Sulkonkeitaan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen,

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 224/2013/1 Dnro LSSAVI/10/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Sulkonkeitaan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Isojoki Isojoen Urakointi Oy Kristiinantie Isojoki HAKEMUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Isojoen kunnan Isojoen kylässä sijaitsevan 36 ha:n turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Sulkonkeitaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 51/2001/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 51/2001/2 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan, johon sisältyvät mm. seuraavat lupamääräykset: 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava alapuoliseen laskuojaan sarkaoja-altaiden, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava sarkaoja-allas ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevällä sihdillä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden poistopäihin on rakennettava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa laskeutusaltaiden ja tuotantoalueiden ohitse. Laskeutusaltaiden viereen on rakennettava läjitysalueet altaista ja ojastosta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. 9) Luvan saajan on huolehdittava tuotantotoiminnan käyttötarkkailusta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Altaiden ja ojastojen puhdistuksista sekä muista ympäristön vuoksi tehtävistä toimenpiteistä on pidettävä päiväkirjaa, joka on tarvittaessa esitettävä asianomaiselle viranomaiselle. Melun ja pölyn määrät on mitattava kolmen vuoden kuluessa tuotannon aloittamisesta. Mittaustulokset tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2 Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Alueella on voimassa vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Siinä ei ole Sulkonkeidasta koskevia kaavamerkintöjä. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Sulkonkeitaan turvetuotanto on aloitettu vuonna Tuotantoalue muodostuu kahdesta lohkosta, joiden tuotantopinta-ala on noin 29 ha. Auma-, tukikohta- ja vesienkäsittelyalueiden pinta-ala on 7 ha. Sulkonkeitaalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta keskimäärin m 3 vuodessa, joka vastaa noin 100 autokuormaa. Toimitukset keskittyvät kahteen 1 2 kuukauden pituiseen jaksoon, jolloin lastausta ja turpeen ajoa tehdään ympärivuorokautisesti. Hakija on arvioinut, että tuotanto päättyy vuonna Vuoteen 2022 mennessä tuotannosta on poistunut ha. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat tuotantokentällä sarkaojien lietealtaat ja päisteputkipidättimet, virtaamansäätöpadot, laskeutusallas ja ojitetulle alueelle rakennettu pintavalutuskenttä. Pintavalutuskentältä kuivatusvedet johdetaan ojien kautta Siiroonjokeen.

3 Hakija on ilmoittanut vesienkäsittelyn tehostamistoimina rakentavansa uuden pintavalutuskentän. Kentän pinta-ala on 1,5 ha, joka muodostaa 3,9 % valuma-alueesta. Kenttä on osittain ojitettua rämettä, jonka turvepaksuus on keskimäärin 0,5 1,5 m. Tuotannossa käytetään vuosittain polttonesteitä l, voiteluöljyä 450 l ja muita voiteluaineita 20 kg. Polttoaine säilytetään tuotantokauden aikana varastoaltaalla varustetussa farmarisäiliössä varastoalueella, josta aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Tuotanto- ja varastoalueella säilytetään enintään l polttoainetta. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä 80 l, kiinteää öljyjätettä alle 20 kg, akkujätettä alle 5 kg, sekajätettä alle 1 m 3, rautaromua alle 5 kg ja aumamuovia kg. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Sulkonkeidas sijaitsee Lapväärtinjoen vesistöalueen Siiroonjoen keskiosan valuma-alueella (37.063). Valuma-alueen koko on 27,8 km 2. Sulkonkeidas muodostaa 1,3 % Siiroonjoen keskiosan valuma-alueesta. Keskimääräiset virtaamat Siiroonjoessa Sulkonkeitaan purkukohdassa ovat seuraavat: m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 0,008 Keskivirtaama MQ 0,78 Keskiylivirtaama MHQ 9,6 3 Siiroonjoki on Lapväärtinjoen-Isojoen sivuhaara. Siiroonjoen vesi on humuspitoista ja ravinnepitoisuudet ilmentävät rehevöitymistä. Vuosina veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on ollut 57 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 910 µg/l. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Siiroonjoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Sulkonkeitaan turvetuotannon vaikutusta on tarkkailtu ennen laskeutusallasta ja pintavalutuskentän jälkeen vuosina 2011 ja 2012 yhtensä kolme kertaa. Laskeutusaltaan yläpuolella fosforipitoisuus oli keskimäärin 39 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1200 µg/l. Orgaanisen aineen aiheuttama hapenkulutus (COD Mn ) on ollut keskimäärin 62 mg/l. Tuotantoalueen alapuolella kuivatusvesien keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 54 µg/l, typpipitoisuus 1400 µg/l ja COD Mn 77 mg/l. Kaikilla havaintokerroilla pitoisuudet olivat pintavalutuskentän alapuolella suurempia kuin ennen laskeutusallasta. Kiintoainetta vesienkäsittelyrakenteet pidättivät kahdella havaintokerralla.

