Nimi ja syntymäaika:



Samankaltaiset tiedostot
MILLAINEN MINÄ OLEN?

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

Psyykkinen toimintakyky

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

1-2- v. 1.Ajattelu ja oppiminen

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten?

ARVIOINTIKESKUSTELUT PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 3-6

Ruori. Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Riina Karvonen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Lapsen. Lapsen nimi. varhaiskasvatus- suunnitelma

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

ORIVEDEN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 0-2-VUOTIAAT. Lapsen nimi ja ikä. Lapsen kuva. Päivähoitopaikka.

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU

NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Kaveritaidot -toiminta

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

Työelämävalmiuksien itsearviointi

Yhteenvetosivu. RUORI-itsearviointi

Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli

LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

ANOMUS SAIRAALAKOULUN AVO-OPPILASPAIKALLE

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Raahen kaupunki

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA OMA KUVANI

Alle 65- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia Helena Launiainen

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Lapsen vahvuudet 4-vuotiaana

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:


KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta

SomeBody -mittari. Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen. Pvm: Nimi:

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kurikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Alle 18-vuotiaiden hoidon tarpeen arviointi

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KOTITALOUS VALINNAISAINE

Transkriptio:

1 LAPSEN JA NUOREN TILANTEEN ARVIOINTI OMAISHOIDON TUKEA MYÖNNETTÄESSÄ Nimi ja syntymäaika: TÄYTTÖOHJE: Arvio suhteutetaan lapsen kohdalla samanikäisten lasten toimintaan ja nuorten kohdalla samanikäisen nuoren toimintakykyyn. Merkitse kunkin osa-alueen kohdalle lapsen / nuoren toimintatasoa parhaiten kuvaava määre asteikolla 1-5. Pisteet lasketaan yhteen. Lisäksi huomioidaan lapsen / perheen kokonaistilanne. KOMMUNIKAATIO 1. Kielen ymmärtäminen Puheen ja eleiden ymmärtäminen, ohjeiden noudattaminen sekä ympäristön asioiden tunnistaminen. 1. Ymmärtää puhetta, eleitä tai muita ilmaisuja (esim. viittomat) hyvin. 2. Ymmärtää melko hyvin puhetta, eleitä tai muuta ilmaisua. 3. Ymmärtää jonkin verran puhetta ja eleitä, mutta ymmärtämisessä on selviä ongelmia 4. Ymmärtää harvoin, satunnaisesti puhetta ja eleitä. 5. Ymmärtää hyvin harvoin ympäristön tapahtumia. 2. Itsensä ilmaiseminen Omien ajatusten, tunteiden ja tarpeiden ilmaiseminen eri tavoin, kuten eleiden, merkkien, kehon asentojen, äänteiden, sanojen tai lauseiden avulla. 1. Kommunikoi muiden kanssa ja ilmaisee itseään tarkoituksenmukaisesti ja merkityksellisesti arkipäivän tilanteissa hyvin. 2. Kommunikoi muiden kanssa ja ilmaisee itseään tarkoituksenmukaisesti ja merkityksellisesti arkipäivän tilanteissa melko hyvin. 3. Kommunikoi muiden kanssa ja jonkin verran ilmaisee itseään tarkoituksenmukaisesti ja merkityksellisesti, mutta ilmaisussa on selviä ongelmia. 4. Pystyy harvoin ilmaisemaan itseään tarkoituksenmukaisesti ja merkityksellisesti. Muut eivät yleensä ymmärrä, mitä lapsi/nuori ajattelee, tuntee tai tarvitsee. 5. Ei juuri koskaan pysty ilmaisemaan itseään tarkoituksenmukaiseti ja merkityksellisesti. SENSOMOTORISET TAIDOT 3. Kuulo Kuuloaistin käyttö: taito käyttää kuuloaistia sitä vaativissa toiminnoissa, kuten äänien kuunteleminen ja tunnistaminen. Jos lapsella/nuorella on kuulokoje, arvio suoritetaan silloin, kun hän käyttää kojetta. 1. Käyttää kuuloaan hyvin. 2. Kuulon käyttäminen on tyydyttävää; voi joskus tarvita apua

