Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 180/2012/1 Dnro LSSAVI/105/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 26.11.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Vähänevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Laihia EPV Bioturve Oy Frilundintie 7 65170 Vaasa EPV Bioturve Oy on 31.5.2011 aluehallintovirastoon toimittamallaan hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Vähänevan 80,0 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Laihian kunnassa. Hakija on sittemmin täydentänyt ja muuttanut hakemustaan siten, että tuotantoalueen pinta-ala on noin 70,7 ha. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Aloittamislupahakemus koskee ainoastaan vesiensuojelurakenteita. Perusteluna toiminnan aloittamiselle hakija on esittänyt vesiensuojelurakenteiden paremman toimivuuden, kun ne rakennetaan ennen varsinaisten kuivatusvesien johtamista rakenteisiin. Toiminnan aloittamisesta ei hakijan näkemyksen mukaan aiheudu sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku tulisi niiden johdosta hyödyttömäksi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, alueen hallintaoikeus ja alueen kaavoitustilanne Tuotantoalue on uusi ja alueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tuotantoalue on kokonaisuudessaan hakijan hallitsemaa aluetta. Hankealueella ei ole kaavamerkintöjä voimassa olevassa Pohjanmaan maakuntakaavassa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 780 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi
2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Vähänevan turvetuotantoalue muodostuu kahdesta lohkosta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 66.9 ha. Lisäksi tuotantoalueeseen kuuluu 3,9 ha varastoalueita, 0,4 ha tukialuetta, 2,0 ha suoja-aluetta, 3,8 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä ja 1 ha:n suuruinen laskeutusallas- ja pumppaamoalue. Tuotantoalueen palontorjuntaa varten tuotantoalueen ulkopuolelle kaivetaan vähintään 50 m 3 kokoiset paloaltaat. Paloaltaille tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla rummut paloaltaiden ja tuotantoalueen välisiin ojiin. Tuotantokentiltä tuotettu turve kuljetetaan traktorivetoisella kalustolla tuotantoalueelle rakennetuille auma-alueille varastoitavaksi. Tuotantoalueen aumoille rakennetaan raskaan kuljetuskaluston kestävä tie, jonka kautta turve kuljetetaan rekkakalustolla tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Tuotantoalueen aumoille rakennetaan tiet tuotantoalueen eteläpuolelta kulkevalta Poolantieltä. Vähänevan tuotantoalueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2012 2013, jolloin tuotantoalueen ympärille kaivetaan eristysojat ja tuotantoalueelle rakennetaan ensin keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä) ja tämän jälkeen tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Tuotantoalueen pinta valmistellaan kesällä 2013 ja turvetuotanto aloitetaan kesällä 2014. Tuotanto alueella kestää noin 25 vuotta. Vähänevalla tuotetaan jyrsinturvetta. Tuotanto tapahtuu toukokuun puolivälin ja elokuun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta keskimäärin 30 000 MWh vuodessa pääosin hakijan Vaasassa sijaitsevan voimalaitoksen käyttöön. Tuotannon loputtua alueella alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Turvetuotannon loputtua alueella on kuivatusojasto. Jälkikäyttömuotona alueella tullee olemaan maa- ja/tai metsätalouskäyttö. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vähänevan vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta tuotantoalueen keskiosaan pumppaamoaltaaseen. Altaasta vedet nostetaan pumpulla pintavalutuskentälle johtavaan ojaan. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan Madesjokeen, joka laskee Maalahdenjokeen.
3 Kuivatusvedet käsitellään jokaisen sarkaojan päässä sarkaoja-altaalla ja sihtiputkella. Putkipatojen avulla virtaamahuippuja varastoidaan tuotantoalueen ojastoon ja samalla käytetään ojastoa kiintoaineen laskeutukseen. Pumppukuivatuksella voidaan ylivirtaamia varastoida tuotantoalueen ojastoon. Vähänevan tuotanto aloitetaan kunnostamalla suo turvetuotantokuntoon. Kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä). Tämän jälkeen tuotantoalueelle kaivetaan kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennetaan ojien vesiensuojelurakenteet (sarkaojien allassyvennykset ja sihtiputket sekä putkipadot kokoojaojiin). Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Vedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet ohjataan tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse tuotantoalueen ulkopuolelle kaivettavia eristysojia pitkin. Vähänevan kunnostuksesta tehdään talvella ojaston kaivutyöt. Alueen kuntoonpano on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2012/2013. Kuntoonpano tehdään seuraavassa järjestyksessä: 1. Tehdään eristysojat lietesyvennyksineen. 2. Rakennetaan keskitetyt vesiensuojelujärjestelyt (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä). 3. Tehdään laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän yläpuolinen osuus laskuojista. 4. Asennetaan pumppaamo 5. Rakennetaan kokoojaojat. 6.Tehdään sarkaojitus ja asennetaan samalla ylivirtaaman pidättämiseksi putkipadot. Vähänevan pintavalutuskentän ala on 3,8 ha (4,4 % alkuperäisen hakemussuunnitelman mukaisesta valuma-alueesta). Kuivatusvedet johdetaan Vähänevan pintavalutuskentälle laskeutusaltaiden kautta. Pintavalutuskentän yläpuolisiin laskeutusaltaisiin jää osa kiintoaineesta. Kuivatusvedet nostetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle. Kuivatusvedet jaetaan jakoojalla pintavalutuskentän yläosaan. Pintavalutuskenttä ympäröidään ojamassoista tehdyllä penkereellä, jolla estetään pintavalutuskentälle johdettujen vesien purkautuminen pintavalutuskenttää ympäröiviin ojiin. Pintavalutuskentällä olevat metsäojat tukitaan. Pintavalutuskentän lounaiskulmassa on penkereessä rumpu ja mittapato, jonka kautta pintavalutuskentältä suotautuvat vedet johdetaan pintavalutuskentän alapuolisen metsäojan kautta Madesjokeen. Pintavalutuskenttä rakennetaan ojitetulle alueelle, jonka turvepaksuus on 1,3 1,8 m. Vedet jaetaan jako-ojalla pintavalutuskentälle. Alueen metsäojat ovat pintavalutuskentällä kohtisuoraan vesien virtaussuuntaa vasten, ja ne tukitaan siten, että vedet saadaan ohjattua ojien väliselle suoalueelle.
Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Vesien purkupisteessä on pieni keräilyallas ja mittapadolla varustettu rumpu, jonka kautta vedet purkautuvat pintavalutuskentältä. Kuntoonpanon aikainen vesistökuormitus on suurinta kunnostusvuoden keväällä. Kesällä ja syksyllä kuormitus pienenee huomattavasti kevääseen verrattuna. Vähänevan kuormitus Madesjokeen on kunnostusvuoden kesällä kokonaisfosforia 0,05 kg/d, kokonaistyppeä 0,8 kg/d ja kiintoainetta 6 kg/d ja tuotantoaikana 0,02 kg/d fosforia, 0,3 kg/d typpeä ja 2 kg/d kiintoainetta. 4 Turvesuon kuormitus on voimakkaasti riippuvainen valuntaoloista. Ylivalumatilanteissa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavastikin keskimääräistä suurempi ja alivalumakaudella se jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Kesän kuivana aikana valunta saattaa loppua tuotantoalueelta kokonaan, jolloin myöskään kuormitusta ei synny. Vähänevalla käytettävällä pumppukuivatuksella voidaan tasoittaa virtaamahuippuja vesien ojastoon varastoinnin avulla. Vähänevan arvioitu vuotuinen vesistökuormitus tuotantoaikana alkuperäisen hakemussuunnitelman tuotantoalan perusteella laskettuna: Bruttokuormitus (kg/vuosi) Nettokuormitus (kg/vuosi) Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiinto-aine Kok.P Kok.N 1315 12 347 714 5 157 Ympärivuotinen pintavalutuskenttä Pöly, melu ja liikenne Vähänevan eteläpuolen paikallistieltä (Poolantie, tienro 17503) rakennetaan tie Vähänevan aumoille ja pumppaamolle. Turve kuljetetaan tuotantoalueen aumatien ja Poolantien kautta edelleen Vaasan voimalaitokselle. Tuotantoalueelta vuosittain kuljetettava turvemäärä on noin 11 000 tonnia. Tuotantoaikana liikenne on tuotantoalueen huolto- ja työmatkaliikennettä pääosin henkilöautoilla arviolta 5-10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Turpeen kuljetus keskittyy talvikauteen, jolloin tuotantoalueelta ajetaan turve Vaasaan. Tuotetun turpeen ajo Vaasaan kestää yhdellä autolla 2-3 kuukautta. Kuljetukset keskittyvät pääosin talviaikaan, jolloin muu liikenne on keskimääräistä vähäisempää. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa
Varastointi ja jätteet pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisesta tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Turvetuotannon aiheuttama melu ja tärinä ovat peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttama melu voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turvetuotannon aiheuttama meluhaitta on yleensä hyvin paikallinen ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Turvetuotannon työvaiheet ovat jyrsintä, kääntö sekä keräily imuvaunulla tai karheaminen ja keräily Haku-menetelmällä. Päästökorkeus sijaitsee eri työvaiheissa 0,5-2 m korkeudella. Selvästi korkeimmat päästöt aiheutuvat HAKU-vaiheen kuormauksesta. Jyrsintä, kääntö sekä keräily imuvaunulla aiheuttaa 310 m etäisyydellä 1-3 μ/m³ ilmassa leijuvan pölyn määrän vuorokausipitoisuuslisän työvaihetta kohden tuulen suunnassa. Yhteensä vuorokausipitoisuuslisä näillä työvaiheilla on tuulen suunnassa alle 5 μ/m³. HAKU-kuormaus aiheuttaa 310 m etäisyydellä 8 μ/m³ vuorokausipitoisuuslisän. HAKU-menetelmälläkin kaikkien työvaiheiden vuorokausipitoisuuslisät ovat 450 m etäisyydellä alle 10 μ/m³ tasolla. Tarkastelun mukaan Vähänevan turvetuotannon vuorokausipitoisuuslisät jäävät tuulen suunnassa selvästi alle asetuksen edellyttämän 50 μ/m³ tason. Vähänevan turvetuotannosta ei arvioida tulevan pölyhaittoja asutukselle. Toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaavat siten liikennemelua. Yleensä lokahuhtikuuhun ajoittuvan toimitusvaiheen aikana eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään työmaa kerrallaan. Tietyn suon varastot puretaan pääsääntöisesti yhden, korkeintaan kahden kuukauden kuluessa. Turpeen toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden Lähin asutus on tuotantoalueen eteläpuolella noin 400 metrin etäisyydellä. Asutuksen ja tuotantoalueen väliin jätetään puustoa kasvava hakijan hallinnassa oleva suojavyöhyke. Asutuksen ja tuotantoalueen välillä on lisäksi metsämaastoa ja metsää kasvavaa ojitettua suomaastoa. Tuotantoalueen eteläpuolella on viljelystä poistettua peltoa (kytöheittoa), jossa ojien varret ovat alkaneet kasvaa puustoa. Suon koillispuolella lähin asutus on noin 500 m etäisyydellä. Tuotantoalueen ja asutuksen välissä on peltoalue. Avoimessa maastossa jyrsinturvetuotannon 55 db(a) melutaso voi ulottua 170 m etäisyydelle ja suon kunnostuksen työvaiheiden 350 m etäisyydelle. Kunnostustöitä (tasausruuvi ja kunnostusjyrsintä) tehdään alkukunnostuksen jälkeen alueella harvoin. Asutukselle ei ole odotettavissa meluhaittoja. Vähänevalla käytetään työkoneissa polttoainetta noin 15 000 litraa ja voiteluöljyä noin 140 litraa. 5
6 Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohtaalue sijaitsee Vähänevan tuotantoalueen luoteisosassa aumatien varrella. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä. Pumppaamo tullaan rakentamaan joko polttomoottorikäyttöisenä tai sähköllä toimivana pumppaamona. Polttomoottorikäytössä vuotuinen polttoainetarve on 2 000-3000 l. Vähänevan turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: - työkoneiden voiteluaineet 100-200 kg/v - suodattimet ja öljyiset huoltojätteet 30-50 kg/v - akkuromua 20 kg/2 v - teräsromua - mahdollisesti aumamuovia Vähänevan tuotantoalueella jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneiden huolto tullaan tekemään perustettavalla tukikohtaalueella, jonne varataan jätteille asianmukaiset keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa ao. jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta hakee ongelmajätteiden keräysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan. Hakemussuunnitelman liitteenä olevassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen ja muun puuaineksen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaan lietteen määriä, käyttöä ja ympäristövaikutuksia. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Vähänevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn on suunniteltu seuraavat vesiensuojelurakenteet: - sarkaojien lietealtaat - sarkaojien päisteputkitus - sarkaojien lietteenpidättimet - valunnan säätö kokoojaojissa jakamalla tuotantoalue valuntalohkoihin putkipadolla (1 kpl). - laskeutusaltaat (2 kpl) - pintavalutuskenttä (ympärivuotinen toiminta, pumppaamo) - eristysojat ja eristysojien lietealtaat
