Etelä Savn Kulutus Oy Etelä Savn ammattipist KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO KOSMETOLOGI Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Etelä Savn ammattipistn jhtryhmän vahvistama 28.5.2012 Osaamisjhtaja Marja Anttalainen
Kauneudenhitalan perustutkint Ksmetlgi Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Sisällysluettel 1 Opetussuunnitelman mudstuminen... 1 2 Opintjen järjestäminen... 1 3 Kauneudenhitalan perustutkinnn mudstuminen ja pintjen ajitus... 3 Tutkinnn kuvaus... 3 Yrittäjyyskasvatuksen tteutuminen tutkinnssa... 3 Paremman palvelun saaja... 4 Kansainvälisyyden tteutuminen tutkinnssa... 4 Tutkintkhtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa kulutuksessa... 5 Tutkinnn rakenne... 5 4 Tutkinnn sien tteutussuunnitelma... 8 4.1. Kaikille paklliset tutkinnn sat... 8 4.2 Ksmetlgin kulutushjelma, ksmetlgi... 27 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnn sat... 31 4.5 Muut valinnaiset tutkinnn sat ammatillisessa peruskulussa... 34 5 Ammattitaita täydentävät tutkinnn sat... 42 5.1 Paklliset tutkinnn sat... 42 Liitteet Kauneudenhitalan perustutkinnn perusteet, ksmetlgi (OPH) www.esedu.fi sivustn petussuunnitelmat kansi, jsta löytyvät: Opetussuunnitelman yhteinen sa Opetussuunnitelman yhteisen san liitteet Ammattisaamisen näyttöjen tteutus ja arviintisuunnitelmat Aikuisten näyttötutkinttiminnan suunnitelma
1 1 OPETUSSUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Kauneudenhitalan perustutkinnn petussuunnitelma, ksmetlgin kulutushjelma, mudstuu klmesta sasta: Etelä Savn ammattipistn (Esedu) petussuunnitelman yhteinen sa, jssa määritellään Etelä Savn ammattipistn kaikille perustutkinnille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä kuvataan Etelä Savn kulutus OYn timintaa hjaavat strategiat. Kauneudenhitalan perustutkinnn perusteet, jssa n kuvattu tutkinnn ja kulutushjelmien tai saamisaljen tavitteet, tutkinnn mudstuminen, tutkinnn sien ammattitaitvaatimukset tai tavitteet, ammattitaita täydentävien tutkinnn sien arviinnin khteet ja arviintikriteerit sekä ammatillisten tutkinnn sien salta myös ammattitaidn sittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskulutusta ja näyttötutkintja kskevia määräyksiä. Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma (tämä asiakirja), jssa kuvataan tutkinnn mudstuminen ja petuksen ajitus, ppimisympäristöt sekä menetelmät, jiden avulla piskelija vi saavuttaa tutkinnn ammattitaitvaatimukset ja tavitteet. Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma sisältää ammattisaamisen näyttöjen tteutus ja arviintisuunnitelmat. 2 OPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN Ammatilliset perustutkinnt mudstuvat ammatillisista tutkinnn sista, jtka vivat lla pakllisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskulutuksena suritettaviin tutkintihin sisältyy pakllisia ja valinnaisia ammattitaita täydentäviä tutkinnn sia. Tutkintn vi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnn sia, jtka laajentavat suritettua tutkinta, sillin kun se n työelämän alakhtaisiin tai paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnn surittajan ammattitaidn syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija vi myös valita ammatilliseen perustutkintn tutkinnn sia muista ammatillisista perus tai ammattitutkinnista, valita luki pintja ja/tai surittaa ylippilastutkinnn. Opiskelijan pintja hjaa henkilökhtainen piskelusuunnitelma (HOPS), jssa kuvataan mitä piskelija piskelee. HOPS tehdään perustutkinnn petussuunnitelman ja piskelijan mien tavitteiden ja valintjen perusteella. HOPS vi pitää sisällään erilaisia ppimisen suritustapja ja tavitteita, pintjen ajitusta, alustavia valinnaisten pintjen valintja sekä suunnitelman työssäppimisesta. HOPSia tarkennetaan lukuvusittain pintjen edetessä. Erityistä tukea tarvitsevalle piskelijalle laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma, HOJKS. Siinä määritellään tarvittavat tukitimet ja ne järjestelyt, jita piskelijan pintjen ja työllistymisen tukena käytetään. Yksi pintviikk tarkittaa piskelijan 40 tunnin työpansta. Opintviikk sisältää erilaisia ppimisen mutja ja petusmenetelmiä, jtka valitaan ppimistavitteiden ja piskelijiden ppimisvalmiuksien kannalta tarkituksenmukaisesti. Oppimisen mutja ja petusmenetelmiä vat mm. lähi ja etäpetus, mnimut petus, verkk petus ja työssäppiminen. Oppimista tapahtuu mnipulisissa ppimisympäristöissä, jtka vat kknaisvaltaisia työpaikkjen ja ppilaitsten timintaympäristöjä, jtka mudstuvat itse timipaikkjen ympäristöstä, ppijista,