2 3. Selviä ongelmia ja rajoituksia kuulon käytössä; tarvitsee jonkin verran apua ja erityisjärjestelyjä 4. Tarvitsee kuulokojeen ja vaihtoehtoisia tapoja havainnointiin ja oppimiseen (esim. eleitä ja visuaalisia vihjeitä, viittomia). Voi reagoida puheelle/äänille poikkeavasti (esim. viivästetysti). 5. Tarvitsee jatkuvaa apua ja ohjausta voidakseen toimia ympäristössä. Kuulon kautta reagointi erittäin poikkeavaa. 4. Näköaisti Näköaistin käyttö: taito käyttää näköaistia sitä vaativissa toiminnoissa, kuten silmän ja käden yhteistyö ja esineiden tunnistaminen. Jos lapsella/nuorella on silmälasit, arviointi tehdään silloin, kun hän käyttää silmälaseja 1. Käyttää näköaistiaan 2. Näön käyttö on tyydyttävää; voi joskus tarvita apua 3. Selviä ongelmia ja rajoituksia näön käytössä; tarvitsee jonkin verran apua ja erityisjärjestelyjä 4. Tarvitsee usein apua ja vaihtoehtoisia tapoja havainnointiin ja oppimiseen (esim. koskettamista tai äänivihjeitä). 5. Tarvitsee jatkuvaa apua ja ohjausta toimiakseen ympäristössä. 5. Karkeamotoriikka Liikkumistaidot (esim. lapsilla: konttaaminen, käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, potkaiseminen; nuorilla käveleminen, tasapainotaito). 1. Liikkuu hyvin. 2. Liikkumisessa / tasapainon hallinnassa jonkin verran puutteita. 3. Kömpelyyttä ja vaikeuksia liikkumisessa, tasapainon ja kehon hallinnassa. Tarvitsee jonkin verran apua tai erityisjärjestelyjä. 4. Selviä ongelmia edellä mainituissa taidoissa; tarvitsee usein apua ja apuvälineitä. 5. Tarvitsee jatkuvasti apua ja apuvälineitä pystyäkseen liikkumaan tarkoituksellisesti 6. Hienomotoriikka Taidot, joita tarvitaan esineisiin tartumisessa ja niiden käsittelyssä. Esim. lapsilla palikoilla rakentaminen, piirtäminen, leikkaaminen, kirjoittaminen; nuorilla myös omatoimisuuteen liittyvät käden taidot: ruokailussa, pukemisessa, WC-asioinnissa). 1. Käden taidot hyvät. 2. Käden taidoissa jonkin verran kömpelyyttä. 3. Käden taidoissa ongelmia esim. esineisiin tarttumisessa ja niiden käsittelyssä. Tarvitsee jonkin verran apua. 4. Selviä ongelmia käden taidoissa. Tarvitsee usein apua ja erityisjärjestelyjä. 5. Tarvitsee jatkuvasti apua ja erityisjärjestelyjä. FYYSISET TEKIJÄT 7. Terveys Vireystila, krooninen sairaus (esim. diabetis, epilepsia) ja kyky toipua sairaudesta (esim. flunssa, vatsatauti). 1. Ei terveysongelmia. Sairastelee jonkin verran ja toipuu hyvin. Vireystila hyvä. 2. Yleensä terve ja vireä, vaikka sairasteleekin vähän tavallista enemmän. Terveydentila ei rajoita toimintaa.