Vähänevalla voidaan toteuttaa ja saada toimiviksi suunnitelman mukaiset sarkaojarakenteet, virtaaman säätörakenteet, laskeutusaltaat sekä pintavalutuskenttä, eristysojat ja eristysoja-altaat. Suunniteltu kuivatusvesien puhdistus virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla ja sarkaojarakenteilla sekä pintavalutuskentällä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Vähänevan kuntoonpano ja turvetuotanto toteutetaan osaavilla toiminnanharjoittajilla. Hakija tulee suorittamaan turvetuotannon tarkkailua ja valvontaa urakoitsijoiden suhteen ympäristöluvan ehtojen täyttämiseksi. Toiminnan tarkkailu toteutetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymillä tarkkailuohjelmilla ja ulkopuolisen tahon tekemillä tarkkailuilla. Vähänevan kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitetään kuntoonpanoon ja turvetuotantoon liittyvät ympäristölupaehdot sekä toimintatavat tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden käytössä ja hoidossa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suo rajoittuu koillisessa ja etelässä osittain turvepohjaisiin peltoihin. Lisäksi suon itäosaan on raivattu peltoja. Muualla suo rajoittuu mäkiseen moreenimaastoon. Vähäneva on kokonaan ojitettu. Ojat ovat paikoin syviä ja leveitä. Vedet laskevat suota halkovien valtaojien kautta pohjoiseen läheiseen Madesjokeen, joka johtaa Maalahdenjokeen. Suuri osa Vähänevasta on puolukkaturvekangasta, mutta myös muita turvekangastyyppejä on jonkin verran. Suon keskellä on sararäme- ja tupasvillarämemuuttumaa. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3. Suurin osa Vähänevasta on melko ohutturpeista. Puusto on kookasta ja kasvullista. Ojat on monin paikoin kaivettu mineraalimaahan asti. Suolla on kuitenkin laaja yhtenäinen yli 1,5 m syvä alue (79 ha), joka turvelajin ja maatumisasteen puolesta soveltuu tyydyttävästi energiaturvetuotantoon. Hankealue sijaitsee noin 14 km Laihian keskustasta lounaaseen. Vähäneva rajoittuu koillisessa ja etelässä osittain turvepohjaisiin peltoihin. Muualla suo rajoittuu mäkiseen moreenimaastoon. Suon pohjois-, koillis-, itä- ja kaakkoispuolilla on peltoalueita. Suon pohjoispuolella virtaa Madesjoki. Lähin asutus sijaitsee Vähänevan eteläpuolella noin 400 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Vähänevan koillispuolella lähin asutus on noin 500 m etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotantoalueella ei ole voimajohtoja eikä välittömässä läheisyydessä virkistysalueita. Suoalueen eteläpuolella kulkee Poolantie, jolta tulee tieura 7
Vähänevan lounaispuolelle. Tieura parannetaan tuotantoalueen tieksi. Yksityistien käytöstä sovitaan yksityistien osakkaiden kanssa. Liikenne tuotantoalueelle kulkee rakennettavan aumatien ja metsäautotien (nykyisin tieura) kautta. Metsäautotien varressa ei ole asutusta. Vähänevan läheisyydessä ei ole muita turvetuotantoalueita. Vähänevan pohjois-, koillis-, itä- ja kaakkoispuolella on peltoalueita. Muualla Vähänevan ympäristö on metsätalouskäytössä. Luontoarvot ja pohjavesialueet Vesistö ja kalasto Tuotantoalue vaihtelee pellonreunan ruohoturvekankaasta puolukkaturvekankaaseen. Tyypillisimpien rämekasvien lisäksi aluetta valtaavat kangasmetsäkasvit, pellon reuna-alueilla tuoreen kankaan ja syvemmällä nevalla kuivahkon kankaan kasvit. Puusto on järeää ja hyväkasvuista männikköä, mutta varsinkin pellon läheisyydessä on myös kuusta ja koivua. Alueelta ei tavattu vuonna 2011 tehdyssä kartoituksessa uhanalaisia kasvilajeja tai suojeltuja luontotyyppejä. Alueella ei tavattu lintujen pesimäajan jälkeen 2011 tehdyssä linnustokartoituksessa erityisesti suojeltavia tai luonnonsuojeluasetuksella uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja. Kartoituksessa havaittiin kuitenkin EU:n lintudirektiivilajeihin lukeutuva teeri. Alueen pesimälinnusto arvioitiin niukaksi ojituksista johtuen. Alueella menestyvät ainoastaan vähiten vaateliaat soiden lintulajit. Lähin luonnonsuojelualue on Övermalax-Åminne maisemakokonaisuudet noin 6,5 km etäisyydellä Vähänevan luoteispuolella. Vähänevan eteläpuolelle noin 4,6 km etäisyydellä sijaitsee Tervasmäen (Lähdeträmäkkä) pohjavesialue, pohjoispuolelle noin 4,7 km etäisyydellä Tyllijoen pohjavesialue ja länsipuolelle noin 5 km etäisyydellä Kolnebacken pohjavesialue. Vähäneva sijaitsee Maalahdenjoen (40) vesistöalueen, Madesjoen (40.005) valuma-alueella. Vedet purkautuvat Vähänevan suoalueelta metsäojien kautta Madesjokeen. Vähänevan valuma-alue laskussa Madesjokeen on noin 26,6 km². Madesjoen valuma-alue laskussa Pahaluomaan on noin 86,61 km². Alapuolisen vesistön virtaamat ovat seuraavat: Vähäneva laskussa Madesjokeen Madesjoki Vähänevan laskun jälkeen 8 Laskussa Pahaluomaan Keskivirtaama 0,2 0,5 0,55 Kevään keskiylivirtaama 1,6 4,5 5,2 Kesäkauden keskiylivirtaama 0,9 2,6 3 Kesän keskialivirtaama (30 vrk) 0,015 0,04 0,05 Talven keskialivirtaama (30 vrk) 0,02 0,05 0,06
9 Maalahdenjoki virtaa Etelä-Pohjanmaalla kaakko-luoteissuuntaisesti ja laskee Selkämereen Åminnen kylässä. Jokiuomasto on varsin monihaarainen. Se muodostuu kuudesta jokihaarasta, jotka yhtyvät viuhkamaisesti noin 20 km jokisuulta. Valuma-alue on pinta-alaltaan noin 500 km² ja se sijaitsee viiden kunnan, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Jurvan ja Laihian alueella. Järviä ei alueella ole juuri lainkaan. Vesistöalueen suora pituus joen virtaussuuntaan mitattuna on noin 31 km. Yhdessä vähäjärvisyys, tasainen maasto ja jokiuomaston viuhkamainen rakenne tekevät joen hyvin tulvaherkäksi. Pahimmillaan kevättulvat ovat olleet noin 600 hehtaarin suuruisia. Tulvaongelmien poistamiseksi Maalahdenjoella on tehty uomaston perkaushanke vuosina 1999-2003. Maalahdenjoki kärsii pahoista happamuusongelmista kevättulvien aikaan, johtuen valuma-alueen happamista, sulfaattipitoisista, alunamaista. Happamia alunamaita on yli 10 % valuma-alueen pinta-alasta. Alueen savi- ja silttikerrostumissa on myös korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Jokiveden laadulle on ominaista tumma väri, korkeat ravinne-, rauta- ja alumiinipitoisuudet. Kalakuolemat