Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava Käsittää osia 31. (Kaitaa) kaupunginosasta

1 (42) Asianumero 184/10.02.02/2015 4587/10.02.02/2011 Aluenumero 840300 Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava Käsittää osia 31. (Kaitaa) kaupunginosasta Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.6.2015. MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään osayleiskaavaluonnokseen, piirustusnumero 6911. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 17.8-15.9.2015 Mielipiteitä 46 kpl Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Yleiskaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09 81625000 Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI yleiskaavayksikkö, Anu Ylitalo etunimi.sukunimi@espoo.fi liikennesuunnittelu, Salla Karvinen liikennesuunnittelu, Ross Snell

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 2 (42) 1 1. Osayleiskaavaluonnosta on todella vaikea lukea, koska siinä ei näy nykyistä katuverkkoa ja nykyisiä rakennuksia. 2. Hannusmetsä on ehdottomasti säilytettävä suurin piirtein nykyisessä laajuudessaan. Myös itäosa, Bondaksen kalliot ja Kielotien päästä lähtevän kävelytien itäpuolinen lehtoalue on säilytettävä. Koko tämä A1 -alue on muutettava viheralueeksi. 3. Kerrostaloja voisi Hannusmetsän itäosan sijaan rakentaa Kaitaan koulun ja pientaloalueen pohjois- ja itäpuolelle Hyljetien molemmin puolin (joka alue ei kuulu tähän osa-alueeseen vaan se on jostain syystä rajattu johonkin toiseen alueeseen). 4. Kerrostaloja voisi myös sijoittaa lisää Hannusjärven lounaispuolella, Kaitaantien pohjoispuolella olevalle A2 -alueelle. 5. Iivisniemenkallion kerrostaloalueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon nykyiset Iivisniemenkadun varrella olevat kerrostalot, joilta ei saa peittää aurinkoa. 6. Mihin saamme automme pysäköidyiksi, kun nykyiset maanpäälliset pysäköintialueemme rakennetaan täyteen? En löydä suunnitelmista ratkaisua pysäköinnille. 1. Osayleiskaava on yleispiirteinen aluevarauskaava jonka rajaukset tarkentuvat tulevan asemakaavoituksen kautta. Osayleiskaava valmistellaan mittakaavassa 1:5000 jolloin pohjakartan yksityiskohtia on vaikea saada näkyviin erityisesti internet sivuilla toimivassa sähköisessä muodossa. Jatkossa pohjakartan luettavuutta pyritään edelleen parantaman. 2. Kaupunginhallituksen tavoitepäätöksen mukaisesti osayleiskaavassa on esitettävä asuntoalueita noin 6000 uudelle asukkaalle. Riittävän suuren asukasmitoituksen tavoitteena on parantaa tulevan raideliikenteen toimintaedellytyksiä, kustannustehokkuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia. Kaava-alue on kuitenkin jo huomattavassa määrin valmiiksi rakennettu ja tärkeät virkistys, kulttuuri ja liito-orava ympäristöt rajoittavat uusien asuntoalueiden (A1) sijoittumista. Hannusmetsä on siten jaettu rakennettavaan itäosaan ja virkistystoiminnaltaan kehitettävään länsiosaan. Näin Hannusjärven ympäristö, liito-oravien ydinalueet, lepakoiden II -luokan alueet, huomattava osa Hannusjärven valuma-alueesta ja yhtenäinen osa nykyisestä luontopolusta on voitu jättää rakentamisen ulkopuolelle. 3. Kyseinen alue kuuluu viereiseen Finnoon osayleiskaavan alueeseen sekä Finnoo - Djupsundsbäcken asemakaava-alueeseen. Asemakaavassa alueelle on esitetty kerrostaloja noin 1770 asukkaalle sekä koulu ja päiväkoti. 4. Osayleiskaava mahdollistaa kyseinen asuinalueen muuttamisen vaiheittain mahdollisuuksien mukaan nykyisestä väljästä pientaloalueesta kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi. Merkintä mahdollistaa myös kerrostalot. Alueen muuttuminen on kuitenkin epävarmaa ja hidasta, eikä sillä voida korvata asukastavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia uusia asuinalueita. 5. Otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. 6. Pysäköinti ratkaistaan ennen alueen rakentamista laadittavissa asemakaavanmuutoksissa. Tavoitteena alueella on tehokas pysäköintiratkaisu ja tukeutuminen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn, jolloin pysäköinnin tarve vähenee.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 3 (42) 2. 1. Kaavaluonnokseen on piirretty liito-oravan kulkuyhteys kulkemaan tonttiemme välistä pitkin Hannusmetsä -tietä. Esitämme, että liito-oravayhteys siirretään olemassa olevalle metsäalueelle kiertämään nykyisen rakennetun alueen sen itä- ja pohjoispuolelta (Kartta). 2. Kiinteistöjemme alue on rakennettua pientaloaluetta, jossa ei ole säilytettäviä tai kaupunkimaista rakentamista rajoittavia luonnonarvoja. Esitämme, että alueen jatkosuunnittelussa sitä kehitettäisiin tehokkaan asuntorakentamisen alueeksi, mahdollisesti kokonaan A1 -alueeksi. Kannatamme kokonaisuutena Kaitaa - Iivisniemi -osayleiskaavan henkeä kehittää aluetta kaupunkimaiseksi metroliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikka-alueeksi. Toivomme, että alueen kaavoitus etenee mahdollisimman nopealla aikataululla. 1. Liito-oravan kulkuyhteys on osayleiskaavaehdotuksessa siirretty pois nykyiseltä rakennetulta alueelta. Liito-oravayhteys kulkee Kielotien ja Hannuksenpellon välisellä rakentamattomalla alueella, jossa se ei joudu risteämään olevan tai tulevan rakentamisen kanssa. 2. Osayleiskaavan merkintä A1 tarkoittaa uusia ja A2 jo rakennettuja, muuttuvia alueita. Osayleiskaavan merkinnöillä ei oteta kantaa alueiden tehokkuuteen vaan ne ratkaistaan myöhemmin ennen rakentamista laadittavilla asemakaavoilla ja asemakaavan muutoksilla. A2 -merkintä voi mahdollistaa alueen luonteesta ja sijainnista riippuen yhtä tehokkaan rakentamisen, kuin A1 -merkintä. 3. Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK -alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan. Esitän tämän kohdan muuttamista siten, että muutos koskisi vain Iivisniemen keskuksessa olevan ostoskeskuksen ja sen vieressä olevaa parkkipaikan alu-

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 4 (42) etta ja Iivisniemenkadun lännen puoleista korkeampien kerrostalojen aluetta. Iivisniemi on hieno asuinaluekokonaisuus ja se tulee säilyttää nykyisenlaisena. Lisärakentaminen alueen sisälle tuhoaisi arkkitehtonisesti kauniin kokonaisuuden. AK -alueen lisämerkintä kaupunkikuvallisesti arvokas alue on kaavassa aivan perustelu lauseke. Iivisniemen keskustan alueen millään osalla ei ole Kaupunkikuvallisesti arvokas alue päällekkäismerkintää, koska Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti poistaa sen 10.6.2015. Alueen kaupunkikuvallisten arvojen säilyminen varmistetaan kaavamääräyksellä. Aluetta koskeva kaavamääräystä: Alueen täydennysrakentaminen on toteutettava siten, että kaupunkikuvan kannalta arvokas kokonaisuus säilyy on täydennetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon perusteella lauseella: Alueen suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavalla. 4 Tärkeintä on, että riittävät lähiulkoilu- ja lähivirkistysalueet säilytetään. Myös reitit rantaraitille sekä hiihtokautena ladut asuinalueilta meren jäälle ovat toivottavia jatkossakin. Haluamme säilyttää Iivisniemen - Kaitaan alueen rauhallisena, ihmis- ja luonnonläheisenä alueena. Ehdotetusta 6000 asukkaan lisäyksestä on karsittava ainakin puolet. Hannusmetsä Bondaksen kallioineen ja sen itäpuolinen lehto on säilytettävä. Kerrostalojen rakentamisessa Iiviskalliolle (nykyisin myös Hannuskalliona tunnettu) on rakennuskorkeus pidettävä matalana ympäröivien asuinalueiden luonnetta kunnioittaen. Mieluimmin sinne sijoitettaisiin vain pientaloasutusta. Ehkä jokin matala kerrostalo A1:llä merkityn alueen mataliin osiin, länteen ja etelään. Kaavaehdotuksen pinta-alasta on yli 36 % viher- ja virkistysalueita. Nykyinen ulkoilureittiverkosto säilyy pääosin ja lisäksi reitistöä täydennetään rakentamalla uusia hyvätasoisia jalankulku- ja pyöräilyreittejä. Asukaslisäys ja Hannusmetsä: Katso vastine mielipiteeseen nro 1 kohta 2. Kaitaan metroaseman toinen sisäänkäynti tulee sijaitsemaan Iiviskallion alueella, joten alueen rakentaminen pientaloalueeksi ei ole mm. eheytyvän yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen edellytysten tai palvelujen saavutettavuuden kannalta perusteltua. Alueen jatkosuunnittelussa huomioidaan ympäröivä kaupunkirakenne.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 5 (42) 5. Mielestämme osayleiskaavassa punainen C -alueen raja ei pitäisi käydä tonttimme/talojemme yli. Metroaseman asemakaavaehdotuksessa rajanveto on oikein. Se seuraa tontin rajaa. Mielestämme alue s-1 ei pitäisi ulottua tontillemme. Liito-oravia eikä papanoita ole näkynyt tontillamme eikä sen välittömässä läheisyydessä. Talojemme välissä olevat vanhat koivut alkavat olla huonossa kunnossa ja vaativat turvallisuussyistä lähiaikoina kaatoa. Näin ollen meidän pihakoivuilla ei voi olla osaa oravasuojelussa. Tontin rajalla naapurin puolella / C -alueella olevat isokokoiset kuuset alkavat olla turvallisuusriski. Mielestämme kuuset olisi pitänyt poistaa jo aikoja sitten. Kuuset muodostavat turvallisuusriskin, joten niillä ei voi olla merkitystä liitooravien suojelussa. C -alueen raja on osayleiskaavaehdotuksessa tarkistettu noudattamaan Uudenmaan ELY -keskuksen 30.5.2016 liito-orava alueesta myöntämän poikkeusluvan mukaiseksi, eikä se siten enää ulotu nykyisille asuintonteille. S - 1 -merkinnän rajaus ko. tontin kohdalla noudattaa tehdyn selvityksen (Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoon lahden ja Matinkylän alueilla 30.5.2014) perusteella todettua liitooravan elinympäristön ydinaluerajausta. S - 1 -merkinnän kaavamääräyksessä todetaan että alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka heikentyy tai häviää. Lisäksi alueella tulee asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhteydessä selvittää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ajantasainen tilanne. Myös muiden s - 1 alueella tehtävien muutosten (mm. puiden kaataminen) yhteydessä tulee aina selvittää ajantasainen tilanne ja hakea tarvittavat luvat. 6 1) Haluamme säilyttää omistamamme tontin rajat kokonaisuudessaan sellaisina, kuin ne tällä hetkellä ovat. Perustelut: a) Järven rantaviivasta on jo nyt vapaana suuri osa etelä-, länsi- ja pohjoisrannasta, niitä kehittämällä Hannusjärven virkistyskäyttöä voidaan nostaa merkittävästi. b) Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkuyhteys Länsiväylälle olisi helppo toteuttaa käyttäen Hannusrantaa ja sen jatkeena olevia vanhoja polkuja, jotka johtavat suoraan Järvisillalle. Mahdollista on myös jo nyt kulkea käyttäen järven länsipuolen olemassa olevia tieyhteyksiä. c) Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10.6.2015 poistaa virkistysalueen sekä ulkoilureitin järven etelärannan tonteilta. Samalla lautakunta päätti täysin perus-