3 3. Vireystilaan liittyviä ongelmia ja usein toistuvia sairauksia, jotka rajoittavat toimintaa. Tarvitsee aika ajoin lääkärin/terveydenhoitajan hoitoa tai lääkitystä 4. Tarvitsee usein lääkärin/terveydenhoitajan hoitoa tai lääkitystä. Vireystila poikkeava (ali/yli). Toistuvat sairaudet rajaoittavat huomattavasti toimintaa, oppimista ja edistymistä. 5. Heikko terveydentila perusongelma, joka vaatii jatkuvaa hoitoa tai lääkitystä. Usein sairaalakäyntejä tai hoitojaksoja sairaalassa. ITSESÄÄTELY 8. Temperamentti Persoonallisuus, mielialat ja tunneperäinen käyttäytyminen (esim. omat persoonalliset tavat reagoida asioihin, suuttuminen, raivostuminen, hellyyden osoittaminen, masentuminen, riemastuminen, arkuus pelokkuus- "pelonpuute"). 1. Persoonallisuuden piirteet, mielialat ja tunteet ovat normaaleja ja ennustettavissa olevia. Ei reagoi liian voimakkaasti tai liian heikosti ympäristön muutoksiin. 2. Em. tekijät normaaleja ja ennustettavissa olevia; reagoi kuitenkin joskus liian voimakkaasti tai liian heikosti ympäristön muutoksiin. 3. Persoonallisuuden piirteet, mielialat ja tunteet joskus normaaleja ja ennustettavissa olevia; kuitenkin usein esiintyy äärimmäisiä reaktioita, kun tilanne, ihmiset tai rutiinit muuttuvat. 4. Persoonallisuuden piirteet, mielialat, tunteet satunnaisesti normaaleja ja ennustettavissa olevia; reaktiot yleensä äärimmäisiä. 5. Persoonallisuuden piirteet vain harvoin ennustettavissa olevia; käyttäytyminen ja tunteet ovat melkein aina äärimmäisyyteen meneviä. 9. Leikki/mielekäs toiminta ympäristössä Ympäristön tutkiminen, lelujen/esineiden tarkoituksenmukainen käyttö ja yhteistoiminta muiden kanssa vapaissa tilanteissa. 1. Toimii arkipäivän ympäristössään jäsentyneesti. 2. Toimii arkipäivän ympäristössään jäsentyneesti, mutta joskus esiintyy epäsopivaa käyttäytymistä. 3. Toiminta on joskus jäsentynyttä, mutta on usein epäkypsä, asioita toistava tai tuhoava. 4. Toiminta on harvoin jäsentynyttä; usein epäkypsä, asioita toistava tai tuhoava. 5. Ei kykene toimimaan ympäristössään jäsentyneesti. 10. Itsekonrolli Oman käyttäytymisen hallinta, kuten kyky toimia tilanteen mukaisella tavalla muiden kanssa, sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen sekä sopivan käyttäytymisen aloittaminen tai lopettaminen ilman ohjaavan aikuisen jatkuvaa kontrollia. 1. Itsekonrolli hyvä. 2. Itsekonrolli on tavallisesti hyvä, mutta esiintyy epäjohdonmukaisuutta. 3. Kontrolloi joskus omaa käyttäytymistään, mutta selviä ongelmia ilmenee muiden kanssa toimimisessa, sääntöjen noudattamisessa ja käyttäytymisen hallinnassa ilman ohjausta 4. Kontolloi omaa käyttäytymistään satunnaisesti; tarvitsee ohjausta/tukea muiden kanssa toimimiseen 5. Osaa hyvin harvoin konrolloida käyttäytymistään; tarvitsee jatkuvaa ohjausta.

