Oppimisen haasteet ja mahdollisdet terveysalan simlaatioissa Marianne Teräs, THM, FT Aikiskasvatksen dosentti Helsingin yliopisto Esitys 18.9.2015 Somen elvytysvasthenkilöiden valtaknnallinen 10 v jhlasymposimi
Esityksen sisältö Tastaa Aikaisemmasta ttkimksesta Ttkims: Ammatillisen asiantntijden oppiminen ja kehittyminen simlaatioissa Simlaatioiden haasteista ja mahdollisksista terveysalalla Keskstela
Learning and developing professional expertise via simlations -blog
Simlaatiottkimksen satoa Yhtäältä: Kliiniset taidot (esim. Hyland & Hawkins 2009) Minä-pystyvyys, kommnkaatiotaidot, lottams omaan toimintaan (esim. Bambini et al. 2009) Tiedot (esim. Brns et al 2010) Päätöksenteko (esim. Smith-Stoner 2009) Tiimityö (esim. Onda 2011) Toisaalta: Ei-atenttinen, potilas-vorovaikts rajoittnt (esim. Hravnak et al 2007) Talodelliset ja henkilöstöresrssit (esim. Brns et al 2010) Liittyy voimakkaita tnteita (esim. Roberts & Greene 2011) 4 17.9.2015
Nehringin & Lashelyn (2004) tiivistys mahdollisksista 1. Koltksen tavoitteiden ja oppijan osaamisen välinen yhteys tlee paremmin näkyväksi. 2. Oppijan on mahdollista havaita hoitotoimenpiteiden vaiktkset paremmin kin kirjallisden tai oikeiden potilaiden avlla opiskeltaessa. 3. Oppija voi trvallisesti tehdä virheitä ja oppia niistä. 4. Itselottams, kriittinen ajattel ja päätöksentekotaidot kehittyvät. 5. Simlaatioissa voidaan tottaa snniteltja ja vakioitja hoitotilanteita. 6. Oppija saa välittömän palatteen. 7. Oppijan tiedot ja viestintätaidot kehittyvät. 8. Simlaatio-opets parantaa psykomotorisia ja teknisiä taitoja sekä yhteistyötaitoja
Ja haasteista 1. Korkean tason simlaatioympäristön sekä sen ylläpidon kstannkset voivat ajaa organisaatioita tyytymään vähemmän realistisiin ympäristöihin. 2. Potilastapasten (skenaarioiden) lominen ja totettaminen vaativat aikaa. 3. Simlaatio ei ole täysin realistinen esimerkiksi kasvojen liikkeiden ja värimtosten osalta. 4. Simlaatio-opetkseen voi osallista vain pieni opiskelijaryhmä kerrallaan. 5. Joillakin opiskelijoilla simlaatio-opets voi lisätä jännitystä ja aihettaa sen, että kokonaiskvan saamisen sijasta keskitytään vain joihinkin hoitotilanteen osatekijöihin. Lisäksi ttkijat tovat esiin sen, että simlaatioihin kohdistva ttkims on kärsinyt menetelmällisistä ongelmista, kten pienestä otoskoosta sekä vaikeksista verrata ttkimsasetelmia toisiinsa (Nehring & Lashely)
Entäpä oppiminen? Oppimisen eri lähestymistavat edstettina: behaviorismi, konstrktivismi, sosioklttrinen ja klttrihistoriallinen Pedagogisia malleja on jo seita vaihdellen ongelmaperstaisesta oppimisesta, prosessien, tiedonsiirron, asiantntemksen ja mielekkään oppimisen tarkasteln (esim. Btler et al 2009, Liaw et al 2010, Wong et al 2008, Bykx et al 2011, Keskitalo et al 2010) Oppimisen käsitteellistäminen myös monenlaista (Poikela & Teräs 2015) Käsitteellinen kaaos? Pinnalliss? 7 17.9.2015
Prosessimalli (Dieckmann 2009) Briefing Scenario Debriefing Haaste: Olettaa oppimisen olevan lineaarinen ja yhteneväinen simlaation organisointimallin kanssa 17.9.2015 8
Ttkimskysymykset 1) Miten simlaatiomenetelmä eroaa mista oppimismenetelmistä? 2) Mitkä ovat simlaatiomenetelmän haasteita ja mahdollisksia?
