KENEN PAIKKA, KENEN IDENTITEETTI? YMPÄRISTÖESTETIIKAN TULOKULMA PAIKKAIDENTITEETTIKIISTOIHIN Vesa Vihanninjoki Tohtorikoulutettava, FM (estetiikka) Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.4.2017 Kenen paikka, kenen identiteetti? / Vesa Vihanninjoki 28/04/2017 1
KENEN PAIKKA, KENEN IDENTITEETTI? Miten paikka- ja identiteettikysymykset jäsentyvät osana 1. Kaupunkipolitiikkaa ja kaupunkisuunnittelua 2. Arkipäivän kokemusmaailmaa ja kaupunkielämää Kenen paikoista puhutaan, kun paikkoja hallinnoidaan ja suunnitellaan, kenen näkökulman mukaisesti paikat identifioidaan, kuka on paikkakokemuksen subjekti? Voiko rationaalisen suunnittelun keinoin ylipäänsä saavuttaa paikkaa kokemuksellisena ilmiönä? Kenen paikka, kenen identiteetti? / Vesa Vihanninjoki 28/04/2017 2
PAIKKASTRATEGIAT JA STRATEGISET PAIKAT Omaleimaisten ja houkuttelevien paikkojen luominen on oleellinen osa kaupunkipoliittista strategista ajattelua Esim. Helsingin kaupunkistrategia: Päätavoite: Kaupunginosat kehittyvät eloisina ja houkuttelevina. Alatavoite: Uusista alueista rakentuu toiminnoiltaan ja rakennetulta ympäristöltään persoonallisia sekä asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Toimenpiteet: Uusien alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa luodaan kaupunkimaista ympäristöä ja alueiden identiteettiä vahvistavia paikkoja. (Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2013 2016) Kenen paikka, kenen identiteetti? / Vesa Vihanninjoki 28/04/2017 3
TAVOITTEENA EROTTUVA IMAGO JA IDENTITEETTI Kaupunkisuunnittelussa strateginen ajattelutapa operationalisoidaan mm. tukeutumalla keskeisiin iskusanoihin CASE 1: Ranta-Tampella, Tampere Suunnittelualue on merkittävä osa Tampereen kaupunkikuvaa; [ ] Tampereen imagon kannalta on tärkeää, että Ranta-Tampellasta muodostuu maisemallisesti ja kaupunkirakenteellisesti korkealuokkainen asuinalue. Kilpailuohjelmassa mainittuja laadullisia tavoitteita olivat mm. kyky muodostaa tamperelaista urbaania maisema- ja kaupunkikuvaa sekä alueen oma identiteetti. Suunnittelun pohjana oleva kilpailutyö [ ] valikoitui voittajaksi identiteettiä vahvasti luovan kanavan ansiosta. (Ranta-Tampellan asemakaavaselostus) Kenen paikka, kenen identiteetti? / Vesa Vihanninjoki 28/04/2017 4
TAVOITTEENA EROTTUVA IMAGO JA IDENTITEETTI CASE 2: Linnanfältti, Turku Linnanfältin alueen toteutuksen pääteemoja ovat [mm.] vahvan omaleimaisen imagon ja identiteetin luominen alueelle arkkitehtonisesti modernin yleisilmeen ja ympäristötaiteen avulla. (Linnanfältin asemakaavaselostus) CASE 3: Hennala, Lahti Kilpailulla haettiin ympäristöön sopivaa, paikan historiaa ja henkeä korostavaa, monipuolista asumista mahdollistavaa sekä kaupunkikuvallisesti laadukasta ja kustannustehokasta ratkaisua. [ ] Kilpailun tavoitteena oli suunnitella vahvan identiteetin omaava omaleimainen asuinalue, joka liittyy luontevasti Hennalan kasarmialueeseen ja muuhun ympäristöön. (Hennalan ideakilpailun arvostelupöytäkirja) Kenen paikka, kenen identiteetti? / Vesa Vihanninjoki 28/04/2017 5
PAIKKOJEN KOKEMUK- SELLINEN IDENTITEETTI Kaupunkiympäristön paikat ovat lähtökohtaisesti kiinteä osa kaupunkilaisten jokapäiväistä elämää Normaalitilanteessa paikat eivät vaadi tai edes kiinnitä huomiotamme, vaan ne muodostavat elämismaailman kontekstin eli taustarakenteen, jota vasten meille erityislaatuiset asiat ja tapahtumat piirtyvät Paikkojen keskeiset ominaisuudet ja identiteettitekijät eivät normaalitilanteessa ole tiedostettuja, vaan ne kuuluvat kokemuksellisen ympäristösuhteemme habituaaliseen eli tottumuksellisiin automaatioihin perustuvaan osaan Normaalitila voi kuitenkin murtua, säröytyä Kenen paikka, kenen identiteetti? / Vesa Vihanninjoki 28/04/2017 6
