EEVA AHTEE HARRASTUS ON NUOREN OMA JUTTU Ideoita nuoriso-ohjaajalle harrastuksen pariin ohjaamiseen, kouluyhteistyöhön ja alueelliseen nuorisotyöhön 1
SISÄLLYS 1. LUKIJALLE...5 2. NUORISO-OHJAAJA KOULUSSA...7 2.1. Koulu tutuksi...8 2.2. Koulun ja nuorisotoimen aikataulut ja toimintakulttuurit...8 2.3. Nuoret tutuksi koulussa...10 2.4. Miksi koulun ja nuorisotoimen yhteistyö kannattaa?...11 3. HARRASTUKSEN TAI OMAN JUTUN PARIIN...13 3.1. Harrastuskulttuuri tutuksi...14 3.2. Harrastuksiin ohjaaminen nuoren toiveita kunnioittaen...14 3.3. Kiusaaminen harrastamisen esteenä...16 3.4. Miksi harrastaminen tai oman jutun löytäminen kannattaa?...17 4. NUORISO-OHJAAJA ALUEELLISESSA TYÖSSÄ...19 4.1. Nuoriso-ohjaaja liikkuu sinne, missä nuoret ovat...19 4.2. Asuinalue ja kaupunki...20 4.3. Yhteisiä kokemuksia rakentamassa...21 4.4. Miksi nuoriso-ohjaajan kannattaa toimia monissa paikoissa?...21 5. PERUSKOULUN PÄÄTTYMINEN JA UUTEEN ELÄMÄNVAIHEESEEN SIIRTYMINEN...23 5.1. Peruskoulun jälkeisissä valinnoissa tukeminen...23 5.2. Vapaa-ajan tukeminen peruskoulun päättyessä...24 5.3. Työkokemukset...24 5.4. Miksi nuorta kannattaa tukea nivelvaiheessa peruskoulusta toiselle asteelle?... 25 Hyvä vapaa-aika -hankkeen tutkimuksessa käytetty lista harrastuksista...26
1. LUKIJALLE Hyvä vapaa-aika -hankkeessa (2013 2017) tutkittiin vapaa-ajan vaikutuksia nuoren elämänlaatuun ja jatko-opintoihin hakeutumiseen sekä kehitettiin nuorisotyöhön malleja, joilla tukea yläkouluikäisten vapaa-aikaa, harrastusmahdollisuuksia ja peruskoulun jälkeistä opiskeluvalintaa. Hankkeeseen osallistui viidestä helsinkiläisestä koulusta 12 luokkaa. Näistä kuudelle nimettiin oma nuoriso-ohjaaja, joka toimi luokan kanssa koko nuorten yläkouluajan, kuusi luokkaa osallistui vain tutkimukseen. Samat nuoret olivat hankkeessa mukana koko yläkouluaikansa, seitsemännen luokan alusta peruskoulun päättymisen jälkeisen vuoden loppuun. Kohdeluokilla oli oma nuoriso-ohjaaja, kolmella ohjaajalla kaksi luokkaa kullakin. Hyvä vapaa-aika -hankkeessa tavoitteena oli tukea nuorten vapaa-aikaa heidän toiveidensa mukaisesti. Nuoriso-ohjaajat aloittivat nuoriin tutustumisen nuorten aloittaessa seitsemännen luokan, ja he tukivat nuorta löytämään häntä itseään kiinnostavan oman jutun tai harrastuksen. Ohjaajat olivat nuorten käytettävissä kolmen ja puolen vuoden ajan moninaisissa nuoren elämää koskevissa asioissa. Käytännössä nuoriso-ohjaajat järjestivät nuorten kanssa retkiä, lajitutustumisia, ohjasivat nuoria harrastuksiin, olivat mukana koulun toiminnoissa, kyselivät nuorten kuulumisia sekä järjestivät ja osallistuivat leireihin ja laneihin. Nuorten omat toiveet ja kiinnostuksen kohteet olivat toiminnan liikkeelle laittava voima. Kantavana ajatuksena hankkeen toiminnassa oli myönteinen tunnistaminen ja nuorten vahvuuksien näkeminen. Myönteisessä tunnistamisessa keskitytään ongelmien sijaan nuoressa olevien voimavarojen näkemiseen ja vahvistamiseen. Menetelmässä arkisen tuen muodot ovat keskeisiä ja nuoren oikea tunnistaminen ja hänen toiveillensa annettu tunnustus tärkeää. (Häkli et al. 2015) 1 Hankkeessa toimittiin aivan tavallisten nuorten kanssa erilaisuus oli sallittua, ja kaikkien toiveita vapaa-ajasta pyrittiin kunnioittamaan. Nuoret nähtiin kyvykkäinä ja arvokkaina ja tämä hetki tärkeänä. Opas on tarkoitettu työvälineeksi nuorisotyöntekijöille herättämään ideoita ja näkemään niitä mahdollisuuksia, joita kouluyhteistyössä, harrastuksiin ohjaamisessa ja nuoren elinympäristön laajentamisessa tarjoutuu. Lisäksi opas tarjoaa vinkkejä nivelvaiheen tukeen perusopetuksen päättyessä. Opasta voi käyttää toimiessa saman koululuokan kanssa useamman vuoden, kuten Hyvä vapaa-aika -hankkeessa toimittiin. Halutessaan oppaan yksittäisiä lukuja voi hyödyntää jonkin osa-alueen syventämiseen ja antamaan uusia ideoita omaan työhön. Opas vastaa niihin kysymyksiin, joita nuoriso-ohjaajalla herää koulun kanssa toimiessa ja nuoria vapaa-ajan toimintoihin ohjatessa. Opasta voi hyödyntää niin työssään aloittelevat nuoriso-ohjaajat kuin kokeneemmatkin työntekijät. Kohderyhmän laajuuden vuoksi osa neuvoista voi tuntua itsestään selviltä. Tämän oppaan hyviksi havaitut käytännöt perustuvat hankkeen tutkijan Anna Anttilan tutkimustuloksiin sekä hankkeen nuoriso-ohjaajien, Mirkka Kesti-Helian, Hanna Peltolan ja Jaakko Rautavaaran, työhön ja työssä tehtyihin havaintoihin heidän toimiessaan nuorten kanssa. Hankkeen tutkimusraporttiin Hyvä vapaa-aika parasta oppia (Anttila 2017) 2 ja nuorten kokemuksiin hankkeesta voit tutustua tarkemmin vapari.munstadi.fi -sivuilla. Kiitos hyvien toimintamallien kehittämisestä kuuluu hankkeessa mukana olleille työntekijöille, opettajille ja ohjausryhmälle. Suurin kiitos oppaan syntymisestä kuuluu nuorille, ilman heitä meillä ei olisi hyviä käytäntöjä jaettavaksi. 1 Häkli Jouni, Kallio Kirsi Pauliina ja Korkiamäki Riikka 2015 (toim.): Myönteinen tunnistaminen. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura julkaisuja 171, Kenttä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. 4 2 Anttila Anna 2017: Hyvä vapaa-aika parasta oppia. Raportti vapaa-ajan tuen vaikutuksista nuorten sosiaalisiin suhteisiin, koulumenestykseen ja peruskoulun jälkeisiin valintoihin. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus 2017.
