Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä laboratoriossa tai voit tehdä sen itse kotimittarilla. Liian korkea verensokeri on haitallinen. Haitan vuoksi korkeaa verensokeria pitää hoitaa. Normaali verensokerin arvo aamulla ennen aamupalaa on alle 6 millimoolia litrassa eli 6 mml/l, joka on paastoarvo. Diabeteksessa verensokeri on 7 mmol/l tai sitä suurempi. Diabetes on hyvin yleinen. Sitä sairastaa Suomessa noin 400 000 henkilöä. Diabetes on tullut yhä yleisemmäksi. Eri diabetestyypit Diabetesta on kahta eri päätyyppiä: tyypin 1 diabetes eli nuoruustyypin diabetes ja tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes. Tyypin 1 diabetes johtuu insuliinin puutteesta. Insuliini on veressä kiertävä hormoni, joka siirtää veren sokerin kudoksiin niiden ravinnoksi. Insuliinin puutteen vuoksi sokeri ei siirry normaalisti kudoksiin ja sokerin määrä veressä suurenee. Insuliinin puutteen syytä ei vielä tarkoin tunneta.
Tyypin 2 diabeteksessa esiintyy jo vuosia ennen sairautta insuliinin tehottomuutta. Insuliinia on normaali määrä, mutta veren sokeri siirtyy verestä kudoksiin huonosti. Haima tuottaa silloin insuliinia tavallista enemmän, jotta sokeri siirtyisi soluihin, Vähitellen haiman solut, jotka valmistavat insuliinia, väsyvät, minkä seurauksena verensokeri nousee ja diabetes puhkeaa. Insuliinin tuotanto heikkenee edelleen vuosien kuluessa. Silloin potilas tarvitsee hoidoksi myös insuliinia. Monilla ihmisillä on perinnöllinen taipumus tyypin 2 diabetekseen. Pelkkä taipumus johtaa harvoin diabetekseen, jos paino pysyy normaalina ja henkilö liikkuu riittävästi. Diabetes syntyy, jos henkilö liikkuu vähän ja lihoo niin, että vyötärölle kertyy liikarasvaa. Vaara sairastua diabetekseen on ainakin 10 20-kertainen keski-ikäisillä ihmisillä, jos heillä on 15 kiloa tai enemmän ylipainoa normaalipainoisiin verrattuna. Muita diabetestyyppejä on esimerkiksi Raskausdiabetes. Siinä veren sokeriarvo suurenee raskauden aikana. Joskus haimasairaus voi aiheuttaa diabeteksen. Syynä on insuliinin puute, sillä insuliini valmistuu haimassa.
Diabeteksen oireet Tyypin 1 diabeteksen yleisimmät oireet ovat laihtuminen ja väsymys. Muita oireita ovat suuret virtsamäärät ja lisääntynyt jano. Oireet ilmaantuvat muutaman päivän tai viikon aikana. Sairaus voi edetä happomyrkytykseksi, jos taudin toteaminen viivästyy. Silloin yleinen olotila heikkenee voimakkaasti ja hengitys muuttuu puuskuttavaksi. Tila on hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Sairastuneista suurin osa on alle 30-vuotiaita, usein lapsia. Tyypin 2 diabetes alkaa hiipien. Sairaus kehittyy vähitellen useiden vuosien aikana eikä se aiheuta voimakkaita oireita. Lääkäri toteaa diabeteksen usein sattumalta, kun hän tekee verikokeita. Tyypin 2 diabeteksen oireina voi olla väsymystä varsinkin aterian jälkeen, ärtyneisyyttä ja jalkojen särkyjä. Myös erilaisia tulehduksia tulee helposti. Kun veren sokeripitoisuus suurenee enemmän, virtsamäärä lisääntyy ja alkaa janottaa. Diabeteksen lisäsairaudet Diabetekseen liittyy lisäsairauksia, jotka kehittyvät vuosien tai vuosikymmenien aikana. Useimmat lisäsairaudet johtuvat siitä, että veren sokeripitoisuus on jatkuvasti suuri. Mitä korkeampi verensokeri on, sitä suurempi on lisäsairauksien riski. Jos verensokeri on lähellä normaalia, lisäsairauksia ei synny.
