1 (3) Yhtymähallinto 1.6.2017 Potilasjärjestöjen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin neuvottelutilaisuus 30.5.2017 Oulun yliopistollinen sairaala Muistio 7.6.2017 Laatija: Lang Leena PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) Lang Leena www.ppshp.fi Muistio 2017.docx
2 (3) Yhtymähallinto 1.6.2017 Potilasjärjestöjen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tapaaminen 2017 Aika Tiistai 30.5.2017 klo 8.30 12.30 Paikka Lääketieteellinen tiedekunta, Aapistie 5 A, 90220 Oulu Leena Palotie -sali (sisääntuloaulassa oikealla) 8.30 9.00 Ilmoittautuminen, aamukahvit ja lounaslippujen jako 9.00 9.10 Kesäaamun avaus 20-vuotisjuhla tapaamisen avasi yleisölle musiikkiesityksellään panhuilisti Helena Taskila Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut vs. johtajaylilääkäri Kari Haukipuro kiitti Helenaa ja toivotti yleisön tervetulleeksi tapaamiseen. Tilaisuuteen ilmoittautuneita oli hieman alle 60. Kiitos kaikille osallistujille ja esitysten pitäjille. ASIAT 9.10 9.20 Tervetuliaispuhe; potilasjärjestötapaamisia vuodesta 1998 Aino-Liisa Oukka, vs. sairaanhoitopiirin johtaja, kertoi puheessaan potilasjärjestötapaamisten aihemaailmoista ja kehityksestä. Tapaamiset ovat vuosien varrella olleet hyödyksi sekä henkilökunnalle että potilasjärjestöjen edustajille ja ennen kaikkea yhteistyölle. 9.20 9.40 Lähitulevaisuuden näkymiä sairaanhoitopiirissä Kari Haukipuro valotti yleisölle sekä sairaalan ja sairaanhoitopiirin lähi, että myös pitemmän ajan tulevaisuuden suuntia. Keskeisellä sijalla Sote uudistukseen liittyvien organisaatiomuutosten rinnalla ovat laajat Tulevaisuuden sairaalan rakennushankkeet. 9.40 10.10 Vapaaehtoistoiminta OYS:sa vertaistukea ja vierellä kulkemista, Järjestöt sairaalassa hanke Katja Kuusela, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, ja Terhi Niemelä, neuvontatyöntekijä järjestöpiste Kaikusta kertoivat yleisölle järjestötoiminnan jalkautumisesta OYS:aan ja vapaaehtoistoiminnan periaatteista. Vapaaehtoistoimintana sairaalaan tuotu sairaalaopastoiminta on saavuttanut erinomaisen vastaanoton ja tullut tarpeeseen. Myös vertaistukihenkilötoiminta, jota OYS:ssa on useilla potilasjärjestöillä, tarjoaa potilaille tukea. 10.10 10.30 Tauko 10.30 10.50 Vertaistukea OYS:n osastoilla Otso Laxenius, puheenjohtaja, Oulun Invalidien Yhdistys ry, OIY. Laatija: Lang Leena PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) Lang Leena www.ppshp.fi Muistio 2017.docx
3 (3) Yhtymähallinto 1.6.2017 Otso Laxenius toi esille OIY:n vertaistukitoimintaa ja siihen liittyviä haasteita. Vertaistukipyynnön yhdistykselle tekee hoitohenkilökunta, jonka vuoksi on tärkeää, että henkilökunta tuntee ja osaa hyödyntää tätä potilaiden tukimuotoa. Vertaistukihenkilöltä potilaalla on mahdollisuus saada tukea ja näkökulmaa tilanteeseensa henkilöltä, joka on itse kokenut ja elänyt vastaavanlaisessa tilanteessa. 10.50 11.10 Entäpä jos tallentaisin Biopankkiin Tiina Pekkala, laatukoordinaattori, Biopankki Monille vielä tuntemattomasta Biopankkitoiminnasta esitelmöi Tiina Pekkala. Pohjoisen alueen Biopankki Borealis on osa kansallista biopankkiverkostoa ja toiminnan tuloksista hyötyvät yksittäisten potilaiden ja potilasryhmien lisäksi lääketiede ja terveydenhuolto. 