Kokkolan kaupungin vanhuspalvelut: Tukipalvelut ja palveluohjaus sekä toiminnan kriteerit Tukipalveluiden ja palveluohjauksen selvittäminen, arvioiminen ja kartoittaminen Hanna Saarinen 2.12.2013
1. Tukipalveluiden ja palveluohjauksen nykytilanne ja tulevaisuuden visio Sosiaali- ja terveysministeriö (2013) määrittelee tukipalvelut käsitteen usein ensimmäisiksi palveluiksi, joita asiakas tarvitsee itsenäisen asumisensa tueksi. Ministeriön mukaan tukipalveluilla täydennetään henkilökohtaista huolenpitoa, jota kotipalvelu tarjoaa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan asiakkaat saavat kunnan tuottamia palveluita ja ovat usein myös kotipalvelun tai kotihoidon asiakkaita. Kunnat määrittelevät tukipalveluiden maksut kuntakohtaisilla hinnastoilla, palveluita voivat tuottaa myös kuntien hyväksymät, yksityiset palveluntuottajat palveluseteleiden avulla. Sosiaali- ja terveysministeriö (2013) määrittelee tukipalveluiksi ateriapalvelun siivouksen vaatehuollon kauppa- ja muu asiointiavun kuljetus- ja saattajapalvelun turvapalvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut Kokkolan vanhuspalvelut muodostuvat tällä hetkellä (2013) kahdesta kokonaisuudesta: kotihoidosta sekä palvelu- ja laitosasumisesta. Tulevaisuudessa väestön ikääntyminen sekä lakimuutos aiheuttavat haasteen kuntien palvelurakenteen ja organisaation arviointiin ja nostavat esille erilaisia kehittämishankkeita. Tukipalveluiden ja palveluohjauksen merkitys tulee korostumaan jatkossakin asiantuntijaorganisaationa, jonka arviointien ja interventioiden kautta vaikutetaan paitsi ikääntyvän väestön hyvinvointiin, myös selkeästi taloudellisiin tekijöihin ja terveyspolitiikkaan. Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) mukaan iäkkään henkilön hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla. Palvelut tulee sovittaa määrältään ja 2
sisällöltään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palvelutarpeita (Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton muistio 28.6.2013). v.2011 v.2013 v.2015 v.2020 v.2025 65 v 78237 79747 75350 72106 69875 75 v 39619 44145 39048 60750 66530 Taulukko 1. Suomalaisten 65- ja 75-vuotiaiden määrä väestöennusteen mukaan (Väestörekisterikeskus 2013) Tukipalveluiden ja palveluohjauksen profiloituminen omaksi linjastokseen lisää paitsi palveluiden keskittämistä ja hallintaa, myös ikäihmisten turvallista kotiasumista ja omaishoitajuuden tukemista. Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) on asetettu nimenomaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn, terveyden ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Kotihoidon, palvelu- ja laitosasumisen, SAS-toiminnan ja intervalliyksikön Vaihon kriteerit on vahvistettu Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnassa 13.6.2012 ( 17). Palveluiden järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Toiminnan tulee perustua lainsäädäntöön, olla kuntouttavan työotteen mukaista ja vastata asiakkaan hoidon tarvetta. Toiminnan tulee tukea vanhuksen kotona selviytymistä. Tukipalveluiden osalta Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuonna 2012 vahvistettiin seuraavaa: tukipalveluista tulee tehdä listaus kriteerit tukipalveluiden saamiseksi tulee selvittää 3
Tukipalveluiden ja palveluohjauksen painopistealueet kohdistuvat selkeästi moniammatilliseen yhteistyöhön ikäihmisen, hänen perheensä ja verkostonsa kanssa. Tukipalveluiden ja palveluohjauksen avulla ennakoidaan, arvioidaan sekä selvitellään erilaisia vaihtoehtoja kotona asumisen mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. Palvelut pyritään keskittämään, koordinoimaan ja hallinnoimaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja sujuvasti. THL:n Palveluluokitus 2008: n mukaan palvelu voi olla nykyisessä kielenkäytössä yksittäinen tapahtuma, palvelutapahtuman osa tai palvelukokonaisuus (THL; Ojala ja Nurmi-Koikkalainen). Ajankohta Palvelun antajan osaaminen tila ja ympäristö Välineet ja laitteet Palvelu Asiakas ja hänen osaamisensa Hallinto ja rahoitus Tukipalvelut Palvelun hinta Kuvio 1. Palveluun vaikuttavia tekijöitä (THL 2008, Ojala ja Nurmi-Koikkalainen, mukaillen Saarinen 2013) Tukipalveluiden ja palveluohjauksen keskeinen tehtävä on omalta osaltaan keskittyä ikäihmisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kontaktien ylläpitämiseen sekä verkostoihin kodin ulkopuolella Päätavoitteena on turvallisen kotiasumisen mahdollistaminen tukipalveluiden keinoin, kotihoidon tukeminen sekä palvelu- ja laitosasumiseen siirtymisen pitkittäminen. Omaishoitajuuden tukeminen on merkittävä osa tukipalveluita ja palveluohjausta. Asiakkaan saamista palveluista tulee tehdä viranhaltijapäätös, josta asiakkaalla on myös mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus. 4
Tukipalveluihin ja palveluohjaukseen kuuluu aina innovatiivisuus. Erilaista ja muotoista oppilaitosyhteistyötä painotetaan tutkimuksen, rekrytoinnin sekä erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Vanhustenhuollon valtakunnalliset linjaukset painottavat ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämistä, kotona asumisen tukemista ja avopalvelujen ensisijaisuutta sekä riittävien ja oikea-aikaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamista (THL: Heinola 2007). Kokkolan vanhuspalvelut Tukipalvelut ja palveluohjaus Kotihoito Palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen- ja laitosasuminen Kuvio 2. Kokkolan kaupungin vanhuspalveluiden organisaatio-linjasto Kokkolan ja Kruunupyyn vanhuspalveluiden tukipalvelut jaetaan toiminnallisesti kahteen osaan: yksittäisiin tukipalveluihin sekä kotihoidon palveluohjauskeskukseen. Palveluohjaajat huolehtivat asiantuntijapalveluina ilmaisten kotikäyntien muodossa ikäihmisten tukipalveluiden palvelumuotoilusta ja palveluiden räätälöinnistä. Toiminnan perustana ja lähtökohtana on palveluntarpeen arvioinnista saatava tieto sekä asiakkaaseen kohdistuvat yksilölliset toimet kotonasumisen tukemiseksi (palvelumuotoilu). 5