NUORISO-OHJAAJA 2. KOULUSSA Koulun ja nuorisotyön yhteinen tehtävä on edistää nuoren hyvinvointia. Nuorisotyö tavoittaa tyypillisesti vain pienen osan nuorista, mutta koulussa tavoitetaan koko ikäluokka. Yhteistyö koulun kanssa tarjoaa mahdollisuuden kertoa kaikille nuorille myös vapaa-ajan toiminnasta ja edistää nuorten hyvinvointia koulun ulkopuolella. Koulun ja nuorisotoimen yhteistyö tarjoaa opettajille mahdollisuuden nähdä nuoret uudesta näkökulmasta ja hyödyntää nuoriso-ohjaajien ryhmänohjaamistaitoja ja osaamista yhteisöjen rakentajana. Oppaan toimintamalleja voi hyödyntää kaikenlaisten luokkien kanssa. Hyvä vapaa-aika -hankkeessa rehtori valitsi koulusta luokan, jonka kanssa nuoriso-ohjaaja toimi tiiviimmin. Luokan valinnassa voi käyttää mm. seuraavia perusteita: Tavallisen opetuksen luokat. Luokissa ei ollut erityistä painotusta, ja tämän vuoksi luokan nuorilla ei ole koulutyössä erityistä harrastuneisuutta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen luokat. Luokat, joiden nuoret ovat asuneet Suomessa vasta vähän aikaa. Valmistavan opetuksen luokkien nuorten kanssa toimiessa korostuvat kielitaidon kehittyminen myös vapaa-ajalla ja sujuva liikkuminen uudessa ympäristössä. Luokat, joihin nuoret tulevat hyvin erilaisista sosioekonomisista taustoista. Toiminnassa korostuu mm. yhteisön rakentaminen ja ryhmäyttäminen. Koulu on suosituin paikka tavata nuorisotyöntekijöitä. Kaksi kolmasosaa nuorista haluaisi nuorisotyön mieluiten kouluun. 0 4 10 8 15 35 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Koulussa Nuorisotalolla Muualla Netissä Kirjastossa Harrastuksessa Kauppakeskuksessa 67 6 7
MUISTILISTA KOULULLE MENTÄESSÄ Pidä selvänä se tehtävä, jota olet menossa koululle tekemään. Esittele itsesi nuoriso-ohjaajana, jonka osaamisalueena on esim. yhteisöjen rakentaminen tai osallisuuden edistäminen. Koulun henkilökunta ei välttämättä tunne nuoriso-ohjaajien osaamiskenttää ja toimintaa. Selvitä, millaista yhteistyötä koulun kanssa on aikaisemmin tehty ja mitä käynnissä olevia projekteja toteutetaan parhaillaan. Muista myös muut yhteistyötahot. Selvitä kenen kanssa teet yhteistyötä ja sovi yhteyshenkilö, joka voi olla esimerkiksi rehtori, opettaja, koulusihteeri, kuraattori tai opo. Tutustu koulun aikatauluihin. Voit myös miettiä, millaisia opetussuunnitelmassa mainittuja tavoitteita nuorisotyö edistää. Tee tarvittaessa tiedote toiminnasta vanhemmille. Koulut voivat välittää tärkeät tiedotteet eteenpäin vanhemmille. 2.1. KOULU TUTUKSI Koululla ja nuorisotyöllä on erilaiset toimintakulttuurit, joten yhteisten tekemisen tapojen löytämiseen kannattaa antaa aikaa. Koulun ja nuorisotoimen yhteistä toimintakulttuuria rakentaessa on hyvä määrittää yhteinen tavoite. Tällaiseksi tavoitteeksi voidaan ottaa esimerkiksi nuoren kokonaisvaltainen hyvinvointi. Hyvän yhteistyön saavuttamiseksi täytyy olla kiinnostunut eri ammattiryhmien näkökulmista, sillä se auttaa ymmärtämään toisen osapuolen toimintaa. Koulun tavoitteet on tarkasti määritelty opetussuunnitelmassa. Nuorisopuolen tavoitteet antavat puolestaan enemmän liikkumatilaa käytännön työssä. Arvostus toisen ammattiryhmän tekemää työtä kohtaan on pohja hyvälle yhteistyölle. 2.2. KOULUN JA NUORISOTOIMEN AIKATAULUT JA TOIMINTAKULTTUURIT Koulun henkilöstön (opettajat, oppilaanohjaajat, kuraattorit, terveydenhoitajat) ja nuoriso-ohjaajien aikataulut poikkeavat toisistaan. Koulussa toimitaan aamulla ja päivällä, nuorisotoimessa pääsääntöisesti iltapäivällä ja illalla. Myös tekemisen tahdissa on eroja; nuoriso-ohjaajat ovat tottuneet nopeaan reagointiin, mutta koulussa toiminta suunnitellaan ja aikataulutetaan aikaisemmin. Nämä erot tiedostamalla ja tunnistamalla esimerkiksi yhteisten toiminta-aikojen löytäminen on helpompaa. Yhteisen suunnitteluajan löytämiseksi molempien osapuolien on hyvä joustaa. Koulun aikatauluja rytmittävät työ- ja loma-ajat, jaksot, kokeet ja lukujärjestykset. Toimiessa tietyn luokan kanssa kannattaa pyytää luokan lukujärjestys. Sen avulla on helpompi hahmottaa koulupäivän rakennetta sekä koulun sisällä tapahtuvan virallisen ja epävirallisen opetuksen vaihtelua. Oppitunnit ja luokanvalvojan vartit lukeutuvat koulun viralliseen osaan, väli- ja ruokatunnit puolestaan epäviralliseen osaan. Näiden lisäksi kouluvuotta jaksottavat esimerkiksi teema- ja juhlapäivät ja tietyt oppikokonaisuudet. Nuoriso-ohjaajan kannattaa etsiä yhdessä koulun henkilöstön kanssa koulun toiminnasta ne kohdat, joihin oma toiminta sijoittuu parhaiten. Usein välitunnit ovat nuoriso-ohjaajalle hyviä toimintahetkiä koulupäivän sisällä. Oppitunneille ja luokanvalvojan vartteihin osallistumisesta on tärkeä sopia etukäteen kyseistä tuntia pitävän opettajan kanssa. Toiminnan aikatauluja suunnitellessa on hyvä huomioida koulupäivän pituuden vaihtelu. Myös samalla luokalla olevien nuorten koulupäivien pituus voi vaihdella niin, että toisilla päivä loppuu aikaisemmin ja toisilla myöhemmin. Kokeet puolestaan tekevät joistain ajanjaksoista koulussa tiiviimpiä, ja nuorten käyttämä aika läksyjen ja kokeisiin valmistautumiseen vaihtelee keskenään. Kouluaikana järjestetty toiminta vaatii usein lisäjärjestelyjä opettajalle sekä aikatauluista ja oppisisältöjen suorittamisesta sopimista usean opettajan kanssa. Opettajien työmäärä on hyvä huomioida myös tästä näkökulmasta yhteistä toimintaa suunnitellessa. Hyvä vapaa-aika -hankkeessa nuoriso-ohjaajat toimivat koulussa ryhmäytyksissä, järjestivät välituntitoimintaa, pitivät sarjakuvapajaa, osallistuivat koulun teema-, retki- ja juhlapäiviin, olivat mukana vaikuttamistoiminnassa, pitivät harrastushakutunteja ja osallistuivat vanhempainiltoihin. Mahdollisuuksia on lukuisia ja niistä tulee valita omien työtehtävien edistämisen näkökulmasta sopivimmat keinot. KOULUYHTEISTYÖN VUOSIRYTMI HYVÄ VAPAA-AIKA -HANKKEESSA SYYSLUKUKAUSI koulu alkaa ryhmäytykset nuoriin tutustuminen yksilöinä ja ryhmänä harrastushakutunnit syysloma koulun teemapäiviin osallistuminen toisen asteen opinnoista keskustelu ja oppilaitoksiin tutustumista yhdeksäsluokkalaisten kanssa joululoma KEVÄTLUKUKAUSI yhteiset retket koulun kanssa toisen asteen opinnoista alustava keskustelun herättely kahdeksasluokkalaisten kanssa talviloma kesätyöpajat yhteishaussa tukeminen RuutiBudjetti, osallisuustoiminta yhteisen toimintasuunnitelman laatiminen koulun kanssa seuraavalle lukukaudelle tutkijapajapäivät KESÄ nivelvaiheen tuki kesäloma kesätyöt 8 9
NUORIIN TUTUSTUMINEN KOULUSSA Suunnittele ja toteuta tutustumisharjoitus. Tutustu etukäteen alueen erityispiirteisiin ja selvitä, millaisista taustoista nuoret tulevat kouluun. Huomioi, että nuoret voivat tulla kouluun myös muualta kuin lähialueelta. Perusta esim. Facebook tai WhatsApp -ryhmä, jonka kautta tavoitat nuoret. Selvitä kenen kanssa teet yhteistyötä ja sovi yhteyshenkilö, joka voi olla esimerkiksi rehtori, opettaja, koulusihteeri, kuraattori tai opo. KESKUSTELUNAIHEITA NUOREN KANSSA Yleinen tunnelma elämästä ja asuinpaikka: Mitä kuuluu? Asutko tällä alueella? Millainen alue tämä on elää? Vapaa-aika ja harrastukset: Mikä on kivaa? Mitä ja missä harrastat tällä hetkellä tai haluat harrastaa? Mitä teet vapaa-ajalla? Haluaisitko kokeilla jotain uutta? Ihmissuhteet: Onko kavereita? Onko kaverit koulusta vai muualta? Perhe? Miten yleensäkin menee kotona? Harrastatko yhdessä perheen kanssa? 2.3 NUORET TUTUKSI KOULUSSA Nuoret eivät välttämättä tiedä, mitä nuoriso-ohjaajan työhön kuuluu. Tämän vuoksi on hyvä kertoa, mitä nuoriso-ohjaaja tekee ja millaisissa asioissa nuoriso-ohjaajaan kannattaa olla yhteydessä. Etunimellä puhuttelu voi tehdä ohjaajasta helpommin lähestyttävän ja rikkoa koulun virallista ilmapiiriä. Myös se, että nuoriso-ohjaaja ei ole koulun henkilökuntaa voi helpottaa kanssakäymistä nuorten kanssa. Ohjaajan kannattaa kertoa, että hänen tehtävä on olla nuoria, ei opettajia tai vanhempia, varten. Koululla toimiessa osa nuorista tulee tutummaksi kuin toiset. Ohjaaja voi tukea ryhmää hyvän luokkahengen muodostumisessa, jolloin koulussa käynti on kaikille mukavampaa ja kouluun mennään mielellään. Kaikkia nuoria tervehtimällä nuoriso-ohjaaja voi osoittaa huomaavansa kaikki koulussa olevat nuoret. Näin nuoriso-ohjaaja osoittaa olevansa kaikkien nuorten käytettävissä, vaikka toimisikin käytännössä joidenkin nuorten kanssa enemmän. On myös tärkeää huomioida, että nuorella on vapaus yksityisyyteen. 2.4 MIKSI KOULUN JA NUORISOTOIMEN YHTEISTYÖ KANNATTAA? Yhteistyö oppilaitosten kanssa on keskeinen keino tavoittaa nuoret. Hankkeen nuoret kertoivat tapaavansa nuorisoohjaajia mieluiten koulussa. Nuorisotyö ja vapaa-ajan ohjaus tasaavat kasvavaa eriarvoisuutta. Nuorisotyöntekijä herättää luottamusta nuoressa ja nuorisotyö koulussa herättää luottamusta perheessä. Nuorisotyöntekijästä koulussa tulee tärkeä ihminen nuorelle, joka saa yhden turvallisen aikuisen lisää elämäänsä. Opetusryhmän yhteishenki ja työrauha kohenee, kun oppilaat viettävät vapaa-aikaa yhdessä. Hyvinvoivassa luokkayhteisössä myös opettaminen helpottuu. Nuoret saavat tietoa kotikaupunkinsa harrastusmahdollisuuksista. Nuorten on helppo lähestyä nuoriso-ohjaajaa. Hän ei ole koppiaikuinen, jolle pitää varata aika, vaan ihminen, jonka juttusille voi mennä milloin vain. Yksittäinen nuori ei leimaudu erityiskohteeksi, kun nuorisoohjaaja toimii koko luokan tai koulun kanssa. Harrastukset laajentavat nuorten elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita koulun sisällä ja sen ulkopuolella. Nuoret saavat mahdollisuuden lyhyisiin harrastuskokeiluihin. TULOKSIA 6% nuorista 42% nuorista 100 % hankkeeseen osallistuneista nuorista oli peruskoulun jälkeisenä syksynä joko opiskelemassa, edelleen peruskoulussa tai esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa. Olen saanut parempia arvosanoja. Hyvä vapaa-aika -hanke on tehnyt minulle koulussa käymisen entistä mukavammaksi. Nuoriso-ohjaaja on nuoria varten: Onko huolia/murheita, joista haluat kertoa? Saisinko yhteystietosi? 10 11