ovat tulvien aikaan melko tavallisia. Suoraan ihmistoiminnasta johtuva yksittäinen suuri kuormittaja on noin kaksi kilometriä jokisuulta ylöspäin sijaitseva jätevedenpuhdistamo. Maatalous vastaa noin 65 % joen fosforikuormituksesta sekä noin 50 % typpikuormituksesta. Muita merkittäviä kuormittajia ovat haja-asutus ja metsätalous. Maalahdenjoen alimmalla havaintopaikalla kokonaisfosforipitoisuus on luokkaa 120 µg/l ja kokonaistyppi luokkaa 2400 µg/l. Joen kokonaisfosforikuorma mereen on 9,4 t/a ja kokonaistyppikuorma 167 t/a. Happamuuden minimiarvo on 3.8, keskimmäinen mittausarvo 5,3 ja maksimiarvo 7,7. Madesjoen vesi on erittäin ravinteikasta, tummaa ja humuspitoista. Veden kokonaisfosforipitoisuus on keskimäärin luokkaa 110 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus luokkaa 1880 µg/l. Väriluku on 320 mg Pt/l luokkaa ja humusainepitoisuus 42 mg/l ja kiintoainepitoisuus 20 mg/l. Veden ph:n keskiarvo on 5,3. Maalahdenjoen alaosalla veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus ja veden happamuus ovat samaa luokkaa kuin Madesjoessa. Kokonaistyppipitoisuus sen sijaan on hivenen korkeammalla tasolla Maalahdenjoen alaosalla. Vähänevan kuivatusvedet johdetaan Madesjokeen, joka laskee Maalahdenjokeen. Maalahdenjoessa veden happamuudesta johtuvien kalakuolemien todetaan olevan tulvan aikaan melko tavallisia. Vesienhoitosuunnitelma Maalahdenjoen ekologinen tila on arvioitu vesienhoitosuunnitelmassa huonoksi ja kemiallinen tila hyvää huonommaksi. Turvetuotannossa nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden (laskeutusaltaat, virtaaman säätö, pintavalutus ja kemiallinen käsittely) arvioidaan olevan riittäviä.
10 Hankkeen vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ympäröivältä valuma-alueelta tulevana keskivalumana on tuotantokaudella Vähänevan turvetuotantoalueen (netto) kuormituksen aiheuttama ravinneja kiintoainepitoisuuksien lisäys vesistössä tuotantovaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa: Kok.P (ug/l) Kok.N (ug/l) Kiintoaine (mg/l) Madesjoki Vähänevan laskun jälkeen 0,3 5 0,03 Madesjoki laskussa Pahaluomaan 0,2 4 0,03 Madesjoki laskussa Maalahdenjokeen 0,2 3 0,02 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vähänevan kuormitus ei virtaamatarkastelun perusteella juuri erotu Madesjoessa. Turvetuotantoalueelta purkautuvan veden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat verrattain alhaisia verrattuna Madesjoen ja Maalahdenjoen veden pitoisuuksiin. Pienestä vaikutuksesta johtuen hankkeesta johtuvia kalataloushaittoja ei arvioida olevan. Turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Alueen turvetuotantoprosessi toimii samalla tavalla koko tuotannon mahdollistavan ajan (jyrsintä, turpeen kuivatus ja turpeen ajo aumoihin). Tuotantoalueen vesistökuormitukseen vaikuttaa luonnollisesti tuotantoalueelta lähtevän virtaaman suuruus. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueella voi lähinnä syntyä poikkeustilanteita paloturvallisuudessa, polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä sekä poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien yhteydessä. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. Säiliöt myös sijoitetaan etäälle ojista. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasiainministeriön antaman ohjeen mukaan. Tuotantoalueelle laaditaan em. ohjeen mukainen pelastussuunnitelma, jossa esitetään työmaan pelastusorganisaatio, työmaan palovalvonta, toiminta hätätilanteissa ja koulutus hätätilanteita varten. Pelastussuunnitelman organisaatiota ja ohjeita käytetään myös muiden poikkeustilanteiden kuin paloturvallisuus estoon, valvontaan, hoitamiseen ja tarvittaessa hälyttämiseen. Hätätilanteissa noudatetaan pelastusja ympäristöohjeita Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Hakija on lisäksi esittänyt, että kuntoonpanovaiheen tarkkailulle laaditaan erillinen tarkkailuohjelma, joka esitetään Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle hyväksyttäväksi. Ennen kuntoonpanoa otetaan alapuolisesta vesistöstä ainakin kahdet näytteet. Kuntoonpanon jälkeen Vähäneva liitetään EPV Bioturve Oy:n turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelmaan.
11 Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Muut toimenpiteet Kalatalousvaikutusten tarkkailu sovitaan Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen kanssa ja tarkkailu toteutetaan Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija esittää kalatalousmaksua mahdollisena kalatalouskorvauksena. Hakija sopii alueen yksityisteiden käytöstä turvekuljetuksiin. Korvaukset Vähänevan alapuolisessa Madesjoessa, Pahaluomassa ja Maalahdenjoessa Vähänevan turvetuotannon kuormitus ei muuta vesistön laatua. Vähänevan turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. Töidenaloittamisluvan perustelut Ympäristöluvan lisäksi haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamisluvan hakeminen koskee hankkeen vesiensuojelurakenteiden toteutusta. Hankkeen vesiensuojelurakenteita ovat pintavalutuskenttä, laskeutusaltaat ja eristysojat. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereillä. Rakenteiden toiminnalle ja toteutukselle on edullista, kun ne saadaan toteutettua rakentamiselle hyvin soveltuvana ajankohtana ja rakenteet ovat sijautuneet suoalueelle ennen varsinaisten kuivatusvesien johtamista rakenteisiin. Rajoitettu toiminnan aloituslupa edistää vesiensuojelurakenteiden toimintavarmuutta. Rajoitettu toiminnan aloitus ei aiheuta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Vesiensuojelurakenteiden toteutuksella aiheutettu kuormitus on vähäistä. Kuormitus on verrattavissa tavanomaisten metsäojien kaivuun liittyvään kuormitukseen. Hakija on valmis asettamaan rajoitettuun toiminnan aloittamislupaan liittyvän vakuuden. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 16.12.2011 muun muassa rajaamalla tuotantoaluetta, tarkemmilla tiedoilla tuotantoalueesta ja sen luontoarvoista, tiedoilla alapuolisen vesistön kalastuksesta ja kalastuksesta, pintavalutuskentän suunnitelman tarkennuksella, selvityksellä pölystä ja melusta aiheutuvista haitoista ja niiden vähentämistoimenpiteistä sekä selvityksellä alueella esiintyvistä happamista sulfaattimaista ja esityksellä happamuushaittojen vähentämiseksi.