pettajista, työpaikan työntekijöistä ja henkilöstöstä, ppimislähteistä, ppimisnäkemyksistä, erilaisista timintamudista sekä välineistä ja tavista käyttää näitä. Jkaiselle piskelijaryhmälle nimetään ryhmänhjaaja, jka n piskelijan lähin tukihenkilö pintjen ajan. Hän perehdyttää piskelijan pintihin, seuraa läsnälja, vastaa ryhmänsä hyvinvinnista sekä infrmi pintihin kuuluvista arjen asiista. Etelä Savn ammattipist tarjaa myös erityispetusta, jnka tehtävänä n auttaa piskelijaa saavuttamaan tutkintnsa/piskelunsa tavitteet ja sijittumaan työelämään. Erityispetusprsessin käytännön tteutuksesta hulehtivat ensisijaisesti ryhmänhjaajat, pettajat, erityispetusvastaavat ja ammatilliset erityispettajat, jtka yhteistyössä vastaavat erityisestä tuesta ja hjauksesta kk pintjen ajan. Kk tutkinnn surittaminen n tutkintn jhtavassa kulutuksessa ensisijainen tavite. Etelä Savn ammattipistssa perustutkinnt vidaan surittaa myös työelämän timinta ja tehtäväkknaisuuksia vastaavina tutkinnn sina. Lähtökhtana vat tällöin sekä piskelijan/tutkinnn surittajan mahdllisuudet työllistyä kapea alaista saamista vaativaan työhön että piskelijan/tutkinnn surittajan yksilölliset piskeluvalmiudet ja elämäntilanne. Tarkemmin pintjen järjestäminen n kuvattu Etelä Savn ammattipistn Opetussuunnitelman yhteisessä sassa. 2
3 3 KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN AJOITUS TUTKINNON KUVAUS Kauneudenhitalan perustutkinnn yleistavitteina n tuttaa piskelijalle tai tutkinnn surittajalle laaja alaiset ammatilliset perusvalmiudet timintaan kauneudenhitalan työntekijänä ja ammatinharjittajana, alan neuvnta ja myyntitehtävissä ja muissa asiakaspalvelutehtävissä. Hänellä n edellytykset hakeutua jatk pintihin sekä surittaa alan muita tutkintja työkkemusta saatuaan. Hyvät ssiaaliset ja vurvaikutukselliset taidt ja tisen kunniittaminen vat tärkeitä asiakaspalvelu ja ihnhittyötä tekevän minaisuuksia. Ksmetlgina timiminen edellyttää tieta hygieniasta, aseptisista timintaperiaatteista, ihmisen anatmiasta ja fysilgiasta sekä ihn rakenteesta, ihn timinnasta ja ihn sairauksista. Työ vaatii myös tieta ksmetiikan ainessista, KOSMETIIKKAA kskevasta LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ ja ksmeettisista tutteista. Tutteiden ja hitjen mnipulistumisen myötä erikissaamisen merkitys kasvaa. Lisäksi Kauneudenhitalan ammattilainen tuntee kuluttajan ikeudet ja velvllisuudet sekä ttaa ne humin työssään. Hän tietää kauneudenhitalan kuluttajansujalainsäädännön, työsujelumääräykset ja hjeet sekä nudattaa niitä timinnassaan. Hittyö edellyttää erilaisten ihnhitmenetelmien ja laitteiden käytön saamista sekä ymmärrystä, miten ne vaikuttavat ihmisen ihn ja kehn. Sähköpillinen tietämys n välttämätöntä, jtta asiakkaiden terveys ja turvallisuus ei hidettaessa vaarantuisi. Hän hulehtii masta työturvallisuudestaan ja hyvinvinnistaan sekä asiakkaiden terveydestä valitsemalla turvalliset tutteet, työmenetelmät ja tavat. Hän edistää timinnallaan työyhteisön turvallisuutta sekä saa hjata asiakasta terveysliikunnassa. Ihnhidn hjauksessa krstuvat sisältöinä mm. ravinnn ja liikunnan terveysvaikutusten välittäminen hjattavalle. Kauneudenhitalan palvelutyön arvpäämääriä vat asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja ssiaalinen hyvinvinti, hänen manarvntuntnsa lisääntyminen sekä mielihyvän, elämysten ja virkistyksen tunteen lisääminen. Kauneudenhitalalla työskennellään usein läheisessä kntaktissa hyvin eri ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden kanssa. Kauneudenhitalalla työskentelevä saa tulkita sellaisia asiakkaan tarpeita ja tiveita, jtka eivät välttämättä tule selkeästi esille keskusteltaessa. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TOTEUTUMINEN TUTKINNOSSA Yrittäjyys n vahvasti esillä kauneudenhitalan tutkinnssa. Kulun ppilashitla Kaunla, yrittäjämäinen timintatapa, yrittäjyyden arvstus sekä yrittäjyyspedaggiikka vat tärkeä sa Etelä Savn ammattipistn arvja, timintaperiaatteita ja painpistealja. Yrittäjyyttä krstetaan erityisesti man saamisen henkilökhtaistamisen (HOPS) kautta. Yrittäjyys tudaan Etelä Savn ammattipistssa selkeästi esille yhtenä uravaihtehtna. Yrittäjyyttä edistävät työelämäjakst (24 v), hankkeet ja taskas yrittäjyyspetus antavat piskelijille hyvät mahdllisuudet yrittäjyyssaamisen kartuttamiseen ja mien liikeideiden kehittämiseen. Yrittäjyyspetukseen kuuluu käytännön yhteistyö alueen yritysten ja sidsryhmien kanssa. Yritykset hyötyvät piskelijiden saamisesta muun muassa erilaisten työelämäprjektien ja kehittämistehtävien kautta.
