Puuraaka-aineen saatavuus

Transkriptio

1 Puuraaka-aineen saatavuus Bioreducer-seminaari Oulu Sivu 1

2 Suomen metsäkeskus 2012 alkaen julkiset palvelut ja metsäpalvelut Metsäkeskuslaki määrittää tehtävät Julkiset palvelut: - kerää metsävaratietoa -tuottaa metsän-ja luonnonhoidon asiantuntijapalveluja - tarjoaa metsänomistajaneuvontaa - operoi hanketoimijana Sivu 2

3 Energiametsä-hanke Tiedonvälityshanke Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, P-P hallinnoi ja toteuttaa Maaseuturahaston rahoittama Toiminta-alue Pohjois-Pohjanmaa Painopiste metsäenergian teemoissa ja kiinteistöjen energiaratkaisuissa Sivu 3

4 Sivu 4 Hankkeen teemat 1. Metsäenergian tuotannon kannattavuus 2. Turvemaiden metsäenergian korjuu 3. Metsäenergian korjuun laatu 4. Metsäenergian korjuun ravinnekysymykset 5. Metsäenergian korjuun vesistövaikutukset 6. Metsäenergian korjuun vaikutus hiilensidontaan 7. Metsäenergian kuljetuslogistiikka 8. Uusien käyttökohteiden aktivointi uusiutuvalle energialle

5 Uutiskirjeet Metsätalouden tuet ja lainsäädäntö - Huhti/ Metsäkeskuksen keräämän metsätiedon julkisuus - Varastoinnissa huomioitava hyönteistuhoja koskeva säädökset Ajankohtaista T&K Kesä/ Bioetanolitehdas Sieviin - Simulointitutkimusta bioenergian logistiikasta - Metsien ja soiden tunnistamista verkossa - Latvusmassan mittausta korjataan Sivu 5

6 Suurin kestävä aines-ja energiapuun hakkuukertymä Määritetty hakkuiden ylärajan silloin, kun metsätalouden kestävyyttä pidetään tavoiteltavana. Suurin taloudellinen ja puuntuotannollinen kestävyys toteutuu, kun kausittaiset nettotulot ja aines-ja energiapuun kokonaishakkuukertymät pysyvät vähintään edellisen 10-vuotiskauden tasolla Tukkipuukertymä säilyy koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen 10-vuotiskauden tasolla Puuston tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna on laskelma-ajan lopussa vähintään alkuhetken tasolla Kun nettotulojen nykyarvo maksimoituu em. rajoitteiden vallitessa neljän prosentin korkokannalla. Laskelmassa ei rajoiteta kasvun ja poistuman suhdetta, metsien ikäluokkarakennetta tai uudistushakkuiden määrää eikä puulajeittaista kestävyyttä edellytetä. Energiapuukertymä voi vapaasti koostua rangasta, hakkuutähteestä ja kannoista. Aineistolähde: Mela-tulospalvelu Sivu 6

7 Laskelmien määritelmä Suurin kestävä hakkuumäärä, jossa tulevat hakkuumäärät pysyvät edellisten tasolla Ts. tekninen potentiaali Reaalimaailmaa on ns. teknistaloudelliset potentiaalit Sivu 7

8 Valtakunnalliset potentiaalit, milj. m Teknis(ekologiset) potentiaalit Teknistaloudelliset potentiaalit Tavoite vuonna 2020 Käyttö vuonna Sivu 8

9 Pohjois-Suomen puuvarat Sis. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin metsävarat Tarkastelleen kahta lähdettä rinnakkain: - Metsäntutkimuslaitoksen Mela-tulospalvelun Suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta - Leiviskä Veijon koostamaa Pohjois-Suomen metsäenergiavarat raporttia b e &groupid=10156 Teknisen korjattavan maksimipotentiaalin ja realistisen teknistaloudellisen potentiaalin suhdetta tarkastellaan dian 8 mukaisen kuvan potentiaalien vertailulla Sivu 9

10 Pohjois-Suomi Suurin kestävä hakkuumahdollisuusarvio Ainespuukertymä, 1000 m 3 /v Mänty Kuusi 3947 Koivu 2088 Muu lehtipuu 337 Yhteensä Tästä tukkiosuus, 1000 m 3 /v Mänty 3819 Kuusi 1622 Koivu 99 Muu lehtipuu 30 Yhteensä 5570 Aineistolähde: Mela-tulospalvelu Sivu 10

11 Pohjois-Suomi Suurin kestävä hakkuumahdollisuusarvio Energiapuu, 1000 m 3 /v Runkopuu 2168 Oksat 2486 Kannot 493 Yhteensä 5146 Aineistolähde: Mela-tulospalvelu Sivu 11

12 Johdettu tekn. tal. potentiaali P-S 1000 m 3 /v 62 % teknisestä potentiaalista Ainespuu > Josta tukkiosuus 5570 > 3453 Energiapuu 5146 > 3190 Josta runkopuuta 2168 > 1344 Sivu 12

13 Metsähakkeen kokonaiskäyttö v. 2012, miljm 3 Kainuu 232 P-P 689 Lappi 331 Yhteensä 1252 Sis. Pienpuun, hakkuutähteen, kannot ja juurakot, järeän runkopuun ja pientalojen käytön. Tuontipuun osuus on arvioitu olevan 6 % Lähde: Sivu 13

14 Potentiaaleista Tässä esitetyissä potentiaalilaskelmissa kuitukokoista puuta ei ole sisällytetty metsäenergiapotentiaaliin Käytännössä järeää puutavaraa kulkeutuu myös metsähakkeeksi (kts. Metsähakkeen käyttö v Pohjois-Pohjanmaan metsät ovat tällä hetkellä voimakkaan kasvun vaiheessa ja siksi alueen puuvarojen arvioidaan kasvavan lähivuosikymmeninä Mahdolliset muutokset käyttötavoissa (kokopuusta karsittuun rankaan, kantojen korjuun väheneminen) kohdentaisi kysynnän potentiaalia pienempään puumäärään Myös tuleva metsälain uudistus mahdollistaa nykyisestä poikkeavaa metsänkäyttöä ja voi pitkällä aikavälillä muuttaa tarjolle tulevan puutavaran määrää/tavaralajijakaumaa. Sivu 14

15 Kiitos Tanja Lepistö tanja.lepisto(a)metsakeskus.fi Gsm Sivu 15