PAIKKOJEN KOKEMUK- SELLINEN IDENTITEETTI Arkipäivän elämässä, joka on täynnä tuttuutta ja totunnaisuutta, paikka ei nouse esille, vaan se jää ikään kuin piiloon. Voimme puhua piiloutuvasta paikasta. Mutta kun tapahtuu jotain ennalta arvaamatonta, esimerkiksi kun yöllinen rajumyrsky on kaatanut kaikki kylän puut, nousee paikka esille, siitä tulee näkyvä. Katsomme nyt paikkaa arvioiden ja ihmetellen: miten täällä tällaista on, miten tämä on mahdollista? Ajan kuluessa kuitenkin totumme myrskyn aiheuttamaan käänteeseen ja paikka alkaa taas saada totunnaista merkitystä. Voimme puhua muotoutuvasta paikasta. Muotoutumisprosessin päätymänä on jälleen piiloutuva paikka. Nyt vanhat puut ja entisenlainen kylänraitti ovat [olemassa] enää muistoissa, muistuvana paikkana. (P. T. Karjalainen, Topobiografinen paikan tulkinta, s. 84 85) Kenen paikka, kenen identiteetti? / Vesa Vihanninjoki 28/04/2017 7
PAIKKA JA IDENTITEETTI PROSESSINA Kolmivaiheinen paikka-prosessi (piiloutuva, esiin nouseva, muotoutuva paikka) on jatkuvasti käynnissä: muutokset vain tyypillisesti ovat vähemmän dramaattisia, eikä paikkasuhdetta jouduta arvioimaan uudelleen näin kokonaisvaltaisesti Mikä on kaupunkisuunnittelun asema suhteessa prosessuaalisen paikkakäsitykseen: 1. Ympäristön intentionaalinen suunnittelu ja olemassa olevaan ympäristöön kohdistuvat interventiot luovat katkoksia paikkasuhteeseen: kaupunkisuunnittelu operoi jatkuvasti paikkasuhteen säröytymisellä 2. Millainen käsitys paikasta ja paikkaidentiteetistä suunnittelun taustalla ylipäänsä on: huomioidaanko suunnittelussa paikan prosessuaalisuus ja dynaamisuus? Kenen paikka, kenen identiteetti? / Vesa Vihanninjoki 28/04/2017 8
PAIKAT JA NIIDEN SUUNNITTELU [E]rityisesti massatuotannon aikakaudella syntyneiden lähiöiden yhteydessä paikka on todennäköisimmin syntynyt tahattomasti ilman suunnittelua. Asuntosuunnittelun tilanne ei ole ollut näin heikko, vaan laiminlyönti on kohdistunut erityisesti asuinympäristöön, [kuten] talojen välisiin tiloihin sekä ulkoilualueisiin, jotka ovat jääneet korttelirakenteen ulkopuolelle. Näiden tilojen rooli on jäänyt täysin määrittelemättömiksi paikattomiksi. (T. Santaoja, Täydennysrakentaminen kaupungin ja asuinympäristön kehittämisessä, s. 14) Kenen paikka, kenen identiteetti? / Vesa Vihanninjoki 28/04/2017 9
PAIKAT JA NIIDEN SUUNNITTELU Kuvalähde: Vesa Vihanninjoki Kenen paikka, kenen identiteetti? / Vesa Vihanninjoki 28/04/2017 10
SUUNNITTELUA VAI YLISUUNNITTELUA? Onko nykypäivän ensisijaisena ongelmana paikkojen suunnittelemattomuus vai ylisuunnittelu, joka estää tai tukahduttaa paikkojen luontaisen muotoutumisprosessin? Voidaanko urbaanin kokemusmaailman merkityksellisiä paikkoja ylipäänsä suunnitella, vai tulisiko keskittyä tuottamaan ympäristöjä, joilla on hyvät edellytykset tulla paikaksi? It is not possible to design rootedness nor to guarantee that things will be right in places, but it is perhaps possible to provide conditions that will allow roots and care for places to develop. (E. Relph, Place and Placelessness, s. 146) Kenen paikka, kenen identiteetti? / Vesa Vihanninjoki 28/04/2017 11
LÄHTEET Kirjallisuus: Karjalainen, P. T. 2006. Topobiografinen paikan tulkinta. Teoksessa Knuuttila, S., Laaksonen, P. & Piela, U. (toim.): Paikka. Eletty, kuviteltu, kerrottu. Kalevalaseuran vuosikirja 85. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Relph, E. 2016 [1976]. Place and Placelessness. London: Sage. Santaoja, T. 2004. Täydennysrakentaminen kaupungin ja asuinympäristön kehittämisessä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:3. Helsinki: Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto. Strategiat ja suunnitteludokumentit: Helsingin kaupunki 2013. Strategiaohjelma 2013 2016. Khs 25.3.2013. Lahden kaupunki 2016. Hennalan kasarmialueen länsiosan ideakilpailu 24.5. - 15.9.2016. Arvostelupöytäkirja. Senaatti-kiinteistöt & Lahden kaupunki. Tampereen kaupunki 2011. Ranta-Tampellan asemakaavan muutoksen selostus. Kaava nro. 8333, 11.5.2011. Turun kaupunki 2014. Linnanfältin asemakaavan muutoksen selostus. Kaavatunnus 5/2006, diaarionumero 15986-2005, 29.1.2014. Kenen paikka, kenen identiteetti? / Vesa Vihanninjoki 28/04/2017 12