Gluteenittoman tattarin viljely

Samankaltaiset tiedostot
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Hamppu viljelykiertokasvina

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

Kylvö suoraan vai suojaan?

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Nurmen perustaminen ja lannoitus

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Rehumaissin viljelyohjeet

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Kuminan kasvinsuojelua

Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

ÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

RaHa-hankeen kokemuksia

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kymmenen askelta huippusatoon

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

PELLAVA PELTOJEMME KAUNISTUS

ONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Mikä on muuttunut? MTT

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kuminan perustaminen suojakasviin

Speltin ja tattarin viljely

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kuminan kasvinsuojelu

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Öljypellavan viljely

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kasvinviljelytila Lahdessa

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kuminan viljely. Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja. Huittinen Hämeenkyrö

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

SANEERAUSKASVIT 2016

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Herne säilörehun raaka-aineena

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

Ruis ja vehnä luomussa

Raision sopimusviljely

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Transkriptio:

Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017

Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena on tuottaa korkealaatuista suomalaista tattaria sitä jalostaville yrityksille Kotipaikka Mänttä-Vilppula Jäseninä noin 80 viljelijää eri puolilta Suomea Sopimusviljelyala vuonna 2016: n. 1250 ha Pj. Juha Anttila, sihteeri Tuija Seppälä, hallituksen jäsenet: Tapio Ala-Haikka, Timo Niemelä, Markku Vitikainen ja Seppo Teränen

Mitä osuuskunnan jäsenyys tarkoittaa? Jäseneksi voi liittyä suoraan tai viimeistään vuoden koejäsenyyden jälkeen. Liittymisen yhteydessä maksetaan osuusmaksu (500 ) ja ostetaan viljelyosuuksia. Yksi osuus maksaa 100 ja vastaa 600 kg:a, mikä on tattarin keskisato hehtaarilta. Osta siis niin monta osuutta, kun arvioit tattaria syksyllä toimittavasi. HUOM! viljelyosuuksia voi ostaa lisää missä vaiheessa tahansa. Viljelyosuudet vähennetään vähitellen tilityksistä, aina 10 % tilityksen arvosta, kunnes haetut viljelyosuudet on maksettu.

Jäsenyyden etuja Jäsenenä varmistat korkeimman tilityshinnan, joka lukitaan jo keväällä. HUOM! muista mitoittaa viljelyosuutesi oikein, jotta saat korkeimman hinnan koko toimituksellesi. Osuuskunnan jäsenenä saat tunnukset Jäsensivuille, joiden avulla voit seurata esimerkiksi myymäsi tattarierän käsittelyn etenemistä ja saat tiedon tilityksistä syksyllä 2017. Osuuskunta järjestää lisäksi pellonpiennartapahtumia, koulutuspäiviä ja muuta toimintaa jäsenilleen.

Tärkein kriteeri sopimustuotannossa: tattarin 100 % gluteenittomuus!

VILJELYOHJEITA LOHKON VALINTA KASVUKUNNOLTAAN PARHAAT LOHKOT TUOTTAVAT PARHAAN SADON. VÄLTÄ HEIKKOKUNTOISIA LOHKOJA, JOISSA ONGELMIA VESITALOUDESSA. KEVYET MAALAJIT OVAT PARHAITA. TATTARI ON MUITA VILJOJA HERKEMPI KUORETTUMISELLE JA HALLALLE, MUTTA MAAN HAPPAMUUDELLE SE EI OLE KOVINKAAN ARKA. SIETÄÄ KUIVUUTTA PAREMMIN KUIN MÄRKYYTTÄ. ESIKASVIT: NURMET, KESANTO, TATTARI, PERUNA, HÄRKÄPAPU, HERNE. RYPSI JA RAPSI KASVAVAT LÄPI, JOTEN NE OVAT TARKASTI HARKITTAVIA.

KYLVÖ JA MUOKKAUS KYNTÖ ON PERUSTURVALLINEN LÄHTÖKOHTA, ÄESTYS 5-8 CM SYVYYTEEN. KYLVÖ TOUKOKUUN LOPUSSA/KESÄKUUN ALUSSA LÄMPIMÄÄN MAAHAN. SIEMENMÄÄRÄ N.50 KG/HA, SUORAKYLVÖSSÄ SUOSITELTAVA N. 60 KG/HA, TIHEYS TULISI OLLA 160 KPL/M2. TAVOITTEENA TASAINEN KYLVÖALUSTA, SOPIVA KYLVÖSYVYYS 2-3 CM. LANNOITUS (KLOORIVAPAA): TYPPITASO N. 30 KG/HA, FOSFORI 0-10 KG/HA. TATTARI HYÖDYNTÄÄ HYVIN MAAN RAVINTEITA, MAALAJILLA RATKAISEVA MERKITYS LANNOITUKSEN TARVETTA ARVIOITAESSA. MITÄ TASAISEMPI KASVUSTO, SITÄ PAREMMIN RIKKOJEN ENNALTAEHKÄISY ONNISTUU.