AINEISTOT ja ANALYYSI Aineistot KYSELY HAASTATTELU VIDEO PVM ANALYYSIMETODI Aineisto A 10 harjoitsta 30.-31.2013 Kysely ja haastattel: Laadllinen teema- AMK kolttajat 9 10 palatekeskstela 2014 hhti-tokok analyysi opiskelijat 16 Aineisto B kolttajat 19 AMK opiskelijat 119 jol-helmik 2014-2015 Videoanalyysi Aineisto C kolttajat 10 Kolttajat 6 harjoitsta 9 helmi-hhtik 2015 AMK opiskelijat ennen 29 Opiskelijat 5Palatekeskstela 14 Yliopisto opiskelijat jälkeen 18 Työelämä YHTEENSÄ Kolttajat: 38 Opiskelijat: 164 202 kyselyvastasta 11 haastattela Harjoitksia: 19 (+5 äänitettyä) Palatekeskstela: 24
Tloksia eroja Lkeminen, knteleminen, kirjoittaminen, kesksteleminen vs. hands-ontekeminen Neljä pääteemaa: Tilannetekijät Opiskelijaan liittyvät tekijät Opettajaan/ohjaajaan liittyvät tekijät Menetelmään liittyvät tekijät
Erot jatk.. Tilannetekijät: Jot toimiman ja ajattelemaan samaan aikaan. (EH9) Vaatii jri kyseiseen hetkeen liittyvää päätöksentekoa ja koska tilanne mttva/etenevä -> sia päätöksiä (LK08) Simlaatio-opetksen todelliset tilanteet jäävät oppijoilla yleensä paremmin mieleen ja opetkseen on pakko osallista koko persoonallaan eli ei riitä että nokk lentosalin takarivillä ja tsekkaa facebookin simpia päivityksiä (K9) Opiskelijaan liittyvät tekijät: Opiskelijan rooli aktiivisempi. (EH6) Motivaatio parempi, havainnollisempaa. (EH7) Siitä saa enemmän irti kn pääsee tekemään itse ja voi rahassa tehdä virheitä. (LK6) Haastaa oppijan eri tavalla kin lokkaopets oltava aktiivinen. (K2)
Erot jatk Opettajaan liittyvät tekijät Enemmän käytännönopetsta, soraa palatetta soritksesta opettajilta. (LK11) Vaatii enemmän henkilöresrsseja ja intensiivistä panetmista vaikttaa aidosti käytännön toimintaan ja tiimityöhön. (K6) Menetelmätekijät Käytännönläheisempää. (LK3) Paljon käytännönläheisempää. (EH10) Se on hyvin käytännönläheistä ja palate tlee välittömästi, mistijälki syntyy paremmin kin teoriapohjaisessa opetksessa. (K5)
Tloksia haasteita Pääteemat 1. Tilanne: tilanteen aitos, kontrolli (jok seraa) 2. Totets: välineet (tekniikan toimivs), tilat, aikatalt, harjoitksen taso 3. Ryhmä: koko, ilmapiiri 4. Osallistjat: motivaatio, asenteet, jännitys, kokems 5. Organisaatio: resrssit, johdon tki 1) Osallistjien asenneongelmat (tämä on trhaa/hyödytöntä/pelleilyä) ovat vaikeita eli jotta opetksesta hyötyy optimaalisesti niin sitä täytyy halta tehdä. 2) Johdon asenneongelmat eli simlaatio-opets vaatii niin paljon resrsseja ja aikaa että työlle pitää olla johon tki. 3) Resrssiongelmat. Simlaatioille pitäisi olla hyvät tilat, välineet ja aikaa totettaa niitä ja saada harjoittelijat irrotetta mista hommistaan simlaatioihin. (K9)