Kauneudehitalan ammattilaisena vit työskennellä jk yrittäjinä tai tisen palveluksessa. Hittyötä tekevät ksmetlgit timivat esimerkiksi kauneushitlissa, kylpylöissä, htelleissa, palvelutalissa, lääkäriasemilla tai mnipulisia hyvinvintipalveluita tarjavissa yrityksissä. Kauneudenhitalan palveluja n myös mahdllista viedä lähelle asiakasta, kuten ktiin tai työpaikalle. Yrittäjä tarvitsee sisäisen yrittäjyyden lisäksi myös yrittäjyyden ja yritystiminnan tietja ja taitja. Yritystimintaan liittyvä saaminen n merkityksellistä myös muille alan ammattilaisille, jtka työskentelevät tisen palveluksessa maahantuntiyrityksissä, luntaistuteliikkeissä, apteekeissa ja tavaratalissa ksmetiikka myyjinä ja neuvjina, tute esittelijöinä, kuluttajina ja kulutustehtävissä sekä viihde ja media alilla. 4 PAREMMAN PALVELUN OSAAJA Tavitteena n, että piskelija ymmärtää, miksi asiakaspalvelu n tärkeää työelämässä. Opinnt jk sisältyvät saamiskknaisuuksiin tai ne suritetaan mnimutisesti mm. Mdle ppimisympäristössä ja työssäppimisen yhteydessä. Opintjen sisältöinä vat mm: hyvä asiakaspalvelu ja laatu, asiakaspalveluprsessin vaiheet, asiakkaan vastaanttaminen, palvelutilanteen päättäminen, asiakkaan palvelu puhelimessa, sähköpstikäytännöt ja hyvät käytöstavat. Opiskelija saa kknaisuuden suritettuaan Paremman Palvelun Osaaja tdistuksen ja rintamerkin. Kauneudenhitalan tutkinnssa piskelija ppii kk piskelun ajan peruskäsitteitä asiakkuudesta ja rientituu asiakaslähtöiseen ajatteluun ja timintaan. Opiskelijan saaminen ilmenee taitna ymmärtää erilaisten asiakkaiden ja asiakaskhderyhmien merkitykset kauneudenhitalan yrityksen tai yhteisön timinnassa ja timinnan kehittämisessä. Kauneudenhitalan ammattilainen timii työyhteisössä lutettavasti, ma alitteisesti sekä yhteistyökykyisesti. Hän selviytyy justavasti ja luvasti uusista ja erilaisista asiakaspalvelu ja työtilanteista. Ongelmanratkaisuissa hän ttaa humin asiakkaiden tarpeet ja dtukset. Kauneudenhitalan ammattilaisena ksmetlgi n ihnhidn, ihnhidn hjauksen, neuvnnan, hiernnan ja ehstuksen asiantuntija ja saaja, jka hittyössään hitaa ja ylläpitää asiakkaan tervettä iha. Hän suunnittelee, tteuttaa, myy ja markkini asiakkaalle kasvjen, vartaln, jalkjen ja käsien hitja sekä ehstusta. Lisäksi hän hjaa ja neuv asiakasta värien käytössä, persnallisen tyylin löytämisessä, ihn ja kehn itsehidssa sekä ihnhittutteiden valinnassa ja käytössä. KANSAINVÄLISYYDEN TOTEUTUMINEN TUTKINNOSSA Ammattisaamiseen kuuluu yhteistyö esimerkiksi hiusalan ja terveydenhultalan sekä mudin ja median ammattilaisten kanssa. Ksmetlgi seuraa jatkuvasti alan ktimaista ja kansainvälistä kehitystä sekä ylläpitää ja kehittää työtään ja ammattitaitaan. Hän saa käyttää alan teknlgisia välineitä ja laitteita. Ksmetlgi saa myös hyödyntää kielitaitaan hit ja vurvaikutustilanteissa. Verkstitumisen avulla alalle tyypilliset pienet yritykset vivat yhdistää vimavarjaan ja parantaa yrityksen kannattavuutta. Kansainvälisen yhteistyön kasvu ja työviman liikkuminen tarjavat ammattitaitisille ksmetlgeille mahdllisuuden työllistyä ulkmailla aiempaa helpmmin.
