NATURA 2000 TIETOLOMAKE

NATURA 2000 TIETOLOMAKE Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu neuvoston direktiivi 2009/147/EY sekä luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY 1

TIETOLOMAKE Erityissuojelualueille (SPA), ehdotuksille yhteisölle tärkeiksi alueiksi (psi), yhteisölle tärkeille alueille (SI) ja erityisten suojelutoimien alueille (SA) 1. ALUEEN TUNNISTUS 1.1. TYYPPI 1.2. ALUEEN KOODI 1.3 ALUEEN NIMI: Kiskonjoen vesistö FI0200083 1.4. ENSIMMÄINEN TÄYTTÖAJANKOHTA 1.5. PÄIVITYSAJANKOHTA 199610 200711 1.6. VASTUUTAHO: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.7. AJANKOHTA, JONA ALUE ON ILMOITETTU JA OSOITETTU/LUOKITELTU ERITYISALUEEKSI Ajankohta, jona alue on luokiteltu SPA-alueeksi: 199808 Kansallinen oikeusperusta SPA-alueen osoittamiselle: Valtioneuvoston päätös Ajankohta, jona aluetta on ehdotettu SI-alueeksi: 199808 Ajankohta, jona alue on vahvistettu SI-alueeksi (*): Ajankohta, jona alue on osoitettu SA-alueeksi: 201504 Kansallinen oikeusperusta SA-alueen osoittamiselle: Asetus 354/2015 Huomautus/huomautukset (**): (*) (** (*) Valinnainen kenttä. Ympäristöasioiden pääosasto dokumentoi ajankohdan, jona alue on vahvistettu SI-alueeksi (asiaa koskevan EU-luettelon hyväksymispäivä). (**) Valinnainen kenttä. Huomautuksia voidaan antaa esimerkiksi sellaisten alueiden luokittelu- tai osoittamisajankohdista, jotka koostuvat alunperin erillisistä SPA- ja /tai SI-alueista 2

2. ALUEEN SIJAINTI 2.1 ALUEEN KESKIPISTE (desimaaliasteina) Pituusaste Leveysaste 23,2642 60,1511 2.2 PINTA-ALA (ha): 309,00 13,6 2.3 MERIPINTA-ALAN OSUUS (%): 2.4 PITUUS (km): 2.5 HALLINNOLLINEN ALUEKOODI JA -NIMI: NUTS II -tason koodi FI1 FI1 FIZZ Unionin alueen nimi Etelä-Suomi Helsinki-Uusimaa NUTS-alueisiin sisältymätön merialue 2.6 LUONNONMAANTIETEELLISET VYÖHYKKEET: % (*)) % (*)) Alppivyöhyke ( oreaalinen vyöhyke ( Atlantin vyöhyke ( % (*)) Mustanmeren vyöhyke vyöhyke ( % (*)) Mannervyöhyke ( % (*)) Makaronesian vyöhyke ( % (*)) Välimeren vyöhyke ( % (*)) Pannonian vyöhyke ( % (*)) Arovyöhyke ( % (*)) (*) Jos alue sijitsee useammalla kuin yhdellä luonnonmaantieteellisellä vyöhykkeellä, ilmoitetaan peittävyysprosentti kullakin vyöhykkeellä (valinnainen). 3

