MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Samankaltaiset tiedostot
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien inventointi

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Hakkuumahdollisuusarviot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Riittääkö puu VMI-tulokset

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat MELA hakkuumahdollisuusarviot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Metsäohjelman seuranta

SIMO käytössä. UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera

Puutuoteteollisuuden puuhuolto ja raaka aineen

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

Puuraaka-aineen saatavuus

Kuvioton metsäsuunnittelu Paikkatietomarkkinat, Helsinki Tero Heinonen

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

SIMO-seminaari Helsinki

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Uudenmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

METSÄ SUUNNITELMÄ

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

MELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Skenaariotarkastelu:

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Puukauppa, maaliskuu 2011

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Alueelliset hakkuumahdollisuudet Suomessa

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Puukauppa, tammikuu 2011

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN

UPM Metsäsuunnitelma

Metsäpolitikkafoorumi

ARVIOLAUSUNTO METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie Lieksa

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Puukauppa, joulukuu 2012

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

hinnoitteluun ja puukauppaan

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Transkriptio:

MELA2012 Olli Salminen Metla MELA ryhmä http://www.metla.fi www.metla.fi/metinfo/mela

MELA2012 julkistus 27.11.2012 MELA versiohistoria MELA2012 ohjelmiston uudet ominaisuudet http://mela2.metla.fi/mela/julkaisut/oppaat.htm 28.11.2012 2

MELA versiohistoria MELA 1983 MELA ohjelmisto (Siitonen 1983) METSÄ 2000 ohjelmaa varten: puittaiset luonnonprosessimallit (Ojansuu ym. 1991) simuloinnin automatisointi metsikkö ja metsälötason ratkaisut MINOS ohjelmiston LP mallilla (JLP 1992) MELA96 tuotteistus: manuuali ja MELA96 ohjelmisto (Siitonen ym. 1996) laajennusosat metsikkötason ratkaisujen palautuksia varten MELA98 uudet MELA luonnonprosessimallit (Hynynen ym. 1999) MELA99 Hökän (1997) turvemaiden kasvumallit Rummukaisen ym. (1995) ja Kuiton ym. (1994) korjuun ja metsänhoidon ajanmenekki ja tuottavuusmallit parametriohjaus (käyttäjän valintojen ohjaama simulointi) MELA2000 laajennusosiin (Kilpeläinen ym. 2000) ja käsittelyvaihtoehtojen mm. säästöpuut muodostukseen liittyviä parannuksia

MELA2002 parametrisoitu muuttujien keruu puujoukon muodostamiseen liittyviä uusia malleja (Maltamo & Kangas 1999, Maltamo ym. 2002, Nissinen 2002) uusi tukkivähennysmalli (Mehtätalo 2002) MELA2004 luonnonprosessimalleihin kohdistuvia uudistuksia (Hynynen ym. 2002, Jutras ym. 2003, Nuutinen ym. 2004) MELA2005 Marklundin (1988) biomassamallit lokaalit solmuoptimit ja niihin perustuvat reservit kantohintoihin liittyvät muuttujat MELA2007 muuttuvat hinnat ja kustannukset tuet ja verot MELA2009 energiapuun korjuu Repola (2008, 2009) biomassamallit

MELA2012 uudet ominaisuudet Apteerauksen ohjaus (Hannu Hirvelä) Maaperän hiilen laskenta (Kari Härkönen) Kantohinnat parametrin muutos: kantohinnat hakkuutavoittain Uusia muuttujia: kausimuuttujat: RErw (energiapuun sisältämä ainespuu) sekä NRC (hakkuukertymän runkoluku) luokittelumuuttujat: vc, vl, vp (puun ainespuu, tukki ja kuitutilavuus)