5 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Kauneudenhitalalla ja kauneudenhitalan kulutuksessa edellytetään sveltuvuutta erilaisiin työtehtäviin. Terveydelliset kurmitukset kauneudenhitalan kulutuksessa ja työssä edellyttävät nrmaalia fyysistä kunta ja psyykkistä tasapaina. Allergia ja atpiataipumus vi rajittaa työssä selviytymistä, mutta ei le este ammattiin hakeutumisella. Yksilölliset tekijät, ireiden vimakkuus ja mtivaati hitn ja sujautumiseen vaikuttavat asiaan. Alalle sveltuvuutta vidaan jutua harkitsemaan ireiden ja timinnan vajavuuden perusteella esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: ihsairaus ja allergia tuki ja liikuntaelimistön sairaus tasapainelimistön timinnan häiriöt ja sairaudet näön tai värinäön heikkus. Lisäksi ammatillisessa peruskulutuksessa tulee tukea piskelijiden kehitystä hyviksi ja tasapainisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa piskelijille jatk pintjen, harrastusten sekä persnallisuuden mnipulisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietja ja taitja sekä tukee elinikäistä ppimista (L630/98, 5 ) TUTKINNON RAKENNE Kauneudenhitalan perustutkint mudstuu ammatillisista tutkinnn sista, muista valinnaisista tutkinnn sista, ammattitaita täydentävistä tutkinnn sista ja vapaasti valittavista tutkinnn sista. Kauneudenhitalan tutkinnn surittamalla valmistuu Ksmetlgiksi. Tutkinnn rakenteen numerinti nudattaa Kauneudenhitalan perustutkinnn tutkinnnperusteita. Ohjeellinen pintjen ajitus kskee kulutusta, jka järjestetään ammatillisena peruskulutuksena. Näyttötutkintna suritettavan ammatillisen perustutkinnn tteutus suunnitellaan henkilökhtaistamisen kautta. Ammatillisessa peruskulutuksessa 1 2 3 4. Ammatilliset tutkinnn sat, 90 v Tutkinnn siin sisältyy työssäppimista vähintään 24 v, yrittäjyyttä vähintään 5 v ja pinnäyte vähintään 2 v 4.1 Kaikille paklliset tutkinnn sat 4.1.1 Ihn hit, 30 v 4.1.2 Ihnhidn hjaus, 10 v 4.1.3 Ehstus, 5 v 4.1.4 Kauneudenhitalan yrittäjyys ja yritystiminta, 10 v Tutkintn kuuluu pakllisena yksi kulutushjelma (ks. khdat 4.2 ja 4.3)
6 4.2 Ksmetlgin kulutushjelma, ksmetlgi 4.2.1 Täydentävät ihn hidt, 20 v Valittava yhteensä 15 v tutkinnn sista 4.4.1 4.5.5 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnn sat: Valinnaisten tutkinnn sien tarjnta vaihtelee vusittain. 4.4.1 Ksmetlgina timiminen terveydenhulln timintaympäristössä, 10 v 4.4.2 Kylpylähidt, 10 v 4.4.3 Erikisehstus, 10 v 4.4.4 Tutkinnn sat ammatillisista perustutkinnista, 5 10 v 4.4.5 Tutkinnn sa ammattitutkinnista 4.4.6 Tutkinnn sa erikisammattitutkinnista 4.4.7 Tutkinnn sa ammattikrkeakulupinnista 4.4.8 Paikallisesti tarjttavat tutkinnn sat, 5 10 v 4.5 Muut valinnaiset tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa, 0 10 v Valinnaisten tutkinnn sien tarjnta vaihtelee vusittain. 4.5.1 Yrittäjyys, 10 v 4.5.2 Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen, 2 v 4.5.3 Ammattitaita syventävät ja laajentavat tutkinnn sat, 5 10 v 4.5.4 Ammattitaita täydentävät tutkinnn sat, 0 10 v 4.5.5 Luki pinnt, 0 10 v 4.6 Ammatillista saamista yksilöllisesti syventävät tutkinnn sat (perustutkinta laajentavat tutkinnn sat, 120 v + v) Valinnaisten tutkinnn sien tarjnta vaihtelee vusittain. 4.6.1 Yritystiminta, 10 v 4.6.2 Tutkinnn sat ammatillisista tutkinnista (ammatilliset perustutkinnt, ammattitutkint, erikisammattitutkinnt) 4.6.3 Ammatillista saamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarvttavat tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa 4.6.4 Kauneudenhitalan perustutkinnn tinen kulutushjelma, 20 v 5. Ammattitaita täydentävät tutkinnn sat, 20 v Paklliset, 16 v: 5.1.1 Äidinkieli, 4 v 5.1.2 Tinen ktimainen kieli, rutsi, 1 v
7 5.1.3 Vieras kieli, 2 v 5.1.4 Matematiikka, 3 v 5.1.5 Fysiikka ja kemia, 2 v 5.1.6 Yhteiskunta, yritys ja työelämätiet, 1 v 5.1.7 Liikunta, 1 v 5.1.8 Terveystiet, 1 v 5.1.9 Taide ja kulttuuri, 1 v Valinnaiset, 4 v: Tarjnta vaihtelee vusittain. 5.2.1 Ammattitaita täydentävien pakllisten tutkinnn sien valinnaiset lisäsat, 0 4 v 5.2.2 Ympäristötiet, 0 4 v 5.2.3 Tiet ja viestintätekniikka, 0 4 v 5.2.4 Etiikka, 0 4 v 5.2.5 Kulttuurien tuntemus, 0 4 v 5.2.6 Psyklgia, 0 4 v 5.2.7 Yritystiminta, 0 4 v 6. Vapaasti valittavat tutkinnn sat 10 v Valinnaisten tutkinnn sien tarjnta vaihtelee vusittain. ja siitä laaditaan erillinen valintapas. Opiskelija surittaa valinnat WILMA:n valintatarjttimelta.
