Täydellisen oppimisen malli



Samankaltaiset tiedostot
Perustietoa opetuksesta

Taidon oppimisprosessi Sirpa Rintala

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Teknologia strategisen oppimisen apuvälineenä. Jonna Malmberg Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

J.J. Jedulainen

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Horisontti

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Kun vauhti ei riitä Elämänkoulu-lehti 2006

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

Rouhia Oy:n nopea kokeilu Babel Fish Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019

Opetuksen tavoitteet

SITÄ ARVIOIMME, MITÄ ARVOSTAMME

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Ensimmäisen vuoden ammattiaineet opiskelijan tukena työelämässä

Rakennetaan yhdessä verkkokurssi Pulkkilan peruskoulu, modulikoulu, Mäkeläntie 2, Pulkkila

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

Taitoharjoittelusta ja - valmentamisesta. Sami Kalaja

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

Virtuaaliset ympäristöt

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala

hyvä osaaminen

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

arvioinnin kohde

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

CASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen. Juhani Seppälä Lehtori (ensihoito) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

TYÖKIRJA OPPIMATERIAALINA OPETTAMISESSA JA OPPIMISESSA

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Haastesignaali: Käännösteknologia kielenopetuksen tueksi

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

CASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen - Avoimen korkeakoulutuksen neuvottelupäivät XAMK Kouvolan kampus

TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät

Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015. Riku Ruotsalainen,

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.

arvioinnin kohde

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Kotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu

Opettajan pedagoginen ajattelu

PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Matematiikka vuosiluokat 7 9

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Mitä on taitovalmennus?

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

Arkistot ja kouluopetus

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Transkriptio:

Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas on tutkija Etsii yleispätevää ja toimivaa selitysmallia Koettelee muodostamaansa mallia käytännössä Korjaa mallia 1

Täydellisen oppimisprosessin osatekijät 1. Motivoituminen 2. Orientoituminen 3. Sisäistäminen 4. Ulkoistaminen 5. Arviointi 6. Kontrolli 2

1. Motivoituminen Tiedostettava ristiriita opittavan uuden ajattelu- ja toimintamallin sekä oman aikaisemman tietorakenteensa välillä Tiedostetaan ristiriita ongelmatilanteessa, jonka hallintaan entiset arkikäsitykset eivät riitä Suuntauduttava etsimään mahdollisimman yleispätevää ratkaisu- ja selitysmallia 3

2. Orientoituminen % Muodostetaan jäsentynyt, tietoinen ennakkokuva tai lähtökohtamalli = orientaatioperusta joka selittää ongelman ratkaisemiseen tarvittavan periaatteen tai tietorakenteen Toimiva järjestelmä, sen sisäiset suhteet, alkuidea (vrt. korpikuusi ja jalostamo) Tietoinen linssi () joka auttaa näkemään ja valikoimaan oleellisen ja kytkemään yksityiskohdat kokonaisuuksiksi Esim. kaavioksi kortille 4

3. Sisäistäminen Aikaisemman ajattelu- ja toimintamallin muokkaamista ja muuttamista uuden periaatteen ja tiedon avulla Suhteuttaa, tulkitsee, sulauttaa tiedot uudeksi malliksi ~ mieleenpainaminen Orientaatioperustaa käytetään järjestelmän osien ja ilmenemismuotojen jäsentämiseen ja selittämiseen Malli muuttuu sisäiseksi eikä korttia enää tarvita Suoritukset automatisoituvat, mutta voidaan pulmatilanteessa ulkoistaa 5

4. Ulkoistaminen Mallia sovelletaan, vaikutetaan todellisuuden muuttumiseen ja tuotetaan uutta Ratkaiseva merkitys testattaessa ja arvioitaessa opittua periaatetta Ehdoton edellytys, että mallin sisäistäminen onnistuu Puretaan puheena, kaavioina, suunnitelmina, luonnoksina ja aineellisten kohteiden käsittelynä Alkusolu viedään käytäntöön teoria alkaa elää Sovellutus rikastaa ja korjaa Nostattaa uusia kysymyksiä ja pakottaa luomaan uutta 6

5. Arviointi Oppilas tarkastelee kriittisesti mallin pätevyyttä ja todenmukaisuutta Heikkoudet Aukot Sovellutusalueen rajat Ongelmat, jotka vaativat mallin syventämistä 7

6. Kontrolli Oppilas tarkastelee etäältä omaa oppimistaan Erittelee omaa suoritustaan mallin valossa Korjaa suoritustaan tai käsitystään asiasta Tarkkailee tapaansa jäsentää ja tulkita tietoa ja erityisesti tapaansa ratkaista tehtäviä opitun uuden tiedon pohjalta Pyrkii tietoisesti parantamaan opiskelumenetelmiään Erittelee oppimistuloksiaan ja tunnistaa niissä esiintyvät virheet ja vahvat puolet 8

OPITTAVA OPITTAVA AINES AINES sen sen rakenne rakenne ilmenemismuoto ilmenemismuoto jäsentyneisyys jäsentyneisyys selittämisen selittämisen syvyys syvyys 5. OPITUN TIEDON ARVIOINTIA Koettelua, korjaamista, täydentämistä 2. ORIENTOITUMISTA 6. KONTROLLIA Oman oppimisen ja sen tulosten kriittistä arviointia ilmenemismuoto jäsentyneisyys selittämisen syvyys 3. SISÄISTÄMISTÄ Tulkintaa, suhteuttamista, sulauttamista 1. MOTIVOITUMISTA SUUNTAUTUMISTA valikoimista RR! TODELLISUUS KÄYTÄNTÖ 4. ULKOISTAMISTA Tehtävien suorittamista, ympäröivän todellisuuden käsittelyä ja muuttamista, uuden tuottamista OPPILAS OPPILAAN AIKAISEMPI TIETORAKENNE RYHMÄ (muut oppijat) 9