Tukipalvelut ja palveluohjaus Tukipalvelut Kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä tukevat palvelumuodot (21 eri vaihtoehtoa) Palveluohjaus Palveluntarpeen arvioinnit, erilaiset henkilökohtaiset tuet ja etuudet. Ennakointi, ohajus ja palveluiden keskittäminen Kuvio 3. Tukipalveluiden organisaatiomalli Vanhuspalvelut: Tukipalvelut ja palveluohjaus Kotihoidon palveluohjauskeskus Omaishoidontuki Palveluntarpeen kartoituskäynnit Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Sosiaalityö Veteraanipalvelut Turvapuhelimet Lumisetelit Kuljetuspalvelut (sosiaalihuoltolaki) Muistitiimi Kuvio 4: Kotihoidon palveluohjauskeskuksen asiantuntijapalvelut 6
2. Palvelumuotoilu: käyttäjät mukana kehitystyössä Palvelumuotoilu on vallannut alaa perinteiseltä palveluiden kehittämiseltä. Palvelumuotoilussa käyttäjät osallistuvat kehittämistyöhön ja heitä haastetaan kertomaan kokemuksistaan ja palvelukokemuksistaan. Palvelumuotoilussa painopiste on siirtynyt uusien ideoiden luovaan muokkaamiseen yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Radikaaleimmillaan palveluiden käyttäjät voivat olla myös palveluiden tuottajia. palveluiden käyttäjät nähdään voimavarana, ei resurssien syöjinä (Miettinen, Myllymaa & Jäppinen 2010). Palvelumuotoilu kykenee vastaamaan haasteeseen palveluiden ylläpitämisessä ja tuottamisessa harvaan asutuilla alueilla. Luova ja innovatiivinen ajattelu auttaa uusien näkökulmien havaitsemisessa ja mahdollisuuksien löytämisessä. Yhteisöjen, yhdistysten tai kuntien jäsenet on voivat tuottaa osan palveluista tai kehittää esim liikkuvia mobiiliyksiköitä. Palvelumuotoilu on noussut 2000- luvulla voimakkaasti esille, Suomessa käyttäjän tarpeista lähtevää innovaatiopolitiikkaa kehittävät Kuntaliitto, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä muutamat edelläkävijäkunnat (Miettinen, Myllymaa & Jäppinen 2010). Iso-Britannia on toiminut palvelumuotoilun edelläkävijämaana 1990- luvun alusta saakka julkisten palveluiden uudistamiseksi ja kehittämiseksi. Suomi on tällä hetkellä EU:n kärkimaiden (Scoreboard 2009) joukossa innovaatiotoiminnassa Britannian, Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa. Käyttäjälähtöisyys, innovaatiotoiminta ja palvelumuotoilu ovat myös osana kansallisia strategioita (Miettinen, Myllymaa & Jäppinen 2010). Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) mukaan kotiin annettaviin ja kuntoutumista edistäviin palveluihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuntien on arvioitava myös palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä huolehdittava riittävästä ja monipuolisesta asiantuntemuksesta niiden tuottamisessa (Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton muistio 28.6.2013). 7
Heinämäen (THL: 2012) mukaan valtion ohjaus kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon elää hallinnon ja politiikkatoimien muutosten mukana. Taulukossa 2 kuvataan (satunnaisotannoilla) kuntaesimerkein eri tukipalveluita ja niiden esiintyvyyttä. Palvelut on pyritty puhelinsoittojen avulla saattamaan vielä mahdollisimman yhdenmukaisten käsitteiden alle. Tukipalvelu Eurajoki Maalahti Salla Riihimäki Kokkola Oulu Seinäjoki Ateriapalvelu X X X X X X X Sauna- ja kylvetys X X X X X X X Pyykkipalvelu X X X X - X - Turvapalvelut X X X X X X X Asiointiapu - - X X - - - Siivouspalvelu X - - - - - - Päivätoiminta X X X X X X X Kuljetuspalvelu X X X X X X X (SHL ym) Veteraanipalvelu X X X X X X X Kauppakassi X X X X X X X Intervallit X X X X X X X Omaishoidon tuki X X X X X X X Toimintakeskus X X X X X X X Asunnonmuutostyöt X X X X X X X Apuvälineet X - - - - X - Hoitotarvikkeet - - - - X X - Henk.koht.tuet ja X X X X X X X etuudet Muistineuvonta X X X X X X X Aputyömies - - X X X - - Ennaltaehkäisevät - X X X X X X kotikäynnit Palveluntarve- X X X X X X X kartoituskäynnit Kuntosalit X X X X X X X Liikuntaryhmät X X X X X X X Palvelusetelit X - - X X X X Vanhusneuvosto X X X X X X X Taulukko 2. Kuntaesimerkkejä tukipalveluista (lähde: www-sivut sekä puhelinsoitot palveluohjauskeskuksiin 25.6.2013, Saarinen) 8
Tukipalveluiden tuottamisessa ilmenee kuntakohtaisesti hieman erilaisia toteuttamistapoja (esim. jossakin on päivätoimintaa vain kolmesti viikossa) ja yhteistyökuvioita (esim. opiskelijoiden tekemät ennaltaehkäisevät kotikäynnit). Osassa puolestaan kunta/kaupunki huolehtii tietyistä tukitoimista, jotka saattavat kuulua selkeästi terveyskeskuksen/toimen palveluihin toisissa paikoissa (esim. hoitotarvikkeet). Erilaisten järjestöjen ja oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö kuitenkin korostui myös tukipalveluiden tuottamisessa. Vanhuspalvelulain voimaantulo ei hämmentänyt kuntia puhelinsoittojen perusteella missään paikassa etukäteisjärjestelyiden ja ennakkovalmisteluiden johdosta Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista astui voimaan 1.7.2013. Lain tarkoituksena on 1. Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista 2. Parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palveluiden kehittämiseen kunnassa 3. Parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää sekä 4. vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista. Terveys 2015 on pitkän aikavälinen terveyspoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Ohjelman toteutuksen lähtökohtana on terveys kaikissa politiikoissa eli se pyrkii hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä terveydenhuollossa että kaikilla muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että terveys otetaan valintoja ohjaavaksi periaatteeksi kaikilla kuntien ja valtion tehtäväalueilla, yksityissektorilla sekä ihmisten omassa toiminnassa. Ohjelman toimeenpanoa ja 9