Diabeteksen pitkäaikainen sokeritasapaino selviää veren sokerihemoglobiinin avulla. Se osoittaa veren sokerin määrän 2 3 kuukauden ajalta. Normaalin määrän yläraja on 42. Vaara sairastua lisätauteihin on suuri, jos luku on vuosikausia esimerkiksi 70 tai 80 Suuri verensokeripitoisuus vahingoittaa pieniä verisuonia. Sen seurauksena joidenkin elinten toiminta voi häiriintyä vakavasti. Seurauksena voi olla silmän verkkokalvosairaus. Toinen merkittävä lisäsairaus on munuaissairaus. Siinä virtsan valkuaismäärä lisääntyy aluksi. Vuosien kuluessa sairaus voi aiheuttaa vaikean munuaisen vajaatoiminnan. Kolmas merkittävä lisäsairaus on ääreishermoston häiriö. Se aiheuttaa särkyjä ja tunnottomuutta etenkin jaloissa. Jalkoihin voi syntyä pitkäaikaisia ja vaikeita haavaumia ja tulehduksia. Lisäsairaudet liittyvät sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen. Tyypin 2 diabeteksessa esiintyy lisäksi selvästi tavallista enemmän sydäninfarkteja ja aivoverenkierron häiriöitä. Siksi on tärkeää, että verenpaine on oikealla tasolla ja veren kolesterolin määrä ei ole liian suuri. Jos tupakoit, diabeteksessa se pitää lopettaa.
Diabeteksen hoito Diabeteksen hoidossa tärkeintä on saada verensokeri mahdollisimman normaalille tasolle. Siinä auttavat ruokavalio ja liikunta. Lisäksi potilas voi saada diabeteslääkkeitä. Niitä ovat insuliini ja lääkkeet, joita potilas saa suun kautta. Tyypin 1 diabeteksessa insuliini on ainoa diabeteslääke alusta lähtien. Jos lääkäri toteaa tyypin 2 diabeteksen varhaisvaiheessaan, potilas ei ehkä tarvitse lääkehoitoa alussa. Silloin liikapainoisen pitää laihduttaa ja lisätä liikuntaa, jolloin verensokeri pysyy normaalina. Tarpeen mukaan lääkäri määrää lääkkeitä, jotka potilas ottaa suun kautta. Myöhemmin potilas tarvitsee yleensä yhtä aikaa useita eri lääkkeitä, myös insuliinia. Lääkäri seuraa hoidon vaikutusta verensokereihin sokerihemoglobiinilla. Tavoite on, että sen arvo on mahdollisimman lähellä normaalia. Lisäsairauksien vaara pienenee, jos korkea sokerihemoglobiiniarvo alenee. Myös sydän- ja verisuonitautien ehkäisy on tärkeää, koska niiden vaara lisääntyy samalla. Apuna potilas saa veren hyytymistä estävää sydänaspiriinia eli asetyylisalihappoa. Hän saa usein myös lääkkeitä, jotka alentavat verenpainetta ja veren kolesterolia. Diabetes lisää sydäninfarktin ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa. Siksi lääkäri hoitaa verenpaineen ja veren kolesterolin tavallista tehokkaammin.
Lisäsairauksien hoito On tärkeää havaita ajoissa diabeteksen lisäsairaudet. Siksi lääkäri tekee säännöllisesti diabeetikoille tutkimuksia, jotka paljastavat lisäsairaudet. Esimerkiksi lääkäri valokuvaa silmänpohjat ja tutkii virtsan. Diabeteshoitaja tai lääkäri tarkastaa lisäksi jalkojen kunnon. Hyvä diabeteksen hoito estää sen, että lievä verkkokalvosairaus pahenee. Silmälääkäri hoitaa laserhoidoilla vakavampaa verkkokalvosairautta Jos virtsan valkuaisen eritys on suurentunut, tehokas verenpaineen ja diabeteksen hoito estää munuaissairauden syntymisen. Tehokas diabeteksen hoito hidastaa ääreishermojen häiriötä. Jalkojenhoitaja voi auttaa jalkojen haavojen ja tulehduksien hoidossa. Diabeteksen ehkäisy Tyypin 1 diabetesta ei vielä voi ehkäistä. Tyypin 2 diabetesta voi tehokkaasti ehkäistä laihdutuksella ja riittävällä liikunnalla. Jos paino pysyy normaalina, diabeteksen puhkeaminen siirtyy useita kymmeniä vuosia. Jos isälläsi tai äidilläsi on tyypin 2 diabetes, sinun kannattaa laihduttaa muutama kilo ja liikkua entistä enemmän. Se on tärkeätä myös naisille, joilla on ollut raskauden aikainen diabetes.