3. HARRASTUKSEN TAI OMAN JUTUN PARIIN Elämä on ainutkertainen ja siitä kannattaa nauttia. Tämän vuoksi puhtaasti hyvää oloa ja kivaa mieltä tuottava tekeminen on tärkeää. Harrastus rentouttaa ja antaa vastapainoa koulutyölle. Harrastaminen onkin määritetty Hyvä vapaaaika hankkeessa säännölliseksi, mielihyvää tuottavaksi omaksi jutuksi. Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole valmiiksi tasavertaisia mahdollisuuksia harrastaa ja löytää reittiä oman jutun pariin. Nuoriso-ohjaaja voi omalla ammattitaidollaan tunnistaa nuoren kiinnostuksen kohteita ja tukea häntä löytämään niitä itse. Nuorilla on erilaisia toiveita ja käsityksiä vapaa-ajasta, ja tätä nuoren omaa näkemystä tulee kunnioittaa. Kavereilla on usein merkittävä rooli harrastuksen aloittamisessa. Nuorelle harrastuksen parissa löytyvä seura voi olla itse harrastusta ja taitojen kehittämistä tärkeämpää. Erityisesti yläkouluiässä harrastus voi olla julkilausuttu, aikuisten hyväksymä syy, tehdä asioita vapaa-ajalla. Aikuisille annetun, virallisen syyn taustalla todellinen motivaatio voi olla esimerkiksi kavereiden kanssa oleminen, itsenäisyyden tunne, vapaus liikkua tai halu olla yksin ja rauhassa. Harrastamisen syystä ei meillä aikuisilla ole välttämättä mitään oikeaa käsitystä. Tämän vuoksi on tärkeää kunnioittaa nuoren omaa kiinnostusta ja seurata myönteisen tunnistamisen kolmea periaatetta: tutustuminen, tunnustaminen ja tukeminen. Monille nuorille kouluilla ja nuorisotaloilla järjestetty toiminta on tärkeää ja niiden kautta voi kokeilla jotain uutta. Toisaalta ns. oikeissa harrastuspaikoissa toimiminen voi olla nuorelle innostavampaa kuin koululla tai nutalla HARRASTUS on säännöllinen, mielihyvää tuottava oma juttu Sisäinen ilo HUVI OMAEHTOISUUS Kivaa yhdessä Omaksi iloksi YHTEISÖ YKSILÖ Huippuryhmäksi Huippuyksilöksi Ulkoinen ihailu KILPAILULLISUUS TAVOITTEELLISUUS 12 13
harrastaminen. Nuori voi olla tarkka harrastuksen ajankohdasta ja paikasta. Löytääkseen oman jutun tai harrastuksen tulee nuorella olla mahdollisuus kokeilla uusia asioita. Kokeilemisen kautta nuori voi innostua niin, että harrastuksesta tulee elämässä kannatteleva elämänmittainen kiinnostuksen kohde. Keskeistä on se, että nuori löytää itseään innostavia asioita. Kokeileminen on tärkeä osa oman jutun ja kiinnostuksen kohteiden löytämistä. HUOMIOI HARRASTAMISEN PIIRIIN OHJAAMISESSA Kunnioita nuoren tekemää valintaa harrastaa tai olla harrastamatta. Kunnioita nuoren syitä harrastukselle ja niitä vaatimuksia, joita nuori osoittaa esimerkiksi ajan ja paikan suhteen. Huomioi perheen oma harrastuskulttuuri ja taloudelliset resurssit. Tutustu teokseen Myönteinen tunnistaminen. Häkli, Kallio, Korkiamäki 2015 (toim.) Nuorisotutkimusverkosto. 3.1 HARRASTUSKULTTUURI TUTUKSI Taloudellisten syiden ohella harrastamattomuuden taustalla on usein kyse myös tottumuksesta ja perheen ja lähiympäristön toimintakulttuurista. Harrastamiseen liittyvien käytännön kysymysten selvittäminen nuoriso-ohjaajan tuella vahvistaa nuoren rohkeutta kokeilla uutta. Perhe voi tukea nuoren ajatusta harrastuksen aloittamisesta, mutta ei välttämättä osaa antaa oikeanlaisia neuvoja aloittamisessa. Nuoriso-ohjaajan tuki oman jutun tai harrastuksen pariin ohjaamisessa on tällöin erityisen tärkeää. Ohjaajan tehtävänä on poistaa esteet ja tukea nuorta hahmottamaan itseään kiinnostavat asiat. Harrastuskulttuurin tutuksi tekemisessä nuoriso-ohjaajan tärkein tehtävä on varmistaa, että harrastuskulttuurin vieraus ei ole este uuden kokeilemiselle ja harrastuksen aloittamiselle. Nuoriso-ohjaaja voi kertoa koululla alueen harrastusmahdollisuuksista ja vapaa-ajan tarjonnasta. Tarkoituksena on tuoda laajasti tekemisen mahdollisuuksia esille myös niistä näkökulmista, joihin ei välttämättä tarvitse jatkossa nuoriso-ohjaajan tukea tai ulkopuolista vetäjää. On hyvä muistaa, että ohjattu toiminta ei välttämättä ole kaikille se paras vapaa-ajalla iloa ja mielihyvää tuottava juttu. 3.2 HARRASTUKSIIN OHJAAMINEN NUOREN TOIVEITA KUNNIOITTAEN On monenlaisia harrastamisen mahdollisuuksia, ja useita lajeja voi harrastaa itsenäisesti. Usein harrastaminen tapahtuu kuitenkin tietyssä paikassa ja ohjauksessa. Tällöin nuoriso-ohjaaja voi tukea harrastuksen aloittamista harrastuspaikan etsimisessä, ilmoittautumisessa, harrastuspaikalle turvallisen reitin löytämisessä, tarvittavien välineiden selvittämisessä ja itse harrastuspaikalle menemisessä. Parhaiten nuori oppii harrastuksen aloittamiseen liittyvät asiat, jos nuoriso-ohjaaja tekee kaiken taustatyön nuoren kanssa yhdessä. Nuoriso-ohjaaja voi mennä nuorten mukana uuteen paikaan, kuten uimahalliin. Näin ohjaaja esimerkillään näyttää, miten uudessa paikassa toimitaan. Harrastus- ja vapaa-ajantoimijat eivät aina välttämättä hahmota niitä kynnyksiä, jotka nuori on ylittänyt saapuessaan paikan päälle. Nuoriso-oh- jaaja toimii eräänlaisena tulkkina nuoren ja harrastusten ohjaajan välillä kysellen toimintapaikan säännöistä ja tavoista. Nuoruus elämänvaiheena on usein nopeatempoista. Nuoriso-ohjaaja voi kannustaa nuorta myös lyhyisiin harrastuskokeiluihin koko kauteen sitoutumisen sijaan. Lupa lopettaa kesken on tärkeää, jos toiminta ei ole mieleistä. Ystävien kautta harrastuksen pariin lienee yleisin tapa kiinnostua uudesta harrastuksesta ja toisaalta sosiaalisten suhteiden ylläpito tärkeä osa vapaa-aikaa. Nuoriso-ohjaaja voi kannustaa nuoria tekemään yhdessä asioita tai kokeilemaan yhdessä uutta harrastusta. Harrastuksen pariin ohjaamisessa on hyvä muistaa myös se, että perheillä on erilaisia mahdollisuuksia rahoittaa nuoren harrastuksia. Harrastuksen pariin ohjatessa on hyvä selvittää nuorelle harrastuksen kokonaiskustannus (harrastusmaksu, varusteet, kisamatkat ym. yllättävät kulut), jotta nuorella ja hänen perheelleen syntyy niistä oikea käsitys. Kuka useimmiten vaikuttaa valintoihisi siitä, mitä teet vapaa-ajallasi Kaverit Vanhemmat tai muut huoltajat Joku muu Esikuvat tai idolit Valmentajat, kouluttajat tai ohjaajat Opettajat Media ja uutiset Muiden nuorten esimerkit 4 6 4 7 4 6 4 4 9 9 20 22 37 52 54 71 2013 (7. lk) 2016 (9. lk) On hyvä muistaa, että kiinnostuksen kohteet voivat vaihtua elämän aikana monta kertaa. Tärkeämpää kuin tukea nuorta löytämään yksi tietty juttu, on vahvistaa nuoren kyvykkyyttä harrastamiseen, eli taitoa etsiä, löytää ja aloittaa uutta. HARRASTUSHAKUTUNTI Harrastushakutunnin tarkoitus on esitellä nuorille keinoja löytää kiinnostavia harrastuksia. Tunnin voi järjestää esimerkiksi koulussa tietokoneluokassa tai lainata koululta läppärit tai padit tuntia varten. Kartoita nuorten toiveharrastuksia kyselyllä, johon löydät kyselypohjan oppaan lopusta. Tutustu verkkopalveluihin, joista voi löytyä tietoa nuorten toivomista harrastuksista. Esimerkiksi kotikaupunkisi liikunta- ja kulttuuritoimen sivut kannattaa tarkistaa. Kaupungeilla on usein alueen harrastuksia kokoavia harrastushakupalveluita. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi harrastushaku.fi. Selvitä nuorille, miten harrastuksia kannattaa etsiä netistä. Jaa nuoret pareihin tai pienryhmiin etsimään yhdessä tietoa harrastuksista. Vie harrastuskokeilusta sopiminen tunnin aikana niin pitkälle kuin mahdollista. Jos harrastus on maksullinen, kehota nuorta kysymään vanhemmilta lupa ilmoittautumiseen. 14 15
MITÄ NUORISO-OHJAAJA VOI TEHDÄ NUORTEN HARRASTAMISEN EDISTÄMISEKSI? Tunnistaa nuoren toive kokeilla jotain lajia. Kartoittaa alueen harrastusmahdollisuuksia ja kertoa niistä nuorelle. Tuoda ihmiset yhteen. Jos tiedät, että useampi henkilö on kiinnostunut jostain lajista, auta heitä löytämään toisensa. Järjestää harrastushakutunti esimerkiksi koulussa. Järjestää lajitutustumisia, eli tutustumiskäyntejä pienissä ryhmissä eri harrastuspaikkoihin. Kannustaa nuorta kokeilemaan jotain uutta lajia yhdessä kaverin kanssa. Tukea nuorta pääsemään ryhmän jäseneksi, eli tutustuttaa nuori harrastuspaikkaan ja -ryhmään. Kertoa vanhemmille harrastamisesta. Auttaa ilmoittautumislomakkeiden täyttämisessä. Saattaa nuori ensimmäisillä kerroilla harrastuspaikalle tai varmistaa, että nuori löytää paikan ja osaa jatkossa reitin yksin. Kertoa harrastustoimijoille nuorista, jotka haluaisivat tulla kokeilemaan uutta lajia ja avata myös harrastustoimijoille nuorten käsityksiä harrastamisesta. Hahmottaa harrastamisen eri ulottuvuudet (ks. nelikenttä harrastamisesta). 3.3 KIUSAAMINEN HARRASTAMISEN ESTEENÄ Vapaa-aikana on tarkoitus tuottaa hyvää mieltä. Kiusaaminen tai pelko kiusatuksi tulemisesta voi estää nuorta osallistumasta harrastukseen tai vapaa-ajan toimintaan. Nuori voi kokea, että ei pääse ryhmän jäseneksi. Ongelmat sosiaalisissa suhteissa voivat näkyä harrastuksen välttelynä. Harrastusryhmän vaihtuminen voi johtaa koko harrastuksen lopettamiseen. Hyvä vapaa-aika -hankkeessa nuoriso-ohjaajat juttelivat ja tukivat samalla nuorta hahmottamaan syitä harrastuksen lopettamiselle. Nuorta voi kannustaa tutustumaan uusiin ryhmän jäseniin, jos itse harrastus on ollut nuorelle tärkeä. Mikäli tärkeintä harrastamisessa on ollut siellä tavattavat ystävät, voi nuorta kannustaa pitämään yhteyttä ystäviin harrastuksen loppumisesta huolimatta. Nuorten välille voi muodostua erilaisia ristiriitoja ja ryhmittymiä. Tämä voi vaikuttaa yhteiseen vapaa-ajan viettoon osallistumiseen, esimerkiksi yhteisille retkille osallistumiseen. Nuoriso-ohjaaja voi tukea nuorta ristiriitatilanteissa ja ryhmien välisten ongelmien avaamisessa. Koulussa toimiessaan ja tutustuessaan tiettyihin nuoriin pidemmän aikaa nuoriso-ohjaaja näkee ryhmän kehittymisen eri vaiheet ja pystyy tukemaan nuoria ryhmän jäseninä. Ohjaaja voi kannustaa nuorta käyttämään harrastusten parissa samoja ryhmässä olemisen taitoja kuin hänen toimiessaan koululuokassa. Ohjaajan tuella nuori oppii näkemään, miten hän toimii ryhmän jäsenenä. Joskus nuorten välillä olevat sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ongelmat voivat olla hetkellisiä kiistoja tai riitoja ystävysten välillä. Tällöin nuoriso-ohjaaja voi kannustaa nuoria näkemään asian toistensa näkökulmasta, puhumaan kasvokkain ja tukea nuoria selvittämään kiistansa. Nuoriso-ohjaajan on hyvä kannustaa nuorta kertomaan, jos jokin asia jää mietityttämään. Kiinnostus harrastusta kohtaan kertoo aina jotain nuoresta itsestään. Nuori voi jättää kiusaamisen pelossa tutustumatta lajiin. Tällöin nuoriso-ohjaaja voi rohkaista nuorta osallistumaan ja kannustaa tekemään itseä kiinnostavia asioita toisten mielipiteistä huolimatta. VINKKEJÄ RISTIRIITATILANTEIDEN ENNALTAEHKÄISYYN JA KÄSITTELYYN Kannusta nuoria tutustumaan toisiinsa. Kehoita nuoria selvittämään pienet riidat puhumalla. Kannusta nuoria selvittämään ristiriidat kasvokkain. Pysy itse neutraalina, ja älä asetu ristiriitatilanteissa kenenkään puolella. Kerro nuorille, että kiusaamista on fyysisen väkivallan ja sen uhan lisäksi mm. ulkopuolelle jättäminen, vähättely, mustamaalaaminen ja halveksivat katseet ja eleet. Tärkeintä on, että nuori ei jää tilanteessa yksin tai ulos vapaa-ajan vietosta kiusaamisen takia. Kerro nuorelle, että sosiaalisissa tilanteissa toimiminen on taito, jossa voi kehittyä ei ennaltamäärätty toimintamalli. Kerro nuorille, että kiusaaminen on aina väärin. 3.4 MIKSI HARRASTAMINEN TAI OMAN JUTUN LÖYTÄMINEN KANNATTAA? Elämä on ainutkertaista ja siitä kannattaa nauttia. Oman jutun tai harrastuksen parissa karttuu sellaisia taitoja, joiden parissa toimiminen tekee nuoren onnelliseksi. Omia kiinnostuksia seuraamalla nuori oppii tuntemaan itsensä paremmin. Oman jutun tai harrastuksen löytäminen tarjoaa mahdollisuuden kokeilla kiinnostavia asioita, vahvistaa osaamista ja kehittää erityisosaamista. Harrastuksesta voi muodostua elämänmittainen voimavara. Harrastuksen parissa voi kehittää sosiaalisia taitoja. Harrastuksen myötä voit saada myös uusia kavereita. Myös koulutusvalinta helpottuu, kun nuori tietää mistä nauttii. Nuorten mielestä vapaa-aika on parasta, kun on ohjattua tekemistä: 2013 (7. lk) 19 22 9 on melko paljon 50 on melko vähän 2016 (9. lk) 5 17 43 on aina, koko ajan 35 ei ole ollenkaan 16 17