seurantaa koordinoi kansanterveyden neuvottelukunta yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. THL kehittää Palveluvaaka.fi -palvelua yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Kehittämistyössä on mukana myös muita kehittämis- ja tutkimuslaitoksia (esim. Valvira ja Kela). Palveluvaaka sisältää tietoja tietyistä terveyspalveluista ja ikääntyneiden hoivapalveluista. Ikääntyneiden palveluista kertova tieto lisääntyy vuosina 2014-2015 merkittävästi, kun Palveluvaakaan sisällytetään kattavasti tietoa eri asumispalveluista ja kotiin annettavista palveluista koko Suomesta. Kokkola Koko maa 2004 7,7 13,0 2005 7,8 12,9 2006 8,6 12,7 2007 8,5 13,1 2008 8,6 13,1 2009 5,3 12,8 2010 12,1 12,3 2011 13,1 12,1 2012 12,1 11,3 Taulukko 3. Kokkolalaisten yli 65-vuotiaiden saama prosentuaalinen määrä tukipalveluita valtakunnallisesti verrattuna. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Palveluvaaka.fi) 10
Väestön ikärakenteen muuttuessa koko yhteiskunnan on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Laatusuositus tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita kehittämään ikäihmisten palveluita paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä asiakkaiden, omaisten ja muiden kuntalaisten kanssa. Ikärakenteen muutokseen varautumiseksi kuntia ohjataan laatimaan ikääntymispoliittinen strategia, jonka toimeenpano kytketään kunnan talousarvioon ja -suunnitelmaan. Strategian toteutumista seurataan säännöllisesti (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008). Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (2008) tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Laatusuositus on tarkoitettu ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Suositus koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä sosiaali- ja terveyspalveluja sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto (2013) ovat uudistaneet laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen. Toimintakykyinen vanhuus parantaa elämänlaatua, vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja hillitsee hoitokustannusten kasvua. Laatusuosituksessa on hyödynnetty uusin tutkimustieto ja otettu huomioon yhteiskunnan muutokset. Tavoitteena on tukea kuntia väestörakenteen muutoksessa ja vanhuspalvelulain toimeenpanossa. Uusi laki astui voimaan heinäkuun alussa 2013. STM ja Kuntaliitto (2013) pitävät tärkeänä, että kunnat varautuvat kaikessa toiminnassaan ikärakenteen muutoksiin ja turvaavat laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut iäkkäille. Laatusuositus tukee tässä tehtävässä kuntapäättäjiä. Se on tarkoitettu myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden käyttöön. Palvelujen rakennetta ja toimintatapoja on kunnissa muutettava niin, että kotiin annettavaa tukea lisätään ja monipuolistetaan. Erityisen tärkeää on lisätä erilaisia kuntoutuspalveluja. 11
Kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään on ikäihmisten oma toive. Laatusuositus korostaa myös ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä hyvinvoinnin keskeisinä osatekijöinä. Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista astui voimaan 1.7.20013. Lain tarkoituksena on tukea koko ikääntyneen väestön toimintakykyä, terveyttä, hyvinvointia ja itsenäistä suoriutumista. Säädökset kuntien yleisistä velvollisuuksista (2. luku) toteuttavat erityisesti tätä tarkoitusta. Ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan 63 vuotta täyttäneitä, iäkkäällä henkilöllä puolestaan ihmistä, jonka toimintakyky on heikentynyt ikääntymisestä johtuvista syistä. (Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton muistio 28.6.2013). 3. Kokkolan ja Kruunupyyn väestöennuste Kokkolan väestömäärä on kehittynyt viime vuosina ripeään tahtiin. 2000-luvulla väestön määrä on lisääntynyt yli 2 400 asukkaalla. Kuntaliitoksen myötä asukasluku kasvoi reilulla viidenneksellä. Väestön ikärakenne on suhteellisen edullinen. Lasten ja nuorten osuus on suuri ja ikäihmisten osuus pieni koko maahan verrattuna. Väestömäärältään Kokkola on maamme 22:ksi suurin kaupunki. Vuodesta 2009 lähtien sosiaali- ja terveystoimen toimialan organisaatio on muodostunut terveyspalveluista, vanhustyöstä sekä sosiaali- ja vammaistyöstä. Kokkolan kaupunki vastaa isäntäkuntamallilla myös Kruunupyyn kunnan sosiaali- ja terveystoimesta. Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Kuntakohtaisia ennusteita laskettaessa tuotetaan myös ns. omavaraislaskelma, joka kuvaa, millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä (Väestörekisterikeskus 2013) 12
Ennustetut väestönmuutokset 2013-2025 Väkiluku Sukupuolet yhteensä 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Kokkola- Karleby 47244 47562 47882 48203 48523 48843 49158 49466 49768 50063 50350 50628 50895 Kruunupyy Kronoby 6 665 6 658 6 654 6 651 6 654 6 658 6 661 6 666 6 671 6 679 6 690 6 701 6 710 Taulukko 4. Kokkolan ja Kruunupyyn väestöennuste vuosille 2013 2025 (Väestörekisterikeskus 2013) Kokkolassa on noin 9 200 yli 65-vuotiaita, Kruunupyyssä noin 1500. Vanhuspalveluiden avulla turvataan vanhuksen hyvinvointia joko hänen omassa kodissaan, palveluasumisessa tai laitosasumisessa. Kokkolan kaupungin vanhuspalvelustrategia vuosille 2011-2013 mukaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia pyritään ennakoimaan. Keskeisiä muutoksia tulevat olemaan taloudellisten resurssien rajallisuus, henkilöstön saatavuus sekä vanhusten määrän kasvu. v.2011 v.2013 v.2015 v.2020 v.2025 Yli 65 8322 9146 9863 11205 12125 Yli 75 3739 3937 4155 4926 6506 Taulukko 5. Kokkolalaisten yli 65-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrä väestöennusteen mukaan (Väestörekisterikeskus 2013) 13