12 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Laihian kunnassa 24.01. 23.02.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 26.1.2012 Kyrönmaa -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Laihian kunnalta, Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Laihian kunnan terveydensuojeluviranomaiselta Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että tuotantoalueen alapuolinen Maalahdenjoki on tärkeä kevätkutuisten kalojen kutu- ja poikastuotantoalue varsinkin sellaisina vuosina, jolloin happamuushaitta on pieni. Sen suistoalueella kutee myös oma kalataloudellisesti tärkeä siikakanta, maalahdenjoen suistosiika eli "malaxsiken". Maalahdenjoki on luokiteltu vesienhoitosuunnitelmassa ekologisesti huonoon ja kemiallisesti hyvää huonompaan tilaan. Turvetuotannon aloittaminen Maalahdenjoen valuma-alueella vaikeuttaa osaltaan vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Hakemuksessa arvioitu kuormitus antaa liian myönteisen kuvan turvetuotannon kuormituksesta. Arviota happea kuluttavasta kuormituksesta ja happamuuteen liittyvästä raskasmetallikuormituksesta ei ole esitetty. Etelä- Pohjanmaalla tehtyjen ympärivuotisten tarkkailujen perusteella happea kuluttava kuormitus on n. 600 g CODMn/ha/d eli noin 15 t vuodessa. Kunnostusvaiheen kuormitus on yleensä ennestään ojitetuilla alueilla ollut 1-2 kertaa suurempi kuin tuotantovaiheella. Tuotantoaluekarttaan on merkitty yksi virtaamansäätöpato. Lisäksi happamoitumisen torjuntasuunnitelmassa on esitetty, että virtaamansäätöpatoja lisätään 10 vuoden tuotannon jälkeen. Kokoojaojaan tulee tuotannon alusta asti sijoittaa virtaamansäätöpatoja niin, että kaikki tuotantoalueen vedet johdetaan niiden kautta. Turvetuotanto on Maalahdenjoen hyvän tilan saavuttamiselle uhkatekijä varsinkin happamuuden ja kemiallisen hapenkulutuksen kannalta. Hakemuksen liitteenä on selvitys sulfidisedimenttien esiintymisestä, ja hakemuksessa on todettu, että hankealue on potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata. Hakemuksessa on myös arvio siitä, mitä voidaan tehdä happamuuden torjumiseksi, mutta nämä arviot eivät ole nähtävissä varsinaisessa suunnitelmassa jossa edelleen esitetään esimerkiksi laskeutusaltaiden rakentamista ja tuotannon ulottamista pohjamaahan asti. Tarvittavien toimenpiteiden on sulfidiselvityksessä kuitenkin todettu olevan toteutettavissa ja niiden toteutus on myös varmistettava lupamääräyksillä. Koska vaikutusalueena on ongelmallinen vesistöalue, jossa esiintyy sekä rehevyys-, happamuus- että liettymis- ja tulvaongelmia, on riittävä tarkkailu järjestettävä.
13 Käyttö- ja päästötarkkailut voidaan järjestää kuten niitä on kaavailussa esitetty, mutta kuormitustarkkailun on oltava jokavuotinen. Lisäksi kunnostusajan kuormitustarkkailussa näytteet tulee ottaa myös pintavalutuskentän yläpuolelta. Vaikutustarkkailussa on löydettävä selvä yläpuolinen ja alapuolinen piste. Tarkkailtavien parametrien listaan on liitettävä asiditeetti ja ainakin ne raskasmetallit, joille on asetuksessa 868/2010 asetettu ympäristölaatunormi (Cd, Ni Pb ja Hg). ELY-keskus pitää luontoselvitystä alueen luonne huomioiden riittävänä. ELY-keskuksella ei ole omien tietokantojensa perusteella tiedossa alueelta sellaisia luonnonsuojelullisia arvoja, jotka voisivat vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat tuotantoalueen eteläpuolella noin 300 ja 420 metrin etäisyyksillä. ELY-keskus toteaa, että turvetuotannon melu- ja pölyhaittatutkimusten perusteella uusien tuotantoalueiden tulee sijaita vähintään 500 metrin etäisyydellä asutuksesta. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset tuotannon eteläpuolella eivät sijaitse vallitsevien tuulten alapuolella ja asuinrakennusten ja tuotantoalueen välissä on metsää. Vaikka tuotantoalueen ja asutuksen välissä on metsää, tulisi etäisyyden silti olla mieluiten vähintään 400 metriä. Tulee myös huomioida, että metsä ei ole hakijan omistuksessa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että hankealuetta tulee rajata siten, ettei lähimmille kiinteistöille aiheudu melu- ja pölyhaittaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että toiminnan aloittamiselle ei tule myöntää lupaa muutoksenhausta huolimatta. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Maalahdenjoen vesistöalue on eräs Pohjanmaan alueen voimakkaimmin happamoituneista vesistöistä. Happamuus ja metallikuormitus heikentävät, ravinnekuormituksen ja rakenteellisten muutosten ohella, joen kalataloudellista tilaa. Kuormituksen haittaalue ulottuu myös joen edustalle, missä on kuteva saaristosiikakanta. Siitä huolimatta, että joen vedenlaatu on heikentynyt, on joella merkitystä kevätkutuisten kalalajien lisääntymisalueena. Vähänevan alue on jo nykyisellään osittain ojitettu mineraalimaahan asti. Turvetuotantotoiminnan aloittaminen edellyttäisi alueella lisää ojituksia. Uudet ojat ja tuotantoalueen kuivattaminen aiheuttaisi kasvavaa ainekuormitusta ja todennäköisesti myös hapanta kuormitusta. Hakemuksen happamuuden torjuntasuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä voidaan vähentää alueelta tulevaa happamuutta. On kuitenkin huomioitava, että happamuustorjunnasta on hyvin vähän käytännön kokemusta turvetuotantoalalla, eikä vielä ole riittävästi tietoa menetelmien soveltuvuudesta ja tehokkuudesta. Madesjoen ja Maalahdenjoen nykyisenkin kalataloudellisen arvon turvaamiseksi on kaikin tavoin vähennettävä hapanta kuormitusta joen vesistö-
