Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto
Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden kysyntä kasvaa ja resurssiniukkuus jatkuu Yhteiskunnan ja yksilön vastuusuhde joutuu määriteltäväksi uudestaan Palveluita priorisoitava - jostakin myös luovuttava Uudet tuotantotavat ja tuottavuuden kohottaminen ovat väistämättömiä Asiakasvalinta saa suuremman merkityksen Uusi teknologia muuttaa palveluita Markkinoiden rooli kasvaa 14.09.2010 2
Uusi Kunta 2017 -visioluonnos Elinvoimaisilla ja toimintakykyisillä kunnilla on elävä itsehallinto, joka perustuu kuntalaisten vahvaan osallisuuteen. Kunnilla on vastuun edellyttämä toimivalta ja resurssit turvata kuntayhteisön kokonaisetu, hyvinvointi ja kestävä kehitys. Kuntien palvelut ja laadukas elinympäristö on turvattu kestävällä tavalla koko maassa käyttäen kuntien erilaistuviin toimintaympäristöihin soveltuvia rakenteita, toimintatapoja ja innovaatioita 14.09.2010 3
Uusi Kunta 2017 ohjelman kuntahallintoa koskevia tavoitteita ovat Palvelut Talous Varmistaa erilaistuvien kuntien tarpeisiin soveltuvat kuntapalvelujärjestelmät ja turvata kuntalaisille riittävät palvelut. Huolehtia rahoitusjärjestelmän uudistamisen edellytyksistä ja tukea kehitystyötä rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi Elinvoima ja ympäristö Elinvoimaisuuden vahvistaminen, hyvä ympäristö ja toimiva yhdyskuntarakenne sekä elinvoimaisuutta tukeva kulttuuri-infra Osallisuus ja yhteisöllisyys Vahvistaa kuntalaisten osallisuuteen perustuvaa elävää kunnallista itsehallintoa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja kunnan kestävän kehityksen edistämiseksi. Johtaminen ja henkilöstö Lisätä visiolähtöistä uudistustyötä, joka luo kunnille edellytyksiä kestävien strategisten muutosten oikea-aikaiseen ja taitavaan toteutukseen sekä kehittämispotentiaalin hyödyntämiseen. Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen. 4.4.2011 4
Vahvan peruskunnan variaatiot Pääkaupunkiseutu/Helsingin seutu metropolialueen hallinto oma kokonaisuutensa Kehittyvät kaupunkiseudut työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva kunta Maakuntaan pohjautuva kunta kunta, jossa lähikunnat vastaavat lähipalveluista 14.09.2010 5
Väestöntiheys Suomessa Koko EU alueen asukastiheys on n. 114 as/km2. Suomen asukastiheys on 17,6 as/km2. Uudenmaan maakunnan asukastiheys 222,6 as/km2 vastaa keskimäärin Saksan asukastiheyttä. Helsingin asukastiheys on 2730,3 as/km2. Maan harvimmin asutuissa kunnissa asukastiheys on vain 0,2 as/km2. 4.4.2011 6
Asukastiheys ja yli 30 000 asukkaan asukastihentymät Asukastiheys 31.12.2008 500-100 - 499 50-99 25-49 10-24 1-9 asumaton alue Yli 30 000 asukkaan tihentymä Kartalla on esitetty sinisellä ympyrällä ne asukastihentymät, joissa halkaisijaltaan 20 km:n kehien sisään jäävän väestön määrä on vähintään 30 000. KL/JAH 2.3.2011 Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta 2009
Neliökilometrit, joissa asuu vähintään 500 asukasta sekä yli 30 000 asukkaan asukastihentymät Ne km2:t, joissa asuu vähintään 500 asukasta Asukastihentymät, joissa halkaisijaltaan 20 km:n kehän sisällä asuu vähintään 30 000 asukasta KL/JAH 3.3.2011 Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta 2009
Asukastiheys ja yli 50 000 asukkaan asukastihentymät Asukastiheys 31.12.2008 500-100 - 499 50-99 25-49 10-24 1-9 asumaton alue Yli 50 000 asukkaan tihentymä Kartalla on esitetty sinisellä ympyrällä ne asukastihentymät, joissa halkaisijaltaan 20 km:n kehien sisään jäävän väestön määrä on vähintään 50 000. KL/JAH 2.3.2011 Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta 2009
Väestöntiheys Rovaniemellä Asukasluku 31.12.2009 yht. 59 848 ja asukastiheys 7,9 as/km². 980 asuttua neliökilometriä eli 13 % kaupungin koko maapinta-alasta (7 583 km²) on asuttua. Vain 6 % (55) asutuista neliökilometreistä on sellaisia, joissa asuu yli 200 henkilöä. väestöntiheys/km² 31.12.2008 500-100 - 499 50-99 25-49 10-24 - 9 ei asukkaita ~80 km 2/3 (660) asutuista neliökilometreistä on sellaisia, joissa asuu alle 10 henkilöä. Noin puolet (466) asutuista neliökilometreistä on sellaisia, joissa asuu alle 5 henkilöä. 85 % Rovaniemen kaupungin koko väestöstä asuu tällä alueella eli ~10 km:n säteellä keskustasta. ~70 km Lähde: Tilastokeskus Ruututietokanta 2009 KL/JAH 2.11.2010 4.4.2011 10
Väestöntiheys Kouvolassa ja Iitissä Kouvola: Asukasluku 31.12.2009 yht. 88 174 ja asukastiheys 34,5 as/km². 1 420 asuttua neliökilometriä eli 55 % kaupungin koko maapinta-alasta (2 558 km²) on asuttua. Lähes 70 % Kouvolan kaupungin koko väestöstä asuu tällä alueella eli ~10 km:n säteellä keskustasta. ~45 km Vain 7 % (97) asutuista neliökilometreistä on sellaisia, joissa asuu yli 200 henkilöä. 57 % (811) asutuista neliökilometreistä on sellaisia, joissa asuu alle 10 henkilöä. Kolmannes (479) asutuista neliökilometreistä on sellaisia, joissa asuu alle 5 henkilöä. Iitti: Asukasluku 31.12.2009 yht. 7 061 ja asukastiheys 12 as/km². 387 asuttua neliökilometriä eli 66 % kunnan koko maapinta-alasta (590 km²) on asuttua. ~40 km Vain 1,5 % (6) asutuista neliökilometreistä on sellaisia, joissa asuu yli 200 henkilöä. 70 % (273) asutuista neliökilometreistä on sellaisia, joissa asuu alle 10 henkilöä. 11 % (162) asutuista neliökilometreistä on sellaisia, joissa asuu alle 5 henkilöä. väestöntiheys/km² 31.12.2008 500-100 - 499 50-99 25-49 10-24 - 9 ei asukkaita Lähde: Tilastokeskus Ruututietokanta 2009 KL/JAH 3.11.2010 4.4.2011 11
Väestöntiheys Suomessa Koko EU alueen asukastiheys on n. 114 as/km2. Suomen asukastiheys on 17,6 as/km2. Uudenmaan maakunnan asukastiheys 222,6 as/km2 vastaa keskimäärin Saksan asukastiheyttä. Helsingin asukastiheys on 2730,3 as/km2. Maan harvimmin asutuissa kunnissa asukastiheys on vain 0,2 as/km2. 4.4.2011 12