v.2011 v.2013 v.2015 v.2020 v.2025 Yli 65 1422 1505 1562 1672 1740 Yli 75 734 732 713 778 955 Taulukko 6. Kruunupyyläisten yli 65-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrä väestöennusteen mukaan (Väestörekisterikeskus 2013) 4. Ikääntyneet haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään Kokkolan kaupungin vanhuspalveluiden ensisijaisena linjauksena on lakisääteisten palveluiden tarjoaminen vanhusväestölle. Tavoitteena on vanhuksen asuminen kodissaan niin pitkään, kuin se turvallisesti ja inhimillisesti katsottuna on mahdollista. Ensisijaisesti asiakkaalle järjestetään hänen tarvitsemansa tukipalvelut. Kotimaisen vanhuspalveluita koskevan tutkimuksen perusteella vanhukset haluavat asua kotonaan mahdollisimman myöhäiseen ikään saakka. Kunnallisen kotihoidon tai yksityisen kotihoidon palvelut ja omaishoidon tuki sekä siihen liittyvät tukipalvelut tukevat tämän toiveen toteutumista. Kaksi kolmasosaa kunnallisen omaishoidon tuen piirissä olevista omaishoidettavista ja noin puolet omaishoitajista on yli 65-vuotiaita henkilöitä. Suomalaisten hyvinvointi 2010 -tutkimuksen perusteella peräti 86 prosenttia vastaajista toivoi nykyistä enemmän verovaroja käytettävän vanhuspalveluihin (THL: Siljander 2013) Kokkolan kaupungin vanhuspalveluissa tukipalvelut, kotihoito ja omaishoidontuki edesauttavat vanhusten kotona selviytymistä. Lähtökohtana kaikissa palveluissa on tukea vanhuksen terveyttä, toimintakykyä ja selviytymistä. Kokkolassa asuu kotona 90,6 % 75 vuotta täyttäneistä, Kruunupyyssä 86,3 %. Tukipalveluiden ja palveluohjauksen tehtävänä on tukea kotihoitoa ja kotona asuvia ikäihmisiä mutta myös ennaltaehkäistä palvelu- ja laitosasumiseen siirtymistä. 14
Asuminen palvelutalossa on vaihtoehto kotona asumiselle vasta siinä vaiheessa, kun vanhuksen toimintakyky heikkenee ja hän on ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Laitoshoito tulee kyseeseen vasta silloin, kun siihen on lääketieteelliset perusteet. Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) myös painottaa ikääntyneen väestön toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista. Lain mukaan laitoshoidolla tarkoitetaan hoitoa vanhainkodilla tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kokkolan kaupungin vanhuspalvelustrategia vuosille 2011-2013 mukaan palveluiden järjestäminen asettaa toimijat mittavan haasteen eteen. Palveluita tarvitsevien määrä tulee kasvamaan väestön ikääntyessä, erityisesti suunnittelussa on huomioitava keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaoireyhtymää sairastavien henkilöiden määrän ja hoivan tarpeen kasvu. Palveluntarve lisääntyy ja vanhusasiakkaiden määrä tulee kasvamaan. Taloudellisen toiminnan perusteena on jatkuva toiminnan suunnittelu, arviointi ja kehittäminen. Rakenteiden, toimintaympäristön ja palveluiden laadun optimaalisena pitäminen vaikuttaa myös suoraan taloudelliseen näkökulmaan. Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) mukaan kunnat ovat velvoitettuja tekemään keskinäistä yhteistyötä eri toimialojen kanssa. Myös ikääntyneitä edustavat järjestöt mainitaan yhteistyötahoina. Lain mukaan kuntien on kohdennettava voimavaroja sosiaali- ja terveydenhuoltoon (Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton muistio 28.6.2013). 5. Kaste-hanke: Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012 2015 - hankkeessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) kunnat ja alueet toimeenpanevat THL: n tuella ikäihmisten palvelujen rakennemuutoksen ja edistävät palveluketjujen sujuvuutta: vahvistamalla laaja-alaisia, matalan kynnyksen neuvontapalveluja ja palveluohjausta, 15
kehittämällä ikääntyvien asumisen uusia malleja ja hyviä käytäntöjä, investoimalla järjestelmällisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, tukemalla omais- ja läheishoitoa monipuolistamalla heidän saamaansa tukea, monipuolistamalla kotiin annettavia palveluja ja kuntoutusta sekä kohdentamalla niitä yksilöllisten tarpeiden mukaan erityisesti akuutisti sairastuneille ja sairaalasta tai poliklinikalta kotiin palaaville, kehittämällä ja käyttöönottamalla työmenetelmiä ikääntyvien mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseksi ja tarkoituksenmukaisen hoidon, avun ja tuen antamiseksi sekä kotiin vietävinä palveluina että ikääntyvien erityistarpeet muissa mielenterveys- ja päihdepalveluissa huomioivina palveluina vahvistamalla kotona asumisen mahdollisuuksia neuvontapalvelujen, asunnon muutostöiden, apuvälinepalveluiden, päivätoiminnan ja lyhytaikais- ja jaksottaishoitopalvelujen sekä vertaistuen avulla lisäämällä kotona asumisen mahdollisuuksia muun toiminnan avulla (kaupunki- ja liikennesuunnittelu, rakentaminen, kulttuuri- ja liikuntapalvelut), muuttamalla ympärivuorokautisen hoidon rakenteita kuten luopumalla nykyisestä kolmella portaalla asumisesta (tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, terveyskeskussairaaloiden osastot) sekä luopumalla laitoshoidosta sairaalassa asumisen osalta, pilotoimalla ja juurruttamalla palvelualuemallia/palvelukampusmallia kohdentamalla voimavaroja pitkäaikaisia sairauksia sairastavien ikäihmisten perusterveydenhuollon palvelujen kehittämiseen ja vahvistamalla omahoitoa tukevien työtapojen ja työnjakomallien käyttöönottoa (vastuutyöntekijä, asiakasvastaava, muistikoordinaattori). 6. Palveluntarpeen arviointi toiminnan kivijalkana Kokkolan vanhuspalveluissa Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tilanne, jossa asiakkaan elämäntilanne, toimijuus ja tarpeet ovat keskiössä ja erilaiset toimintakyvyn mittarit toimivat apuvälineinä. Tuen ja palveluiden tarpeen monipuolinen moniammatillinen ja systemaattinen arviointi tehdään silloin, kun iäkäs henkilö ei selviä arjestaan ilman toisen ihmisen apua tai tällainen tilanne on odotettavissa. Sisältö riippuu siitä tuleeko henkilö arvioon sosiaali- vai 16