8 4 TUTKINNON OSIEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 4.1. KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.1.1 IHON HOITO (30 OV) Ammattitaitvaatimukset Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa tehdä asiakkaalle kasvjen, vartaln, käsien ja jalkjen ihn hitja käyttäen apuna tietja ihn rakenteesta ja timinnasta, ihmuutksista, ihtaudeista, tuki ja liikuntaelimistön nrmaalista rakenteesta sekä elimistön timinnasta tehdä asiakkaan kasville, kaulalle ja rinnan yläsalle alkupuhdistuksen, kurinnan, ihn lämmityksen, epäpuhtauksien pistn, ihn desinfiinnin, klassisen hiernnan ja naamin pistaa ihlta kmedja, pusteleita ja miliumeja kerta erilaisista kasvjen ihn hitsarjista ja tehdä kasvhitja vähintään kahdella hitsarjalla tehdä asiakkaille jalka ja käsihitja, kuten hitaa kynsiä ja kynsinauhja, pistaa ihsta sarveistumia ja känsiä veitsellä, hitaa maseraatita ja pykimiä, tehdä klassisen hiernnan, lakata ja kristella kynnet kerta erilaisista käsien ja jalkjen ihn hitsarjista ja tehdä hitja vähintään kahdella käsien ja kahdella jalkjen hitn käytettävällä hitsarjalla tunnistaa vartallle tyypilliset ihmuutkset kuten ksmeettisen selluliitin, rasvakertymät ja venymäjäljet tehdä asiakkaan vartallle kuivaharjauksen ja klassisen hiernnan käyttää klassisen hiernnan perustteita ja sveltaa niitä kehn eri alueille kerta erilaisista vartaln ihn hitsarjista ja tehdä vartalhitja vähintään kahdella hitsarjalla käyttää tieta ihmisen slujen, kudsten, elinten ja elinjärjestelmien rakenteesta ja timinnasta sekä niiden merkityksestä kk elimistölle tunnistaa yleisimmät ksmeettisissa valmisteissa käytetyt ainessat sekä niiden merkityksen tutteessa ja vaikutusmahdllisuuden ihn tunnistaa yleisimmät iha allergisivat ainessat hjata asiakasta ihn hidssa sekä myydä asiakkaalle ihn hitja ja ihnhittutteita hakea tarvittaessa lisätieta, hjausta ja ammatillista tukea hyödyntää kauneudenhidn histriaa ja perinteitä sekä seurata alan kehitystä ylläpitää työkykyä ja turvallisuutta edistää timinnallaan kestävää kehitystä arviida työtään ja sen tulksia Ammattitaidn sittamistavat Ammattitaidn sittamistavat Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa ammattitaitnsa ihn hidssa tekemällä hidn kasville,
9 vartallle, käsille ja jalille kauneushitlassa tai sitä vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Ammattisaamisen näytössä sitetaan vähintään työprsessin hallinta: kasvjen tai vartaln tai jalkjen ihn hidssa; kknaan työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta; kasvjen tai vartaln tai jalkjen ihn hidssa; kknaan työn perustana levan tiedn hallinta: kasvjen tai vartaln tai jalkjen ihn hidssa; kknaan elinikäisen ppimisen avaintaidt: kasvjen tai vartaln tai jalkjen ihn hidssa; kknaan Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa ammattitaita ei vida ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. Ammattisaamisen näyttöjen timielimen hyväksymä ammattisaamisen näyttöjen tteutus ja arviintisuunnitelma n tämän asiakirjan liitteenä. Tutkinnn san saamiskknaisuudet Jalkjen ja käsien hit, 10 v Kasvjen ihn hit, 10 v Vartaln ihn hit, 5 v Ihn hit työelämässä, 5 v Osaamiskknaisuus JALKOJEN JA KÄSIEN HOITO 10 OV Tavite ja Sisältö jalkjen ihn hitaminen asiakasanalyysi jalkjenhidn indikaatit ja kntraindikaatit työvälineet jalkakylpy sarveistumien ja känsien pist maseraatit ja pykimät kynnet ja kynsinauhat kynsien lakkaus ja kristelu jalkahiernta (klassiset hierntatteet, hiernnan indikaatit ja kntraindikaatit) käsien ihn hitaminen asiakasanalyysi käsihidn indikaatit ja kntraindikaatit
10 käsienhidn työvälineet kynnet ja kynsinauhat kynsien lakkaus ja kristelu käsien hiernta (klassiset hierntatteet, hiernnan indikaatit ja kntraindikaatit) asiakkaan hjaaminen jalkjen ja käsien ihn hidssa ja ihnhittutteiden myynti yksi jalkjen hitn käytettävä hitsarja yksi käsien hitn käytettävä hitsarja tutteiden käyttö ja tärkeimmät ainessat ergnmian nudattaminen jalka ja käsihidissa tulin säätöjen hyödyntäminen jalka ja käsihidssa valaistus ja ilmastinti kestävän kehityksen periaatteiden nudattaminen eklginen, taludellinen, ssiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys hygienian ja aseptisten timintaperiaatteiden nudattaminen