alueella. Riittävän korkean ph-arvon varmistamiseksi on siten Vähänevan tuotantoalueella ja Madesjoessa oltava jatkuvatoiminen happamuudenseurantalaitteisto tai viikoittainen näytteenotto. Luvansaaja on velvoitettava ryhtymään neutralointitoimenpiteisiin aina silloin kun pintavalutuskentältä lähtevän veden ph-arvo on alhaisempi kuin Madesjoessa. Luvan saajan on vuosittain maksettava 700 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi kunnostustoimenpiteisiin ja kalojen istutustoimintaan. Kalatalousmaksun suuruuden arvioinnissa on huomioitava, että kysymyksessä on vesistöalue, jossa edelleen on elinvoimainen kalakanta siitä huolimatta, että joen tila on heikko. Kalataloudellisen haitan kompensointi vaatii siten tavanomaista tilannetta enemmän resursseja. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ennen kuin alueen kuntoonpanoa aloitetaan, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä kun lupapäätös on saanut lainvoiman. Kalatalousryhmä katsoo, että vesiensuojelurakenteiden rakentamista voidaan aloittaa vailla lainvoimaista lupaa ainoastaan siinä tapauksessa, että tuotantoalueella on jatkuvatoiminen ph-seuranta ja valmiudet alueelta poisjohdettavan veden neutralointiin ovat olemassa. 3) Laihian kunnan terveydensuojeluviranomainen Vaasan kaupungin ympäristöosasto toteaa, että pölyämistä ja melua voidaan rajoittaa jaksottamalla tuotanto tuuliolosuhteiden mukaan sekä sijoittamalla aumat ja kuljetusreitit mahdollisimman etäälle häiriintyvistä kohteista. Suojapuustoa säilyttämällä on mahdollista ehkäistä sekä pölyn että melun leviämistä. Madesjoessa ei ole virallisia uimapaikkoja. Tuotantoalueen läheisyydessä olevien talousvesikaivojen laatu ja määrä tulisi selvittää ennen toiminnan aloittamista. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei pitäisi aiheutua toiminnan vaikutuspiirissä oleville terveyshaittaa. 4) Laihian kunnanhallitus sekä 5) Laihian kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta ovat todenneet, että alue on aiemmin metsätalouskäyttöön ojitettua ja luonnontilaltaan muuttunutta suota. Tuotantoalueen läheisyys alapuolista Madesjokea aiheuttaa vaaran vesistön happamoitumisesta ja mataloitumisesta. Vesistövaikutusten vähentämiseksi on käytettävä parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa. Vesistövaikutuksia on seurattava ja vesienkäsittelymenetelmiä tehostettava, mikäli alueelta tuleva vesistökuormitus olennaisesti lisääntyy tuotannon seurauksena. 14
15 Muistutukset ja mielipiteet Asutukselle aiheutuvaa melu- ja pölyhaittaa tulee vähentää suojapuustoa jättämällä ja käyttämällä pölyämistä ja melua vähentäviä työmenetelmiä. Lupaa vesienkäsittelymenetelmien rakentamiseen ei tule myöntää ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa, jottei lupapäätös tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. 6) AA:t (Ranta RN:o 2:125, Sarvijoki, Laihia) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttajat toteavat turvetuotannosta aiheutuvan melu- ja pölyhaittaa 310 metrin päässä suunnitellusta tuotantoalueesta omistamansa vapaa-ajanasunnon käytölle. Turvetuotannosta aiheutuva haitta on pitkäaikainen ja laskee muistuttajien omistaman tilan arvoa 40 %. Lisäksi muistuttajat ovat pyytäneet lupamenettelyssä huomioimaan Vähänevalla ja sen lähiympäristössä pesivät useat kurkiparit, joita on arviolta 4-8. Hanke toteutuessaan estää kurkien pesintämahdollisuudet Vähänevalla sekä lähialueen muilla nevoilla. 7) BB huomauttaa, että lupahakemus on tehty ilman kunnollisia selvityksiä ympäristövaikutuksista ja toteaa, että Hakijalta tulee vaatia tehtäväksi riittävät YVA -selvitykset seuraavalla tavalla: - Perustelut ja laskelmat järkevyydestä / kannattavuudesta muuttaa hyvin hoidettu ja kasvava talousmetsä turpeennostoon. - Selvitykset ja vahinkojen arvioinnit alueen alapuolisten jokien kalakannalle ja nousukalojen kutupaikoille samoin kuin muulle virkistyskäytölle aiheutuvista vahingoista. - Oikein tehdyt kartoitukset alueen pesimälinnustosta, mahdollisista liitooravista ja lepakoista. - Turpeennoston aiheuttamien ympäristövahinkojen määrän ja maksettavien täysimääräisten korvausten laskeminen kaikille vahingoista kärsiville. - Missään tapauksessa ei hakijalle saa antaa toiminnan aloittamislupaa etukäteen. 8) Kyrön Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry ja CC vastustavat ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan myöntämistä. Ohutturpeisella ja metsäisellä Vähänevalla turvetuotanto ei ole kokonaistaloudellisesti kannattavaa, tuotanto aiheuttaa päästöjä ilmaan ja vesistöihin sekä lisää tulvariskiä alapuolisessa vesistössä, turvetuotanto estää alueen virkistyskäytön ja hävittää riistantuotantokyvyn. Turvetuotanto aiheuttaa lisäksi tuotantoalueen lähiasutukselle melu- ja pölyhaittaa sekä tulipaloriskiä. Hankkeen merkitystä alueen työllistävyydelle on hakemuksessa liioiteltu. Suoalueelta ympäristöineen ja alapuolisine vesistöineen on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. 9) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri vastustaa ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan myöntämistä. Luontoselvitykset sekä
Hakijan vastine ja hakemuksen muutos alapuoliset vesistö- ja kalastotiedot on esitetty puutteellisesti ja vaikeuttavat siten lupaharkinnan tekemistä. Koska Vähäneva sijoittuu happamien sulfaattimaiden alueelle, suositeltavinta olisi jättää alueen kaikki ojat luonnontilaan. Hakija toteaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen (1) lausuntoon, että hakijan esittämä tarkkailu on hankkeessa kattava ja riittävä. Hakija esittää, että päästö- ja vesistötarkkailussa määritetään myös sulfaattipitoisuus ja asiditeetti, mikäli vesinäytteiden ph-arvo alittaa 4,5. Pöly- ja meluhaitan estämiseksi hakija on muuttanut suunnitelmaa rajaamalla tuotantoaluetta ja lisäämällä hallitsemalleen alueelle puustoisen suojavyöhykkeen. Tarkistetussa suunnitelmassa tuotantoalue sijaitsee yli 400 metrin etäisyydellä lähimmästä asutuksesta. Vaatimukseen virtaamansäätöpatojen rakentamisesta hakija vastaa, että alueella on pumppukuivatus ja pumppaamo padottaa ylivirtaama-aikana vettä suon ojastoon. Tuotantoalueen keskiosan virtaamansäätöpato padottaa ylivirtaamaa tuotantoalueen eteläosan ojastoon. Hankkeen kuivatusratkaisulla toteutuu kuivatusvesien padotus koko tuotantoalueella. Vaatimukseen toiminnan aloittamisluvan hylkäämisestä hakija vastaa, että toiminnan aloittamislupa koskee ainoastaan vesiensuojelurakenteiden tekoa millä edistetään niiden toimintavarmuutta. Rajoitettu toiminnan aloituksen aiheuttama kuormitus on vähäistä ja hakijan käsityksen mukaan toiminnan aloittamislupa voidaan myöntää. Hakija kiistää väitteen, että päästöt olisi arvioitu hakemuksessa liian vähäisiksi. Hakija torjuu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen (2) vaatimuksen jatkuvatoimisesta happamuuden seurannasta ja viikoittaisesta näytteenotosta kohtuuttomana. Hakija tarkkailee tuotantoalueelta tulevan veden laatua sekä Madesjoen veden laatua tuotantoalueen vesien laskupaikan ylä- ja alapuolelta. Tarvittaessa tuotantoalueelta tulevan veden happamuutta voidaan vähentää hakemuksessa esitetyillä toimenpiteillä. Hakija torjuu kalatalousviranomaisen vaatimuksen 700 euron suuruisesta kalatalousmaksusta ja esittää maksun kohtuullistamista 300 euroon. Hakijalla ei ole huomauttamista kalataloustarkkailuvaatimuksesta. Hakija suostuu Vaasan kaupungin ympäristöosaston (3), Laihian kunnanhallituksen (4) sekä Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan (5) vaatimuksiin pöly- ja meluhaittojen vähentämisestä rajaamalla tuotantoaluetta ja lisäämällä puustoisen suojavyöhykkeen. 16