terveyspalvelujen kautta ja siitä, mikä arvioinnin monista syistä on kyseessä (Toimijatietokanta 2012, THL). Henkilön toimintakyky arvioidaan käyttämällä mittareita, keskustellen ja havainnoiden. Arviointi käsittää aina vähintään neljä toimintakyvyn ulottuvuutta (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen). Mittareiden sisältämät yksittäiset kysymykset antavat arvokasta tietoa asiakkaan tarpeista. Niihin liittyvät raja-arvot (cutpoint) ja eri mittareiden yhdistelmät informoivat arvioijaa siitä, miten vaikea-asteinen arjesta suoriutumisen vaje on. Raja-arvon ylittävä tulos edellyttää taustalla vaikuttavien sairauksien, tilojen tai elämänolosuhteiden tunnistamista ja niihin puuttumista. Arvioinnin lopputulos on aina yksilöllinen, arvioijan ja arvioidun sekä hänen läheistensä vuorovaikutuksen summa (Toimija-tietokanta 2012, THL). Arvioinnissa painottuvat toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Henkilön voimavarat arvioidaan vastaavasti. Taloudellisen tilanteen vakaus, asumisympäristöön liittyvät puutteet, vaaratekijät sekä mahdollisuudet ja vahvuudet arvioidaan myös. Arvioinnit suoritetaan mittarein, keskustellen ja havainnoiden. Tätä tietoa hyödyntämällä muodostetaan kokonaiskuva yksilöllisestä palvelutarpeesta (Toimija-tietokanta 2012, THL). Kokkolan vanhuspalveluissa käytetään RAI-tietojärjestelmää ikäihmisten hoidon suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. RAI on kansainvälinen laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä, jota Suomessa ylläpitää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) mukaan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi on osa kuntastrategiaa ja muuta kunnan strategista johtamista. RAI-järjestelmän tietopohja koostuu palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä kerätystä standardoidusta tiedosta. Standardoidun tiedon käyttökelpoisuus perustuu lukuisissa maissa (myös Suomessa) validoituihin kysymyslomakkeisiin, joiden avulla arvioidaan 17
iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden sekä psykiatristen potilaiden palvelutarve. Järjestelmään kuuluu kysymyslomakkeiden lisäksi niiden sisältöä täsmentäviä käsikirjoja sekä apuvälineitä yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Tiedonkeruu on tietokoneistettu, joten järjestelmään sisältyvät mittarit ovat välittömästi hoito- ja palvelusuunnitelmaa laativien ammattilaisten käytettävissä. Palveluntarpeen arviointia käytetään mm. seuraaviin tilanteisiin: lakisääteinen palvelutarpeen arviointi omaishoidon tuki kotihoito, asumispalvelut, laitoshoito, apuvälineet, kodin muutostyöt tukipalvelut kuten ateriapalvelut tai turvapalvelut sairaalasta ja muusta hoidosta kotiutuminen muut kokonaisvaltaisen arvioinnin ja seurannan syyt Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) mukaan palvelun tarve on selvittävä kokonaisvaltaisesti. Selvitys tehdään aina yhteistyössä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen läheistensä ja omaistensa kanssa. Selvittämisestä vastaavalla henkilöllä tulee olla tarkoitukseen sopiva ammatillinen kelpoisuus sekä laaja-alainen asiantuntemus (Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton muistio 28.6.2013). 7. RAI-arvioinnit kotona asumisena tukena RAI on kansainvälinen laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä. RAI-järjestelmän tietopohja koostuu palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä kerätystä standardoidusta tiedosta. Standardoidun tiedon käyttökelpoisuus perustuu lukuisissa maissa (myös Suomessa) validoituihin kysymyslomakkeisiin, joiden avulla arvioidaan iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden sekä psykiatristen potilaiden palvelutarve. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013) 18
Järjestelmään kuuluu kysymyslomakkeiden lisäksi niiden sisältöä täsmentäviä käsikirjoja sekä apuvälineitä yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Tiedonkeruu on tietokoneistettu, joten järjestelmään sisältyvät mittarit ovat välittömästi hoito- ja palvelusuunnitelmaa laativien ammattilaisten käytettävissä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013) RAI-vertailukehittäminen on hoidon ja palveluiden kehittämistä kansallisen ja kansainvälisen vertailun avulla iäkkäille ja vammaisille henkilöille sekä mielenterveyspotilaille. RAI-järjestelmään sisältyvien laadun indikaattorien ja asiakasrakennetta kuvaavien tietojen avulla on mahdollista verrata omaa toimintaa muihin samankaltaista asiakaskuntaa palveleviin organisaatioihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013) RAI tuottaa merkittäviä tunnuslukuja ikäihmisten hoitoa, tukipalveluita ja palveluiden järjestämistä varten. RAI- Screener on mobiilijärjestelmä liikkuvaan työhön ja arviointiin. Henkilökunta on osittain jo saanut siihen koulutusta, osalta se puuttuu (samoin kuin laitteetkin). Saadut tunnusluvut ovat kuitenkin täysin verrattavissa vastaaviin lukuihin palvelu- ja laitosasumisen puolella, samalla tavalla informatiivisia arvioitavasta kohteesta ja hänen toimintakyvystään. Seuraavissa taulukoissa (Taulukko 7.) esitetään tärkeimpiä toimintakykyarviointien (RAI- Screener) tunnuslukuja Kokkolassa vuosina 2012-2013 tehdyistä arvioinneista kotona asuville ikäihmisille (raporttipäivämäärä 26.11.2013, kooste Saarinen) TEHDYT RAI- ARVIOINNIT MÄÄRÄ / PROSENTIT Arvioitujen kotona asuvien asiakkaiden lukumäärä 696 Keski-ikä 81,9 Miehiä 43,5 % Naisia 56,5 % 19