4. NUORISO-OHJAAJA ALUEELLISESSA TYÖSSÄ Nuorisotaloilla tehtävän työn lisäksi alueella tehtävä nuorisotyö antaa hyvät mahdollisuudet tukea laajasti nuorten vapaa-aikaa. Nuorten pariin jalkautuessaan nuoriso-ohjaaja on helpommin nuorten tavoitettavissa. Hyvä vapaa-aika -hankkeessa nuoriso-ohjaajat toimivat siellä, missä nuoret toivoivat heidät kohtaavansa. 4.1 NUORISO-OHJAAJA LIIKKUU SINNE, MISSÄ NUORET OVAT Kaikkein kivointa on silloin kun saan olla Alueellisessa nuorisotyössä keskeistä on löytää toimintaan soveltuvat työskentelypaikat. Näitä paikkoja on nuorisotalon lisäksi esimerkiksi koulut, kadut, ulkotilat, retket, leirit ja netti. Hyvä vapaa-aika -hankkeessa toiminnan suunnittelussa nostettiin kuitenkin tekeminen paikkaa tärkeämmäksi ohjaavaksi asiaksi. Uusissa toimintaympäristöissä ohjaaja joutuu miettimään ammattiosaamistaan ja vahvuuksiaan uudesta näkökulmasta. Oma osaaminen täytyy tuoda esille uusilla tavoilla, kun toiminta ei ole sidottu tiettyyn paikkaan. Nuoriso-ohjaajan täytyy kertoa ja kysellä aktiivisesti, mitä nuoret haluavat tehdä. Ohjaajan on hyvä kertoa omasta osaamisalueestaan, ja miten nuoriso-ohjaaja voi olla nuorten tukena järjestämässä mm. retkiä, tapahtumia tai tutustumiskäyntejä. Kahdestaan kaverini kanssa livenä Useiden eri kavereiden kanssa livenä Yksin Vanhempieni kanssa Sisarusteni kanssa Kahdestaan ystäväni kanssa netissä Harrastuksissa muiden samaa harrastavien kanssa Useiden eri kavereiden kanssa netissä Lemmikkieläimen kanssa Muualla asuvien sukulaisteni kanssa Jossain muualla 9 7 15 9 13 6 12 0 20 16 19 12 19 24 26 10 34 26 31 44 27 43 2013 (7. lk) 2016 (9. lk) Erilaisissa toimintaympäristöissä toimimisen etuna on se, että nuoriin saa luotua kontaktin helpommin heidän valitsemassaan ympäristöissä. Tärkei- 19
MITEN ALOITTAA OHJAUSTYÖ NUORISOTALON ULKOPUOLELLA? Kartoita alueen verkostot ja toimijat. Valmistaudu olemaan joustava. Tilan teet ovat ennakoimattomampia ulkomaailmassa kuin neljän seinän sisällä. Muista oman työyhteisön tuki ja pyydä työparia mukaan toimintaan. Huomioi tarvittavat nuorten matkaliput ja selvitä nuorille reitit. Kerro nuorille mahdollisuuksista toimia eri paikoissa. Ehdota retkiä, lajitutustumisia, tutustumiskäyntejä, tapahtumien järjestämistä. Sovi tapaaminen sellaiseen paikkaan, jonka kaikki nuoret tietävät esimerkiksi koulun pihalle, tietylle bussipysäkille tai johonkin muuhun alueella yleisesti tunnettuun paikkaan. Muistuta nuoria tapaamisesta. Lähetä muistutusviesti tapaamisesta edellisenä päivänä tai vaikka tuntia ennen tapaamistanne. tä keskusteluja voi käydä vapaa-ajalla hyvin vapaamuotoisesti, ja nuoren on helpompi keskustella omista toiveistaan, unelmistaan ja huolistaan nuoriso-ohjaajan kanssa, kun keskustelulle ei ole asetettu päämäärää. Keskustelumahdollisuudet tarjoavat ohjaajalle mahdollisuuden oppia tuntemaan nuoria paremmin. Hyvä vapaa-aika -hankkeessa nuoriso-ohjaajat kokivat nämä keskustelumahdollisuudet luottamussuhteen muodostumisen kannalta tärkeiksi. Nuoriso-ohjaajan on tärkeää hahmottaa some ja digitaalinen maailma nuorisotyön toteuttamisen paikkoina. Nämä väylät ovat hyviä keskusteluun ja myös hyvä tapa pitää yhteyttä nuoriin ja sopia tapaamispaikoista. Nuoriso-ohjaaja voi kannustaa nuorta hyödyntämään nettimaailman sosiaalisuutta ja netissä oppimiaan taitoja myös reaalimaailmassa. 4.2 ASUINALUE JA KAUPUNKI Nuorisotalon ulkopuolella tehtävä työ tarjoaa mahdollisuuden tutustua nuorten kanssa myös laajemmin kaupunkiin. Osa nuorista käyttää koko kaupunkia palveluineen varsin sujuvasti, osa puolestaan liikkuu varsin vähän oman kaupunginosan ulkopuolella. Erityisesti paikkakunnalla vähän aikaa asuneet nuoret hyötyvät saadessaan tukea kaupungissa liikkumiseen. Nuoriso-ohjaaja voi tukea nuorta selvittämään bussireitit ja -aikataulut, matkaliput ja mahdollisuudet toimia julkisissa tiloissa. Nuoriso-ohjaaja voi tutustua nuorten kanssa heidän asuinalueeseensa ja niiden keskeisiin paikkoihin. Hyvä vapaa-aika -hankkeessa ohjaaja liikkui aktiivisesti nuorten asuinalueella sellaisissa paikoissa, joissa nuoret viihtyivät. Näin nuoriso-ohjaaja sai hyvän käsityksen alueen tapahtumista ja niistä ilmiöistä, jotka tietyllä asuinalueella olivat juuri sillä hetkellä keskeisiä. Asuinalueella liikkumalla ohjaajalle tulee tutuksi ne alueen ilmiöt, joihin ei nuorisotalolla työskennellessä pääse kiinni. Erityisesti nuorisotalon ulkopuolella tehtävässä työssä tulee huomioida nuoren vapaus vapaaseen vapaa-aikaan. 