma DRP - huuhtouma 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 alhainen P-lannoitus korkea P-lannoitus 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 maan viljavuusfosfori - Vuotuinen lannoitus ei juurikaan vaikuta liukoisen fosforin huuhtoumaan - Huuhtouma riippuu lähinnä maan viljavuusfosforin määrästä - Maan viljavuusfosfori muuttuu ajassa erittäin hitaasti
6. Partikkelifosforin huuhtouma Huuhtouma kg/ha 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Partikkelifosforin huuhtouma 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pellon kaltevuus Sarja1 Huuhtouma kasvaa kiihtyen, kun pellon jyrkkyys kasvaa
7. Partikkelifosfori ja suojakaista 2 1,8 fosforihuuhtouma, kg 1,6 1,4 1,2 1 viljavuusfosfori 12 mg/l viljavuusfosfori 18 mg/l 0,8 0 0,02 0,04 0,06 0,08 0,1 suojakaistan osuus - Partikkelihuuhtouman rajoittaminen on lyhyen aikavälin keino rajoittaa fosforikuormaa - Suojakaistat vähentävät eroosiota ja huuhtoumaa - Partikkelihuuhtoumasta vain 16 % on leville käyttökelpoista
8. Opetus Pellot eivät ole samanlaisia huuhtoumiltaan Ravinnehuuhtouma vaihtelee peltolohkon kaltevuuden ja maan viljavuusfosforin mukaan Myös sijainti merkitsee: Nurmipeltoa Värriöjoen varressa ei voi verrata viljapeltoon Aurajoen varressa ja silti niille maksetaan sama ympäristötuki. Miksi? Ja mikä neuvoksi?
9. Bridge over troubled water Maatalouden ympäristötuen reformi 1. Kaikille tiloille (alhainen) perustuki 2. Kohteen luonteen mukaan määräytyvä (korkeampi) erityistuki huuhtoumaherkille pelloille
10. Erilaistamisen lupaus Viisi prosenttia Lounais-Suomen pelloista (12 100 ha) kuuluu luokkaan maan viljavuusfosfori 35 mg/l tai sitä suurempi Näiltä pelloilta huuhtoutuu noin 4.0 kg/ha partikkeli- ja liukoista fosforia, yhteensä noin 50 tonnia Lupaus: tehokkaasti kohdennetuilla toimilla tuon viiden prosentin huuhtoumasta voidaan leikata nopeasti noin 25-30 tonnia heikentämättä tuotantoa Tehostettujen toimenpiteiden ulottaminen 10 prosenttiin (24 000 ha) toisi jo liki puolet tarvittavasta vähennyksestä.
11. Mutta millä keinoin? Kaikille samat tuet eivät tuota luvattuja vähennyksiä: samanlaisuus vain ärsyttää tässä yhteydessä: very funny Aineksia erilaistamiseen on Ympäristöhyötyindeksit Tarjouskilpailut Neuvottelut (bargaining)
12. Ympäristöhyötyindeksi (EBI) EBI: yhteismitallistaa ja järjestää yksittäiset kohteet suojelutoimenpiteistä koituvan ympäristöhyödyn suhteen paremmuusjärjestykseen (dimensiottoman lukuarvon avulla) TARVEKE-hanke kehitti indeksit molemmille ravinteille ja monimuotoisuudelle Fosfori-indeksi: pellon kaltevuus, P-luku ja etäisyys vesistöön Typpi-indeksi: kyntömenetelmä, kasvilaji, lannoitus, suojakaista EBI voidaan yhdistää tukemaan minkä tahansa ohjauskeinon käyttöä
Idea on yksinkertainen 13. Tarjouskilpailu 1. Julkinen valta ilmoittaa ympäristötavoitteen, tarjouskilpailun periaatteet ja pyytää viljelijöitä tekemään tarjouksia. 2. Viljelijä tekee ehdotuksen toimista ja esittää samalla korvauspyynnön toimien toteuttamisesta. 3. Julkinen valta laatii ympäristöhyötyindeksin ja järjestää tarjoukset suhteen EBI/korvauspyyntö mukaan. 4. Ohjelmaan valinta: kohteet paremmuusjärjestyksessä niin pitkälle kuin suojelubudjetissa on rahaa. Valitulle kohteelle maksetaan viljelijän pyytämä korvaus. Tarjouskilpailu on budjetillisesti kustannustehokas toisin kuin nykyinen kaikille maksettava tasatuki
14.Kokemukset tarjouskilpailusta Nurmijärven kipsipilotti 2010 oli rohkaiseva Viljelijät hallitsivat hyvin tarjousten tekemisen Ohjelmaan valittiin peltoja, joiden fosforiluku oli korkea (keskiarvo 35 mg/l, korkein prosentti Uusimaalla) Indeksi toimi hyvin Puute: Tarjouskilpailu ei takaa, että kaikki parhaat kohteet tarjotaan ohjelmaan
15. Neuvottelut/kaupankäynti Neuvottelujen idea: - Julkinen valta kartoittaa parhaat kohteet - Neuvottelee maanomistajan kanssa toimista ja soveliaasta korvauksesta niiden toteuttamiseksi - Viljelijä toteuttaa toimet sovittua korvausta vastaan Etu: Kaikki tärkeät kohteet katetaan Heikkous: Korvauksen määräytyminen epämääräinen
16. Kiitos TEHO PLUS Neuvonta: - Positiivinen rooli, kun etsitään kohteen suhteen eriytyviä ratkaisuja - Sopii tukemaan kaikkia erilaistamista edistäviä malleja TEHO PLUS: (tutkimusraportti) On luonut suojavyöhykkeiden perustamisessa merkittävää yhteiskunnallista nettohyötyä
17. Lopun sijaan Miksi humoristinen esitystyyli? Ei olisi syytä: 1. Suomen vesipolitiikka ja Itämeren suojelun linjaukset eivät ymmärrä maatalouden erityispiirteitä. 2. Maatalouden oma ympäristötukipolitiikka on huonosti mitoitettu Mutta kuitenkin: Onnistuminen suojelussa on mahdollista ilman tuskaa. Tarvitaan vain muutama viisas poliittinen päätös!