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 6 (42) teettomasti laajentaa itärannan virkistysaluetta. Päätös ei kohtele rantatonttien omistajia tasapuolisesti. Virkistysalue sekä jalankulku- ja pyöräilyväylä tulee poistaa myös itärannalta tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun nimissä. Järven kaikkien rantatonttien rakentamattomina säilytettävien (kaavamerkintä v) ranta-alueiden osuus tonttien pinta-alasta tulee määritellä siten, että Hannusjärven arvokas kulttuurimaisema säilyy. 2) Hannusranta 14 tontin virkistysalueen osuus on huomattavasti suurempi, kuin muilla järveen ulottuvilla tonteilla. Virkistysalueen merkitseminen myös tontin pohjoisosaan muista rantatonteista poiketen ei ole tasapuolista, varsinkaan kun tontin pohjoisosa rajoittuu jo laajaan virkistysalueeseen. Yksityisomistuksessa olevia rantatontteja ei tule ottaa virkistyskäyttöön. Mikäli näin kuitenkin tapahtuisi, rantatonttien virkistysalueiden osuus tontin pintaalasta tulee tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun nimissä määritellä yhtä suureksi jokaisen tontin kohdalla. 3) Alueen kaavoittaminen merkinnällä A2/C ei vastaa osayleiskaavalle hyväksyttyjä tavoitteita. Merkintä A2/C tulee muuttaa merkinnäksi A3. Perustelut: a) Kaupunginhallituksen hyväksymissä tavoitteissa sanotaan mm.: Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. Tonttimme edustavat selvästi alueella olevaa rakennetta ja ne tulee näin ollen kaavoittaa edellä olevien tavoitteiden mukaisesti merkinnällä A3. b) Tutkimuksiin viitaten on tähän asti aina oltu sitä mieltä, että järven valumaalueen tonttien rakennusoikeus saisi olla korkeintaan 0.15-0,20 tontin pintaalasta. Aikaisempi rakentaminen (Iivisniemi ja Soukka) on merkittävästi huonontanut järven veden luonnollista uusiutumista. Mm. yhteys mereen on katkennut. Voimakas lisärakentaminen tulee muuttamaan järven vesitasetta ja järveen hulevesien mukana kulkeutuvaa kuormitusta. 1) Hannusjärven rantaviivasta on tällä hetkellä yleisessä virkistyskäytössä vain muutama hankalasti saavutettava kaupungin omistama kaistale: pohjoisrannalla Puntalansuon alueella, lännessä pieni kaista Hannusjärvensuon alueella sekä kapea kaistale Kaitaantien varressa. Suurin osa rannoista on yksityisten omistamia. Osayleiskaavassa on noudatettu Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen suunnittelumääräystä: Rakentamattomat rannat on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava yleiseen virkistykseen, jollei erityinen tarve edellytä alueen osoittamista muuhun käyttöön. sekä kaupunginhallituksen 25.3.2013 päättämää tavoitetta Hannusjärven rantaalueiden yleisen virkistyskäytön tehostamisesta, osoittamalla nykyistä suurempi osa Hannusjärven rannoista virkistysalueeksi. Kaupunki on sitoutunut kaksinkertaistamaan pyöräilyn kulkutapaosuuden vuoteen 2024 mennessä. Uuden reitin tavoitteena on siten edistää mm. työmatkapyöräilyä metroaseman liityntäpysäköintiin ja samalla yhdistää Hannusjärven ranta sekä toiminnallisesti että visuaalisesti osaksi tulevaa metrokeskusta. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkuyhteyttä ei ole mahdollista toteuttaa hyvätasoisena ja turvallisena nykyisiä kapeita tonttikatuja ja metsäpolkuja pitkin. Reitin leveys määritellään tarkemmassa suunnittelussa ja sen leveys riippuu maaston rakennettavuudesta, säilytettävästä puustosta sekä reitin halutusta tasosta. Se voi myös vaihdella olosuhteista riippuen reitin eri osuuksilla. Lisäksi rannan suunnitteluun vaikuttaa alueen läpi kulkeva liito-oravan elinympäristöjen välinen yhteys jonka leveys tulee olla noin 20-30m (Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla).

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 7 (42) Hannusjärven etelärannan reitti ei ole sijaintinsa vuoksi yhtä merkityksellinen yleisen virkistyksen tai yhteyksien kannalta, kuin lähempänä metrokeskusta ja uutta rakentamista sijaitseva itäranta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt että erityistä huomiota kohdennetaan metroaseman saavutettavuuteen sekä jalankulku- ja pyöräilyreitteihin. Itärannan reitti parantaa osaltaan liityntäpyöräilymahdollisuuksia ja tulevan Kaitaan metroaseman saavutettavuutta. 2) Osoitteessa Hannusranta 14 sijaitsevan tontin pohjoisosan merkintä on osayleiskaavaehdotuksessa muutettu A2 merkinnäksi. Virkistysaluekaistan osuutta tonteista ei osayleiskaavassa määritellä tarkalleen vaan se määräytyy tarkemmassa suunnittelussa maaston ja alueella kulkevan liito-oravareitin tarpeiden mukaan. 3) Osayleiskaavaehdotuksessa alueen merkintä on A2, kehitettävä asuntoalue, kuten kaikilla nykyisillä pientaloalueilla, jotka sijaitsevat korkeintaan 600 metrin säteellä tulevasta Kaitaan metroasemasta. Alue sijaitsee aivan tulevan metroaseman vieressä. Tämän vuoksi osayleiskaavassa on haluttu mahdollistaa alueen kehittyminen tulevaisuudessa nykyistä väljää pientaloaluetta tehokkaammaksi kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi. Alueen muutosmahdollisuudet tutkitaan asemakaavalla. a) Osayleiskaava on yleispiirteinen aluevarauskaava. Rakentamisen tarkempi sopeuttaminen olevaan kaupunkirakenteeseen ja tiivistämisen ja täydentämisen kullekin alueelle soveltuvat ratkaisut tutkitaan ennen rakentamista laadittavilla asemakaavoilla. b) Yleiskaavaa varten on tehty selvityksiä: Hannusjärven valuma-alue selvitys, nykytilanne, Hulevesien käsittely ja vaikutukset Hannusjärven tilaan sekä Hannusjärven valuma-alueen sekä Hannusmetsän rakentamisedellytysten ja vaikutusten selvittäminen (Ramboll ja AAR, 2013-2014, Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavan kunnallistekninen tarkastelu 2016), joissa on esitetty mm. toimenpiteitä, joilla rakentamisalueilta järveen kohdistuvaa kuormitusta voidaan vähentää. Osayleiskaavaehdotukseen on lisätty hulevesien hallintaa koskevia yleismääräyksiä. Hannusjärven valuma-aluetta koskevan yleismääräyksen tarkoitus on nimenomaan varmistaa hulevesien riittävä laadullinen käsittely. 7. Suunniteltu 6000 asukkaan lisäys alueellemme on ylimitoitettu. Puolet siitä kuulostaa mahdolliselta pilaamatta vanhaa jo rakennettua aluetta. Vastustamme Sammentien kautta suunniteltua liittymää A1 alueelle (Kuva). Iivisniemestä yhteys Kaitamäkeen, vaatii ehkä eritasoristeyksiä kevyelle liikenteelle, mutta järkevämpää panostaa siihen, kuin että kapeille vanhoille teille kuormittuu liikennettä ja vaarantaa sekä tekee epäviihtyisäksi alueen. Rakentamisen tulisi olla kohtuullisen hintaista, ei kalliita omistusasuntoja ainoastaan. Kaupungin omaa rakennustuotantoa sekä vuokra-asumista, nuorille opiskelija-asuntoja. Viherväylän tulisi ulottua myös Iivisniemen ja Kaitaan väliseltä puistokaistaleelta merenrantaan. Siitä kulkee päivittäin kauriita ja on yhteys vesistöön, eikä vain kapea kaistale Iivisniemen koulun ja Rullavuoren välisiltä kallio-alueilta, jota ihmiset käyttää paljon virkistysalueena.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 8 (42) Asukaslisäys: Katso vastine mielipiteeseen nro 1 kohta 2. Kaitamäen kallion A1 -aluetta on osayleiskaavaehdotuksessa pienennetty. Lisäksi A1 -alueeseen suoraan rajautuvat pientaloalueet on merkitty kehitettäväksi asuntoalueeksi A2. Tällä on haluttu korostaa että alueen jatkosuunnittelu on tehtävä yhtenä kokonaisuutena ottaen huomioon uuden alueen liittäminen kaupunkikuvallisesti ja liikenteellisesti olevaan rakenteeseen. A1 -alueelle on kaavakartassa esitetty ajoyhteys Sammentien kautta, koska se toimii myös ympäröivän nykyisen asutuksen yhteytenä. Yhteys Hyljelahdentien kautta vaatisi nykyään ajoneuvoliikenteeltä katkaistun Ankeriaankujan yhteyden avaamista ja lisäisi läpiajoliikennettä alueella. Ajoyhteys Kaitaanlaakson kautta katkaisisi puistoyhteyden sekä vaatisi maaston korottamista tulvarajan yläpuolelle. Katuyhteyden tarkempi sijainti sekä sen mahdollisesti vaatimat parannustoimenpiteet olemassa oleville kaduille ratkaistaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Yleiskaavalla ei määritellä tulevien asuntojen hallintamuotojakaumaa. Valtuuston hyväksymän asunto-ohjelman tavoitteena on mm. edistää monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa ja tukea erilaisten väestöryhmien asumista. Osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty nykyiset viheryhteydet merenrantaan. Viheryhteyksiä on kaksi, toinen kulkee Iivisniemen koulun vierestä (aluevarausmerkintä V) ja toinen on osoitettu viheryhteystarve merkinnällä lännemmäksi. Niiden leventämistä rajoittavat mm. olevat jo rakennetut asuinalueet. Osayleiskaavan ulkoilureittimerkinnöissä on osoitettu yhteys metroasemalta Villa Rulluddin suuntaan. Osayleiskaavassa osoitettujen ulkoilureittien lisäksi alueella säilyy ja alueelle voidaan toteuttaa muita alueen sisäisiä ulkoilureittiyhteyksiä. Rullavuoren kohdalla ja pohjoispuolella sijaitsee kyläkuvallisesti tai maisemallisesti arvokas alue sekä sen pohjoispuolella liito-oravan elinympäristö ja kulkuyhteys. Kaitalahden rantatie on jo nykyään molemmin puolin rakennettu.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 9 (42) 8. Suunnitelman tavoitteeksi mainitaan alueen oloihin soveltuva uuden rakentamisen muodostaminen. Mielestämme nyt julkistettu osayleiskaavaluonnos ei miltään osin tue tätä tavoitetta. Tarve kerrostalojen rakentamiselle johtuu alueelle tavoitellusta asukasmäärästä, jota tulisi ehdottomasti pienentää. Alueella tehtyjen selvitystöiden mukaan kohtuullinen lisäasukasmäärä olisi enimmillään n. 3500. Olemme huolissamme suunnitelmien vaikutuksesta alueen asuntojen ja kiinteistöjen arvoon. Kaavan toteutuessa, Espoon kaupungin tulisi sitoutua takaamaan nykyisille pientaloasukkaille riittävä korvaus, jolla saa vastaavan asunnon muualta Espoosta, kuten olisimme saaneet ennen osayleiskaavaluonnoksen julkistamista. Kaavaluonnoksessa näennäisesti huomioitujen liito-oravien lisäksi Hannusmetsässä pesii useita luonnonsuojelulailla kokonaan rauhoitettuja eläimiä, kuten kanahaukka ja useita lepakkolajeja. Olisi erittäin vahingollista, mikäli luonnokseen merkitty alue otetaan rakennuskäyttöön. Luontevampia alueita kerrostaloille olisivat Hannuksenpellon aukeat niittyalueet ja Iivisniemen välittömässä läheisyydessä olevat metsäalueet. Myös Iivisniemen tiivistäminen ja mahdollinen asuinrakennusten korottaminen olisivat tutkimisen arvoisia vaihtoehtoja. Näin ollen vaadimme lisäasukasmäärätavoitteen voimakasta uudelleenarviointia alaspäin lähelle 3000 asukasta ja Hannusmetsän säilyttämistä rakentamattomana virkistysalueena sekä Kielotien alueen säilyttämistä A3 -alueena. Osayleiskaava on yleispiirteinen aluevarauskaava. Rakentamisen tarkempi sopeuttaminen olevaan kaupunkirakenteeseen ja tiivistämisen ja täydentämisen kullekin alueelle soveltuvat ratkaisut tutkitaan ennen rakentamista laadittavilla asemakaavoilla. Asukaslisäys: Katso vastine mielipiteeseen nro 1 kohta 2. Alueiden toteuttaminen vaatii asemakaavan tai asemakaavanmuutoksen, jossa määritellään ratkaisut, joilla on mahdollisesti vaikutusta kiinteistöjen arvoon. Lähtökohtana asemakaavoituksessa on, ettei siitä aiheudu maanomistajalle korvattavaa haittaa, yleensä rakennusoikeuden noustessa myös maan arvo nousee. Osayleiskaava-alueella tehtyjen luontoselvitysten tulokset on esitetty osayleiskaavan selostuksen liitteessä ja lain tiukasti määrittelemät sekä mahdollisuuksien mukaan myös muut huomionarvoiset alueet ja lajit on huomioitu rakentamisalueita määriteltäessä. Selvityksiä tullaan edelleen tarkentamaan ja täydentämään asemakaavavaiheessa. Hannusmetsä: Katso vastine mielipiteeseen nro 1 kohta 2.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 10 (42) Hannuksenpellon alueella on Hannuksenpelto II asemakaava (lainvoimainen 25.3.2015), jossa alue on osoitettu auto-, autotarvike- ja varaosa-, yms. kaupalle. Alueen rakentaminen on käynnistymässä. Iivisniemen alueella on vireillä Kaitaan metrokeskus -niminen asemakaava, jonka tavoitteena on lisätä asumista tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä ja kehittää sitä palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi. Iivisniemen kerrostaloalueen täydennysrakentamismahdollisuudet ratkaistaan asemakaavalla. Alueen täydennysrakentamiseen vaikuttaa sen kaupunkikuvallinen arvo. Näillä edellä mainituilla alueilla tapahtuvalla rakentamisella ei voida korvata asukastavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia uusia asuinalueita. Kielotien alueen kaavamerkintä: Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 3. 9 6000 uutta asukasta on aivan liikaa. Korkeintaan n. 3000-3500 uutta asukasta olisi sopiva määrä turvaamaan alueemme palvelut ja viihtyisyyden. (1) Metrokeskus ja keskustakorttelit: tähän voidaan rakentaa hyvinkin korkeita asuin- ja toimistorakennuksia ja näin säästää liikatiivistämiseltä jo asuttuja alueita. (2) Iivisniemen kerrostaloalue: miljöö on pääosiltaan säilytettävä, vaikka tiivistäminen ja lisäkerrosten rakentaminen on hyväksyttävää. ( 3) Hannusmetsä: erittäin tärkeä virkistysalue. Olemme tyytyväisiä, että alue on liito-oravan suojelun ja Hannusjärven valuma-alueen vuoksi osittain merkitty virkistysalueeksi. (4) Bondaksen mäki: Luonnoksessa on esitetty korkeaa rakentamista aivan kallion korkeimmallekin kohdalle. Kallion lakialueet tulee merkitä virkistysalueeksi (V). ( 5) Hannusjärvi: Suunnitellut kevyen liikenteen väylät ja virkistysalueet rikkovat nykyisten tontinomistajien oikeuksia. Ranta-alue pitää merkitä merkinnällä (v) eli rakentamattomana tontin osana, kuten tehtiin etelärannalla. Kevyen liikenteen väylille on jo pohja Hannusrantatien kautta Järvisillalle ja polkuja pohjoisrannalla. Kaikenlainen rakentaminen rantavyöhykkeelle huonontaa järven herkkää vesitasapainoa. (6) Hannusranta: Viitesuunnitelman asukasmäärätavoite n. 1600 asukasta tarkoittaa myös kerrostalorakentamista. Hannusrannan nykyinen pientaloalue on pidettävä tiivistettävänä mutta laadukkaana asuinalueena ja keskustatoiminnot on keskitettävä metrokeskukseen tai alueen itäreunassa merkitylle A1/C - alueelle. (7) Iivisniemen kallio (A1) ja Hannuskallio (A2): Kaavamerkinnät ovat hyväksyttäviä, kunhan huolehditaan, että rakennusten korkeus lakialueilla on maltillista ja uudet rakennukset liittyvät luontevasti viereisiin nykyisiin alueisiin. (8) Kaitalaakso/Iivisniemen kallio: Kaitaanlaakson polun varteen ja kallioille suunniteltu A1 vaihdetaan virkistysalueeksi (V) ja Iivisniemen kallion A1 - aluetta jatketaan suoraan etelään A1 -alueena. Yhteys alueeseen kaavoitetaan suoraan kaitaantieltä Hannuskallion/Iivisniemen kallion kautta, eikä keskeltä omakotimaista Kaitamäkeä. (9) Hyljemäki: Hyljemäen pientaloalueen pohjois- ja koillisosa on merkitty tiivistettäväksi A2 -alueeksi. Koska kyseiset alueet ovat osa samaa pientaloaluetta,