4.3 YHTEISIÄ KOKEMUKSIA RAKENTAMASSA Samalla alueella asuville nuorille voi muodostua yhteinen kokemus siitä, millaista on olla ja elää nuoruutta tietyssä paikassa. Hyvä vapaa-aika -hankkeessa nuoriso-ohjaaja toimi kokonaisen luokan ja laajemmin ajateltuna koko koulun ohjaajana. Nuoriso-ohjaaja voi luoda yhteistä kokemusta siitä, millaista on olla nuori tietyllä alueella, olemalla tavoitettavissa ja läsnä nuorten elämässä. Isommassa ryhmässä ohjaaja voi kohdentaa enemmän tukea tietyille nuorille nostamatta yksittäistä nuorta erityisen toiminnan kohteeksi. Nuoriso-ohjaajien ammattiryhmän vahvuuksiin kuuluu kaikkien nuorten samanlainen kohtelu. Nuori ei välttämättä hahmota aluksi, että nuoriso-ohjaaja toimii alueella juuri häntä varten. Tervehtimällä ja itsensä näkyväksi tekemällä voi hiljalleen rakentaa luottamusta. Nuoriso-ohjaaja toimii ikään kuin salaa yhteisön rakentajana. Nuorisotyön kentällä toiminnan voidaan ajatella sijoittuvan kohdennetun ja kaikille suunnatun työn rajamaastoon. 4.4 MIKSI NUORISO-OHJAAJAN KANNATTAA TOIMIA MONISSA PAIKOISSA? Nuori saa helpommin nuoriso-ohjaajan tukea ja neuvoja. Alueella näkyvä nuorisotyö rakentaa yhteistä kokemusta kaikille alueen nuorille. Kokonaisvaltainen työote mahdollistaa nuoren tukemisen elämän eri osa-alueilla. Nuoren ei tarvitse hakeutua nuorisotalolle saadakseen nuorisopalveluja. Se mahdollistaa toimimisen niiden kanssa, jotka tarvitsevat enemmän tukea leimaamatta yksittäistä nuorta. MITEN OSOITTAA HUOMIOTA YKSILÖLLE RYHMÄSSÄ? Tervehdi kaikkia nuoria, vaikka he eivät tervehtisi takaisin. Puhu kaikille ja kohdista puhe erityisesti huomiota kaipaaviin nuoriin. Luo mahdollisuuksien mukaan yhdistäviä kokemuksia. Kutsu eri taustoista tulevat nuoret yhteisille retkille ja tutustumiskäynneille. Kannusta nuorta näkemään oman taustansa tuomat vahvuudet. 20 21
5. PERUSKOULUN PÄÄTTYMINEN JA UUTEEN ELÄMÄNVAIHEESEEN SIIRTYMINEN Hyvä vapaa-aika hankkeen nuoriso-ohjaajat tukivat nuorten nivelvaihetta peruskoulun jälkeisissä valinnoissa. Hankkeen kolmivuotisessa kaaressa keskeinen idea oli se, että nuoren löytäessä vapaa-ajalleen mielekästä tekemistä, peruskoulun jälkeisten valintojen tekeminen helpottuu. Toisaalta, kun vapaa-aikana on löytynyt itseä kiinnostavia asioita, ne kannattelevat elämänmuutoksissa. Peruskoulun päättyessä suuri osa ennen tutusta arjesta, kuten koulu, ystävät ja koulun henkilökunta, vaihtuu. Tässä muutoksessa nuoriso-ohjaaja voi tukea erityisesti niitä nuoria, jotka eivät löydä heti omaa paikkaansa maailmassa peruskoulun jälkeen. 5.1 PERUSKOULUN JÄLKEISISSÄ VALINNOISSA TUKEMINEN Nuoriso-ohjaajan tärkein tehtävä peruskoulun päättyessä on tukea nuoren omia valintoja. Toisen asteen opintojen valinnassa nuoriso-ohjaaja voi auttaa nuorta hahmottamaan tavoitteitaan, unelmiaan ja toiveitaan. Vaikka varsinaiset yhteishakuun liittyvät tehtävät ovat oppilaanohjaajan vastuulla, voi nuoriso-ohjaaja tukea ja kannustaa nuorta pohtimaan, mitä hän haluaa tehdä peruskoulun jälkeen. Nuoriso-ohjaajan on hyvä kannustaa nuorta keskustelemaan tulevaisuudestaan usean eri henkilön kanssa; vanhempien, nuoriso-ohjaajan, opon ja kavereiden. Eri henkilöiden kanssa keskustellessaan nuorelle vahvistuu käsitys siitä, mitä hän itse haluaa tehdä. Nuoriso-ohjaaja voi tuoda keskustelussa esiin erityisesti niitä puolia, joista nuori vapaa-ajallaan nauttii ja vahvistaa nuoren itsetuntemusta tällä alueella. Näi- NUOREN TUKEMINEN PERUSKOULUN JÄLKEISENÄ AIKANA Kysy nuorelta, onko hänellä kavereita. Muistuta, että nyt tehtävä valinta ei ole lopullinen koko loppuelämää määrittävä asia. Tue nuorta pitämään yllä peruskoulun aikana syntyneitä tärkeitä ihmissuhteita. Kannusta ja rohkaise nuorta siirtymään seuraavaan elämänvaiheeseen. 22 23
tä keskusteluja kannattaa käydä nuoren kanssa pitkin yläkouluaikaa, erityisesti kahdeksannen ja yhdeksännen luokan aikana. Nuoriso-ohjaajan kannattaa ottaa yhteyttä peruskoulun jälkeisenä syksynä niihin nuoriin, jotka eivät ole päässeet toivomaansa opiskelupaikkaan. Opintojen aloittamisen jälkeen nuoriso-ohjaaja voi kertoa nuorille, että häneen voi olla yhteydessä vielä peruskoulun jälkeenkin. Nuorta on hyvä muistuttaa siitä, että toisen asteen opintopaikkaa on mahdollista vaihtaa jos opinnot eivät innosta ja ala ei tunnu nuoren omalta. Nivelvaiheen tuessa keskeistä ohjaajan työssä on tunnistaa, kaipaako nuori samanlaista tukea vapaa-ajallaan kuin peruskoulun aikana vai haluaako hän siirtyä seuraavaan elämänvaiheeseen. Nuoriso-ohjaaja voi kannustaa ja tukea nuorta hahmottamaan niitä asioita, jotka mahdollistuvat opintojen kautta. Ohjaajan on hyvä muistuttaa nuorta siitä, että työ tai opinnot ja niissä menestyminen ovat vain osa elämää, eivätkä määritä nuorta kokonaan. Samat vapaa-ajalla iloa tuottavat tekijät ovat elämässä yhä tärkeitä. 5.3 TYÖKOKEMUKSET Nuoret saavat usein ensimmäiset kokemukset työelämästä koulujen TET-jaksojen kautta. Tämän lisäksi nuoriso-ohjaaja voi tukea nuorta hahmottamaan, millaisiin paikkoihin on mahdollista hakea kesätöihin. Nuoriso-ohjaaja voi kertoa nuorelle myös työelämän perusteista, kuten verokortista, työsopimuksesta, oikeuksista työpaikalla jne. Ohjaaja voi kertoa nuorelle myös työpaikan toimintakulttuurista ja esimerkiksi siitä, miten työpaikalla käyttäydytään. Vapaa-ajalla ja harrastusten parissa opittuja sosiaalisia taitoja voi hyödyntää myös työelämässä ja työnhaussa. NUOREN TUKEMINEN TOISEN ASTEEN OPINTOJEN VALINNASSA Kunnioita tärkeää vaihetta. KESÄTYÖPAJAN JÄRJESTÄMINEN Hyvä aika kesätyöpajalle on helmikuu, sillä kesätöiden haku alkaa usein helmi-maaliskuussa. Kesätyöpajan voit järjestää esim. nuorisotalolla tai koululla. Keskustele nuorten kanssa, millaisia kesätöitä nuoret yleensä hakevat ja saavat. Pohtikaa, millaisesta osaamisesta on olennaista