jalka ja käsihidssa työvälineiden puhtaus (jalka ja käsihitvälineiden puhdistus, desinfiinti ja sterilinti) työympäristön siisteys ja puhtaus henkilökhtainen hygienia sujavälineet sveltaa työskentelyssä tieta mikrbeista ja tautien leviämisestä (mikrbilgia) bakteerit, virukset ja mikrskppiset sienet mikrbien kasvuedellytykset mikrbien tartuntatiet ja tartuntjen välttäminen mikrbien aiheuttamat ihtaudit mekaaninen puhdistus, desinfiinti ja sterilintimenetelmät ammattietiikan nudattaminen vurvaikutuksen hyödyntäminen asiakaspalvelutilanteissa ja työryhmän jäsenenä timiessa työajan nudattaminen arvii työtään ja sen tulksia ja ttaa vastaan palautetta anatmia ja fysilgia käsien ja jalkjen luut sumeksi ja latinaksi
11 Tteutustapa, ppimisympäristöt ja ppimismenetelmät käsien ja jalkjen pinnalliset lihakset sumeksi ja latinaksi, sekä niiden sijainti, tehtävä ja kulkusuunta jalkjen ja käsien rakennemuutkset jalkjen ja käsien ihmuutkset kynnen rakenne slun rakenne ja timinta kudkset, luut ja nivelet veri ja verenkiertjärjestelmä kynsimuutkset kynsisilsa paksuuntunut kynsi sisään kasvanut kynsi psriasis kynsivallitulehdus Opetus tteutetaan lähipintina ppilaitksessa, lukkahune, työsali ja verkk piskelu Ryhmätyöt, ppimistehtävät, käytännön läheinen jalkjen ja käsien ihn hit kulussa, tutesarjjen kulutukset Kknaisuuteen kuuluu asiakaspalvelutilanteita Oman alan kirjallisuus ja mnisteet Halsas Leht, A L., Härkönen, A. Raivi, T. Ihnhit kauneudenhitalalla. WSOYpr Oy 2009 Luma, A., Kara, R. Parturi kampaajan ja ksmetlgin turvalliset työtavat. Edues Oy 2010 Nienstedt, W. Kalli, S. Luut ja ytimet. WSOY 2010 Vierimaa, H. Laurila, M. KEHO ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. WSOY 2010 Opintjaksn erityispiirteet Osaamiskknaisuuden arviinti 1) ppimisen arviinti n esitelty yhteisessä sassa 2) saamisen arviinti n määritelty liitteessä AON
12 Osaamiskknaisuus KASVOJEN IHON HOITO 10 OV Tavite ja Sisältö asiakasanalyysi hitsuunnitelma alkupuhdistus frimatr(timintaperiaate, vaikutukset ja turvallinen käyttö) ihn lämmitys vapzn (timintaperiaate ja vaikutukset kurinnat turvallinen käyttö ) kmedjen, pusteleiden ja miliumien pist ihn desinfiinti krkeataajuus (timintaperiaate, vaikutukset ja turvallinen käyttö) kasvhiernta (kasvt, kaula, declte) klassiset hierntatteet hiernnan indikaatit ja kntraindikaatit naamit ihn sujaus yksi tutesarja tutteiden käyttö ja tärkeimmät ainesat hygienian, ergnmian ja aseptisten timintaperiaatteiden nudattaminen kasvhidssa työvälineiden puhtaus (kasvhitvälineiden puhdistus, desinfiinti ja sterilinti) työympäristön siisteys ja puhtaus henkilökhtainen hygienia ja siisteys sujavälineet hitpedin ja työtulin säädöt valaistus ja ilmastinti asiakkaan hjaus kasvjen ihn hidssa ja kasvhittutteiden myynti ammattietiikan nudattaminen kestävän kehityksen periaatteiden nudattaminen (mm. tutteiden ja tarvikkeiden taludellinen käyttö) vurvaikutuksen hyödyntäminen asiakaspalvelutilanteissa ja
13 Tteutustapa, ppimisympäristöt ja ppimismenetelmät työryhmän jäsenenä timiessa työajan nudattaminen arvii työtään ja sen tulksia ja ttaa vastaan palautetta anatmia ja fysilgia kasvjen luut sumeksi ja latinaksi kasvjen pinnalliset lihakset sumeksi ja latinaksi, sekä niiden sijainti, tehtävä ja kulkusuunta päänalueen hermst aistit ihn rakenne ja tehtävät ihn vanheneminen yleisimmät ihtaudit ja niiden lääkehidt ihtyypit ja ihn herkkyys tavallisimmat ihmuutkset ksmeettiset ainesat ja valmisteet yleisimmät allergisivat ainesat tutteiden peruskstumus aineiden imeytyminen ihn hyödyntää kauneudenhitalan histriaa ja perinteitä sekä seuraa alan kehitystä kauneudenhit eri aikakausina kauneudenhitalan kehitys Sumessa hyödyntää kauneudenhitalan histriaa ja perinteitä sekä seurata alan kehitystä kauneudenhit eri aikakausina kauneudenhitalan kehitys Sumessa Opetus tteutetaan lähipintina ppilaitksessa, lukkahune, työsali ja verkk petus Ryhmätyöt, ppimistehtävät, käytännön läheinen kasvjen ihn hit kulussa ja tutesarjjen kulutukset. Kknaisuuteen kuuluu asiakaspalvelutilanteita Oman alan kirjallisuus ja mnisteet Halsas Leht, A L. Härkönen, A. Raivi, T. Ihnhit kauneudenhitalalla. WSOYpr Oy 2009 Luma, A. Kara, R. Parturi kampaajan ja ksmetlgin turvalliset työtavat.