3. TIEDOT ALUEEN EKOLOIASTA 3.1. ALUEELLA ESIINTYVÄT LUONTOTYYPIT SEKÄ ALUEEN ARVIOINTI NIIDEN OSALTA: Liitteen I mukaiset luontotyypit Koodi PF NP Pinta-ala (ha) Luolat (lkm) 1130 1630 3150 3210 3260 6430 7140 9050 9180 91E0 57,5 7,7 123,3 77 0,3 8,6 8,6 9,6 1 0,4 Tietojen laatu P A D Edustavuus Suhteellinen pinta-ala Alueen arviointi A Suojelu A A Yleisarviointi PF: Merkitään "x" ensisijaisuuden ilmoittamiseksi, jos luontotyyppivoi esiintyä sekä ensisijaisesti suojeltavassa että muussa muodossa (6210, 7130, 9430) NP: Merkitään "x", jos luontotyyppiä ei enää esiinny alueella (valinnainen) Pinta-ala: Ilmoitettaessa voidaan käyttää desimaaliarvoja Luolat: Jos luontotyypeistä 8310 ja 8330 (luolat) ei ole saatavilla arvioita pinta-alasta, ilmoitetaan luolien lukumäärä Tietojen laatu: = "Hyvä" (esimerkiksi tutkimusten perusteella), M = "Kohtalainen" (esimekiksi osittaisten tietojen ja ekstrapolaation perusteella), P = "Huono" (esimerkiksi karkea arvio) 4

3.2 DIREKTIIVIN 2009/147/EY 4 ARTIKLAN JA DIREKTIIVIN 92/43/ETY LIITTEEN II MUKAISET LAJIT SEKÄ ALUEIDEN ARVIOINTI NÄIDEN OSALTA Koodi Alueen populaatio Tieteellinen nimi S NP Koko Yksikkö Luok Tietojen Tyyppi Minimi Maks. -ka laatu 3.3 MUUT TÄRKEÄT KASVI- ja ELÄINLAJIT Laji Laji Yleisarv. Eristyneisyys I 1032 Unio crassus p 80000 100000 i M A I 1042 Leucorrhinia pectoralis p 50 100 i A A021 otaurus stellaris r 2 2 cmales A A028 Ardea cinerea c 5 10 i M A A038 ygnus cygnus c 50 150 i M A A039 Anser fabalis c p DD A051 Anas strepera r 2 2 p A A055 Anas querquedula r 0 1 p M A056 Anas clypeata r 1 2 p A A059 Aythya ferina c p P A A068 Mergus albellus c p P A A081 ircus aeruginosus r 1 1 bfemales A A082 ircus cyaneus c p DD A094 Pandion haliaetus c p P A A099 Falco subbuteo r p P A A127 rus grus r 2 2 p A A161 Tringa erythropus c p P A162 Tringa totanus r 0 1 p M A166 Tringa glareola r 1 1 p A177 Larus minutus c p P A A190 Sterna caspia c p P A A193 Sterna hirundo r 1 1 p A A229 Alcedo atthis r 1 1 p M A A234 Picus canus r 1 2 p M A A236 Dryocopus martius r 2 3 p A A264 inclus cinclus w 3 6 i M A A298 Acrocephalus arundinaceus r 1 1 p A Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia Alueen populaatio Perustelut Koko Yksikkö Luokka IV V A D Liite Muut luokat Ryhmä Koodi Tieteellinen nimi S NP Minimi Maksimi A 1214 Rana arvalis P X F Salmo trutta m. trutta R X Ryhmä Populaatio Alueen arviointi Suojelu Ryhmä: A = Sammakkoeläimet, = Linnut, F = Kalat, FU = Sienet, I = Selkärangattomat, L = Jäkälät, M = Nisäkkäät, P = Kasvit ja R = Matelijat Koodi: Lintujen ja liitteiden IV ja V lajien osalta tulisi tieteellisen nimen lisäksi käyttää viiteportaalissa annettua koodia. S: Merkitään kyllä, kun lajia koskevat tiedot ovat arkaluontoisia ja niitä sen vuoksi ei aseteta yleisesti saataville NP: Merkitään "x", jos lajia ei enää esiinny alueella (valinnainen) Tyyppi: p = pysyvä, r =pesivä/lisääntyvä, c = levähtävä, w = talvehtiva (kasvien ja muiden kuin muuttavien lajien osalta merkitään "pysyvä") Yksikkö: i = yksilöt, p = parit tai muut yksiköt populaatioyksiköitä ja koodeja koskevan standardoidun luettelon mukaisesti ottaen huomioon luontotyyppidirektiivin 12 ja 17 artikla (raportointi) (ks. viiteportaali). Luokka (runsausluokat): = Yleinen, R = Harvinainen, V = Hyvin harvinainen, P = Esiintyvä. Perusteluluokat: IV, V: Luontotyyppidirektiivin liitteissä IV ja V olevat lajit, A: Kansallinen punainen lista, : Kotoperäinen (endeemi), : Kansainväliset yleissopimukset ja D: muu syy Tietojen laatu: = "Hyvä" (esimerkiksi tutkimusten perusteella), M = "Kohtalainen" (esimerkiksi osittaisten tietojen ja ekstrapolaatin perusteella"), P = "Huono" (esimerkiksi karkea arvio) ja DD = "Ei tietoja" (tätä luokkaa käytetään vain,jos populaation koosta ei voida tehdä edes karkeaa arviota; tässä tapauksessa populaation kokoa koskeva kenttä voidaan jättää tyhjäksi, mutta runsausluokkia koskeva kenttä on täytettävä). 5