Kantohinnat hakkuutavoittain kantohintaiset tulot lasketaan MELA2012 käyttäen eri hintoja uudistushakkuusta, harvennushakkuusta ja ensiharvennuksesta saatavalla puulle => ottaa huomioon yhtä hintaa paremmin myös kantohinnoissa kertymän rakenteen ja koon (tienvarsihinnoin laskettaessa korjuuolosuhteet mukana hinnoittelussa jo tuottavuusmalleissa) keskihintaa, joka on myös annettava, käytetään pystypuuston kantohinta arvon ja näyttäjäprosenttien laskennassa KANTOHINNAT 1 *STUMPAGE_PRICES 1 * uudistushakkuu * tukin hinta puulajeittain 61.05 60.65 52.20 52.20 18.35 18.35 61.05 18.35 * kuidun hinta puulajeittain 18.85 26.40 18.35 18.35 18.35 18.35 18.85 18.35 * harvennushakkuu 53.75 52.70 46.50 46.50 14.95 14.95 53.75 14.95 16.20 22.60 14.95 14.95 14.95 14.95 16.20 14.95 * ensiharvennus 50.05 49.90 43.40 43.40 14.35 14.35 50.05 14.35 15.25 21.50 14.35 14.35 14.35 14.35 15.25 14.35 * keskihinta 59.25 59.50 50.30 50.30 16.20 16.20 59.25 16.20 16.85 24.55 16.20 16.20 16.20 16.20 16.85 16.20 28.11.2012 6

Kausimuuttuja NRC ja luokittelumuuttujat vc, vl, vp 0,6 m 3 /runko Uudistushakkuu 0,14 m 3 /runko 0,5 Kasvatushakkuu 0,12 0,4 0,3 0,2 0,1 0,08 0,06 0,04 0,1 0,02 0 0 2009 2018 2019 2028 2029 2038 2009 2018 2019 2028 2029 2038 2009 2018 2019 2028 2029 2038 2009 2018 2019 2028 2029 2038 2009 2018 2019 2028 2029 2038 2009 2018 2019 2028 2029 2038 Mänty Kuusi Rauduskoivu Mänty Kuusi Rauduskoivu Tukkirungon tukkiosan keskikoko - muuttuja: RL[vl>0][s.pl] -muuttuja: NRC[vl>0][s.pl] = RL[vl>0][s.pl]/NRC[vl>0][s.pl] Kuiturungon (d 1.3 11-18) kuituosan keskikoko -muuttuja RP[vl<0][vp>0][d=10.5<18.5][s.pl] -muuttuja NRC[ vl<0][vp>0][d=10.5<18.5][s.pl] = RP[vl<0][vp>0][d=10.5<18.5][s.pl]/ NRC[ vl<0][vp>0][d=10.5<18.5][s.pl]

Vastaavasti V (tilavuus), VL (tukkitilavuus), VP (kuitutilavuus) ja N (runkoluku) vc (puun ainespuutilavuus), vl (puun tukkitilavuus) ja vp (puun kuitutilavuus) esim. tukkirungon keskikoko V[vl>0][s=1,2]/N[vl>0][s=1,2] 0,6 m 3 /tukkirunko 0,5 0,4 0,3 0,2 2009 2019 2029 0,1 0 Mänty Kuusi Mänty Kuusi Mänty Kuusi Nettotulot Suurin kestävä Toteutuneet hakkuut Tukkirungon keskikoon kehitys Etelä-Suomi vuosina 2009-2029

Ainespuukokoinen energiapuu RErw 1,05 1 0,95 0,9 0,85 Suurin kestävä Toteutuneet hakkuut 0,8 0,75 E runko yht E runko harv.hakkuu E runko ainespuukokoisista puista Ainespuukokoinen e runko Muuttujamäärittelyt: 1. REst (sisältää uudistus- ja kasvatushakkuiden energiaksi menevän runkopuun) 2. REst[MC<2,=3<4] 3. REst[vc>0][MC<2,=3<4] 4. RErw[MC<2,=3<4]

Kertymän (rakenteen) ohjaus Simulointi: rungon apteeraus (uusi MELA2012) metsänkäsittelyparametrit: mm. uudistamisparametrit (d1.3, ikä), harvennusmallit tapahtumamäärittelyparametri puiden poisto ohje hinnat, järeyskorjaus Optimointi: tavoitefunktion valinta rajoitteiden valinta 28.11.2012 10

MELA2012 sisältää puuston ja maaperän hiilen laskennan Hiili Suomen metsissä: puusto 820 Tg (Liski ym. 2006) kivennäismaiden maaperä 921 Tg (Ilvesniemi ym. 2003) orgaanisten maiden turve 5600 Tg (Minkkinen 1999)

Kiitos