17 Hakija vastaa Olli Kaarelle (6), että tuotantosuunnitelmaa on tarkistettu ja tuotantoalueen eteläreunaan on lisätty hakijan hallitsema suojavyöhyke, jonka puusto säilytetään. Myös auma-aluetta on siirretty kauemmaksi lähimmästä asutuksesta. Tuotantoalueen ja lähimmän asutuksen välinen etäisyys on tuotantosuunnitelman tarkistuksen jälkeen yli 400 m ja lähin asutus sijaitsee vallitsevaan tuulensuuntaan nähden tuotantoalueen yläpuolella. Hakija vastaa BB:lle (7), Kyrön Seudun Luonnonsuojeluyhdistykselle (8) ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:lle (9), että koko hankealueella on vanha metsäojitus, jonka seurauksena alueen luonnontila on täysin muuttunut. Alueen luonnontilan muutos on käyty tarkistamassa myös maastossa, vaikka ojituksen aiheuttama muutos on todettavissa jo alueen perustarkastelussa (kartat ja ilmakuvat). Kansallisella suostrategialla pyritään ohjaamaan turvetuotantoa juuri Vähänevan kaltaisille täysin luonnontilansa menettäneille ojitetuille suoalueille. Alueella on turvetuotantoon soveltuva, ojituksen seurauksena tiivistynyt ja osin kuivanut turvekerros, jonka tuotantoon ottaminen on taloudellisesti kannattavaa. Alueen vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Pintavalutuskenttä sijaitsee vähäravinteisella paksuturpeisella suoalueella. Alueen ojat tukitaan, jolloin saadaan oikovirtaukset estettyä ja alueelle toimiva pintavalutuskenttä. Hankkeen vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Alueella on metsäojitettuna alueena hyvin vähän virkistyskäyttöarvoa. Samantyyppisiä ojitettuja suoalueita on lähiseudulla runsaasti. Alue olisi tulossa päätehakkuuvaiheeseen muutaman vuoden kuluttua ilman turvetuotantohankettakin. Hanke ei vaikuta metsästykseen. Hakija toimii hyvässä yhteystyössä paikallisten metsästysseurojen kanssa. Riistan hoidon ja metsästyksen kannalta avointen turvetuotantoalueiden reunametsien on havaittu olevan teerien suosimia alueita. Samoin reunametsät tarjoavat myös muulle riistalle ravinto- ja suojapaikkoja ja alueita voidaan käyttää metsästykseen. Alueiden paloturvallisuudesta huolehditaan lainsäädännön asettamin suunnitelmin, kalustoin ja tarkistuksin. Alueen toimintaa seurataan ulkopuolisen tahon tekemillä ja viranomaisten vahvistamilla tarkkailuohjelmilla. Tarkkailun tulokset tarkkailun tekijä toimittaa suoraan viranomaisille, joilta tulokset ovat haluttaessa saatavissa nähtäväksi. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää EPV Bioturve Oy:lle ympäristöluvan Vähänevan turvetuotantoon Laihian kunnassa Maalahdenjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 70,7 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
18 Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan 21.3.2012 päivätyn kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Madesjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan 21.3.2012 päivätyn piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Tuotantoalueen ojia tai muita rakenteita ei saa kaivaa kivennäismaahan saakka laskeutusaltaita lukuun ottamatta. Mikäli laskeutusaltaat kaivetaan kivennäismaahan saakka, on kaivumaat kalkittava ja huolehdittava siitä, ettei altaiden vesipintaa lasketa kivennäismaakerroksen alapuoliselle tasolle muulloin kuin lietteen poiston yhteydessä. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset ja virtaamansäätöpadot. Pintavalutuskentän puhdistustehon vuosikeskiarvona mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 % Puhdistusteho lasketaan vuoden keskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen otetuista näytteistä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Mikäli puhdistustehoa koskevia vaatimuksia ei saavuteta, luvan saajan on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksel-
Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet le suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Tuotantoalueen eteläpuolella olevan suojavyöhykkeen puusto on säilytettävä hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan 21.3.2012 päivätyn kartan osoittamalla alueella. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaara- 19
ominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksen liitteenä 6 esitetyn suunnitelman mukaisesti seuraavin täydennyksin: - Vesistönäytteet otetaan sekä kuntoonpano- että tuotantovaiheessa vuosittain touko-, kesä-, elo- ja lokakuussa. - Tuotantoajan vesistötarkkailunäytteistä analysoidaan esitetyn lisäksi ph. Silloin, kun Madesjoen ph alittaa arvon 4,5 määritetään lisäksi asiditeetti, sulfaatti sekä raskasmetallit Cd, Ni, Pb ja Hg. - Näytteenottopisteet on merkittävä kartalle. Täsmennetty tarkkailusuunnitelma on lähetettävä tiedoksi Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- 20
kuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalataloustarkkailu on tehtävä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 700 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. 21
Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 22 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan saajan on viimeistään 31.9.2022 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta, tieto jäljellä olevasta turvepaksuudesta ja selvitys ojien ja kivennäismaan välisestä turvepaksuudesta sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.