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 11 (42) kuin muut Hyljemäen A3 -alueet, ja jo nyt tiiviisti rakennettu, on merkitä muutettava A3:ksi. Muut tiivistettävät tai uudet asuinalueet: Kaavamerkinnät ovat hyväksyttäviä. Kaikissa näissä alueissa on huomioitava nykyinen ympäristö ja asukkaat. Liikenne: Tärkeintä on, että uusille asuinalueille johtavat tiet evät kulje nykyisten asuinalueiden läpi. Alueelle on kaavoitettava halpoja maanpäällisiä parkkipaikkoja. Palvelut: Kaitaan metrokeskukseen on varattava mahdollisuus monipuolisiin paikallispalveluihin. Asukaslisäys: Katso vastine mielipiteeseen nro 1 kohta 2. (1) Alueella on valmisteilla Kaitaan metrokeskuksen asemakaava, jonka tavoitteena on mahdollistaa tehokas asuntorakentaminen. Kaitaa ei kuulu Espoo korkean rakentamisen vyöhykkeisiin (Espoon korkean rakentamisen periaatteet, 10/2012). (2) Osayleiskaava mahdollistaa alueen täydennysrakentamisen siten, että kaupunkikuvan kannalta arvokas kokonaisuus säilyy. (3) Merkitään tiedoksi ja otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. (4) Osayleiskaavassa ei määritellä alueen rakentamiskorkeutta. Alueen kaavamääräykseen on lisätty teksti: Asuinalueiden piha- ja viheralueilla tulee säilyttää metsäluontoa ja kallioita osana kaupunkikuvaa. Lisäksi alueen sisälle on lisätty Virkistyksen kohdealue, jonka sijainti ja laajuus ratkaistaan asemakaavalla. (5) Hannusjärvi: Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 1. Rantarakentamisella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta järven vesitasapainoon. Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, että raitti ei merkittävästi estä pintavesien valumista rantavyöhykkeeltä järven suuntaan. (6) Hannusranta: Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 3. Keskustatoimintojen laajenemisalueeksi (A1 - c) on merkitty Hannusrannan ja Kielotien asuinalueiden välinen rakentamaton alue Kaitaantien ja tulevan Kaitaan Metrokeskuksen pohjoispuolella. (7) Merkitään tiedoksi ja otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. (8) Kaitamäen pohjoispuolista A1 -aluetta ei ole tarkoituksenmukaista siirtää laaksoon vaikeasti rakennettavalle syvälle pehmeikölle ja alavalle tulvavaara-alueelle. Katso lisäksi vastine mielipiteeseen numero 7

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 12 (42) (9) Alueet sijaitsevat molempien sekä Kaitaan että Finnoon tulevien metroasemien läheisyydessä. Katso lisäksi vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 3. Liikenne: Kaavakartassa on esitetty viitteellisesti ajoyhteys kullekin uudelle asuinalueelle tavoitteena olemassa olevan katuverkon hyödyntäminen. Uusien tonttikatujen sijainti tarkentuu asemakaavoituksessa. Osayleiskaavassa ei esitetä pysäköinnin toteutusta, mutta tavoitteena on keskitetty, tehokas pysäköintiratkaisu, joka todennäköisesti sijoittuu pysäköintilaitoksiin tai kannen alle. Tällöin maantason tilaa voidaan hyödyntää muihin toimintoihin. Palvelut: Yleiskaavan keskustatoimintojen alue -merkintä (C) mahdollistaa monipuolisten palveluiden sijoittumisen alueelle. Palvelujen toteutumiseen vaikuttaa osaltaan alueen paikallinen kysyntä eli tuleva väestömäärä. 10. Luontevin yhteys tulevalta metroasemalta Järvisillalle syntyy Hannusrantakatua ja sen jatkona olevaa ns. Elannon polkua pitkin. Mikäli kevyen liikenteen väylä halutaan rantaan, voi toisen reitin rakentaa kaupungin omistamalle Hannusjärven pohjoisrannalle (Kuva 1). Vaikka raitti yksityismaiden läpi nähtäisiin välttämättömänä, voi virkistysaluekaistaletta hyvin kaventaa noin puolella (Kuva 2). Virkistysaluemerkintä peittää tontistamme noin 75 %. Jotta kohtelu olisi tasapuolisempaa, suhteessa muihin maanomistajiin ehdotamme, että viheraluemerkintä poistetaan tonttimme kohdalta. Perustelut: Kotimme on aivan Kaitaantien vieressä ja merkinnän voi poistaa ilman, että kevyen liikenteen väylävisiokaan siitä kärsii. Kulku tontille onnistuu joko Kaitaantieltä, kuten ennenkin, tai viereiseltä A2/C -alueelta. Yhteenveto muutospyynnöstä: 1. Kaavassa mahdollistetaan nykyisen omakotitalomme säilyminen omarantaisena rakennuspaikkana (Kuva 2, merkintä A2 valkoisella). 2. tontillemme annetaan rakennusoikeutta sen itä- osassa tontin pinta-alaan nähden suhteessa yhtä paljon, kuin muillekin tonteille. 3. kaava laaditaan monimuotoiseksi sallien nykyisen pientaloasumisen, kerrostaloasumisen sekä mahdollisimman koskemattoman luonnon.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 13 (42) Kuva 1 Kuva 2 Osayleiskaavaehdotuksessa se tontin osa, jossa asuinrakennus sijaitsee, on muutettu virkistysalueesta A2 -alueeksi. 11. 1) Rakentamisalue on merkitty kaavaehdotuksessa mielipiteen antajan toiveen mukaisesti 2) Rakennusoikeudet ratkaistaan asemakaavalla. 3) osayleiskaava on yleispiirteinen aluevarauskaava, joka mahdollistaa monipuolisen asuntorakentamisen ja turvaa alueen tärkeimmät virkistysja suojeluarvot. Katso lisäksi vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 1. Rannat saavat pysyä nykyisillä omistajilla sekä järven itä- että etelä/lounaispuolella. Koko Hannusmetsä on säilytettävä koskemattomana. Kerrostaloaluetta Bondaksen kallioille ja niiden itäpuoliseen lehtoon ei tarvita eikä haluta. Riittävä määrä asuntoja voidaan rakentaa muualle, kunhan järjettömän suuresta, 6000 uuden asukkaan määrästä luovutaan.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 14 (42) Suunnitelmassa on hävitetty nykyiset Hannusranta -kadun järven puolella olevat talot. Säilytettäköön nykyiset omakotitontit rakennusoikeuksineen ja rantoineen. Järven ympäri ei tarvita rakennettua polkua. Metsä tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Mitään kävelytieverkostoa sinne ei kaivata; polkuverkosto on jo olemassa ja säilyttää luonnon läheisyyden. Hannusjärven rannat: Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 1. Asukasmäärä ja Hannusmetsä: Katso vastine mielipiteeseen nro 1 kohta 2. Osayleiskaavassa ei esitetä mitään rakennuksia hävitettäväksi. Lisäksi katso vastine muistutukseen nro 6 kohta 3. 12. 13. Kannatamme A1 -alueen puistomaista kehittymistä, mutta kaavan muuttaminen ei missään tapauksessa saa alentaa tonttimme arvoa. Toivomme, että tonttimme tehokkuusluku nousisi ja sitä kautta rakennusoikeus kasvaisi. Kokonaisrakennusoikeus ei saa siis pudota tämänhetkistä 400 neliömetriä pienemmäksi. Toivomme, että kaavoitusprosessi etenisi vauhdilla ilman suurempia valituksia ja ongelmia. Kyseessä oleva tontti on osayleiskaavassa merkitty kehitettäväksi asuntoalueeksi (A2), joka on alueen pääkäyttötarkoitus. Osayleiskaavassa ei määritellä tonttitehokkuuksia. Tavoitteena on tulevaisuudessa asemakaavoittaa alue väljästä pientaloalueesta kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi, johon on mahdollista sijoittaa myös kerrostaloja. Hyljetie - Norppatie - Kuuttikuja - Kuuttipuisto alueille merkittyä A3 aluetta koskeva mielipide: Toivon että koko kyseinen A3 -alue säilytetään pientalovaltaisena, jos alueelle on pakko kaavoittaa kerrostaloja niin niiden tulisi olla vain 2-3 kerroksisia (matalimmat talot pientalotonttien läheisyyteen) ja osa nykyisistä vuokrataloyhtiöistä muuttaa omistusasunnoiksi Myös Kuuttikujan päässä olevat kaksi omakotitalotonttia pitäisi määritellä /pitää pientaloalueeksi ja korkeus rajata 1-2 kerrokseen alueen maanpintaa ei saa myöskään nostaa viereisiä jo rakennettuja tontteja korkeammalle tasolle, joka osalla rakennetusta alueesta on noin +2,5 metriä merenpinnasta Kuuttipuisto sekä sen läpi virtaavan puron (Lika-/Rajaoja?) varsi tulisi varata viheralueeksi nykyisessä laajuudessaan Puron vartta seuraava ulkoilureitti olisi hyvä lisä nykyiseen kevyen liikenteen

