Kaupunkikuva ja valaistus

Transkriptio

1 Kaupunkikuva ja valaistus Jere Klami, kaavoitusarkkitehti Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki

2 Kaupunkikuva: rakennetun ympäristön tai kaupunkiympäristön visuaalisesti hahmotettava ulottuvuus, jolla on tyypillisesti huomattavaa rakennustaiteellista, arkkitehtonista, esteettistä tai muuta kulttuurista merkitystä. Kaupunkikuva on ensisijaisesti visuaalinen osa koettua rakennettua ja kaupunkiympäristöä. Kaupunkikuva on kaupungin, kaupunginosan tai muun kaupunkirakenteesta tunnistettavan yksikön keskeinen identiteettitekijä. lähde: tieteen termipankki

3 Kaupunkikuvalla on keskeinen merkitys sekä fyysisen kaupunkirakenteen hahmottamisen että rakennustaiteellisten, arkkitehtonisten ja esteettisten arvojen kannalta. Kaupunkikuvaan sisältyy aina huomattavia symbolisia tai muita sosiokulttuurisia arvoja ja merkityksiä, jotka kertovat paikallisesta kulttuurista sekä sen historiasta ja jotka on otettava huomioon kaupunkikuvan tulkinnassa. lähde: tieteen termipankki

4 Kaupunkivalaistuksen historiaa 1818 ryhdyttiin Helsingissä toimenpiteisiin katujen valaistuksen järjestämiseksi. Talonomistajat velvoitettiin tilaamaan valolyhdyt määrättyjen piirustusten ja mallien mukaisina. Lyhdyissä paloi talikynttilä perustettiin Helsingin kaasuvalaistusosakeyhtiö ja sytytettiin Heikinkadulla (nykyisen Mannerheimintien eteläosa) ensimmäiset kaasuvalot. Maistraatti määräsi lyhtypylväiden mallit ja sijoituspaikat. Kaasuvalaistus lakkautettiin vuonna 1941.

5 Helsingin valaistuksen kaupunkikuvallisten periaatteiden kirjaamisella yhteen raporttiin pyrittiin selkeyttämään tavoitteita ja tehostamaan yhteistyötä, jotta lopputulos olisi kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, turvallinen, taloudellinen ja kestävä.

6

7 Jyväskylä 1837 Jyväskylä on pieni pimeä aukio, jolla vähäiset asukkaat kompastelevat lyhdyt käsissään. Öljylyhtyvalaistus saadaan 1884, sähkövalo Jyväskylän alueella oli yli 50 urbaanin esteettis-teknisen valaistuskulttuurin ideologian mukaan toteutettua kohdetta ja julkisen ulkotilan valaisinta. Se teetti suomalaiskaupunkien kärjessä ulkovalaistuksen yleissuunnitelman, käynnisti strategisen Valon kaupunki -hankkeen ja liittyi kansainvälisten LUCI-valokaupunkien verkostoon. Jyväskylä palkittiin maailmanlaajuisessa kilpailussa kaupunkina, joka hyödyntää parhaiten valaistuksen mahdollisuudet kestävän kaupunkiympäristön kehittämisessä ja jonka identiteetin olennaisena osana on valaistus.

8 Jyväskylä

9 Oulun valaistuksen yleissuunnitelma 2010

10 Oulun valaistuksen yleissuunnitelma 2010 Pääkonseptina on tyypillisten oululaisten piirteiden huomioiminen, esiintuominen ja korostaminen. Näitä ovat muun muassa neljä vuodenaikaa, vesistöt ja rantamaisemat, rantareitit, puistot, laaja kävelykatualue, Kauppatori rantaraitteineen, rantafasadi ja rannan julkiset rakennukset, keskustan ruutukaava ja merkittävät rakennukset. Toisaalta Oululle ovat tyypillisiä metsien keskustasta ja toisistaan erottamat kaupunginosat ja lähiöt. Yleissuunnitelma korostaa tätä: keskustan ja asuntoalueiden lämpimän valkoinen valon väri merkitsee tehokkaasti saapumisen keltaisella valolla valaistulta pääväylältä kaupunkimaiselle alueelle. Yksi kaupunkikuvallinen visio onkin ollut luoda pitkällä aikajänteellä Oulusta jälleen Pohjolan valkea kaupunki myös pimeän aikaan. Kaupungin yömaisemassa laajalle näkyville kiintopisteille kuten Nuottasaaren tehdasrakennuksille, Toppilan lämpövoimalalle ja rautatiesillalle laaditaan valaistussuunnitelmat.