11.10 11.30 Lääkitysturvallisuuden viime tuulia Sami Sneck, Erva -lääkehoidon koordinaattori Sami Sneck käsitteli esityksessään lääkitysturvallisuuden osuutta osana potilaan hoidon kokonaisturvallisuutta; lääkehoidon osaamista ja osaamisen varmistamista oman tutkimuksensa valossa. 11.30 12.00 Oulun seudun yhteispäivystyksen uudistuminen Matti Martikainen, Ensihoidon ja päivystyksen vastuualueen johtaja, OYS Matti Martikaisen esitys päätti päivän. Matti kuvasi yhteispäivystyksen toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä kehittämishaasteita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Osa suunnitelmista on jo työn alla ja kehitystyötä jatketaan tulevina vuosina mm. henkilöstön ja tilojen osalta. 12.00 12.30 Keskustelu ja tilaisuuden päätös Lounas Laatija: Lang Leena PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) Lang Leena www.ppshp.fi Muistio 2017.docx
Pohjois-Suomen biopankki Borealis Potilasjärjestöjen ja PPSHPn tapaaminen 2017 Entäpä jos tallentaisin Biopankkiin K Mikä on Biopankki? Organisoitu kokoelma ihmisperäisiä biologisia näytteitä ja niihin liittyvää terveystietoa Edistää tutkimusta Vapaaehtoinen laaja suostumus (ei ole rajattu tiettyyn tutkimukseen tai näytteeseen), voi perua http://www.biopankki.fi/ Biopankkilain tavoitteena on parantaa kansalaisten, niin terveiden tutkittavien kuin potilaidenkin, mahdollisuutta saada tietoa käynnissä olevista tutkimushankkeista sekä parantaa tutkittavan itsemääräämisoikeutta näytteensä käytön suhteen.
Yksilöllinen lääketiede - keskivertopotilaan hoito ei enää riitä Olemme osa kansallista biopankkiverkostoa PAREMMAT JA LAAJEMMAT AINEISTOT TUTKIJOILLE, HARVINAISEMPIEN SAIRAUKSIEN TUTKIMINEN HELPOTTUU Biopankit itsessään ovat voittoa tavoittelemattomia - kustannukset saa kattaa Biopankki Borealiksen omistajat:
Suostumuskeräys Borealiksen status OYS aloittanut suostumuskeräyksen syksyllä 2016, laajenee kokoajan Suostumukset pkl kutsujen mukana kotiin OYS-erva keskussairaaloista Kemi aloittanut suostumuskeräyksen keväällä 2017 Kainuu ja Lappi aloittelemassa. Soite tulee mukaan myöhemmin. Vanhoja patologian yksiköiden kudos ja solunäytteitä n. 1 800 000 arkistoituna ja käytettävissä biopankkitutkimukseen Verinäytekeräys Aloitettu Nordlabin kanssa 10/2016, kattaa osan PPSHP:n alueen näytteenottopisteistä Kuva: Jaakko Ahlstèn Ensimmäiset aineiston luovutuspäätökset tehty 3-4/2017
Voit osallistua antamalla biopankkisuostumuksen. Suostumuslomakkeita on saatavilla sairaalassa ja biopankissa. Pohjois-Suomen biopankki Borealis BiopankkiBorealis@ppshp.fi b ppshp.fi/ i opankki KIITOKSET! Tulemme mielellään kertomaan toiminnasta tarkemmin järjestöjenne tapahtumiin ja kokouksiin! Biopankki Borealis, p.040 504 9025 BiopankkiBorealis@ppshp.fi www.ppshp.fi/biopankki