4 Siiroonjoki kuuluu Kristiinankaupungin Isojoen kalastusalueeseen. Lapväärtinjoen Isojoen kalataloudellisen yhteistarkkailun vuoden 2010 sähkökoekalastuksissa Siiroonjoesta saatiin taimenia, kivennuoliaisia ja mateita. Taimenia tavattiin molemmilta kalastuspaikoilta. Yksilömäärät olivat pieniä. Hakijan arvio Sulkonkeitaan kuivatusvesien aiheuttamasta vesistökuormituksesta nettoarvona (kg/vuosi) on seuraava: Kiintoaine COD Mn Fosfori Typpi Pöly ja melu Sulkonkeitaan lähin kiinteistö sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Alle 500 metrin etäisyydellä on viisi vapaa-ajan käytössä olevaa kiinteistöä. Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö sijaitsee 1,2 km päässä tuotantoalueesta. Sulkonkeitaan lähiympäristö on suurelta osin puustoinen ja metsätalouskäytössä. Pöly- ja melutarkkailua ei ole tehty. Hakija on arvioinut, että Sulkonkeitaan turvetuotannosta voi lähimmille loma-asunnoille aiheutua pöly- ja meluhaittoja. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija on katsonut, että Sulkonkeitaalla toteutettava kuivatusvesien käsittely virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla ja pintavalutuksella on parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon Sulkonkeitaan koko ja toimintaolosuhteet. Kaikissa turpeen tuottamiseen liittyvissä toiminnoissa noudatetaan olosuhteet huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Vahingot Hakija on arvioinut, että Sulkonkeitaan turvetuotannosta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle tai tonttien arvolle. Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on esittänyt pöly- ja melutarkkailua tehtäväksi esimerkiksi kolmen vuoden välein Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Hakija on täydentänyt hakemustaan , ja muun muassa vesialueen omistajatiedoilla, jälkikäyttösuunnitelmalla, pin-

5 Hakemuksesta tiedottaminen tavalutuskenttätiedoilla ja tarkkailua koskevilla tiedoilla. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö -osassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja Isojoen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Suupohjan Sanomissa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Isojoen kunnalta ja Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 5 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että Lapväärtinjoki lsojoki on lajistoltaan rikas pohjavesivaikutteinen vesistö. Joessa ja sen latvapuroissa esiintyy jokihelmisimpukkaa, meritaimenta ja purotaimenta. Arvokkaan meritaimenkannan vuoksi joki kuuluu UNES- COn hyväksymiin Project Aqua -vesistönsuojelukohteisiin. Siiroonjoen sivuhaaraa on muokattu voimakkaasti perkaamalla, pengertämällä, järviä laskemalla ja patoamalla ja alueen virkistyskäyttömahdollisuudet ja merkitys kala- ja rapujokena ovat heikentyneet. Siiroonjoen kehittämisestä on tehty raportti ja alueelle on suunniteltu kehittämishanketta, jonka tavoitteena on veden laadun parantaminen ja joen luonnontilaisuuden palauttaminen. Siiroonjoen alueella olisi potentiaalia kunnostusten tekemiselle. Kärjenjoki ja Siiroonjoki on arvioitu Valtioneuvoston joulukuussa 2009 hyväksymässä vesienhoitosuunnitelmassa välttävään tilaan ja kuormitusta on tarpeen vähentää, jotta tavoitteena oleva hyvä tila saavutetaan. Lapväärtin Isojen vesistöalueella hyvän tilan saavuttaminen edellyttää fosforikuormituksen vähentämistä %, typpikuormituksen vähentämistä % ja kiintoainekuormituksen selkeää vähentämistä. Tuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa sarkaojien lietetaskujen ja päisteputkipidättimien kautta laskeutusaltaisiin (2 kpl) ja pumpata ympärivuotisesti pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän paikkaa on muutettu tuotantoalueella jo kahdesti. Sulkonkeitaalla on marraskuussa 2011 tehty tarkastus, jolloin toiminnassa ollut kenttä oli tarkoitus korvata uudella. Nyt pintavalutuskentäksi esitetty paikka lohkon 2 pohjoispuolella todettiin tarkastuksella mahdolliseksi paikaksi. Kenttä on ojitettu mutta alueen läheisyydessä ei ole ojittamattomia alueita, joille kenttä olisi mahdollista sijoittaa. Kentän pinta-ala on noin 1,5 ha eli noin 3,9 % tuotantoalueesta. Vesien johtamissuunta on kentästä tehdyn vaaituspiirroksen mukaan osittain ylämäkeen ja kentällä olevien metsäojien suuntaisesti. Vedet tulee pyrkiä jakamaan kentälle mahdollisimman tasaisesti. Mikäli vesien johtamissuunta on ojien mukainen, tulee kentällä olevat ojat tukkia pitkillä tukoksilla, jotta vesi ei valuisi ojia pitkin. Mikäli alueelta poistetaan puustoa, tämä tulee tehdä niin, että kentälle ei synny ajouria eikä maanpinta rikkoonnu.