14 Edues Oy 2010. Nienstedt, W. Kalli, S. Luut ja ytimet. WSOY 2010 Vierimaa, H. Laurila, M. KEHO ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. WSOY 2010 Osaamiskknaisuuden arviinti 1) ppimisen arviinti n esitelty yhteisessä sassa 2) saamisen arviinti n määritelty liitteessä AON Osaamiskknaisuus VARTALON IHON HOITO 5 OV Tavite ja Sisältö vartaln ihn hitaminen vartalanalyysi hitsuunnitelma kuivaharjaus ja kurinnat klassinen hiernta vartallle (hiernnan indikaatit ja kntraindikaatit) yksi tutesarja, tutteiden käyttö ja yleisimmät ainessat asiakkaan hjaus vartaln ihn hidssa ja vartalnhittutteiden myynti hygienian, ergnmian ja aseptisten timintaperiaatteiden nudattaminen vartalhidssa työvälineiden puhtaus (vartalhitvälineiden puhdistus, desinfiinti ja sterilinti) työympäristön siisteys ja puhtaus henkilökhtainen hygienia ja siisteys sujavälineet hitpedin ja työtulin säädöt valaistus ja ilmastinti kestävän kehityksen periaatteiden nudattaminen (mm. tutteiden ja tarvikkeiden taludellinen käyttö) työskentelyaika ammatillinen vurvaikutus asiakaspalvelussa ja työyhteisössä ammattietiikan nudattaminen arvii työtään ja sen tulksia ja ttaa vastaan palautetta anatmia ja fysilgia vartaln luut ja lihakset sumeksi ja latinaksi vartaln pinnalliset lihakset sumeksi ja latinaksi, sekä niiden
15 Tteutustapa, ppimisympäristöt ja ppimismenetelmät sijainti, tehtävä ja kulkusuunta vartaln virheellisyydet ihn pigmentituminen, valihtyypit ksmeettinen selluliitti rasvakertymät venymäjäljet ruuansulatus aineenvaihdunnan säätely elimistön aisti ja pulustusjärjestelmä hermst Opetus tteutetaan lähipintina ppilaitksessa, lukkahune, työsali ja verkk petus. Ryhmätyöt, ppimistehtävät, käytännön läheinen vartaln ihn hit kulussa ja tutesarjjen kulutukset. Kknaisuuteen kuuluu asiakaspalvelutilanteita Oman alan kirjallisuus ja mnisteet Halsas Leht, A L. Härkönen, A. Raivi, T. Ihnhit kauneudenhitalalla. WSOYpr Oy 2009. Luma, A. Kara, R. Parturi kampaajan ja ksmetlgin turvalliset työtavat. Edues Oy 2010. Nienstedt, W. Kalli, S. Luut ja ytimet. WSOY 2010 Vierimaa, H. Laurila, M. KEHO ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. WSOY 2010 Osaamiskknaisuuden arviinti 1) ppimisen arviinti n esitelty yhteisessä sassa 2) saamisen arviinti n määritelty liitteessä AON Osaamiskknaisuus IHON HOITO TYÖELÄMÄSSÄ 5 OV Tavite ja Sisältö kasvjen ihn hitaminen työelämässä yksi uusi kasvhitsarja tutteiden käyttö ja tärkeimmät ainesat asiakkaan kasvjen ihn hidn hjaus ja tutteiden myynti vartaln ihn hitaminen työelämässä yksi uusi vartalnhitn tarkitettu tutesarja
16 Tteutustapa, ppimisympäristöt ja ppimismenetelmät tutteiden käyttö ja tärkeimmät ainesat asiakkaan vartaln ihn hidn hjaus ja tutteiden myynti jalkjen ja käsien ihn hitaminen työelämässä yksi uusi käsien ihn hitn tarkitettu hitsarja tutteiden käyttö ja tärkeimmät ainesat yksi uusi jalkjen hitn tarkitettu hitsarja tutteiden käyttö ja tärkeimmät ainesat asiakkaan käsien ja jalkjen ihn hidn hjaus ja jalka ja käsihittutteiden myynti käyttää työssään hyväkseen tietämystään anatmiasta, fysilgiasta, ihmuutksista, ihtaudeista, tutteista ja hitmenetelmistä sekä hakee tarvittaessa lisätieta ja ammatillista tukea ratkaisee kauneudenhitalan työhön liittyviä ngelmia nudattaa kestävän kehityksen periaatteita humii työssäppimispaikan tulstavitteet nudattaa annettua työaikaa perehtyy työssäppimispaikan ajanvarauskäytänteisiin hygienian, työturvallisuuden, ergnmian ja aseptisten timintaperiaatteiden nudattaminen perehtyy työssäppimispaikan puhdistus, desinfiinti ja sterilintikäytänteisiin työssäppimispaikan työturvallisuushjeet henkilökhtainen hygienia ja siisteys sujavälineet valaistus ja ilmastinti Työssäppimispaikan timintaympäristö, käytännön läheinen asiakkaiden ihn hit palveluprsessin aikana Kknaisuuteen kuuluu asiakaspalvelutilanteita Oman alan kirjallisuus ja mnisteet Opintjaksn erityispiirteet Osaamiskknaisuuden arviinti Arviidaan asiakaspalvelun perusteella, ppimispäiväkirja/ OPPIMISPÄIVÄKIRJA BLOGIN mudssa ja man ppimisen havainninti 1) ppimisen arviinti n esitelty yhteisessä sassa 2) saamisen arviinti n määritelty liitteessä AON