11 Oulun valaistuksen yleissuunnitelma 2010 Suunnitelma määrittelee kaupunkirakenteellisten osa-alueiden valaistussuunnittelun periaatteet ja antaa yleisluonteisia ohjeita ja virikkeitä siitä, miten valaistu ympäristö rakennetaan erilaisista elementeistä. Suunnitelma määrittelee keskeisimmät painopistealueet jatkosuunnittelulle. Toisella tasolla raportti antaa hyvin yksityiskohtaisia ja määrääviä ohjeita, miten jatkossa katujen, kevyen liikenteen väylien ja puistojen valaistukset tehdään, jotta kokonaisuus olisi teknisesti ja toiminnallisesti onnistunut ja kaupunkikuvallisesti hallittu. Liikenneturvallisuuden ohella tärkeitä näkökulmia ovat katuturvallisuus, turvallisuuden tunne ja viihtyisyys.

12 Oulun valaistuksen yleissuunnitelma 2010 Suosituksia jatkotoimenpiteiksi: elohopealamppujen vaihto-ohjelmaan liittyvä valaistuksen saneeraus keskustan muu valaistussaneeraus valonsäätöä Oulun julkisessa ulkovalaistuksessa kehitetään soveltuvia säätötapoja tutkitaan yleissuunnitelma ohjaa valaistuksen yleissuunnittelua, rakennussuunnittelua ja teknistä suunnittelua keskustan valaistuksen yleissuunnitelma päivitetään Oulun kaupungin ranta-alueille laaditaan valaistuksen yleissuunnitelma valaistuksen ohjauskäytäntöjä kehitetään edelleen

13 Oulun arkkitehtuuriohjelma

14 Oulun kaupungin rakennusjärjestys

15 Julkisivuvalaistus: Kirkkokatu 10 ja Byströmin talo Tervakartanon tornit Luonnoskuva: Sito Oy Yksityiskohdat/uudet asiat vai tuttuus/tunnistettavuus?

16 Oulun kaupunkikuva, vertikaalisuus

17 vaihtelevuus, sattumanvaraisuus, heijastukset, pimeys

18 Valo ja väri Kuva: Francesca Paola Piccolo

19 Vuorovaikutteisuus

20 Kaupunginojan valaistuksen konseptit, Kaupunginojan hehku

21 tilan muodostaminen

22 valosaaste

23 Katutaiteen valaistus Toivoniemen Kuukkeli, kuva: Essi Jääskeläinen,

24 Kuva: ALA Architects ALA Architects Cloud City, Merikortteli, Punavuori

25 Osana World Design Capital tapahtumaa Cloud Citystä Merikorttelissa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa suunnitellun tornin jalanjälki oli merkattu maahan valoruudulla. Kolme nurkkapikseliä nostettiin oikeille paikoilleen 3,6 m kanttiinsa olevina kuumailmapallokuutioina, jotka myös valaistiin. Pallot valmisti Zeppelin GmbH. Kuvat: ALA Architects

26 Oulun valaistusohjelma? valaistuksen yleissuunnitelman 2010 seuranta Uuden Oulun alue kaupunkikuvalliset periaatteet ja suunnitteluohjeet suunnittelu- ja lupaprosessien kehittäminen kannustaminen, yhdessä tekeminen kokeilut ja kilpailut hyvien ratkaisujen palkitseminen?