Lääkitysturvallisuuden viime tuulia Lääkehoidon osaaminen ja lääkitysturvallisuus Sami Sneck Erva lääkehoidon koordinaattori, Oys sami.sneck(at)ppshp.fi 040 5086197 Sneck Sami TtT, sh Haittatapahtumista Kansainvälisten selvitysten mukaan 5 10 % sairaalapotilaista altistuu haittatapahtumalle ja 1 %:lle aiheutuva haitta on vakava Suomen oloihin muunnettuina vakavia, jopa kuolemaan johtavia haittatapahtumia on arvioitu esiintyvän 750 1 500 vuodessa Liikenneonnettomuudessa kuolleet vuonna 2016 = 240 Vakavasti loukkaantuneet vuonna 2015 = 477 https://www.liikenneturva.fi/fi/tutkittua/tilastot/ajankohtaiset-tilastot Useimmat (51 %) Haiproon ilmoitetuista tapahtumista liittyivät lääkkeisiin ja lääkitysprosessiin (5.5.2007 31.12.2009 kertyneistä 64 405 ilmoituksesta) Sneck Sami
Valviran näkökulmasta Lääkehoidon asianmukaisuuden arviointi on mukana noin 80 %:ssa Valviran käsittelemistä yksittäisen potilaan hoitoa koskevista kantelu- ja muista asioista Usein kyse on ollut lääkehoidon tiedonsiirron katkoista varsin yksinkertaisista asioista, jotka liittyvät esimerkiksi potilaan tunnistamiseen veren hyytymistä ehkäisevän lääkehoidon toteuttamiseen liittyy usein ongelmia ikääntyneiden hoiva- tai asumispalveluissa tapahtuneet lääkehoidon vaaratilanteet ovat aiheuttaneet viime aikoina aivan erityistä huolta http://sic.fimea.fi/1_2015/laakitysturvallisuus_sosiaali-_ja_terveydenhuollon_valvontaty%c3%b6ssa#sthash.lniy1xvy.dpuf Sneck Sami Vaaratapahtumien käsittely Syyllistämistä vai oppimista? Henkilön syyllistäminen ja tuomio? Kenen etu? Miten estää tapahtuman uusiutumisen? Mitä muita seurauksia? Vaaratapahtumien käsittelyn perusajatuksia tapahtumat tulevat käsitellyiksi kaikki tarvittavat tahot (henkilöt, organisaatioyksiköt ja organisaatiot) voidaan osallistaa käsittelyn eri vaiheisiin käsittelyn periaatteista, johtopäätöksistä ja niiden pohjalta tapahtuvasta kehittämisestä voidaan viestiä laajasti vaaratapahtumien käsittelyn toimivuutta voidaan arvioida säännöllisesti ja kehittää jatkuvasti Sneck Sami
Lääkehoidon osaaminen ja osaamisen varmistaminen Sneck Sami Tutkimukseni taustaa Aiemmissa tutkimuksissa on jopa joka viidennessä lääkitystapahtumassa havaittu tapahtuvan virheitä Suomalaisen tutkimuksen mukaan noin puolet potilashoidon vaaratilanteista liittyy lääkkeisiin ja lääkitysprosessiin Osa lääkitysvirheistä johtuu tiedon tai osaamisen puutteista Toisaalta on myös tutkimustuloksia, joiden mukaan lääkitysvirheet johtuvat useimmiten muista syistä kuin tiedon, taidon tai osaamisen puutteesta esimerkiksi määrätyn lääkeannoksen antamatta jättäminen ohjeiden ja protokollien noudattamatta jättäminen kommunikaatio-ongelma Sneck Sami
Tutkimuskysymykset 1. Millainen on sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen itsearvioinnin perusteella? lääkehoidon teoriatenttien perusteella? lääkelaskennan tenttien perusteella? 2. Millaisia ovat sairaanhoitajien käsitykset lääkehoidon osaamisen varmistamisesta? Mitä hyötyjä sairaanhoitajien käsitysten mukaan on lääkehoidon osaamisen varmistamisesta? Mitä esteitä on sairaanhoitajien käsitysten mukaan lääkehoidon osaamisen varmistamisen toteutumiselle? Sneck Sami Sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisen varmistamisen prosessi PPSHP:n sairaaloissa Sneck Sami