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 15 (42) verkostoon Kuuttipuiston sekä sen läpi virtaavan puron varren tulvasuojelu tulee huomioida niin että alueen nykyiset (ja tulevat) asukkaat voivat luottaa siihen, että myös harvinainen (1/100 vuotta) meritulvatilanne, sekä tulevaisuudessa mahdollisesti nykyistä kovemmat rankkasateet, on huomioitu hyvin Suunnilleen Hyljelahden tien kohdalle tulisi rakentaa riittävän korkea suojavalli (+3m? merenpinnasta) ja pumppuasema suojaamaan aluetta meritulvalta Ehdotuksena, voisiko puron varteen myös harkita tekolampea, jonka pinta padon ja pumppuaseman avulla pidetään normaalitilanteessa esim. noin +0,5 - +1 metrissä merenpinnasta niin, että lammessa olisi reilusti tilaa rankkasateiden hetkellisesti runsaille hulevesille (myös silloin jos rankkasade ja meritulva tapahtuvat yhtä aikaa) Ehkä osa näistä asioista ei sinällään kuulu Kaitaa - Iivisniemi -osayleiskaavaan vaan joko tarkemmalle asemakaava (tms.) tasolle, tai tulvasuojelun tapauksessa viereisen Finnoon alueen (osa) yleis- tai asemakaavaan. Jos näin on, toivoisin että Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaan kuitenkin kirjattaisiin (jos mahdollista) velvoite huolehtia näistä asioista asiaan kuuluvassa asema- tai (osa) yleiskaavassa. 14. Hyljetien ja Norppatien pohjoispuoli on merkitty kehitettäväksi asuntoalueeksi (A2). Alueet sijaitsevat molempien sekä Kaitaan että Finnoon tulevien metroasemien läheisyydessä. Katso lisäksi vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 3. Kerroskorkeuksia, asuntojen hallintamuotoa tai rakennuskorkeutta merenpinnasta ei määritellä osayleiskaavassa. Rajaojan varsi on kaavassa pääosin osoitettu viheralueeksi, ja puron varteen on merkitty sijainniltaan ohjeellinen viheryhteystarve. Osayleiskaavaehdotuksen yleismääräyksiin on lisätty mm. että alueella on otettava huomioon tulvavaara ja -riskit sekä huolehdittava tulvasuojelusta riittävällä rakentamiskorkeudella. Kaavan mukainen rakentaminen ei lisää nykyisten asuinalueiden tulvariskiä, eikä niiden tulvasuojaukseen oteta kaavassa kantaa. Rajaojan varteen sijoitettavilla lammilla ei olisi tulvasuojelullista merkitystä, sillä niiden varastotilavuus olisi hyvin pieni verrattuna puron varren tulva-alueiden viivytystilavuuteen. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksessa on maininta, että "Kaitamäenpuisto, joka on Etelä- Espoon yleiskaavassa A -aluetta, merkitään A3 -alueen sisäiseksi puistoksi". Kuitenkin Espoon nettisivuillanne osayleiskaavaluonnoskartassa tätä merkintää ei ole siihen päivitetty - se näkyy edelleen kokonaan A3 tiivistyvänä asuinalueena. Tuleehan osayleiskaavan päivitettyyn karttaan varmasti merkintä Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä muuttaa Kaitamäenpuisto kokonaan viheralueeksi? Lautakunta päätti 10.6.2015, että jatkosuunnittelussa: Kaitamäenpuisto, joka on Etelä-Espoon yleiskaavassa A3 -aluetta, merkitään A3 -alueen sisäiseksi puistoksi. Päätöksen ja ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti tälle ja myös muille sekä uusille että oleville asuntoalueille on lisätty virkistyksen kohdealue -merkintöjä. Alueiden sijainti ja laajuus ratkaistaan asemakaavalla.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 16 (42) 15. Osayleiskaavalla ei muuteta alueiden sisäisiä jo asemakaavoitettuja puistoja. Uusilla asuntoalueilla alueiden sisäiset puistot suunnitellaan tarkemmin ennen rakentamista laadittavissa asemakaavoissa. Hannusrannan pientaloalueen merkintä A2/C ei vastaa osayleiskaavalle hyväksyttyjä tavoitteita. Hannusrannan nykyinen pientaloalue tulee kaavoittaa merkinnällä A3. Mikäli näin ei tapahdu, tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun nimissä, A2/C merkintä tulee muuttaa A2 merkinnäksi, jotta se vastaa Hannusjärven etelärannalla sijaitsevan pientaloalueen kaavamerkintää. Hannusmetsä on luonnoksessa merkitty suurimmaksi osaksi A1 ja A2 alueiksi. Hannusmetsä tulisi säilyä osayleiskaavassa edelleen virkistysalueena (V). Ehdotamme Hannusmetsään ja Hannusrannan alueelle kaavailtujen asutusalueiden siirtämistä suunnitelman TP/A ja TP/km alueille eli Hannuksentien pohjoispuolelle Kielotien ja Finnoonsillan väliselle alueelle. Perustelut. a) kaupunginhallituksen hyväksymä tavoite: Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. b) mikäli halutaan välttää Hannusjärven lopullinen tuhoaminen, olisi lisärakentaminen pidettävä maltillisena. c) Lain 49 :n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitut liitoorava ja pohjanlepakko. Tärkeä olisi ylläpitää yhtä yhtenäistä metsäaluetta ja niiden reunalla olevia heikommin valaistuja pientaloalueita, jotta liito-oravien ja lepakkojen elinympäristöt eivät pirstoutuisi ja siten edellä mainitut lajit häviäisi. d) merkinnät A2/C ja A2 jättävät tulevaan asemakaavaan mahdollisuuden huomattaviin muutoksiin ja merkitsevät sitä, että alueen tulevaisuus jää epäselväksi pitkäksi aikaa ja asukkaat jäävät vuosikausiksi epävarmuuteen talojen ja tonttien kohtalosta. Hannusrannan pientaloalue: Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 3 ja 3a. Hannusmetsä: Katso vastine mielipiteeseen nro 1 kohta 2. Hannusjärvi: Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 3b. Hannuksenpellon nykyinen pienteollisuusalue on merkitty osayleiskaavaehdotuksessa kehitettäväksi työpaikkojen ja asumisen sekoittuneeksi alueeksi (TP/A). Alue on tällä hetkellä rakennettu, joten vaikka tulevaisuudessa on tarkoitus sijoittaa alueelle myös asumista, ei sillä voida korvata asukastavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia uusia asuinalueita. Osayleiskaavassa TP/km alueeksi merkityllä alueella on Hannuksenpelto II asemakaava (lainvoimainen 25.3.2015), jossa alue on osoitettu auto-, autotarvike- ja varaosa-, yms. kaupalle. Alueen rakentaminen on käynnistymässä.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 17 (42) 16 17. Asunto Oy Kielotie 4 kannattaa Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan vahvistamista yleiskaavaluonnoksessa esitetyssä muodossa. Yhtiö pitää tärkeänä, että Kaitaantien varteen merkityt C, A1/C ja A2/C -alueet kaavoitetaan siten, että ne voidaan rakentaa mahdollisimman tehokkaasti ja kaupunkimaisesti esim. umpikortteleina. Tällä mahdollistetaan se, että Hannusmetsään merkitty A1 alue voitaisiin kaavoittaa ja rakentaa mahdollisimman luonnonläheisesti ympäristöarvoja kunnioittaen. Yhtiö haluaa toimia tiiviissä yhteydessä Espoon kaupungin kanssa aluetta edelleen kaavoitettaessa. Yhtiö suhtautuu myönteisesti omistamiensa tonttien tehokkaaseen rakentamiseen, mikäli on löydettävissä sekä kaupunkia että myös nykyisiä asukkaita tyydyttävä ratkaisu. Merkitään tiedoksi ja otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Kortteli 31084, n. 3000m2, on merkitty A2 alueeksi. Alue liittyy viereisen Hannuskallio -kadun eteläpuoliseen A1 -alueeseen. Kiinteistön omistajat ovat halukkaat liittämään mainitun alueen jo osayleiskaavassa A1 -alueeksi. Kiinteistön omistaja on valmis puratuttamaan rakentamansa omakotitalon, mikäli kompensaatioksi koko korttelialueelle saadaan riittävä rakennusoikeus. Asuinrakennuksen purkamisella saadaan Hannuskallion katualue levitetyksi etelän puolelta siten, että se ei muodosta koko suurehkon uuden korttelialueen liityntäkadun alkuun vain yhden ajokaistan, ilman jalkakäytävää, levyistä pullonkaulaa. Hannuskallion katualueen em. Levittämisen tarvitsema maa-alue olisi noin 200m2, josta kiinteistöomistajat ovat valmiit aloittamaan neuvottelut välittömästi. Pyydämme, että Espoon kaupungin kaavoitusviranomaiset tekevät esitetyt muutokset niin nyt käsittelyssä olevaan osayleiskaavaan kuin sen pohjalta laadittavaan tätä aluetta koskevaan asemakaavaan.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 18 (42) Kyseessä oleva kortteli on merkitty A2 -merkinnällä koska kyseessä on jo rakennettu muuttuva alue. Se onko alueella yleiskaavassa merkintä A1 vai A2 ei määrää asemakaavassa määriteltävän tulevan rakennusoikeuden suuruutta. Keväällä 2016 teetettiin osana osayleiskaavan ja Kaitaan metrokeskuksen asemakaavan valmistelua Iiviskallion viitesuunnitelma (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Ramboll, 17.6.2016), jossa ko. korttelia on tarkasteltu osana Iiviskallion alueen kokonaisuutta. 18. Hyljekaarin 1 ja 3, kortteli 31089 on tiiviisti rakennettu kytketty pientaloalue, jossa sijaitsee 34 asuinhuoneistoa. Kaavaluonnoksessa on seuraavia kehitettäviä kohtia: a) kaupunginhallituksen hyväksymä tavoite: Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. b) Joissakin havainne kuvissa Hyljekaaren, korttelinumero 31089, alueelle on piirretty korkeita kerrostaloja, jotka eivät tämän alueen luonteelle sovi. c) Hyljekaaren alueella esiintyy EU direktiivilajia liito-oravaa, jonka asuinaluetta pientaloalue ei häiritse. Tärkeää olisi ylläpitää yhtä yhtenäistä metsäaluetta ja niiden reunalla olevia heikommin valaistuja pientaloalueita, jotta liito-oravien elinympäristöt eivät pirstoutuisi ja siten laji häviäisi. d) Kaavassa nyt oleva A2 merkintä jättää tulevaan asemakaavaan mahdollisuuden huomattaviin muutoksiin ja merkitsevät samalla sitä, että alueen tulevaisuus jää epäselväksi pitkäksi aikaa. Ehdotamme Hyljekaaren korttelin 31089 alueelle kaavailtujen A2 asutusalueiden siirtämistä suunnitelman TP/Aja TP/km alueille eli Hannuksentien pohjoispuolelle Kielotien ja Finnoonsillan väliselle alueelle. Vastaavasti ehdotamme osayleiskaavaehdotukseen merkityn TP/Aja TP/km alueen siirtämistä Hannusmetsän ja Länsiväylän väliselle EV alueelle. Hyljekaaren kortteli 31089 tulisi kaavoittaa A3 -alueeksi. a) Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 3a. b) Osayleiskaavassa ei määritellä rakennusten korkeutta, vaan alueen muutosmahdollisuudet tutkitaan asemakaavalla. c) Liito-oravien osalta osayleiskaavassa on noudatettu selvityksen liitooravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014, 30.5.2014) suosituksia. d) Hannuksenpellon nykyinen pienteollisuusalue on merkitty osayleiskaavaehdotuksessa kehitettäväksi työpaikkojen ja asumisen sekoittuneeksi alueeksi (TP/A). Alue on tällä hetkellä rakennettu, joten vaikka tulevaisuudessa on tarkoitus sijoittaa alueelle myös asumista, ei sillä voida korvata asukastavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia uusia asuinalueita.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 19 (42) 19 Osayleiskaavassa TP/km alueeksi merkityllä alueella on Hannuksenpelto II asemakaava (lainvoimainen 25.3.2015), jossa alue on osoitettu auto-, autotarvike- ja varaosa-, yms. kaupalle. Alueen rakentaminen on käynnistymässä. TP/A ja TP/km alueiden siirtäminen Hannusmetsän ja Länsiväylän väliselle EV alueelle ei ole mahdollista mm. EV alueella sijaitsevien liito-oravien tärkeiden ydinalueiden ja kulkuyhteyksien vuoksi. Korttelin 31089 merkintä: Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 3. Raportissa: Kaitaan keskustan ja lähiympäristön viitesuunnitelma (Arkkitehtuuritoimisto B & M, 7.5.2015) on piirretty kävelytie ja rappuset siten, että olohuoneemme muuttuu ihmisakvaarioksi. Alimman kerroksen päätyasunto on ainoa, jossa parveke on maan tasossa. Kaikki kävelytietä kulkevat katsovat näin ollen suoraan olohuoneeseemme. Olisiko mahdollista muuttaa kävelytien mutkittelua? Ko. reittiä on tarkistettu Keväällä 2016 osana osayleiskaavan ja Kaitaan metrokeskuksen asemakaavan valmistelua valmistuneessa Iiviskallion viitesuunnitelmassa (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Ramboll, 17.6.2016). Siinä ko. reitti on linjattu niin, ettei se kulje kyseisen kerrostalon edestä. Korttelimme yleiskaavamerkintä on A1. Nykyisen tien (Hannusmetsä) kohdalle on merkitty virkistysaluevaraus (V), joka sisältää myös liito-oravan ohjeellisen kulkuyhteyden. Miten on mahdollista, että yleiskaavatyöstä huolimatta kaupunki on voinut myöntää rakennusluvan ko. Korttelin alueelle. Normaalisti näin suuria muutoksia esittävän kaavan alueelle olisi haettu rakennuskieltoa kaavan laatimista varten.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 20 (42) Kaupunginhallituksen hyväksymä tavoite: Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan jatkovalmisteluohje: Suunnittelussa otetaan huomioon asukkaat ja riittävien virkistys- ja viheralueiden säilyminen. Edellä oleviin päätöksiin ja maanomistajien tasapuoliseen kohteluun viitaten edellytämme, että kortteli 31087 merkitään A3 -alueeksi, jolla mahdollistetaan nykyisen rakenteen säilyminen. Liito-oravan kulkuyhteys ei vaarannu, kun se jatkossakin kulkee nykyisten tonttien kautta, eikä se näin ollen vaadi erityistä virkistysaluevarausta. Kerrosala voidaan hyvin kompensoida Hannusmetsän A1 -alueen korkeammalla rakentamisella. Liito-oravan kulkuyhteys on osayleiskaavaehdotuksessa siirretty pois nykyiseltä rakennetulta alueelta. Liito-oravayhteys kulkee Kielotien ja Hannuksenpellon välisellä rakentamattomalla alueella, jossa se ei joudu risteämään olevan tai tulevan rakentamisen kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on määrännyt rakennuskiellon Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella, tulevan metroaseman ympäristön eräille kortteleille ja yleisille alueille 10.6.2015. Ko. kortteli kuuluu rakennuskieltoalueeseen, rakennuskielto on voimassa viisi vuotta. Osayleiskaava-alueen pinta-alasta on yli 36 % merkitty virkistys ja viheralueiksi. Korttelin 31087 merkintä: Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 3 ja3a. Jag vill framföra min åsikt angående generalplanen som berör Ingressportalerna i Hannusskogen. Dessa portaler har uppkommit genom stort arbete och de har uppdrag länkade till dem. Ingress är trots att det är ett globalt spel, mycket lokalt till sin natur. Agenterna spelar oftas i sina närkvarter. Så nu vill jag höra följade saker:

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 21 (42) Hur kommer Esbo stad att se till att Ingresspelarna kan spela Ingress i dessa kvarter (Hannustranden / Hannusskogen gatan) också i fortsättningen? Kommer alla de nuvarande portalerna att bevaras? På vilket sätt kommer Hannusskogens naturstig att bevaras? Hannusmetsä: Pirunpelto och Hannusmetsä: Siirtolohkare är forntidsminnen. Hur kommer den att bevaras och hur stort område omkring den kommer att bevaras? The Small Swamp portalen är ett unikt litet träsk upp på Bondasbergen. Hur kommer detta att bevaras? Kommer eventuella nya landmärken eller statyer att komma till området, som kan bli nya portaler? Kommer eventuella nya servicepunkter att komma till området, som kan bli nya portaler? Kommer eventuella nya parker att komma till området, som kan bli nya portaler? Kommer eventuella nya idrottsanläggninar att komma till området, som kan bli nya portaler? Kommer eventuella nya sevärdheter till området, som kan bli nya portaler? Hur kommer de olika operatörernas mobila dataöverföringshastigheter att påverkas i området? Vad är Esbo stads Ingresstrategi och hur uppmuntrar staden sin befolkning att gå ut och röra på sig? Hur skiljer sig stadens Ingresslinje från grannstädernas? Svar: Delgeneralplanen möjliggör bevarandet av de nämnda objekten. Generalplanen påverkar inte dataöverföringshastigheterna i området. Förändringarna i de nuvarande portalerna i området och eventuella nya objekt kommer alla att planeras i detaljplaner innan byggandet inleds. Esbo stad har ingen separat Ingresstrategi och inga ståndpunkter gällande Ingress. Staden stöder rekreation för invånarna genom att utveckla friluftsområden och friluftstjänster. Haluan esittää mielipiteeni liittyen yleiskaavaan, joka koskee Hannusmetsän Ingress-portaaleita. Näiden portaalien luominen on vaatinut paljon työtä, ja niihin on liitetty monia operaatioita. Vaikka Ingressiä pelataan maailmanlaajuisesti, peli on luonteeltaan hyvin paikallinen. Agentit pelaavat tavallisesti omassa lähiympäristössään. Haluaisin siksi saada vastauksen seuraaviin kysymyksiin: Miten Espoon kaupunki aikoo varmistaa, että Ingressin pelaajat voivat pelata Ingressiä tällä alueella (Hannusranta / Hannusmetsä) myös jatkossa? Säilytetäänkö nykyiset portaalit? Miten Hannusmetsän luontopolku aiotaan säilyttää? Hannusmetsä: Pirunpelto ja Hannusmetsä: Siirtolohkare ovat muinaisjäännöksiä. Miten ne aiotaan säilyttää ja kuinka suuri alue niiden ympärillä aiotaan säilyttää? The Small Swamp -portaali on ainutlaatuinen pieni lampi Bondasbergenin laella. Miten se aiotaan säilyttää? Tuleeko alueelle uusia maamerkkejä tai patsaita, joista voi luoda uusia portaaleita? Tuleeko alueelle uusia palvelupisteitä, joista voi luoda uusia portaaleita? Tuleeko alueelle uusia puistoja, joista voi luoda uusia portaaleita? Tuleeko alueelle uusia urheilutiloja, joista voi luoda uusia portaaleita? Tuleeko alueelle uusia nähtävyyksiä, joista voi luoda uusia portaaleita? Miten osayleiskaavan toteuttaminen vaikuttaa eri operaattorien datasiirtonopeuteen alueella? Mikä on Espoon kaupungin Ingress-strategia ja miten kaupunki tukee asukkaita, jotka haluavat harrastaa ulkoliikuntaa? Miten kaupungin suhtautuminen Ingressiin eroaa naapurikaupungeista?

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 22 (42) Osayleiskaava mahdollistaa mainittujen kohteiden säilyttämisen. Yleiskaavalla ei ole vaikutusta datasiirtonopeuteen alueella. Alueen nykyisten kohteiden muutokset ja mahdolliset uudet kohteet, suunnitellaan ennen rakentamista laadittavissa asemakaavoissa. Espoon kaupungilla ei ole erillistä Ingress-strategiaa tai suhtautumista Ingressiin. Kaupunki tukee asukkaiden ulkoliikuntaa kehittämällä virkistysalueita ja -palveluita. 22. Tontin pohjoisosa on liitetty osayleiskaavan alueeseen. Kyseinen alue kuuluu olennaisena osana kortteliin 31081 ja siten se tulisi poistaa osayleiskaavaluonnoksesta tai koko kortteli 31081 tulisi liittää alueena osayleiskaavaluonnokseen Todettakoon, että korttelin alkuperäinen rakennusoikeus oli 0.1 ja se perustui Hannusjärveen rajautuvien tonttien rakennusoikeuteen. 23. Kortteli 31081 ja sen tontti osoitteessa Hannusjärvenmäki 3 on kokonaisuudessaan osayleiskaava-alueen ulkopuolella. Alue johon mielipiteenjättäjä viittaa on voimassa olevassa asemakaavassa lähivirkistysalue (VL) ja Espoon kaupungin omistuksessa. Metron ja palveluiden rakentaminen sekä alueen virkistyskäytön lisääminen ovat erinomainen asia. Virkistysarvot:

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 23 (42) Bondaksenmäen A1 alueella sijaitsee metsälampialue, jota asukkaat käyttävät aktiivisesti virkistystarkoituksissa. Pyydämme että kaupunkisuunnittelulautakunta määrää alueen kaavassa puisto- tai virkistysalueeksi (Kuva). Liito-oravan suojelu: Osayleiskaavaluonnoksessa on rakennettavat alueet valittu sen mukaan missä pannoitetut liito-oravayksilöt ovat liikkuneet, eikä ole huomioitu pannoittamattomien yksilöiden käyttämiä alueita. Rakentamista on suunniteltu myös pannoitettujen yksilöiden käyttämille alueille. Lito-oravien liikkumisalueet ja osayleiskaavan rakennettavat alueet menevät päällekkäin. Hannusmetsä voidaan nähdä liito-oravan reservialueena. Tästä syystä mahdollisimman suuri osa erityisesti sen liito-oraville soveltuvista osista tulisi säilyttää. Lisärakentaminen olisi järkevää keskittää ja rajata liito-oraville soveltumattomille alueille. Osayleiskaavaluonnoksessa Hannusrannan pohjoispuolella olevaa liito-oravan yhdyskäytävää ei huomioida millään tavalla. Lepakoiden suojelu: Hannusmetsän alueella esiintyy lepakoita, jotka asuttavat useita Hannusmetsän reunalla olevia pientaloja ja käyttävät näiden tiloja talvehtimissuojanaan. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetty rakentamisen laajuus vaarantaa EU direktiivilajien säilymisen. Hallinnon oikeusperiaatteet: Hannusrannan alue on voimassa olevassa Espoon eteläosien yleiskaavassa tiivis ja matala -asuntoalue, A2. Pyydämme huomioimaan luottamuksensuojan periaatteen, jota voitaisiin kunnioittaa kaavoittamalla alueelle korkeintaan 1-3 kerroksisia asuintaloja. Hannusjärven nykyinen pientaloalue tulisikin kaavoittaa merkinnällä A3 sekä kaavamääräyksellä että rakennusten on oltava matalia. Tasapuolinen kohtelu: Hannusjärven alueen tonttien omistajien tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun toteutumiseksi merkintä A1 tulee muuttaa vähintään merkinnäksi A2 korttelin 31087 osalta. Samalla etäisyydellä tulevasta metroasemasta sijaitseva Hannusjärven eteläpuolinen pientaloalue on kaavoitettu A2 -merkinnällä. Kortteli 31087 tulisi myös erottaa A1 alueesta vihervyöhykkeellä. Suhteellisuusperiaate: Päämääränä on kaavoittaa metron kannattavuuden näkökulmasta riittävä määrä uusia asuntoja alueelle. Koska se olisi saavutettavissa kaavoittamalla suuri määrä asuntoja rakentamattomille ja liito-oraville soveltumattomille alueille, niin suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta olisi tämä, luonto- ja virkistysarvoille sekä asukkaiden oikeuksille vähiten haittaa aiheuttava tapa, oikea ratkaisu. Muuta: Ennen rakennuskiellon asettamista, selvitysten tekemisen jälkeen, alueella on tapahtunut uudisrakentamista. Vuoden 2016 aikana valmistuu omakotitalo, jota ei ole otettu huomioon missään selvityksessä. Asukastilaisuudessa esitettiin virheellisesti, että A1 -alueet olisivat uusia ennestään rakentamattomia alueita. Tämä tulee huomioida mm. Hannusmetsän A1 - alueen rajausta harkittaessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10.6.2015, että Hannusmetsän alueesta jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. Tätä ei kuitenkaan kaavaluonnoksesta löydy. Pyydämme kaupunkisuunnittelulautakuntaa varmistumaan siitä, että sen ja muiden toimielinten aiemmat päätökset ja ohjeistukset tulevat huomioiduksi kaavaehdotuksessa. Osayleiskaavassa voitaisiin myös määrätä suoja-alueita/vihervyöhykkeitä erilaisten rakennuskorttelien väliin, jotta omakotitalot eivät kaavassa rajautuisi suoraan asuinkerrostalokortteleihin.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 24 (42) Virkistysarvot: Osayleiskaavaehdotuksessa A1 alueelle, kuten muillekin uusille asuntoalueille on lisätty virkistyksen kohdealue merkintä, jonka sijainti ja laajuus ratkaistaan asemakaavassa. Siten ko. metsälampialue kuten muutkin uusien asuntoalueiden sisäiset puistot suunnitellaan tarkemmin ennen rakentamista laadittavissa asemakaavoissa. Liito-oravan suojelu: Liito-oravien osalta osayleiskaavassa on otettu huomioon selvityksen liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014, 30.5.2014) suositukset. Sen mukaan lajin yhteyksien määrä ja sijainti voivat muuttua, mutta suotuisan suojelun toteuttamiseksi alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on huolehdittava, ettei elinympäristö jää missään vaiheessa ilman toimivaa yhteyttä. Osayleiskaavan liito-oravien kulkuverkoston rungon muodostavat virkistysalueet, liito-oravan kulkuyhteydet sekä viheryhteystarpeet. Osayleiskaavaehdotuksessa niiden sijaintia on päivitetty ottaen huomioon tarkentuneet suunnitelmat ja niiden vaikutukset mm. metroaseman ympäristön rakentamisen ja Kaitaantien parantamisen osalta. Osayleiskaavassa osoitetaan alueiden pääkäyttötarkoitus, jonka ohella rakentamiseen osoitettujen alueiden sisään voidaan sijoittaa mm. korttelipuistoja asemakaavoituksen yhteydessä. Liito-oravat käyttävät liikkumiseen myös muita puustoa sisältäviä alueita kuten mielipiteen liitekuvaan merkittyä, selvityksessä liito-oravalle soveltuvaksi todettua, aluetta. Lepakoiden suojelu:

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 25 (42) 24. Osayleiskaava-alueella tehtyjen luontoselvitysten mukaiset kaikki lakien tiukasti suojelemat sekä mahdollisuuksien mukaan myös muut huomionarvoiset alueet ja lajit on huomioitu rakentamisalueita määriteltäessä. Osayleiskaava-alueelta ei yleiskaavatarkkuudella tehdyssä luontoselvityksessä löydetty direktiivin mukaan suojeltuja lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Jatkosuunnittelussa inventointeja voidaan päivittää ja tarkentaa tarpeen mukaan. Hallinnon oikeusperiaatteet: Kunnan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan huolehtia tarpeellisesta kaavojen laatimisesta ja niiden pitämisestä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys ja maankäytön ohjaustarve sitä edellyttävät. Muutos on todettu tarpeelliseksi, koska alueella tällä hetkellä voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus tai tarkkuus ei vastaa tulevan Kaitaan metroaseman ympäristön maankäytön kehittämisen tavoitteisiin ja tarpeisiin. Tasapuolinen kohtelu: Osayleiskaavaehdotuksessa korttelin 31087 merkintä on muutettu A2 - merkinnäksi. Erilaisia asuntoalueita erottelevia viherkaistoja ei osayleiskaavassa sen yleispiirteisyyden vuoksi ole esitetty. Suhteellisuusperiaate: Rakentaminen on osayleiskaavassa mahdollisuuksien mukaan sijoitettu rakentamattomille ja liito-oravalle huonommin soveltuville alueille. Muuta: Osayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ovat yleiskaavatasoisia eivätkä yksittäisten omakotitalojen tarkkuudella tehtyjä inventointeja. Selvityksiä tarkennetaan asemakaavavaiheessa. Osayleiskaavaehdotuksessa uusien ennestään rakentamattomien A1 - alueiden ja jo rakennettujen A2 -alueiden rajat on korjattu vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Osayleiskaavaehdotuksessa on lautakunnan päätöksen mukaisesti jätetty Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1 -alueesta) luonnoksessa esitettyä suurempi osa rakentamatta. Lisäksi on lisätty määräys: Asuinalueiden piha- ja viheralueilla tulee säilyttää metsäluontoa ja kallioita osana kaupunkikuvaa. Rakennuskorttelien väliset viherkaistat suunnitellaan asemakaavavaiheessa, koska osayleiskaava esitetään rakentamisalue-, ei korttelitarkkuudella. Emme halua tiiviimpää Iivisniemeä. Emmekä hyväksy Hannusrannan pientaloalueiden muuttamista kerrostaloalueiksi. Valmiit pientaloalueet tulee säilyttää edelleen pientaloalueina. Hannusjärven rantaan yksityisille tonteille piirretty kävely- ja polkupyöräreitti on vastoin oikeuskäsitystämme. Hannusjärvelle pääsee helposti nykyistä Hannusrantaa pitkin ja metsässä on myös ulkoilutie. Jos pohjoisrantaan tehdään uimaranta, paikka on helposti saavutettavissa olemassa olevaa reittiä pitkin. Kaavaluonnos ei täytä kaupungin hallituksen tavoitetta, että uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Ja edelleen olemassa olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioiden ja sitä kunnioittaen.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 26 (42) Hannusrannan pientaloalueiden muutos: Katso vastine mielipiteeseen nero 6 kohta 3 ja 3a. Hannusjärven rannan reitti: Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 1. 25. Yksityisomistuksessa olevia tontteja ei tule ottaa yleiseen virkistyskäyttöön eikä rakentaa ulkoilureittiä tai jalankulku- ja pyöräilyväylää Hannusjärven rannoille. Järven rantaviivasta on jo nyt vapaana suuri osa etelä-, länsi- ja pohjoisrannasta, niitä kehittämällä Hannusjärven virkistyskäyttöä voidaan nostaa merkittävästi. Sen lisäksi, että jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentaminen tuhoaisi rannan monimuotoisen luonnon ja vaarantaisi järven valuma-alueen, ranta-alueen maasto tekee kulkuväylien rakentamisesta kallista saavutettavaan hyötyyn nähden. Kulkuyhteys Hannusjärven pohjoispuolelle toimii jo nyt Hannusrannalta ja Hannuntieltä. Yhteys Järvisillalle olisi helppo toteuttaa vähin kustannuksin käyttäen Hannusrantaa ja sen jatkeena olevaa vanhaa polkua. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti poistaa virkistysalueen sekä ulkoilureitin järven etelärannan tonteilta. Lautakunta päätti täysin perusteettomasti laajentaa itärannan virkistysaluetta entisestään. Päätös ei kohtele Hannusjärven rantatonttien omistajia tasapuolisesti. Virkistysalue sekä jalankulku- ja pyöräilyväylä tulee poistaa myös itärannalta tonttien omistajien tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun nimissä. Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 1. 26. Asukasmäärätavoite, n. 6000 uutta asukasta, on aivan liian suuri kaavoitettavalle alueelle. Asukasmäärätavoite on muutettava realistiseksi kaavoitettavan

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 27 (42) alueen kokoon ja luonteeseen nähden. * Alueen tiivistäminen on tehtävä sen nykyistä luonnetta kunnioittaen. Osayleiskaavaluonnos ei mielestäni täytä tätä tavoitetta. * Pientaloalueet on säilytettävä pientaloalueina. Asumistiiviydeltään erilaiset alueet tulee erottaa toisistaan suojavyöhykkein, jotka tekevät tulevastakin kaupunkikuvasta luonnonläheisen ja rauhallisen. * Ihmisten kotien ja tonttien päälle ei tule rakentaa kerrostaloja eikä virkistysalueita. Uudistukset tulee keskittää nykyisille kerrostaloalueille ja sellaisille asumattomille tonteille, joilla ei ole merkittävää luontoarvoa. * Luonto, erityisesti Hannusmetsä ja Hannusjärven alue, on jätettävä nykyisen kaltaiseksi. Ulkoilumaastoja ei tule urbanisoida rakentamalla leveitä, valaistuja ulkoilureittejä, vaan ihmisten tulee voida nauttia luonnosta sellaisena, kuin se on, eli luonnontilaisena ja - mukaisena. Asukasmäärätavoite: Katso vastine mielipiteeseen nro 1 kohta 2. * Alueen tiivistäminen ja pientaloalueiden säilyttäminen: katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 3 ja 3a. Erilaisia asuntoalueita erottelevia viherkaistoja ei osayleiskaavassa sen yleispiirteisyyden vuoksi ole esitetty vaan ne suunnitellaan asemakaavavaiheessa. * Rakentaminen on osayleiskaavassa pääasiassa sijoitettu rakentamattomille alueille ottaen huomioon selvityksissä ilmenneet luontoarvot. Tämän lisäksi mahdollistetaan metroaseman ympäristön kehittäminen. * Osayleiskaavassa on noudatettu kaupunginhallituksen 25.3.2013 päättämää tavoitetta Hannusjärven ranta-alueiden yleisen virkistyskäytön tehostamisesta merkitsemällä alueelle reitti, jonka tavoitteena on edistää mm. työmatkapyöräilyä metroaseman liityntäpysäköintiin ja samalla yhdistää Hannusjärven ranta sekä toiminnallisesti että visuaalisesti osaksi tulevaa metrokeskusta. Suuri osa Hannusmetsästä jää edelleen nykyisen kaltaiseksi. 27. 1. Hannusjärven itärannan muuttaminen virkistysalueeksi sekä jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentaminen rannalle: Yksityisomistuksessa olevia tontteja ei tule ottaa yleiseen virkistyskäyttöön eikä rakentaa ulkoilureittiä tai jalankulku- ja pyöräilyväylää Hannusjärven rannoille. Järven rantaviivasta on jo nyt vapaana suuri osa etelä-, länsi- ja pohjoisrannasta, niitä kehittämällä Hannusjärven virkistyskäyttöä voidaan nostaa merkittävästi. Sen lisäksi, että jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentaminen tuhoaisi rannan monimuotoisen luonnon ja vaarantaisi järven valuma-alueen, ranta-alueen maasto tekee kulkuväylien rakentamisesta kallista saavutettavaan hyötyyn nähden. Kulkuyhteys Hannusjärven pohjoispuolelle toimii jo nyt Hannusrannalta ja Hannuntieltä. Yhteys Järvisillalle olisi helppo toteuttaa vähin kustannuksin käyttäen Hannusrantaa ja sen jatkeena olevaa vanhaa polkua. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti poistaa virkistysalueen sekä ulkoilureitin järven etelärannan tonteilta. Lautakunta päätti täysin perusteettomasti laajentaa itärannan virkistysaluetta entisestään. Päätös ei kohtele Hannusjärven rantatonttien omistajia tasapuolisesti. Virkistysalue sekä jalankulku- ja pyöräily-

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 28 (42) väylä tulee poistaa myös itärannalta tonttien omistajien tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun nimissä. 2. Rakennustehokkuuden raju kasvattaminen pientaloalueellamme: Kaupunginhallituksen hyväksymä tavoite: Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. Asuinalueemme edustaa selvästi alueella olevaa rakennetta. Mikäli halutaan välttää Hannusjärven lopullinen tuhoaminen, olisi lisärakentaminen pidettävä maltillisena. Järven ympäristö ja Hannusmetsä on pidettävä nykyisen kaltaisena A3 -alueena, jonka rakennusoikeutta voidaan lisätä ympäristönäkökohtien sallimissa puitteissa. Kaavassa nyt oleva A2/C merkintä, kuten myös merkintä A2 jättää tulevaan asemakaavaan mahdollisuuden huomattaviin muutoksiin ja merkitsevät samalla sitä, että alueen tulevaisuus jää taas epäselväksi pitkäksi aikaa. Ehdotamme Hannusmetsään ja Hannusrannan alueelle kaavailtujen asutusalueiden siirtämistä suunnitelman TP/A ja TP/km alueille eli Hannuksentien pohjoispuolelle Kielotien ja Finnoonsillan väliselle alueelle. 1. Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 1. 2. Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 3 ja 3a ja 3b. Asutusalueiden siirtäminen TP/A ja TP/km alueille: Katso vastine mielipiteeseen nro 15. 28. Toivon sekä alueen omakotiasujien että alueella virkistystarkoituksessa liikkuvien ihmisten takia että, Kaitaanlaaksonpolun varteen ja kallioille suunniteltu A1 (numero 1) vaihdetaan viheralueeksi V, ja Iivisniemen kallion A1 -aluetta jatketaan suoraan etelään A1 -alueena nyt suunnitellun viheralueen (numero 2) paikalle. Näin saadaan Yhtenäinen kerrostaloalue Tällöin ajo kerrostaloalueelle tapahtuu suoraan Kaitaantieltä Iivisniemenkallion kautta, jolloin omakotimainen Kaitamäki säästyy rajulta liikenteen kasvulta. Jatkossakin siellä on silloin turvallista liikkua. Kaitamäen omakotialueen ja kerrostaloalueen väliin jää puskurina metsäinen ja kallioinen viheralue