4. ALUEEN KUVAUS 4.1. ALUEEN YLEISPIIRTEET: Koodi Luontotyyppiluokka Peittävyys (%) N02 N06 N10 N19 (Vuorovesijoet), jokisuistot, mutakentät, hiekkakentät ja laguunit eli fladat ja kluuvit sekä laguuninomaiset lahdet Sisävedet: järvet ja lammet sekä virtaavat vedet 65 Kosteat ja tuoreet niityt 12 Sekametsät 7 LUONTOTYYPPIEN KOKONAISPEITTÄVYYS 16 100 % ALUEEN MUUT OMINAISPIIRTEET Kiskonjoen vesistöä on esitetty erityisesti suojeltavaksi vesistöalueeksi.kosken voimalaitoksen alapuolella Kiskonjoki laajenee ruohikkoiseksi linnustoltaan arvokkaaksi Saarenjärveksi ja laskee alas Latokartanon komeassa koskessa. Perniönjoen samea vesi laskee Latokartanonkosken alapuolella Kiskonjokeen. Kiskonjoen suisto (Laukanlahti) on rehevä. 4.2. ALUEEN LUONNE JA MERKITYS Kiskonjoen vesistö on monin paikoin säilynyt suhteellisen hyvin luonnontilaisena. Se on eteläisen Suomen arvokkaimpia jokivesistöjä, jossa esiintyy mm. valtakunnallisesti uhanalainen vuollejokisimpukka (Unio crassus). Kiskonjoessa ja sen vesistöalueilla tavataan kaloista meritaimenta, lohta, siikaa ja purotaimenta. Suojelutavoitteen määrittely: Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: - alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, - alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla, - alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä 6