17 4.1.2 IHONHOIDON OHJAUS (10 OV) Ammattitaitvaatimukset Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa palvella asiakasta sekä yksilönä että ryhmässä hjata asiakkaita ihnhidssa ja ehstuksessa sekä tutteiden ja hitpalveluiden käytössä analysida asiakkaan ihn ja kehn tilaa hjatessaan asiakasta ihn hidssa, sujauksessa ja terveyden ylläpitämisessä selvittää asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeet ja tiveet sekä ttaa ne humin hjauksen tai tilaisuuden suunnittelussa ja tteutuksessa esitellä ja myydä kauneudenhitalan palveluita ja tutteita järjestää ja rganisida asiakastilaisuuksia hyödyntää mediasaamista asiakkaita hjatessaan käyttää hyväkseen tieta erilaisista hitmenetelmistä ja tutteista käyttää apuna tietjaan hygieniasta, anatmiasta ja fysilgiasta sekä ihtautien syntytavista, ehkäisystä ja hidsta keskustella asiakkaan kanssa yleisimmistä kauneuskirurgisista timenpiteistä arviida yhdessä asiakkaansa kanssa rukavalin mnipulisuutta ja riittävyyttä hjata asiakasta terveyttä edistävän liikunnan harrastamisessa arvstaa asiakkaiden mielipiteitä sekä auttaa asiakkaita ilmaisemaan tiveensa nudattaa ammattietiikkaa hyödyntää kielitaitaan asiakaspalvelussa arviida asiakkaiden hjauksen ja järjestämiensä tilaisuuksien nnistumista ja ttaa vastaan palautetta Ammattitaidn sittamistavat Ammattitaidn sittamistavat Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa ammattitaitnsa ihnhidn hjauksessa hjaamalla asiakasta tai asiakasryhmää ihn hidssa sekä kielitaitnsa asiakaspalvelutilanteessa jnkin edellä levassa taulukssa kuvatun arviinnin khteen mukaisesti erilaisissa asiakastilaisuuksissa, kauneushitlassa tai sitä vastaavassa työpaikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammatti taitvaatimuksia. Ammattisaamisen näytössä sitetaan työprsessin hallinta; kknaan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta; kknaan työn perustana levan tiedn hallinta; kknaan elinikäisen ppimisen avaintaidt; kknaan Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa ammattitaita ei vida ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. Ammattisaamisen näyttöjen timielimen hyväksymä ammattisaamisen näyttöjen tteutus ja arviintisuunnitelma
18 n tämän asiakirjan liitteenä. Tutkinnn san saamiskknaisuudet Kasvjen ja vartaln ihnhidn hjaus, 5 v Ihnhidn hjaus työelämässä, 5v Osaamiskknaisuus KASVOJEN JA VARTALON IHONHOIDON OHJAUS 5 OV Tavite ja Sisältö asiakasanalyysi; asiakkaan tarpeiden ja tiveiden selvittäminen hitsuunnitelman laatiminen asiakkaan hjaaminen hidn aikana jatkhitsusitukset ktihidn hjaus tutteiden ja palveluiden esitteleminen tutteiden myyminen tutteiden tarpeellisuuden perusteleminen tutteiden käytön pastus asiakastilaisuuden suunnittelu ja tteutus asiakastilaisuuden nnistumisen arviinti ja kehittämiskhteiden phtiminen median hyödyntäminen tutteiden ja palveluiden esittelyssä ja myynnissä ravint ppi: energiaravintaineet, vitamiinit ja kivennäisaineet sekä niiden tärkeimmät lähteet, erityisrukavalit (laktsi intleranssi, keliakia, diabetes) terveyttä edistävä liikunta ja liikuntasusitukset kauneudenhitalan asiakaspalveluun liittyvät eettiset käytän teet (esim. vaitilvelvllisuus, tietsuja) tutetietus myyntiargumentit ksmetiikkalaki INCI:n pääperiaatteet kuluttajansuja (kulutustavariden ja kuluttajapalvelusten turvallisuus) ihn sujaaminen auringn UV säteiltä, auringnsujatutteet, auringnsuja aineet ihtautippi