ARVIOITAVA KOHDE TUNNUSLUKU (tehtyjen arviointien keskiarvo) TULKINTA CPS (muisti, kognitio) 0,7 Tutkituilla asiakkailla on jo mahdollisesti joitakin ongelmia lähimuistissa, asiakas selviää kuitenkin kotirutiinien avulla. Ymmärretyksi tulemisessa saattaa olla hieman heikentymistä (0= ei muistitoimintoihin liittyviä häiriöitä, 6= täysin vuodehoitoinen, ei päätöksentekokykyä) ADLH (päivittäinen toimintakyky) 0,3 Asiakas tarvitsee jo rajoitetusti valmistelu-apua päivittäisissä toiminnoissaan (liikkuminen, hygienia, wc-käynnit tms) (0= itsenäinen, 6= vuodehoitoinen, täysin autettava) DRS (masennus) 0,6 Mittaa masennusta ja ahdistuneisuuden oireita, joita ilmenee tutkituilla asiakkaalla jo joitakin kertoja viikossa. Pääosin ei masennus-epäilyä (0=ei oireita, 2=miltei päivittäisiä oireita) BMI (painoindeksi) 26,8 Kotona asuvien asiakkaiden paino on keskimäärin riittävä, ravitsemusta ei mitattuna. Optimaalinen BMI on välillä 24-29 (Käypä Hoito- suositus) Pain( kipu) 1,3 Kotona asuvilla asiakkailla on kiputiloja, jotka vaikuttavat heidän elämänlaatuunsa. Kivut eivät kuitenkaan ole pääosin päivittäisiä (0= kivuton, 3= kipuja päivittäin, ajoittain sietämättömiä) CHESS (terveydentilan vakaus) SRI (itsenäinen selviytyminen 0,9 Erilaiset etenevät sairaudet ja yleinen elämäntilanne vaikuttavat päivittäiseen arkeen, siitä selviytymiseen ja toimintaan. Mitä suurempi arvo, sitä epävakaampi terveydentila (0-6) 1,4 Liittyy kaikkiin aikaisempiin tunnuslukuihin (ruuan valmistus, kotitaloustyöt jne). 1= itsenäinen, 2= ei itsenäinen CPS tuottaa tunnuslukuja arvioitavan henkilön kognitiosta, muistitoiminnoista. Tunnusluvun avulla kyetään arvioimaan muistin vaikutusta päivittäisiin toimintoihin sekä ennakoimaan tulvan avun tarvetta. Tunnusluku myös auttaa täsmentämään, määrittelemään ja kohdentamaan annettavaa hoitoa ja palvelua. ADLH puolestaan määrittelee päivittäistä toimintakykyä ja siinä mahdollisesti olevaa vajetta. Tunnusluvun avulla kyetään kohdentamaan asiakkaalle mahdollisimman kuntouttavat interventiot ja 20
ylläpitämään toimintakykyä mahdollisimman laaja-alaisesti. DRS antaa merkittävää tietoa mahdollisesta masennuksesta ja sen olemassaolosta, BMI (painoindeksi) puolestaan kuvaa asiakkaan ravitsemuksellista tilaa. Pain antaa tunnuslukuja asiakkaan kokemasta kivusta ja sen ilmenemisestä. Kivun hoidolla on merkittävä osuus asiakkaan kuntoutumisessa ja kuntouttavan hoitotyön kohdentumisessa. CHESS kuvaa asteikoillaan terveydentilan vakautta, ja sen avulla kyetään paitsi ennustamaan tulevaa, myös kohdentamaan resursseja oikeanlaiseen, kuntouttavaan hoitotyöhön. SRI kuvaa asiakkaan itsenäistä selviytymistä kotihoidossa sekä siinä mahdollisesti ilmenevää vajetta. Ammatilliseen, kuntouttavaan hoitotyöhön kuuluu olennaisena osana asiakkaan elämäntilanteen kokonaisarviointi sekä kuntouttavien interventioiden käyttöönotto kotona asumisen tukemiseksi. Palvelutarpeen arviointi tehdään kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana päivänä. Vanhuksen tarvitsema välttämätön palvelu järjestetään kiireellisissä tapauksissa välittömästi. Ei-kiireellisissä tilanteissa palvelutarve arvioidaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Palvelut myönnetään kriteerien mukaisesti sen jälkeen, kun palvelutarve on todettu. Palvelutarpeen ilmetessä yhteyttä voivat ottaa henkilö itse, omaiset, viranomaiset tai naapurit. Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) mukaan monipuolinen palveluntarpeiden arviointi ei ainoastaan tarkoita asiakkaan fyysisen toimintakyvyn laajempaa arviointia. Arvioinnissa on yhtäläisesti selvitettävä myös asiakkaan psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky. Näitä eri osa-alueita tulee myös arvioida suhteessa asiakkaan asumisen turvallisuuteen, elinympäristön esteettömyyteen sekä lähipalveluiden saatavuuteen (Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton muistio 28.6.2013). 21
8. Tukipalveluiden ja palveluohjauksen keskittäminen yhteisen hallinnon alaiseksi: Kokkolan kaupungin vanhuspalveluiden palveluohjauksen ja tukipalveluiden määrä, kriteerit ja palvelupäätöksen tekevä taho edellyttävät tarkkaa määrittelyä. Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säätää kunnille velvollisuuden huolehtia esim. iäkkäiden henkilöiden itsenäisen suoriutumisen tukemisen sekä heidän tarvitsemiensa sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisen kunnissa. Muita toimintaa sääteleviä lakeja ovat esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, omaishoidon tuesta annettu laki sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Vanhuspalvelut, Kokkolan kaupunki Kotona asuvat kokkolalaiset ja kruunupyyläiset ikäihmiset Toimintakyky mahdollistaa kotona asumisen Painopiste ikäihmisen omalla osallistumisella ja palvelumuotoilulla Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä tuetaan erilaisilla osallistavilla ja kuntouttavilla interventioilla Toimintakyvyn arviointi erittäin keskeistä (RAI) Laaja-alainen yhteistyö perheen, lähiverkoston ja kotihoidon kanssa Tukipalvelut ja palveluohjaus Kotihoito Kotona asuvat kokkolalaiset ja kruunupyyläiset ikäihmiset Toimintakyky mahdollistaa kotona asumisen RAI- arvioinnit kuntouttavan hoitotyön tukena Kotihoidolla kuntouttavat, hoidolliset työtehtävät kotona asumisen mahdollistamiseksi ja tukemiseksi Laaja-alainen yhteistyö tukipalveluiden kanssa Tarve ympärivuorokautiseen hoitoon ja huolenpitoon Toimintakyky heikentynyt niin, että kotona asuminen ei ole enää mahdollista RAI- arvioinnit kuntouttavan hoitotyön tukena Palvelu- ja laitosasuminen Kuvio 5. Kokkolan kaupungin vanhuspalveluiden asiakasrakenteen strateginen ohjautuminen 22
Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttää kuntien laativan suunnitelman ikääntyvän väestön tukemiseksi. Suunnittelussa tulee painottaa kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Yksilölliset toimet kotiasumisen tukemiseksi Organisaation resurssit ja strategiat Hallittu, moniammatillinen palveluiden tuottaminen Kuvio 5. Kokkolan vanhuspalveluiden tukipalveluiden ja palveluohjauksen kivijalka (Saarinen 2012) Vuonna 2012 käynnistettiin Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa laaja-alainen ja moniammatillinen prosessien kehittäminen, jonka eri työryhmät sisäisine auditoijineen kuvasivat ja mallinsivat prosessikuvauksia olemassa olevista palveluista. Vanhuspalveluiden prosessit kuvauksineen liittyivät Sylvin Polku- osa-alueeseen. Kuvio 6. Palveluntarpeen kartoituskäyntien palveluprosessi (QPR-palveluportaali, Kero-Järvilä 2013) 23
Tukipalveluiden ja palveluohjauksen prosessityöryhmän tuloksena määriteltiin myös Kokkolan kaupungin vanhuspalveluiden olemassa olevat palvelumuodot: Kuvio 7. Tukipalvelutarjonta Kokkolan vanhuspalveluissa (Kero-Järvilä 2013) Tukipalveluiden tilastointikäytännöt vaihtelevat erittäin paljon, tilastointeihin vaikuttavia seikkoja ovat esimerkiksi erilaiset tietojärjestelmät tilastointimahdollisuuksinen sekä kriteeristö. Kokkolan kaupungin vanhuspalveluissa käytetään Effica- tietojärjestelmää palveluiden kirjaamisessa, tilastoinnissa ja raportoinnissa. 24
Tukipalvelu Kauppakassi 180 Intervalli 163 Kotiateria 169 Kuljetuspalvelu (Tervakartano) 26 Päivähoito 93 Omaishoidontuki 282 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 88 SHL kuljetuspalvelu 290 Palveluntarvekartoitus-käynnit 64 Lisäkäynnit (PTK-käynnit) 34 Lumisetelit 239 Aputyömies 110 Lyhytaikaiset palvelusetelit 11 Asunnonmuutostyöt 19 Saunapalvelu 283 Turvapuhelin 571 Turvaliesi 23 Veteraanisairaanhoitaja 102 Muistitiimi 50 Yhteensä 2797 Lähde: Abilita, Effica Kooste: Hanna Saarinen Eri asiakkaiden määrä Taulukko 8. Kokkolalaisten ja kruunupyyläisten ikäihmisten saamien tukipalveluiden määrä suuntaa-antavasti ajalla 1.1. 31.8.2013. (Huom: Toistaiseksi vuonna 2013 tilastointikäytännöt poikkeavat vielä eri toimipisteissä) 9. Kokkolan kaupungin tukipalvelut, kriteerit ja päätöksentekijät: Tukipalvelumuoto Kriteerit Päätöksentekijä (viranhaltija) Aputyömies - Maksuton palvelu 75 vuotta täyttäneille - Käynti max. 1½ tuntia per Päätöksentekijä: palveluohjaaja Vappu Laine (yhteydenottopyyntö Effica) 25
Asunnonmuutostyöt kerta - Pienet kodin korjaustyöt - Erilaiset pienet pihatyöt Asiakas voi tehdä tilauksen itsenäisesti aputyömiehelle (ei tarvita lääkärintodistusta) - Hakemus ja lääkärintodistus - arviointikotikäynti (tarvittaessa moniammatillinen käynti) - sosiaalityöntekijä koordinoi Yhteystiedot Aputyömies p. 040-4892144 Päätöksentekijä ja yhteystiedot: sosiaalityöntekijä Kaarina Salo ( Effica) p. 044-7809472 Ateriapalvelut Tavoitteena ikäihmisten turvallinen ja toimiva kotona asuminen - Ei lääkärintodistusta - Tarkoitettu kotona asuville ikäihmisille joiden toimintakyvyssä muutoksia (myös tilapäinen tarve) - sosiaali- ja terveyslautakunnan asetuksen mukainen maksu - tavoitteena kotiasumisen tukeminen Kruunupyy: tarvittaessa palveluohjaaja tekee arviointikotikäynnin, sosiaalityöntekijä Sanna Myllymäki päätöksen (Effica) Päätöksentekijä/kirjaaja: palvelun vastaanottanut taho (esim. palveluohjaaja), Effica Yhteystiedot Tervakartano toimisto p. 040-8065103, p. 040-8065102 Ullava, Lohtaja, Kälviä p. 050-3549769 Kruunupyy: Görel Lönnqvist 050-3471331 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Ennakoivat kotikäynnit 80-vuotiaille, jotka eivät vielä ole kotihoidon palvelujen piirissä - Palveluiden kartoitus ja järjestäminen (lyhyet kartoituskäynnit ja palveluohjaus): alkukartoitus, Palveluohjaaja tilastoi, Effica Yhteystiedot - Eija Lahti (Kokkola) p. 044-7307649 - Sanna Sjöwall (Kokkola) p.040-8065559 - Merja Mäki (Lohtaja, Ullava, Kälviä) 26
Henkilökohtaiset taloudelliset tuet ja etuudet (vanhuspalveluiden sosiaalityö) tietyt tutkimukset, jatkohoitosuunnitelma Vanhuspalveluiden sosiaalityötä - Tietyt Kelan etuudet: asumistuki, kuntoutushakemukset, eläkehakemukset, asunnonmuutostyöt ym. - Toimeentulotuen hakeminen - Edunvalvontahakemus - Taloudellisen tilanteen kartoitus - muut tuet ja hakemukset p. 040-8065478 - Barbro Mikkola ja Mona Häggblom (Kruunupyy) p. 040-4882987 sekä 040-4892303 Päätöksentekijä ja yhteystiedot: Kokkola: sosiaalityöntekijä Kaarina Salo, Effica p. 044-7809 472 Kokkola ja Kruunupyy: sosiaalityöntekijä Sanna Myllymäki p. 040-8065 036 Intervallit Tavoitteena omaishoitajien tukeminen ja lakisääteisten vapaapäivien turvaaminen Asiakkaan kotona asumisen tukeminen Päätöksentekijä omaishoidontuki-asiakkaille (yhdistelmäpäätös) - Kruunupyy: Mona Häggblom - Kaija Keski-Rahkonen (Effica) p.050-3452334 Muut päätökset: Kokkola: p. 044-7809181 tai 044-7809054 (Vaiho-osasto, vastaava sairaanhoitaja) Lohtaja, Kälviä, Ullava: Helvi Ojala p. 040-4882985 Kirsi Lappi p. 050-3791731 Sandbacka: Josefine Ådahl TVC (Heimbo): Carola Pihlajakoski 27
Jumpparyhmät Tarkoitettu kotona asuville ikäihmisille - Tavoitteena kotiasumisen tukeminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja säilyttäminen ryhmäliikunnan avulla - Lukukausimaksu - Ei lääkärintodistusta Yhteystiedot: Palvelutalo ja toimintakeskus Tervakartano (toimisto) p. 040-8065103, p. 040-8065102 kuntohoitaja p. 044-7809833 Kauppakassi - Henkilöille joilla toimintakyky on alentunut - Myös tilapäiseen tarpeeseen - Sosiaali- ja terveyslautakunnan määrittelemä maksu Tilastointi: palveluohjaajat (Effica) - Kokkola (palvelupyyntö toimitetaan Tervakartanon toimistolle, toimistonhoitaja kirjaa sen Efficaan) - Ullava, Lohtaja, Kälviä (Merja Mäki) - Kruunupyy (Görel Lönnqvist) Kuljetuspalvelu päivätoimintojen asiakkaille - Tarkoitettu Tervakartanon päivätoimintojen kävijöille - Maksu julkisen liikenteen taksan mukaan Päätöksentekijä: Palveluesimies, Effica Yhteystiedot: Mikkola: 040-8065099 Marjala: 040-8065098 Kuljetuspalvelu - Sosiaalihuoltolaki (SHL) vanhuspalveluissa ja vammaispalvelulaki (VPL) määrittelevät - 75 vuotta täyttäneille (kriteerit täyttäneille) - hakemus - lääkärin lausunto/todistus - toimikunnan käsittely - palveluohjaaja koordinoi Päätöksentekijä: (Abilita- Effica) Yhteystiedot Palveluohjaaja Kaija Keski-Rahkonen p. 050-3452334 Kruunupyy: Görel Lönnqvist 28