Haasteista jatk Keinotekoinen tilanne, myös opiskelijat esittävät tavallaan roolia, mikä voi tnta kisalliselta erityisesti, jos on yleisöä simlaatioita seraamassa. Homio kiinnittyy silloin josks ihan mihin asioihin kin opiskeltavaan asiaan. (LK7) Ihmiset helposti haketvat samoihin rooleihin, esim. johtajaksi tai johdettavaksi, kn tärkeää olisi roolien vaihtel, josks oloshteet liian epäaitoja ja toimenpiteet ohitetaan ikään kin nyt mä teen sitä ja tätä vaikka ei oikeasti tee mitään -> tärkeää oikeasti tehdä asioita. (EH7) Osallistjilla jo valmiiksi tietoa simlaatiomenetelmästä. Paljon työntekijöitä, jotka eivät ole koskaan osallistneet simlaatioihin. (K2)
Tloksia mahdollisksia Käytännön tilanteet ja taidot: asioiden monimotoiss ja kokonaistilanne Käytännössä teorian konkretisoimista, siitä kinka ryhmässä toimitaan, kommnikoidaan ja kinka roolien jako ja niissä toimiminen tapaht. (EH3) Potilaan hoidon kokonaisden hallitaan ja priorisoinnin sekä aikataltksen hallintaan liittyvät asiat. (EH8) Tilanteet, joissa potilas on vakavasti ja äkillisesti sairas. Tilanteet, joissa pitää osata toimia nopeasti ja joita ei pääse mten harjoittelemaan (KL5) Ryhmätyöskentelyyn ja johtamiseen liittyvät asiat, niitä on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta opettaa mten. Lisäksi simlaatio-opetkseen soveltvat mielestäni erinomaisesti elvytys- ja hätätilanteiden sekä joidenkin vaikeiden toimenpiteiden sorittamisen harjoittel. (K9)
Yhteenvetoa Opiskelijat ja kolttajat molemmat tnnistivat eroja, joista tilanne- ja menetelmätekijät painottivat: oikeaa työtilannetta jäljittelevää ja käytännönläheisempää. Opiskelijat ja kolttajat molemmat tnnistivat simlaatioiden mahdollisksiksi käytännön tilanteiden ja taitojen monimotoisden ja kokonaistilanteen hahmottamisen ja harjoittelemisen. Haasteina he näkivät simlaatiotilanteen ja sen totetksen sekä ryhmään, osallistjiin ja organisaatioon liittyvät tekijät.
Käytännön kysymyksiä Miten varmistaa simlaatiotilanteen aitos ja toimivs? Miten motivoida osallistjat ja loda kannstava ilmapiiri? Miten varmistaa riittävät resrssit? Entäpä miten ratkaista jännittynyt shde haasteiden ja mahdollisksien välillä?
Usia kysymyksiä Simlaation snnitteln teksi: pedagoginen kysymys välitason käsitteenä; mistä oppiminen koost Mitä? (Mitä opitaan tilanne, prosessi, protokolla, tietotaito jne.) Miksi? (Mikä tavoite, motivaatio) Kka? (Ohjaaja, opiskelija, mikä taso) Missä? (Lokassa, keskksessa, työpaikalla) Miten? (Millainen simlaatio ja miten totetetaan)
Keskstela: asiantntijaksi oppimisen ja kehittymisen aleet simlaatioissa Oma mkavsale: Ammattilaisen rooli, taitaa ja osaa Lähikehityksen ale, epämkavden ale: Opiskelijan rooli, toinen taitaa ja osaa Mahdollisksien ale, riskien ja epäonnistmisen ale: Kehittäjän rooli, kkaan ei vielä taida ja osaa
Kiitos! marianne.teras@helsinki.fi