6 Esitetty tarkkailu on melko yleispiirteinen. Toiminnan kuormitustarkkailu on aloitettu vasta vuonna Pintavalutuskenttä siirtyy kuitenkin uuteen paikkaan, joten tehty kuormitustarkkailu ei kerro uuden kentän tehosta. Jatkossa kuormitustarkkailua tulee tehdä ainakin neljänä vuotena lupakauden aikana ja näytteitä on otettava vähintään neljä jokaisena tarkkailuvuotena. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee ottaa erillisiä näytteitä kevään ylivalumatilanteesta (maalis-huhtikuu) tai muina ylivaluma-aikoina. Vesistötarkkailua voidaan tehdä osana yhteistarkkailua. Tuotantoalueen lähietäisyydellä sijaitsee useita vapaa-ajan rakennuksia. Toiminnan melu- tai pölyhaitoista ei ole tehty valituksia ELY-keskukselle. Koska toiminta on olemassa olevaa, voidaan lyhyet etäisyydet katsoa riittäviksi. Toimintaa tulee kuitenkin rajoittaa vapaa-ajan kiinteistöjen lähialueilla, kun tuuli on luoteen ja koillisen välillä ja toiminnan melu- sekä pölypäästöjä tulee tarkkailla. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) kalatalousviranomainen on todennut, että Siiroonjoen vesi on humuksen ruskeaksi värjäämää ja sen fosforipitoisuudet ovat korkeita ja typpipitoisuudet humusvesille tyypillisiä. Joen vesi on hieman hapanta ja sen rautapitoisuudet suhteellisen korkeita. Vesienhoidon edellyttämän hyvän tilan saavuttaminen vaatii merkittävää panostusta vesiensuojeluun tulevina vuosina. Tilanteen parantamiseksi turvetuotantoalueilta tulevaa kuormitusta ei tulisi lisätä tämän päivän tasolta. Turvetuotanto vaikuttaa omalla osuudellaan vesistön rehevöitymiskehitykseen ja tuotantoalueilta tulevaa kuormitusta tulisi vähentää merkittävästi nykyisestä tasosta. Turvetuotantoalueen merkittävin vesistökuormitus syntyy yleensä ravinteista ja kiintoaineesta, joiden pitoisuudet kohoavat. Kuivatusvedet ovat myös happamia. Veden laadun ja elinympäristön muutokset voivat vaikuttaa kaloihin joko suoraan, niille tarjolla olevan ravinnon tai lisääntymisen kautta. Happamuuden sekä happi-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien muutokset voivat vähentää kalojen aktiivisuutta ja lisätä mädin ja poikasten kuolleisuutta. Kalojen ravintona toimivan pohjaeläimistön määrä, lajisto ja kokorakenne voivat muuttua haitallisesti. Kiintoainepitoisuus aiheuttaa veden samennusta ja pohjan liettymistä, mikä vähentää kutupohjia ja suojapaikkoja. Kalojen lisäksi vaikutukset voivat kohdistua rapuihin. Vaikutukset kohdistuvat myös kalastukseen. Seisovat pyydykset limoittuvat (rehevöityminen) ja likaantuvat (kiintoaine). Tämä vähentää pyydysten kalastavuutta ja saalista. Pyydysten puhdistamisesta aiheutuu lisätyötä. Kaloissa voi esiintyä myös makuvirheitä. Tietoisuus edellä mainituista haittatekijöistä ja vähemmän houkuttelevasta kalalajistosta voi vähentää kalastusta. Luvan saajan on vuosittain maksettava 400 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden 6