23 Luvan myöntämisen edellytykset Vähänevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaisuudessaan ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Vähänevan olosuhteissa. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään suojavyöhykkeellä ja toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Vähänevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Maalahdenjoen ekologinen tila on huono. Peltoviljelyn ja metsätalouden lisäksi myös turkiseläintuotanto ja happamat sulfaattimaat ovat syitä siihen, että hyvää tilaa ei voida kaikin paikoin saavuttaa vuonna 2015. Happamoitumisen torjunnassa tarvitaan lisätoimenpiteitä. Turvetuotannon nykykäytännön mukaiset toimenpiteet ovat melko lähellä riittäviä mutta lisätoimenpiteitä voidaan myös tarvita. Vähänevan turvetuotantoalueen vedet käsitellään pintavalutuksella ja vesienkäsittelyn teholle on määrätty puhdistustehovaatimus. Happamuushaittoja ehkäistään rajoittamalla ojien ja muiden rakenteiden kaivusyvyyttä. Luvan mukaisesti toimittaessa Vähänevan turvetuotanto toteutuu vesienhoitosuunnitelman edellyttämällä tavalla. Perustelut toiminnan aloittamisluvan hylkäämiselle Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Laskeutusaltaiden, eristysojien ja penkereiden rakentamisesta voi aiheutua vesistöön merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Vesiensuojelurakenteet on määrätty luvassa rakennettavaksi ennen toiminnan aloittamista. Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt ovat ennalta arvioidun mukaisia. Pintavalutuskenttä sijaitsee ojitetulla alueella, jonka päästöjen etukäteen arvioiminen on hankalaa. Puhdistustehovaatimus on tarpeen päästöjen määrän epävarmuudesta ja alapuolisen vesistön heikosta tilasta johtuen. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan tarvittavat määräykset lupamääräyksissä 5 ja 6. Lähin asutus on noin 400 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä ja määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 28 :n / (1072/1993) 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Selvyyden vuoksi käytetään nykyisen jätelain vaarallisen jätteen käsitettä vanhan jätelain ongelmajäte-käsitteen sijasta. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Vesistövaikutustarkkailu on määrätty tehtäväksi vuosittain, koska turvetuotannon vesistövaikutuksista happamilla sulfaattimailla on vähän tietoa, Maalahden joen vesistöalueen vedenlaatu on heikko ja erityisesti happamuus vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. 24
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Lausunnot Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Vaasan kaupungin ympäristöosaston vaatimukseen talousvesikaivojen tarkkailemisesta aluehallintovirasto vastaa, että kaivojen tarkkailu ei ole aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tarpeen, sillä hakija on rajannut tuotantoaluetta etäämmäs asutuksesta, kuivatustoimia ei uloteta kivennäismaahan saakka ja tuotantoalueen turvepaksuus on alle kaksi metriä. Muut vaatimukset on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevillä tavoilla. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän, Laihian kunnanhallituksen sekä Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan vaatimukset on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevillä tavoilla. Muistutukset ja mielipiteet Vaatimuksiin luvan epäämisestä aluehallintovirasto viittaa luparatkaisuun ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskeviin perusteluihin. AA:iden vaatimukseen luvan epäämisestä tuotantoalueen läheisestä sijainnista muistuttajien loma-asuntoon nähden ja turvetuotannosta aiheutuvasta melu- ja pölyhaitasta aluehallintovirasto vastaa, että hakija on vastineessaan rajannut tuotantoaluetta kauemmas muistuttajien asuinkiinteistöstä ja ilmoittanut jättävänsä puustoisen suojavyöhykkeen tuotantoalueen eteläpuolelle hallitsemalleen maa-alueelle. Melu- ja pölyhaitan ehkäisemiseksi on määrätty toimintarajoituksia, asetettu melun raja-arvot sekä määrätty aumojen vähimmäisetäisyydestä asutukseen. Ottaen huomioon muistuttajien kiinteistön sijainnin vallitsevien tuulien yläpuolella aluehallintovirasto katsoo, että tuotantoalueen etäisyys lähimmästä asutuksesta on riittävä. Muistuttajien vaatimukseen riittävistä selvityksistä aluehallintovirasto toteaa, että Selvitykset alapuolisen vesistön tilasta, kalastosta sekä tuotantoalueen lajistosta ovat riittävät lupaharkinnan tekemiseen. Alueella ei ole 25
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO todettu sellaisia luonnonarvoja, jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista arviointimenettelyä sovelletaan suuremmissa tuotantoalaltaan yli 150 hehtaarin suuruisissa turvetuotantohankkeissa. Lain tarkoittama yhteysviranomainen (Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus) ei ole esittänyt ns. harkinnanvaraisen arviointimenettelyn soveltamista hankkeeseen. Vaatimuksiin taloudellisista laskelmista muuttaa kasvava talousmetsä turvetuotantoalueeksi aluehallintovirasto vastaa, että taloudelliset laskelmat hankkeen kannattavuudesta eivät kuulu ympäristölupaharkinnan piiriin. Korvausvaatimukseen aluehallintovirasto vastaa, että lupamääräyksen 16 kalatalousmaksulla kompensoidaan alapuolisessa vesistössä turvetuotannon päästöistä aiheutuvat kalataloudelliset haitat. Ympäristönsuojelulain mukaisessa lupa-asiassa on määrättävä toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvat vahingot korvattavaksi. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti tällaisia vahinkoja ei ennalta arvioiden aiheudu. Muita vahinkoja ei voida tutkia ympäristölupa-asian yhteydessä. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 101, 103 a ja 103c Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Jätelaki 8,13 ja 29 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan 30 300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. 26
27 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös EPV bioturve Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Laihian kunta Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Laihian kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Laihian kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan sanomalehdessä Kyrönmaa.
28 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Reko Vuotila Jaakko Tuhkanen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Reko Vuotila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Tuhkanen. JTu/TKa
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 27.12.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Tuotantoalueen kartta Liite 2