kertoa työhakemuksessa ja -haastattelussa. Hakemuspohjia voi katsoa esim. http://kunkoululoppuu.fi. Kirjoittakaa hakemus ja valmistautukaa työhaastatteluun yhdessä. Peruskoulun jälkeen menen 2013 (7. lk) 2016 (9. lk) Ammattikouluun 20 8 Lukioon Töihin Jonnekkin muualle En tiedä vielä Ammattikouluun Lukioon Töihin 0 0 0 0 0 0 23 30 2016 42 35 48 47 65 52 5.2 VAPAA-AJAN TUKEMINEN PERUSKOULUN PÄÄTTYESSÄ Osa nuorista on valmiita siirtymään peruskoulun jälkeen seuraavaan elämänvaiheeseen. Toisille peruskoulun aikana on voinut muodostua keskeisiä ja tärkeitä ihmissuhteita, joten ympäristön muuttuminen voi tuottaa vaikeuksia. Nuoriso-ohjaaja voi tukea peruskoulun aikana syntyneiden ihmissuhteiden ylläpitämistä esimerkiksi auttamalla yhteisen tapaamisen järjestämisessä. Toisaalta monille nuorille voi olla selvää, että he haluavat jättää peruskoulun aikaisen elämänvaiheen taakse ja siirtyä eteenpäin kohti uutta. Myös vapaa-ajasta ja harrastuksista muistuttaminen on tärkeää, sillä usein toisen asteen opinnot ovat aikaa vieviä, ja nuorelle voi tulla ajatus luopua itselleen tärkeistä harrastuksista. Suunnittele pitkäjänteisesti: kysele jo kahdeksannen luokan keväällä ja yhdeksännen luokan syksyllä nuoren tulevaisuuden suunnitelmista. Esitä avaavia kysymyksiä nuoren toiveista. Kannusta nuorta peilaamaan vahvuuksiaan myös kavereiden ja vanhempien kanssa. Rohkaise omiin valintoihin. Vanhemmat ja opettajat voivat esittää eriäviä toiveita kuin mitä nuori itse haluaa. Lievitä nuoren paineita valinnasta. Muistuta, että väärinkin saa valita ja nyt tehtävä valinta ei ratkaise loppuelämääsi. Tee selvä työnjako opon kanssa. 5.4 MIKSI NUORTA KANNATTAA TUKEA NIVELVAIHEESSA PERUSKOULUSTA TOISELLE ASTEELLE? Nuori saa tukea uuden elämänvaiheen aloittamiseen. Nuoren ei tarvitse vielä tietää kaikkea, vaan hän oppii hakemaan neuvoja ja tukea. Siirtymävaiheissa nuoren voi olla vaikea löytää omaa paikkaansa maailmassa. Nuorta kannattaa muistuttaa nuorta siitä, että opinnot ja työ eivät ole koko elämä. Jonnekkin muualle En tiedä vielä Kohdeluokat 0 0 6 6 Vertailuluokat 24 25
HYVÄ VAPAA-AIKA HANKKEEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTY LISTA HARRASTUKSISTA Aerobic Amerikkalainen jalkapallo Animaation tekeminen Askartelu ja kädentaidot Biljardi Blogin pitäminen Cheerleading Cosplay Elokuvien katselu Elokuvien tai videoiden tekeminen Fantasiapelit Futsal Geokätkentä Golf Graffiti Hemmottelu, miten? Hiihtäminen Huovutus Jalkapallo Jooga, pilates Jousiammunta Juokseminen Jääkiekko Jääpallo Kahvakuula Kalastus Kamppailulajit (judo, karate...), mikä? Karting Kaupunkiretket Kavereitten kanssa oleminen, juttelu, hengailu, seurustelu... Keilaus Keramiikka, savityöt, kuvanveisto Keräileminen Kielten opiskelu (esim. japani) Kierrätys / Tuunaus Kiipeily ja jääkiipeily Kirjoittaminen (päiväkirja, runot, kirja ) Konserteissa käyminen Konsolipelit Koripallo Kuntonyrkkeily Kuntosali Käveleminen Lanit, verkkopelitapahtumat Laskettelu Laulaminen kuorossa, bändissä Laulaminen yksin Lautapelit Leikkiminen kavereiden kanssa Leikkiminen yksin Leiritoiminta, yöretket Lemmikin hoito, agility, toko, näyttelyt... Lintujen tarkkailu, bongaus Live-roolipelit, larppaus Luistelu Lumilautailu Lukeminen Luontoretki Maalaaminen, millä, esim. vesi-, akryylitai öljyväreillä? Melominen Miekkailu Minigolf Mopoilu Mopojen korjaaminen Museot Musiikin kuuntelu Musiikin tekeminen, mikä laji? Mökkeily Neulominen, kutominen, virkkaaminen... Nyrkkeily Ompelu, vaatteiden tuunaus Paini Parkour Pingis Partio Perheen ja/tai sukulaisten kanssa oleminen Pienoismallit, nukkekodit... Piirtäminen kynällä paperille Piirtäminen tietokoneohjelmilla Politiikka Purjehtiminen Puutarhanhoito, kasvien viljely Pyöräily, mikä laji, esim. BMX, kaupunkipyöräily...? Ratsastaminen Roller derby Rugby Rullaluistelu Ruuanlaitto, leipominen Rytminen voimistelu Sarjakuvien tekeminen Seurakuntatoiminta Shakki Shoppailu, kirpputorit Sirkus, akrobatia, diabolo... Sisustaminen Skeittaus Skräppäys Scoottaus/skuuttaus Soittaminen, mikä soitin? Soutaminen Splättis, Air Soft, Paint ball, Megazone Sukellus Sulkapallo Suunnistus Sähly Taidemuseot, taidenäyttelyt ja galleriat Taikatemput, korttitemput Tanssiminen, mikä laji? Tapahtumien järjestäminen Teatterissa käyminen Teatterin tekeminen (näytteleminen, ohjaus, lavastus, puvustus ) Telinevoimistelu Tennis Tiede, miten? Tietokoneella, minkä tekeminen? Tähdet, avaruus Uimahypyt Uiminen Ulkonäön hoitaminen, kampaukset, meikkaus... Vapaaehtoistyö Vaellusretki päivällä Vaellusretki, yöleiri Valokuvaus Valokuvien muokkaus Videoiden tekeminen Viherkasvit VPK eli vapaaehtoinen palokunta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yleisurheilu Zumba Jotain muuta, mitä? 26
Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushankkeessa (2013 2017) kolme nuoriso-ohjaajaa toimi kuuden helsinkiläisen koululuokan kanssa koko yläkoulun ajan. Oppaassa esitellään hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja hyviksi koettuja käytäntöjä, joita nuorten kanssa toimiessa kehitettiin. Opas sopii erityisesti nuoriso-ohjaajille, mutta myös esimerkiksi koulun henkilöstölle ja harrastustoimijoille. Opasta voi käyttää toimiessa saman luokan kanssa useamman vuoden, kuten Hyvä vapaa-aika -hankkeessa toimittiin, tai hyödyntää siitä yksittäisiä lukuja antamaan ideoita omaan työhön. vapari.munstadi.fi