7 tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi hoitokalastukseen ja kalojen istutuksiin. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että pintavalutuskenttä on osittain vanhaa ojitusta. Kentän rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota vanhojen ojien huolelliseen tukkimiseen, jotta oikovirtaukset saadaan estettyä. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteilla on pyrittävä minimoimaan turvetuotantoalueen alapuoliseen vesistöön aiheutuva kuormitus. Hakija tulee velvoittaa huolehtimaan vesiensuojelurakenteiden kunnosta, puhdistuksesta sekä huollosta tarvittaessa myös tuotantokaudella siten, että vesiensuojelu rakenteet ovat jatkuvasti toimintakunnossa. Rakenteiden mahdolliset toimintahäiriöt on korjattava viivytyksettä. Vesiensuojelurakenteiden tulee edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Hakija tulee velvoittaa jälkihoitotoimenpiteissä huolehtimaan turvetuotannon loputtua vähintään 3-5 vuoden ajan vesiensuojelurakenteiden kunnosta ja hoidosta. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee esittää viranomaiselle mennessä, mikäli turvetuotanto alueella vielä sen jälkeen jatkuu. Pintavalutuskentän käyttöiäksi on arvioitu vuotta, joten hakemuksessa tulee esittää jätevesien käsittelyjärjestelmä lopulle tuotantoajalle. Hakijan on kustannuksellaan suoritettava vesistötarkkailua alapuolisissa vesistöissä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston hyväksi katsomalla tavalla. Tarkkailusta ja saaduista tuloksista on tiedotettava vuosittain myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnalle. Toiminnasta ei saa aiheutua asutukselle kohtuutonta melu- ja pölyhaittaa. Turvetuotantoalueen ja lähellä sijaitsevien loma-asutusten väliin on jätettävä puustosuojavyöhyke, jolla estetään pölyn ja melun leviämistä. Pölyäviä toimintoja tulee välttää ajankohtina, jolloin tuulen suunta on lähialueen asuntoja kohti. Hakija tulee edellyttää suorittamaan tarvittaessa melu- ja pölymittauksia lähialueilla. Hakijan on järjestettävä alueen jätehuolto jätelain ja sen pohjalta annettujen Botniarosk Oy:n toimialueen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Koneiden ja laitteiden käyttämä polttoaine sekä voiteluaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käyttää niin, ettei valumia maastoon pääse syntymään. Hakijan on pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvistä jätteistä. 7

8 Polttoöljysäiliö tulee sijoittaa tukikohta-alueelle. Säiliö tulee olla valumaaltaallinen ja se tulee varustaa laponestolla ja sijoittaa tiiviille alustalle ja mahdollisuuksien mukaan katettuun lukittuun tilaan. 4) Isojoen kunnanhallituksella ei ole ollut huomautettavaa Sulkonkeitaan ympäristölupahakemuksesta. 8 Hakijan vastine Isojoen Urakointi Oy:llä ei ole ollut huomautettavaa lausunnoista. Yhtiö on ilmoittanut toimittavansa tarkkailusuunnitelmat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto tarkistaa Sulkonkeitaan turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 51/2001/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 36 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 a olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Siiroonjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 b olevan piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja

9 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Isojoen ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla tukoksilla. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen, kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. 9

10 Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 12. Vesistötarkkailu sekä pöly- ja melutarkkailu on toteutettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu on toteutettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava viranomaisille hyväksyttäviksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vesistö- ja kalataloustarkkailut on ensisijassa toteutettava osana Isojoen Lapväärtinjoen yhteistarkkailuja. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pöly- ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Etelä- 10

11 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kristiinankaupungin Isojoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 11 Korvaukset Hankkeesta ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi.

12 Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset ja yhteenvedot tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon vesiensuojelun tehostamistoimenpiteissä. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti turvetuotannosta ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on 12

13 pintavalutuskenttä. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. 13 Tarkkailut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailun muuttaminen on tarpeen lupamääräysten 11 ja 12 mukaisesti, koska nykyisellä tarkkailulla ei ole riittävästi pystytty selvittämään tuotantoalueen päästöjä tai niiden vaikutusta alapuoliseen vesistöön ja lähiasutukseen. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja 3) Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen kalatalousmaksua koskevasta vaatimuksesta aluehallintovirasto toteaa, että Länsi-Suomen ympäristölupavirasto päätöksessä ei Sulkonkeitaalle ole määrätty kalatalousmaksua. Tarkkailun tai muiden kalastosta ja kalojen elinolosuhteista saatujen tietojen perusteella vastaanottavassa vesistössä tai kalastossa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät kalatalousmaksun määräämistä. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28

14 14 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Isojoen Urakointi Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Isojoen kunta Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan Dnro LSSAVI/10/04.08/2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Isojoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Suupojan Sanomissa.

15 15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Stefan Nyman Kirsti Poikonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Stefan Nyman. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Kirsti Poikonen. KP/ksa

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 Tuotantoalueen kartta Liite 2

18 SULKONKEITAAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - kemikaalien käyttömäärät - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuulitiedot - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan kerran kuukaudessa ja kahden kuukauden välein. Ylivirtaamien ja rankkasateiden aikana tulee ottaa lisänäytteitä. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, väri, rauta, ph ja sameus. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi perustellusta syystä, esimerkiksi vesienkäsittelyn tehon ja päästöjen vakiintumisen perusteella, päättää, että tarkkailua ei ole tehtävä joka vuosi. Vesienkäsittelyn teho lasketaan ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Tarkkailuvuosina päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen

19 omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Muina vuosina päästöt arvioidaan lähialueen tuotantoalueiden ominaispäästöjen perusteella. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l. COD Mn -taustapitoisuutena käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta. Tehon ja päästöjen laskennassa ovat mukana kaikki näytteet sekä ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.