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 29 (42) 29 Kaitamäen pohjoispuolista A1 -aluetta ei ole tarkoituksenmukaista siirtää laaksoon vaikeasti rakennettavalle syvälle pehmeikölle ja alavalle tulvavaara-alueelle. Lisäksi katso vastine mielipiteeseen nro 7 Samansisältöinen mielipide kuin nro 27. Katso vastine mielipiteeseen nro 27. 30. a mieltä tilaisuuden ryhmätöistä ilmenneestä yleisestä mielipiteestä, että tiivis ja korkea kaupunkimainen rakentaminen tulevan Iivisniemen metroaseman lähettyville on kannatettavaa. Tämä mahdollistaa Hannusmetsän sekä Hannusjärven arvokkaiden luontoalueiden säilyttämisen mahdollisimman vahingoittumattomina. Samalla saadaan asuntoja metron välittömään läheisyyteen kävelyetäisyydelle. Hyvää kaavaehdotuksessa oli myös se, että alueen pysäköinti on suunniteltu toteutettavaksi keskitetysti, esimerkiksi pysäköintilaitokseen. Merkitään tiedoksi.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 30 (42) 31. Mielipide koskee Kiinteistöyhtymä Laine Akseli ja Laine Linnea c/o Laine Olli, Y- tunnus 2650724-8 Hannusjärven pohjoispuolella olevaa kiinteistöä 049-438- 0002-0141-J (Pihlajanmäki), osoite Hannuntie 44, Espoo. Uimaranta: Uimaranta-merkintä on keskellä Espoon museoviraston määrittelemää kulttuurimaisemaa ja lähellä liito-oravien kulkureittiä. Mielipiteemme on, että viitteellinen uimaranta-merkintä tulee olla nykyisen uimarannan kohdalla järven länsipäässä tai Kaitaantien varrella. Kummatkin ovat käytössä olevia rantoja ja eivät häiritse liito-oravia ja muuta kulttuurimaisemaa. Molemmat ovat Espoon omistamilla tonteilla ja näihin on helppo ja turvallinen pääsy. Polku Hannusjärven pohjoispuolella: Tiedotustilaisuudessa 27.8.2015 kerrottiin, että polku järven pohjoispuolella on tarkoitettu yhdistämään järven länsi- ja itäpuolella kulkevat kulkureitit. Mielipiteemme on että länsi- ja itäpään yhdistäminen tulee tehdä nykyistä kulkureittiä myöten, joka myös toimii Luontopolkuna, jonka Hannusjärven Suojeluyhdistys on perustanut vuonna 2000 Helsingin kiinteistöviraston ja Espoon kiinteistöpalvelun luvalla. Kaavan V -merkintä Hannusjärven pohjoispuolella: Osoitteen Hannuntie 44, kiinteistö koostuu kolmesta (3) rakennuksesta: pää- ja saunarakennuksesta sekä ulkorakennuksesta. Mielipiteemme on että kaavamerkintä V tulee täydentää tekstillä joka on Espoon pohjoisosien yleiskaavassa ja joka mahdollistaa kiinteistön ylläpidon osana alueellista kehitystä. Espoon pohjoisosien yleiskaava: Alueelle sallitaan ympärivuotis- tai lomakäyttöön tarkoitettuja asuntoja vain niillä rakennuspaikoilla, jotka ovat yleiskaavan hyväksymisajankohtana jo mainitussa käytössä. Asuntojen lukumäärää ei saa lisätä eikä loma-asuntoja muuttaa ympärivuotisiksi asunnoiksi. Ellei tämä esittämämme täydennys jostain syystä sovi tekeillä olevaan kaavaan, niin on määriteltävä uusi merkintä Hannusjärven rantatonttien yksityisille omistajille esim. V1, joka estää rantarakentamisen mutta sallii olemassa olevien rakennusten ylläpidon. Järven länsipää on kaukana tulevista uusista asuntoalueista ja hankalasti saavutettavissa. Tien varsi ei ole kovin viihtyisä uimaranta-alue. Uimarannan sijainti on osayleiskaavassa ohjeellinen ja tarkentuu jatkosuunnittelussa.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 31 (42) Ulkoilureitin tarkoitus on parantaa järven rantojen saavutettavuutta ja siten tehostaa ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä kaupunginhallituksen päättämän tavoitteen mukaisesti. Katso lisäksi vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 1. 32. Osayleiskaavaehdotuksessa V -merkinnän määräystä on täydennetty seuraavasti: Alueella olevat asuin- ja lomarakennukset voidaan säilyttää. Osayleiskaavaluonnoksessa tonttini sijaitsee alueella, jonka merkintä on A2/C. Tämä aiheuttaa suurta pelkoa ja epävarmuutta sekä tontin että talon kohtalosta. Osayleiskaavaluonnoksen kuvista päätellen perheemme talo tulee jäämään rakentamisen alle. Jos alueelle aiemmin suunniteltu täydennysrakentamissuunnitelma ei toteudu, pyydän tontilleni mahdollisimman suurta rakennusoikeutta sekä asian mahdollisimman nopeaa käsittelyä. Ko. tontin merkintä: Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 3. 33. Hannusjärven valuma-alueeseen on kaavaehdotuksessa kiinnitetty paljon huomiota, kiitos siitä. Hannusmetsän V -merkintä kattaa ison osan valumaaluetta ja auttaa järven suojelussa. Järven rantaan merkitty kävely- ja pyörätie on tarpeeton ja haitallinen ja tulee poistaa. Virkistysalue itärannalla on merkittävä yhtäläiseksi etelärannan kanssa rakentamattomana alueen osana. Perustelut: Järven rantaan tehty tiivis pinta on vakava uhka järven hyvinvoinnille ja tavoitellulle virkistyskäytölle. Reitti on kallis rakentaa ja ylläpitää. Nykyinen katu- ja polkuverkko sallii jo nyt reitin järven ympäri. Kevyen liikenteen väylä metroasemalta Järvisillalle voidaan toteuttaa nykyisiä yhteyksiä käyttäen. Metroasemalta pääsee pohjoiseen sekä Hannusranta- että Kielotietä pitkin. Järven virkistysarvoa voidaan lisätä nykyisiä, asukkaiden rakentamia ja hoitamia uintipaikkoja etelärannalla ja länsipäässä kehittäen. Tarvittaessa voidaan järven pohjoisrannalle rakentaa uinti- ja levähdyspaikka. Esteetön käynti näihin pisteisiin on myös helppo järjestää. Kaitaalla on jo riittävästi valaistua asfaltoitua polkua. Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 1. Keskeiset jalankulun ja pyöräilyn reitit pyritään toteuttamaan asfaltoituna ja valaistuna, mutta kaava-alueelle jää edelleen päällystämättömiä ulkoilureittejä ja -polkuja.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 32 (42) 34. Toivomme, että välittömästi Kaitamäen omakotialueen kupeeseen suunniteltua A1 -aluetta muutetaan. Alue sijoittuu Kaitaanlaakson polun varteen ja kalliolle Iivisniemen eteläpuolelle. Ko. alueen ja omakotialueen väliin tulee jättää puskuriksi virkistysalue; riittävän leveä luonnontilainen vihervyöhyke. Nykyisessä kaavaehdotuksessa kerrostalot sijoittuisivat välittömästi omakotitalojen viereen. Lisäksi ajoreitti alueelle tulee kaavoittaa suoraan Kaitaantieltä eikä keskeltä Kaitamäkeä, jossa tiet ovat kapeat eikä jalankulkijoita suojaavia jalkakäytäviä mahdu rakentamaan. Muuten ymmärrämme sen, että aluetta tulee tiivistää ja rakentaa tulevan metroaseman takia. Katso vastine mielipiteeseen nro 7. Erilaisia asuntoalueita erottelevia viherkaistoja ei osayleiskaavassa sen yleispiirteisyyden vuoksi ole esitetty vaan ne suunnitellaan asemakaavavaiheessa. 35. Sama mielipide kuin numero 28. 36. Katso vastine mielipiteeseen numero 28. Koskee A1 aluetta, joka liittyy Kaitamäen kallioon. 1) Alue on alun perin kaavoitettu puisto- ja virkistysalueeksi. Millä juridisin perustein kaavoitus voidaan muuttaa vastoin alueen asukkaiden hyväksyntää? Millä perustein ehdotuksessa on kerrostaloja? 2) Millä perustein on voitu todeta merkityt liito-oravan kulkureitit? Millä perustein liito-oravien kulkureittejä ei löydy kalliolta? 3) Kuinka kaupunki aikoo taata myös moninaiselle eläimistölle elinmahdollisuuden jos niiden asuin piirinsä nyt tuhotaan? Millä perustein Espoon kaupunki olisi nyt tuhoamassa monimuotoisen kallioisen metsäsaarekkeen? 4) Kuinka kaupunki huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnille ja mielenterveydelle tärkeästä rauhallisesta ja luonnonläheisestä ulkoilumahdollisuudesta, jos se rakentaa Kaitamäen kalliolle? 5) Millä maisema-arkkitehtonisilla perusteilla Espoon kaupunki on suunnitelmansa ao. alueelle tehnyt? 6) Suunniteltu rakentaminen alueelle tulee pimentämän ao. pientalojen pihat ja talot. Talot jäävät sumppuun valon ja energian osalta. Millä juridisin perustein kaupunki toimii näin? 7) Alueen tonttien ja asuntojen arvo tulee laskemaan radikaalisti. Millä juridisin perustein kaupunki toiminnoillaan puuttuu kaupunkilaisten omaisuuden radikaaliin arvon alentamiseen?

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 33 (42) 8) Kaitamäen päiväkoti käyttää myös Kalliometsää lastensa retki- ja ulkoilualueena. Millä perustein Espoon kaupunki haluaisi evätä asukkailtaan tällaisen ainutlaatuisen ulkoilu- ja virkistysalueen? 9) A1 -alueeksi ehdotetulle kalliolle on suunniteltu kulkureitti päiväkodin ohi. Miten Espoon kaupunki tulee takaamaan päiväkodin ja pientaloalueen lasten turvallisuuden ao. kulkujärjestelyin? 10) Miksi Kaitaanlaakson V -alue ja Kaitamäen kallion A1 -alue eivät voi vaihtaa paikkaa? Kaitaanlaakso ei aiheuta mitään yläpuolella olevissa kohdissa mainittuja ongelmia. Pyydämme myös juridista selitystä miksi, jos rakentaminen on pakottavaa, tätä vaihtoehtoa ei voitaisi tehdä? 1) Kunnan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan huolehtia tarpeellisesta kaavojen laatimisesta ja niiden pitämisestä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys ja maankäytön ohjaustarve sitä edellyttävät. Muutos on todettu tarpeelliseksi, koska alueella tällä hetkellä voimassa olevan kaavan maankäyttö ei vastaa tulevan Kaitaan metroaseman ympäristön maankäytön kehittämisen tavoitteisiin ja tarpeisiin. 2) Liito-oravien osalta osayleiskaavassa on noudatettu selvityksen liitooravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014, 30.5.2014) suosituksia sekä erilaisia muita selvityksiä, joita on tehty liitooravien kulkuyhteyksistä, elinympäristöistä ja suotuisasta suojelutasosta (ks. Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava ehdotuksen selostus, kappale Muuta suunnittelualuetta koskevaa materiaalia). 3) Osayleiskaava-alueella tehtyjen luontoselvitysten mukaiset kaikki lakien tiukasti suojelemat sekä mahdollisuuksien mukaan myös muut huomionarvoiset alueet ja lajit on huomioitu rakentamisalueita määriteltäessä. Kaava-alueella säilyvät virkistysalueet ja viheryhteydet muodostavat yhtenäisen verkoston joka mahdollistaa alueen eläimistön elinmahdollisuudet. 4) Osayleiskaava-alueen pinta-alasta on yli 36 % merkitty virkistys ja viheralueiksi. 5) Alueelle on tehty yleiskaavan pohjaksi maisema-analyysi, johon kuuluvat mm. maiseman muutoksen tarkastelu ja maisema-alueet ja niihin liittyvät suositukset. Kaitaanlaaksosta todetaan mm. että Puiston eteläosan nykyisin epämääräistä reunaa voitaisiin vahvistaa yhtenäisellä täydennysrakentamisella. 6) Kaitamäen kallion uusi rakentamisalue sijaitsee pääasiassa nykyisten pientalojen pohjois- ja itäpuolella, joten tulevan rakentamisen mahdollinen pimentävä vaikutus olisi hyvin pieni. 7) Osayleiskaavaehdotuksessa A1 -alueeseen suoraan rajautuvat pientaloalueet on merkitty kehitettäväksi asuntoalueeksi A2. Tällä on haluttu korostaa että alueen jatkosuunnittelu on tehtävä yhtenä kokonaisuutena ottaen huomioon uuden alueen liittämisen kaupunkikuvallisesti ja liikenteellisesti olevaan rakenteeseen. Alueiden toteuttaminen vaatii asemakaavan tai asemakaavanmuutoksen, jossa määritellään ratkaisut, joilla on mahdollisesti vaikutusta kiinteistöjen arvoon. Lähtökohtana asemakaavoituksessa on, ettei siitä aiheudu maanomistajalle korvattavaa haittaa, yleensä rakennusoikeuden noustessa myös maan arvo nousee. 8) Kaitamäen päiväkodin lähiympäristössä säilyy edelleen runsaasti erityyppisiä virkistysalueita, joita voi käyttää retki- ja ulkoilualueina. 9) Eteläiselle A1-alueelle on kaavakartassa esitetty ajoyhteys Sammentien kautta, koska se toimii myös ympäröivän nykyisen asutuksen yhteytenä. Ajoyhteys Kaitaanlaakson kautta katkaisisi puistoyhteyden sekä vaatisi maaston korottamista tulvarajan yläpuolelle. Katuyhteyden tarkempi sijainti sekä sen mahdollisesti vaatimat parannustoimenpiteet olemassa oleville kaduille ratkaistaan jatkosuunnittelun yhteydessä, jolloin huomioidaan myös liikenneturvallisuuden asettamat vaatimukset.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 34 (42) 37. 10) Kaitamäen pohjoispuolista A1 -aluetta ei ole tarkoituksenmukaista siirtää laaksoon vaikeasti rakennettavalle syvälle pehmeikölle ja alavalle tulvavaara-alueelle. Kiinteistö Oy Espoon Alakulma omistaa Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella kiinteistön nro 49-438-6-171. Kiinteistöllä on tällä hetkellä voimassa olevassa Espoon eteläosien yleiskaavassa varattu TP -alueeksi. Nyt nähtävänä olevassa osayleiskaavassa käyttötarkoitusta ollaan muuttamassa virkistysalueeksi (V), joka ei mitenkään eikä miltään kannalta katsottuna ole perusteltua. Merkintä loukkaa perustuslaissa suojattua omaisuudensuojaa ja alueen kiinteistönomistajien tasapuolista kohtelua. Virkistysalue pitää jättää Hannusjärven pohjoispuolelle eikä ko. kiinteistön alueelle pidä määrätä virkistysaluetta lainkaan. Vähemmälläkin puistoalueella pärjätään lähellä metroasemaa. Viereinen Hannuksenpelto II asemakaava, lainvoimainen katusuunnitelma sekä uusi liityntä Länsiväylän ali mahdollistaa alueeni tehokkaan kaavoituksen. Virkistysalueeksi kaavoittaminen tässä kohtaa olisi yhteiskunnan varojen tuhlausta. Kiinteistöni kohdalta ehdottomasti vaadin että tulevan Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan on mahdollistettava kokonaan sen osalta tehokas kerrostalotuotanto. Jalankulku- ja pyöräilyväylän pitää sijaita kokonaan kiinteistöni ulkopuolella. Osayleiskaavassa on otettu huomioon selvityksen liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014, 30.5.2014) suositukset. Selvityksen mukaan kiinteistön kohdalta kulkee sekä pohjoiseteläsuuntainen että itä-länsisuuntainen liito-oravien ydinalueiden välinen säilytettävä yhteys. Selvityksessä liito-oravaverkostolle annettujen tavoitteiden mukaan elinympäristöjen välisten yhteyksien tulee olla mahdollisimman lyhyitä. Itä-länsisuuntainen yhteys on oleellinen Kukkamäen ja