4 ITSEEN JA SOSIAALISUUTEEN LIITTYVÄT TAIDOT 11. Motivaatio, keskittyminen ja pitkäjänteisyys Asioihin ja toimintaan osoitettu mielenkiinto. Taito aloittaa ja viedä loppuun toimintoja ilman jatkuvaa kannustusta. 1. On kiinnostunut erilaisista toiminnoista; jatkaa mielellään toimintaa ja suorittaa tehtävän loppuun itsenäisesti. 2. On lähes aina kiinnostunut ja perään antamaton erilaisissa toiminnoissa, selviää turhautumisesta helposti ohjaavan aikuisen tuella. 3. On toisinaan kiinnostunut ja peräänanatamaton toiminnoissa; tarvitsee usein rohkaisua toimeen ryhtymiseksi ja apua sen loppuun viemiseksi tai omaehtoisuutta esiintyy ajoittain. 4. Osoittaa mielenkiintoa tai peräänantamattomuutta. Pystyy aloittamaan ja lopettamaan toimintoja vain ohjaavan aikuisen kannustuksen avulla. 5. Osoittaa mielenkiintoa tai peräänantamattomuutta hyvin harvoin; tarvitsee jatkuvaa rohkaisua ja kannustusta osallistuakseen toimintaan. 12. Sosiaalinen selviytyminen Sosiaaliset taidot, kuten kiintymys vanhempiin, väsyminen, toisten kanssa toimeen tuleminen ja sosiaalisen käyttäytymisen sääntöjen noudattaminen. 1. Sosiaaliset taidot hyvät. 2. Sosiaalinen käyttäytyminen on sopivaa. Tosin joskus esiintyy kypsymättömyyttä. 3. Joskus sosiaalinen käyttäytyminen on sopivaa, mutta selviä ongelmia muiden kanssa toimeen tulemisessa esiintyy kotona, lähiympäristössä, hoitopaikassa, koulussa tai päivätoiminnoissa. 4. Vain harvoin sosiaaliset taidot ovat riittäviä; tarvitsee jatkuvaa ohjausta aggressiivisuuden, sosiaalisen vetäytymisen tai oudon käyttäytymisen vuoksi. 5. Vaikeita sosiaalisia ongelmia; jatkuvan ohjauksen ja valvonnan tarve. 13. Itsestä huolehtimeinen Omista tarpeista huolehtiminen, omatoimisuus syömisessä, juomisessa, WC-asioinnissa, pukeutumisessa ja peseytymisessä. 1. Huolehtii henkilökohtaisista tarpeistaan hyvin. 2. Huolehtii useimmista henkilökohtaisista tarpeistaan. 3. Huolehtii joistakin henkilökohtaisista tarpeistaan. 4. Ei juurikaan huolehdi itsestään; tarvitsee toisen henkilön apua selviytyäkseen päivittäisistä tarpeistaan. 5. Tarvitsee avustajan selviytyäkseen päivittäisistä tarpeistaan.

5 LISÄTIETOJA LAPSESTA/NUORESTA JA HÄNEN TILANTEESTAAN Kommunikaatio: Sensomotoriset taidot: Fyysiset tekijät: Itsesäätely: Itseen ja sosiaalisuuteen liittyvät taidot: YHTEENVETO KOMMUNIKAATIO SENSOMOTORISET TAIDOT FYYSISET TEKIJÄT ITSESÄÄTELY ITSEEN JA SOSIAALISUUTEEN LIITTYVÄT TAIDOT 1. Kielen ymmärtäminen 2. Itsensä ilmaiseminen 3. Kuulo 4. Näköaisti 5. Karkeamotoriikka 6. Hienomotoriikka 7. Terveys 8. Tempperamentti 9. Leikki/mielekäs toiminta ympäristössä 10. Itsekontrolli 11. Motivaatio, keskittyminen ja pitkäjänteisyys 12. Sosiaalinen selviytyminen 13. Itsestä huolehtiminen YHTEENSÄ Omaishoidon tuen saamisen viitteelliset kriteerit: 1. Luokka 59-65 2. Luokka 50-58 3. Luokka 38-49 Pohjana: Neisworth, J.T. & Bagnato, S.J.1990. Specs (kehityksellisten osa-alueiden erittely)