4.3 UHAT, KUORMITUKSET JA TOIMET, JOILLA ON VAIKUTUKSIA ALUEESEEN Kaikkein tärkeimmät vaikutukset ja toimet, joilla on suuria vaikutuksia alueeseen KIELTEISET VAIKUTUKSET MYÖNTEISET VAIKUTUKSET ARVIOINTI- SKAALA UHAT JA KUORMITUKSET (koodi) PILAANTU- MINEN SISÄPUOLELLA / ULKOPUOLELLA (i o b) ARVIOINTI- SKAALA TOIMET, HOITO (koodi) PILAANTU- MINEN SISÄPUOLELLA / ULKOPUOLELLA (i o b) Muita tärkeitä vaikutuksia, joilla kohtalaisia/vähäisiä vaikutuksia alueeseen KIELTEISET VAIKUTUKSET MYÖNTEISET VAIKUTUKSET ARVIOINTI- SKAALA UHAT JA KUORMITUKSET (koodi) PILAANTU- MINEN SISÄPUOLELLA / ULKOPUOLELLA (i o b) ARVIOINTI- SKAALA TOIMET, HOITO (koodi) PILAANTU- MINEN SISÄPUOLELLA / ULKOPUOLELLA (i o b) M J02.02 i M H01.08 o M A04.03 b M I01 i M J02.05 i M H01.05 o L E01.04 i M 01.04 o Arviointiskaala: H = suuri, M = kohtalainen, L = vähäinen Pilaantuminen: N = Typpikuormitus, P = Fosfori-/fosfaattikuormitus, A = Happokuormitus/hapettuminen, T = Toksiset epäorgaaniset kemikaalit, O = Toksiset orgaaniset kemikaalit, ja X = Monenlaisia pilaavia aineita. i = sisäpuolella, o = ulkopuolella, b = sekä sisä- että ulkopuolella. 4.4 OMISTUSSUHTEET (valinnainen) Julkinen Tyyppi (%) Kansallinen/ liittovaltion taso Valtio/maakunta Paikallinen/ kunnallinen Muu julkinen Yhteisomistus Yksityinen 100 Ei tiedossa Yhteensä 100 4.5 TIETOLÄHTEET (VALINNAINEN) Kalliomäkien katveessa - Salon seudun luonto. Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys 1984. 128 s. Natura tietokantapäivitys 2014 Laaksonen, R. 2013: Kiskonjoen ja Perniönjoen vesistön simpukkaselvitys 2013. Perkonoja, M. & Salmi, P. Kiskonjoen vesistön Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Raportteja 29/2014. Pynnönen, P. & Nieminen, M. 2007: Perniön/Laukanlahden sudenkorentoselvitykset 2007. Faunatica Oy. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen arkisto. 7

Vilen, R. ja Ahlman, S. (2011) Kiskonjoen vesistön linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2011. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Ahlman konsultointi ja suunnittelu. irdlife Suomi 2014: Kerääntyvien lintulajien esiintyminen tietyillä linnustonsuojelualueilla Tiira-lintutietopalvelun havaintojen perusteella. Raportti. ELY-keskuksen muistio 29.9.2014 Linkit: 5. ALUEEN SUOJELUN TILA (VALINNAINEN) 5.1 SUOJELUALUETYYPIT KANSALLISELLA JA ALUEELLISELLA TASOLLA Koodi Peittävyys (%) FI00 0 5.2 ALUEEN YHTEYDET MUIHIN ALUEISIIN: -osoitettu kansallisella tai alueellisella tasolla Tyypin koodi Alueen nimi Tyyppi Peittävyys (%) -osoitettu kansainvälisellä tasolla Tyyppi Alueen nimi Tyyppi Peittävyys (%) 5.3 ALUEEN OSOITTAMINEN Saarenjärvi ja Vähäjärvi kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Alueen maankäyttöä ohjaa kaksi yleiskaavaa ja maakuntakaava, joissa alueen suojelutarve ja luonne on tunnistettu. Kiskonjoen vesistö on suojeltu myös koskiensuojelulailla. Saarenjärvi, Vähäjärvi, Latokartanon kosken alue ja Laukanlahti pääosin suojellaan luonnonsuojelulailla. Lähes koko muu alue toteutetaan vesilailla. Osa alueesta toteutetaan sopimuksella maanomistajan kanssa. 8

6. ALUEEN HOITO 6.1 ALUEEN HOIDOSTA VASTAAVA(T) TAHO(T): Varsinais-Suomen ELY-keskus Metsähallitus 6.2 HOITOSUUNNITELMA(T): Onko hoitosuunnitelma laadittu? X Kyllä Ei, mutta valmisteilla Ei 6.3 SUOJELUTOIMET Nimi: Linkki: Kiskonjoen vesistön Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma https://www.doria.fi/handle/10024/96524 7. ALUEEN KARTTA INSPIRE ID -tunnus: Onko kartta toimitettu PDF-tiedostona? (valinnainen) Kyllä Ei Tiedot alkuperäisestä kartasta, jota käytetty sähköisten rajausten digitoimisessa (valinnainen). 9