RIKKAKASVIT PAHIMMAT: JUOLAVEHNÄ, JAUHOSAVIKKA, PELTORETIKKA, RYPSI, VILJAT. JUOLAVEHNÄ JA VILJAT MAHDOLLISTA TORJUA KEMIALLISESTI (TARKISTA KÄYTTÖLUVAN VOIMASSAOLO: TARGA SUPER 5 C). TEHOKAS RIKKATORJUNTA HYVÄ TEHDÄ JO ESIKASVIVAIHEESSA. LOHKON TARKKAILU TARPEELLISTA KOKO KASVUKAUDEN AJAN (ESIM. SUORITA TARVITTAESSA VILJOJEN KITKENTÄ).

KUKINTA JA PÖLYTYS KUKINTA ALKAA REILUN KUUKAUDEN PÄÄSTÄ KYLVÖSTÄ (N. 5 VK) JA KESTÄÄ 5-12 VK OLOSUHTEISTA RIIPPUEN. HYÖNTEISPÖLYTYS TÄRKEÄÄ, SILLÄ SE NOSTAA SATOA MERKITTÄVÄSTI. KUKKIA KEHITTÄÄ RUNSAASTI, MUTTA VAIN 10 15 % KEHITTYY SIEMENIKSI. PÄÄTTEETÖN KUKINTA OMINAISTA SUOMALAISILLE LAJIKKEILLA.

SADONKORJUU JA VARASTOINTI ENSIMMÄISET SIEMENET TULEENTUVAT 8 VIIKKOA KYLVÖSTÄ. OIKEAN PUINTIAJANKOHDAN MÄÄRITTÄMINEN HAASTEELLISTA, MALTTI ON VALTTIA. HALLA PAKKOTULEENNUTTAA TATTARIN, JONKA JÄLKEEN PUINTI HELPOTTUU HUOMATTAVASTI JA ON SIISTIMPÄÄ.

TATTARIN ETUJA ALHAISET TUOTANTOKUSTANNUKSET -> TAKAA ONNISTUESSAAN ERINOMAISEN KATETUOTON. PARANTAA VAIKEASTI LIUKOISESSA MUODOSSA OLEVIEN RAVINTEIDEN SAATAVUUTTA LOHKOLLA SEURAAVILLE VILJELYKASVEILLE -> HYVÄ ESIKASVIARVO. TORJUU SEURAAVISTA KASVUSTOISTA RIKKAKASVEJA MM. JUOLAVEHNÄÄ JUURISTONSA ENTSYYMITUOTANNON AVULLA. TASAA TYÖHUIPPUJA (MYÖHÄINEN KYLVÖ JA PUINTI).

TATTARINVILJELY ON SOPIMISTUOTANTOA LÄHTÖKOHTANA GLUTEENIA SISÄLTÄVISTÄ VILJOISTA VAPAA TUOTANTO. EDELLYTTÄÄ TARKKUUTTA JA SITOUTUMISTA VILJELYN JOKA VAIHEESSA (VILJELYTOIMENPITEET, KUIVAUS, VARASTOINTI). SOPIMUSTUOTANTO TAKAA KIINTEÄN HINNAN JA VARMAN OSTAJAN SADOLLE. TERVETULOA OSAKSI AINUTLAATUISTA VILJELYKETJUA, JOKA TUOTTAA KOTIMAISTA JA KORKEALAATUISTA RAAKA-AINETTA.

AJANKOHTAISTA VILJELYASIAA Tattarin viljelysopimus ja siementilaus tulee jättää 30.4.2017 mennessä: - tarjolla kotimaisen siemenlajikkeen lisäksi virolaista ja liettualaista siementä. Targa Super 5 SC kasvinsuojeluaineelle tullaan hakemaan 120 vrk:n hätälupaa, käsittelyaika Tukesissa n. 1 kk. Tavoitteena 1500 ha viljelypinta-ala kesälle 2017. Seuraava pellonpiennartilaisuus järjestetään elokuussa Pirkanmaalla. Kesällä 2017 toteutetaan lajikekokeita yhteistyössä Luken kanssa venäläisillä tattarilajikkeilla Jokioisissa.

www.tattariosk.fi Lisää ajankohtaista asiaa ja kaikki viljelyohjeet löytyvät osuuskunnan nettisivuilta!

KIITOS! KYSYMYKSIÄ?