Kuntosali Yli 65- vuotiaat Yhteystiedot ja ajanvaraus: - Honkaharju, Sairaalakatu 2 B, toimistosihteeri p. 040-4882962 - Kuusikumpu, Kuusitie 20, toimistosihteeri p. 040-4882841) Kokoontumistilat - Ilmaisia kokoontumistiloja vanhus-, vammais- ja vapaaehtoisjärjestöille Yhteystiedot ja ajanvaraus: - Palvelutalo ja toimintakeskus Tervakartano (toimisto) p. 040-8065103, p. 040-8065102 - Honkaharju, Sairaalakatu 2 B, toimistosihteeri p. 040-4882962 Kylvetyspalvelu - Ei lääkärintodistusta - Tarkoitettu kotona asuville ikäihmisille joiden toimintakyvyssä muutoksia (myös tilapäinen tarve) tai jos kotona puutteelliset pesutilat. Avustaja mukana kylvetyksessä. - tavoitteena kotiasumisen ja kotihoidon sekä omaishoitajuuden tukeminen - sosiaali- ja terveyslautakunnan asetuksen mukainen maksu Päätöksentekijä: Työntekijä, joka käynnistää palvelun, kirjaa Efficaan. Yhteystiedot: - Palvelutalo ja toimintakeskus Tervakartano (toimisto) p. 040-8065103, p. 040-8065102 - Ullava, Lohtaja, Kälviä p. 050-3549769 - Kruunupyy p. 050-3471331 Lumisetelit - Tarkoitettu yli 75- vuotiaille kotona asuville ikäihmisille, joilla ei apua saatavissa lähiverkostossa - hakemus (ei lääkärintodistusta) - sosiaali -ja terveyslautakunta Päätöksentekijä ja yhteystiedot: Kokkola: palveluohjaaja Vappu Laine, Effica p. 044-7809 403 Maakunta: 29
määrittelee setelin arvon - palvelut tilataan kriteerit täyttävältä palveluntuottajalta palveluohjaaja Merja Mäki Lieden turvakatkaisijat Muistitiimi Lääkärin tai kotisairaanhoitajan lausunto/pyyntö - Tarkoitettu kotona asuville ikäihmisille joiden toimintakyvyssä tai muistissa muutoksia - tavoitteena kotiasumisen tukeminen ja turvaaminen - sosiaali -ja terveyslautakunnan asetuksen mukainen maksu -Kotona asuvat ikäihmiset, jotka eivät vielä ole varsinaisten kotihoidon palveluiden piirissä -Asiakkaat, jotka jo sairastavat muistisairautta tai joiden kohdalla on herännyt huoli muistisairaudesta -Asiakkaat, joilla mahdollisesti on kevyitä, kotona asumiseen liittyviä tukipalveluita Päätöksentekijä: palvelukoordinaattori, Effica Yhteystiedot: - Palvelutalo ja toimintakeskus Tervakartano (toimisto) p. 040-8065103, p. 040-8065102 Päätöksenteko arviointijaksosta (Effica): Petra Witick (muistikoordinaattori), Effica. 040-4892257 Muut yhteystiedot: Sinikka Kerttula (myös Kälviä, Lohtaja, Ullava) 044-7307637 Ulla Roiha 044-7809699 Ann-Kristin Storbacka 044-7809271 Omaishoidontuki (yli 65- v) - Hakemus - Lääkärin lausunto/todistus - Hoito- ja palvelusuunnitelma - RAI- arviointi - toimikunnan käsittely - palveluohjaaja koordinoi Päätöksentekijä ja yhteystiedot: palveluohjaajat (Abilita- Effica) - Kaija Keski-Rahkonen p. 050-3452334 Kruunupyy: - Mona Häggblom p. 040-4892303 Palveluntarve-kartoituskäynnit Lakisääteinen palveluntarvekartoitus; - Vanhuuseläkeiän täyttäneille, Tilastointi: palveluohjaajat (Effica) - Eija Lahti (Kokkola) p. 30
joilla ei palvelua vielä ole - asiakkaille joilla Kelan ylin hoitotuki - kiireellinen palveluntarpeenkartoitus/ muut palveluntarpeenkartoitukset - Palveluiden kartoitus ja järjestäminen (lyhyet kartoituskäynnit ja palveluohjaus): alkukartoitus, tietyt tutkimukset, jatkohoitosuunnitelma 044-7307649 - Sanna Sjöwall (Kokkola) p.040-8065559 - Barbro Mikkola/ Mona Häggblom (Kruunupyy) p. 040-4882987 - Merja Mäki (Lohtaja, Ullava, Kälviä) p. 040-8065478 Palvelusetelit Päivätoiminta -Lyhytaikainen palveluseteli -Pitkäaikainen palveluseteli -Omaishoidon palveluseteli Marjala (muistiryhmät) p. 040-8065098 Mikkola (yli 65 -vuotiaille kotona asuville) p. 040-8065099 - Virikkeellistä ryhmätoimintaa ja kuntouttavaa, sosiaalista tukea kotona asuville ikäihmisille - Tavoitteena omaishoitajien jaksamisen tukeminen - Myös veteraanit ja sotainvalidit - Ei lääkärintodistusta - Asetuksen mukainen asiakasmaksu Päätöksentekijä ja yhteystiedot: Pitkät: palvelupäällikkö Vuokko Paananen Lyhyet: sijoittajakoordinaattori Teija Jäväjä (Effica) Päätöksentekijä: Kokkola: Palveluesimies, Tervakartano (Effica) Kruunupyy: Palveluohjaaja A-K Westerlund Yhteystiedot: Kokkola: - Palvelutalo ja toimintakeskus Tervakartano (toimisto) p. 040-8065103, p. 040-8065102 Kruunupyy: -palveluohjaaja Marina Renlund p.040-4882747, Eivor Duvnäs 31
Turvapuhelimet Tarkoitettu henkilöille joilla toimintakyky alentunut (ei lääkärintodistusta) - turvataan kotona asumista - ostopalvelusopimus Anvian kanssa (opastus, asennus, laitevuokra) - yhteistyökumppanit: Kotihoito, vartiointiliike, paloja pelastustoimi - palveluohjaaja koordinoi - Sosiaali- ja terveyslautakunta määrittelee perittävät maksut Lohtaja, Ullava, Kälviä: Toiminta käynnistymässä Päätöksentekijä: Palveluohjaaja Vappu Laine, Kokkola ja maakunta Palveluohjaaja Ann-Kathrine Westerlund, Kruunupyy Yhteystiedot: Kokkola ja maakunta: palveluohjaaja Vappu Laine p. 044-7809403 Kruunupyy: Görel Lönnqvist Veteraanipalvelut Sotaveteraanien ennakoivat kotikäynnit henkilöille jotka vielä eivät ole palveluiden piirissä - Palveluiden kartoitus ja järjestäminen (lyhyet kartoituskäynnit ja palveluohjaus): alkukartoitus, tietyt tutkimukset, jatkohoitosuunnitelma Palveluohjaaja tilastoi ja merkitsee Efficalle Kokkola: Veteraanien sairaanhoitaja p. 040-4882797 Kruunupyy: Tanja Söderbacka 050 5149 348 Kruunupyy, sotainvalidit: Ann-Kathrine Westerlund p. 050-3550410 Taulukko 9. Kokkolan vanhuspalveluiden tukipalvelut, kriteerit ja päätöksentekijät 32