Tulokset Noin 90 % vastaajista pääsi teoreettisesta tentistä läpi ensimmäisellä yrityksellä Kumulatiivisesti kolmannen yrityksen jälkeen tentin oli läpäissyt jo 99,8 % Sairaanhoitajat arvioivat, että heidän lääkelaskennan taitonsa ovat hyvät Kuitenkin hoitajista vain 67,3 % läpäisi lääkelaskutentin ensimmäisellä yrityksellä Kumulatiivisesti viimeistään kolmannella yrityksellä lääkelaskutentin läpäisi 95,1 % Sneck Sami Sairaanhoitajien oma arvio osaamisestaan (1 = erittäin heikko; 5 = erittäin hyvä; n=692) Ammatti- ja tieteellisen tiedon lukeminen Farmasian ja farmakologian taidot Anatomian ja fysiologian taidot Lääkelaskennan taidot Infuusioautomaatit ja ruiskupumput Lääkehoidon ohjaamisen taidot Tiedohakemisen taidot lääkkeen antotaidot Lääkehoidon arvioinnin taidot Lääkehoidon dokumentointi Lääkehoidon turvallisuus ja etiikka Raportointi Yhteisvaikutusten tunnistaminen Konsultaatio ja yhteistyö Aseptiikka ja lääkkeiden säilytys 3,53 3,88 4,01 4,11 4,18 4,21 4,28 4,35 4,35 4,37 4,44 4,53 4,67 4,73 4,74 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Sneck Sami
Sairaanhoitajien osaaminen tenttitulosten perusteella (n=2479) farmakologia 79,7 % Infuusionopeuslasku 74,9 % anatomia ja fysiologia 82,6 % Liuos- ja laimennoslasku 80,9 % elvytyslääkehoito 87,6 % Vaativa annoslasku 91,6 % verensiirto 87,7 % Perusannoslasku 91,8 % lääkkeiden käsittely, annostelu ja aseptiikka 90,5 % Yksikönmuutos 93,5 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 100,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 100,0 % Sneck Sami TtT, sh Sneck Sami
Lääkehoitoprosessin kehittyminen ja teknologia Sneck Sami Lääkehoidon prosessin kehittäminen katkeamattomaksi lääkehoidon prosessiksi aiemman lääkityksen selvittäminen Lääkemääräyksen antaminen lääkkeen hankkiminen lääkkeen antaminen ja antokirjaus jakaminen ja käyttökuntoon saattaminen Vaikutusten seuranta Potilasohjaus Potilaan kotiuttaminen potilas lääkäri hoitaja hoitaja hoitaja hoitaja lääkäri Hoitaja omainen Farmasisti Farmasisti lääkäri hoitaja Lääkäri lääkäri avustava henkilöku nta Farmasisti Farmasisti hoitaja Farmasisti Sneck Sami
Lääkkeen jakaminen sähköisestä potilaskertomuksesta OYS Robottina arvatkaapa kuka Sneck Sami Pyxis tehoilla Sneck Sami TtT, sh
Muita kehityskulkuja Potilas -> asiakas Tietävä, oppiva ja osallistuva Omaseuranta reaaliajassa biohakkerit Apteekin ja farmasistien rooli Osastofarmaseutti ulos lääkekaapista Osaamisen ja koulutuksen oikea hyödyntäminen Potilaskohtaisten lääkeannosten valmistaminen Myös iv-lääkkeet ym Lääkekaapit apteekin omaisuudeksi Keskitetty lääkkeenjako ja valmistus Yhteiset tietokannat Lääkitysmäärittelyt 2017 projekti (THL) tavoitteena on ottaa käyttöön Reseptikeskukseen pohjautuva yksi yhtenäinen valtakunnallinen lääkityslista, joka näkyy yhdenmukaisena potilaan hoitoon osallistuville https://www.thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/ajankohtaista/lausuttavat-materiaalit/laakitysmaarittelyt-2017 Sneck Sami Kiitos Sneck Sami TtT, sh