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 35 (42) 38. Hannusmetsän elinympäristöjen välisenä yhteytenä, eteläpohjoissuuntainen yhteys Finnoon keskustan liito-oravan elinympäristön yhteytenä Hannusmetsään. Hannusmetsästä johtavat ainoat todetut yhteydet Länsiväylän yli, joten sinne johtavat kulkuyhteydet ovat erityisen tärkeät lajin kannalta. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10.6.2015 mm. että jatkosuunnittelussa Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1 -alueesta, johon kyseessä oleva kiinteistö rajautuu, jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta. Siten uutta kerrostaloaluetta ei ehdotuksessa ole tällä kohdin laajennettu. 1) tavoite noin 6000 lisäasukasta on lähtökohtaisesti liian korkea. Muuttaisi alueen sellaiseksi etteivät siellä viihdy nykyiset eivätkä tulevat asukkaat. 2) Varsinkin korkeampi asuntorakentaminen pitäisi keskittää alaville alueille, esim. Hannuspellolle, jossa nyt olevat teollisuustoiminnot eivät juurikaan hyödy metron läheisyydestä ja ne voisivat siirtyä muualle. 3) Hannusmetsä mukaan lukien Bondaksen kalliot muodostavat koko Suur- Espoonlahden väestölle merkittävän virkistysalueen. Metsäalue on lisäksi biotoopeiltaan poikkeuksellisen monipuolinen. Sitä ei pitäisi missään tapauksessa pienentää rakentamalla sinne. 4) Kaavaluonnoksessa pitäisi käyttää A3 -merkintää Kielotien rakennetulle osalle, jotta olisi ilmeistä, ettei viereen voida sijoittaa A1 -aluetta turmelematta erittäin merkittävästi nykyisen asuinalueen viihtyvyyttä. Alueella on nyt vain pientaloja. 5) Edellisiin kohtiin perustuen Bondaksenmäki ja Hannusmetsä tulisi rauhoittaa kaikelta rakentamiselta. 1) Katso vastine mielipiteeseen nro 1 kohta 2. 2) Katso vastine mielipiteeseen nro 15. 3) Katso vastine mielipiteeseen nro 1 kohta 2. 4) Katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 3. 39. Kiinteistö Oy Espoon Helmi omistaa Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella kiinteistön nro 49-438-6-173. Kiinteistöni on tällä hetkellä voimassa olevassa yleiskaavassa varattu pääosin asuntoalueeksi A1 ja vähäiseltä osin TP -alueeksi. Nyt nähtävänä olevassa yleiskaavassa käyttötarkoitus säilyy pääosin A1 -alueena, virkistysalueeksi (V) kaavaillun viheralueen raja menee kiinteistöni puolella pohjoispäässä. Virkistysalue pitää jättää Hannusjärven pohjoispuolelle eikä ko. kiinteistön alueelle pidä määrätä virkistysaluetta lainkaan. Vähemmälläkin puistoalueella pärjätään lähellä metroasemaa. Viereinen Hannuksenpelto II asemakaava, lainvoimainen katusuunnitelma sekä uusi liityntä Länsiväylän ali mahdollistaa alueeni tehokkaan kaavoituksen. Vir-

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 36 (42) kistysalueeksi kaavoittaminen tässä kohtaa olisi yhteiskunnan varojen tuhlausta. Oman kiinteistöni kohdalta edellytän, että tulevan osayleiskaavan on mahdollistettava kokonaan sen osalta tehokas kerrostaloasuntotuotanto. 40. Kiinteistö on osayleiskaavassa merkitty lähes kokonaan uudeksi kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi (A1). Osayleiskaava on yleispiirteinen aluevarauskaava. Tulevan rakentamisalueen tarkempi rajautuminen viereiseen virkistysalueeseen (V) tutkitaan ennen rakentamista laadittavalla asemakaavalla. Vastustetaan Kaitaanmetsän viheralueen muuttamista A1 asuinalueeksi. Perustelut: 1) Kerrostalot eivät sovellu kiinni pientaloalueen reunaan. Osayleiskaavaluonnokseen ei ole merkitty minkäänlaista suojakaistaletta vanhan ja uuden asuinalueen väliin. 2) Uuden tieyhteyden koetaan aiheuttavan kohtuutonta lisärasitusta Kaitamäen ja Sammentien risteykseen jäävien omakotitonttien osalta. 3) Virkistysalue koetaan säilyttämisen arvoiseksi päiväkodin ja alueen asukkaiden virkistyksen kannalta. 4) Alueen yleisilme muuttuisi täysin jos kohtalaisen jyrkät kalliot louhittaisiin kerrostalojen tieltä. 5) Kaavaluonnoksessa säilytettäväksi viheralueeksi merkitty Kaitaanlaakso ei suo kovinkaan käyttökelpoisia ulkoilumaastoja, sillä alue on vanhaa merenpohjaa ja siksi hyvinkin märkää. 6) Eläinten asuinympäristö on vaarassa kadota, jos Kaitaanmetsä rakennetaan. Miksi dokumenttien mukaan kaavoitus on tehty 6400-6700 asukkaalle, vaikka kaupunginhallitus on hyväksynyt alueelle 6000 asukasta? Miksi Hannuksenmetsän EV -aluetta ei ole suunniteltu asutus tarkoitukseen?

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 37 (42) 41. 1) ja 2) ja 4) Katso vastine mielipiteeseen nro 7. 3) ja 5) Kaitamäen päiväkodin lähiympäristössä säilyy edelleen runsaasti erityyppisiä virkistysalueita. Koko osayleiskaava-alueen pinta-alasta on merkitty viher- ja virkistysalueiksi yli 36 %. 6) Kaava-alueella säilyvät virkistysalueet ja viheryhteydet muodostavat yhtenäisen verkoston joka mahdollistaa alueen eläimistön elinmahdollisuudet. Kaupunginhallitus päätti osayleiskaavan tavoitteet ja alueen suunnitteluperiaatteista 35.3.2013 mm. että Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava on yleispiirteinen aluevarauskaava, jonka mitoitus sisältää epävarmuustekijöitä varsinkin kehitettäviksi merkittyjen asuntoalueiden (A2) osalta. Ei voida luotettavasti arvioida näiden alueiden muutosaikataulua tai toteutumisastetta. Siksi kaavan aluevarauksissa ja laskennallisissa mitoitusarvioinneissa on oltava riittävää väljyyttä jotta alueella on mahdollista asemakaavoituksen keinoin saavuttaa tavoitetultu asukasmäärä. Hannusmetsän suojaviheralue (EV) sijaitsee Länsiväylän varressa sen melu- ja hiukkaspäästöalueella, etäällä tulevasta Kaitaan metroasemasta. Ottaen huomioon vaatimukset terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä sekä tavoitteet eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta, joukkoliikenteen edellytysten parantamisesta ja palvelujen hyvästä saavutettavuudesta asumisen sijoittaminen Länsiväylän varteen ei ole perusteltua. Rakentamisen sijoittamista alueelle rajoittavat lisäksi siellä sijaitsevat liito-oravien ydinalueet ja kulkuyhteydet. On erittäin suositeltavaa, että kerrostalorakentaminen keskitetään n. 300 metrin säteelle asemista. Lisäksi niin että omakotiasutuksen edellytykset säilytetään nykyisillä omakotialueilla. Metroaseman ympäristöön voidaan rakentaa hyvinkin korkeita asuin- ja toimistorakennuksia ja säästää omakotialueita liikatiivistämiseltä. Hannusjärven itäranta pitää säilyttää rakentamattomana tontin osana (v) kuten etelärantakin. Kaikenlainen rakentaminen rantavyöhykkeelle huonontaa järven herkkää vesitasapainoa. Itärannalle suunnitellut kevyen liikenteen väylät ja laajat virkistysalueet rikkovat vahvasti nykyisten tontinomistajien oikeuksia. Kevyt liikenne tonttien itäpuolitse sopivan kadun kautta ja yhteys rantaan järven koilliskulmasta kuten nykytilannekin on. Myös kaupungin järjestämien asukastyöpajojen näkemykset tiivistämisestä ja asukasmäärästä tulee paremmin huomioida kaavoituksessa. Metroaseman ympäristössä on valmisteilla Kaitaan metrokeskuksen asemakaava, jonka tavoitteena on mahdollistaa tehokas asuntorakentaminen. Kaitaa ei kuulu Espoo korkean rakentamisen vyöhykkeisiin (Espoon korkean rakentamisen periaatteet, 10/2012). Lisäksi katso vastine mielipiteeseen nro 6 kohta 1.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 38 (42) 42. 1) Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue-merkintä ulottuu pitkälle A3 -korttelin 31047 sisälle. Korttelin maisema ei ole huvila-aikaisessa asussaan. Osayleiskaavaluonnoksen merkinnän ei tule rajoittaa eikä ohjata asemakaavalla rajoittamaan asuinkorttelin maankäyttöä ja toimenpiteitä sen enempää kuin nykyisellä asemakaavalla rajoitetaan. Merkinnän alueellisen rajauksen tulee olla ohjeellinen tai sen rajausta on supistettava nykyistä suojelumerkintää vastaavaksi. 2) Hyljelahden alueen katuyhteyden liittyminen Finnoon katuverkkoon. Kaitaa - Iivisniemen kaavaselostuksen tavoiteverkkokartassa (liite 14) Hyljelahden ainoa katuyhteys yhtyy Finnoon alueella olevaan kokoojakatuun, jota taas Finnoon kaavaehdotuksessa ei ole. Yhteensovitus Finnoon kaavaehdotuksen kanssa on tehtävä tavalla, jolla Hyljelahden alueen katuyhteys toteutuu kestävästi ja sujuvasti. 3) Korjauksia selostukseen: Kohdassa 4.8 Vaikutukset palveluihin ja työpaikkoihin on todettu "Keskustan palveluvarustus ei tule kuitenkaan kasvamaan merkittävästi, vaan alue tukeutuu myös tulevaisuudessa Espoonlahden paikalliskeskukseen niin kaupallisten kuin julkisten palvelujen osalta." Tulevaisuudessa metro lisää palvelujen hakemista nimenomaan idän suunnasta. Tämä on syytä huomioida edellä mainitussa kohdassa. Helsingin Seudun Liikenne (HSL) on jo lakkauttanut kaavaluonnoksen alueelta useita bussilinjoja, jotka mainitaan selostuksessa. Vastaavasti HSL on hyväksynyt linjastosuunnitelman, joka kattaa kaavaluonnoksen alueen ja sisältää korvaavia linjoja. Kaavaselostusta on korjattava ainakin nykytilan joukkoliikenteen (alakohta kohdassa 1.2.3 Maankäyttö) osalta. Liitekartassa 24 Toteuttamisen vaiheistus on merkitty Rullavuoren pohjoisosan korttelin laajennus sinisellä värillä, jonka selite on "2 Rakentamattomat alueet n. 300 600 metrin säteellä metron sisäänkäynneistä" Kyseinen alue sijaitsee lähes kilometrin päässä metron sisäänkäynnistä, joten alueen väritys on korjattava vastaavaksi kuin saman korttelin muilla osilla sekä lähialueitten muissa kortteleissa. Tämän värityksen selite on "4 Muut muuttuvat alueet." Kohdassa 4.4 Vaikutukset kulttuuriympäristöön on Villa Marjaranta kirjoitettu muodossa "Villa Marjaniemi". Kirjoitusvirhe on korjattava. 1) Osayleiskaavaehdotuksen kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue -rajaus on sama, kuin nykyisin alueella voimassa olevassa Espoon eteläosien yleiskaavassa. Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue -viivoitus on yleispiirteinen eikä tiukasti rajattu. Osayleiskaavalla ei muuteta olevaa asemakaavaa. 2) Hyljelahdentie säilytetään Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava-alueella nykyisenkaltaisena. Muutokset muuhun katuverkkoon liittymisessä tapahtuvat Finnoon osayleiskaava-alueella. Osayleiskaavan yleispiirteisestä tarkkuustasosta johtuen kaikkia katuja ei esitetä kaavakartassa, vaan katuverkon tarkemmat ratkaisut tehdään asemakaavoitusvaiheessa. 3) Selostusta on luonnosvaiheen jälkeen korjattu ja täydennetty. Joukkoliikenteen osalta selostuksessa on kuvattu syksyllä 2016 alkavat Länsimetron liityntälinjaston järjestelyt. Toteuttamisen vaiheistus liitekartta on tarkistettu.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 39 (42) 43. Vastustamme pyörätielinjausta Kaitaan koulun kentän takaa ja koulun PY - alueen laajentamista viheralueen kustannuksella. 1) Se tuhoaa suojaisan ekologisen yhteyden. Liito-orava tuo päättäjille myös rikosoikeudellisen vastuun. 2) Se aiheuttaa naapureille ja eläimille valo- ja melusaastetta. 3) Se aiheuttaa turvattomuuden tunnetta takapihoille ja vie yksityisrauhaa. 4) Se tulee siltoineen ja pehmeine matalikkoineen kalliimmaksi rakentaa ja ylläpitää, kuin PY -alueella jo valmiin valaistun ja leveän pyörätien päivittäminen. 5) Vaihtoehtoisia edullisempia linjauksia on esim. lämpövoimalan putkitien linjauksen hyödyntäminen. Pyörätien voisi myös rakentaa koulun kenttää kaventamalla jo valmiille kentän reunan kovalle maalle puron koulun puoleiselle alueelle. Vastustamme Finnoo - Djupsundsbäcken 441600 asemakaavasuunnitelman pyöräilyn laatureitin linjausta Kaitaan koulun kentän takaa sekä Hyljetien linjauksen muuttamista. Syinä ovat mm. ekologisen käytävän ja vanhojen puiden tuhoutuminen, häiriöt naapurille ja vaihtoehtoisen vanhan linjauksen tuomat kustannussäästöt Espoolle. Kaitaa - Iivisniemi alueella on tulevaisuudessa tarvetta yhdelle uudelle koululle. Osayleiskaavassa on päädytty ratkaisuun, jossa ei osoiteta uutta aluetta koulua varten. Kun asukasmäärän kasvu aiheuttaa tulevaisuudessa koulutilojen lisäämistarpeen, tullaan asemakaavalla tutkimaan mahdollisuudet lisärakentamiseen nykyisillä paikoilla. Osayleiskaavassa Kaitaan koulun PY -aluemerkintä on siten laajennettu sisältämään nykyisen koulun kentän ja vähäisessä määrin eteläpuolista virkistysaluetta. 1) Koulun alueen ja asuntoalueen väliin jää edelleen virkistysyhteys, joka toimii myös liito-oravayhteytenä. Liito-oravan kulkuyhteydet eivät kuulu tiukan lainmukaisen suojelun piiriin, ne on kuitenkin otettu suunnittelussa huomioon. Alueelle merkitty pyöräilyn laatureitti ja muut yhteystarpeet sovitetaan yhteen alueen jatkosuunnittelussa.