HILJAINEN RAPORTOINTI RAISION TERVEYSKESKUSSAIRAALAAN

Opinnäytetyö (YAMK) Terveys- ja hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen 2017 Piritta Berg HILJAINEN RAPORTOINTI RAISION TERVEYSKESKUSSAIRAALAAN

OPINNÄYTETYÖ (YAMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Terveys- ja hyvinvointi Kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma Kevät 2017 44 + 8 liitettä Anssi Lähde Piritta Berg HILJAINEN RAPORTOINTI RAISION TERVEYSKESKUSSAIRAALAAN Kehittämisprojektin aihe syntyi Raision terveyskeskussairaalan tarpeista kehittää hoitotyön raportointimenetelmää suullisesta raportoinnista hiljaiseen raportointiin. Terveyskeskussairaalan työntekijöiden kokemuksesta hoitotyön kirjaamisen laadun taso on ollut vaihtelevaa, potilaan hoitoa koskevia oleellisia tietoja on jäänyt raportoimatta ja suullinen raportointi sitoi samanaikaisesti useamman hoitajan työpanoksen. Kehittämisprojekti toteutettiin terveyskeskussairaalan akuutti- ja kuntoutusosastolla toiminnallisena, henkilökuntaa aktivoivana projektina. Kehittämisprojektin tavoitteena oli hoitotyön dokumentoinnin laadun parantaminen tuottamalla kirjaamisohjeistus ja antamalla kirjaamisohjausta henkilökunnalle sekä implementoimalla hiljaisen raportoinnin malli kahdelle eri osastolle. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää ja uudistaa osastojen raportointikäytäntöä tuomalla suullisen raportoinnin tilalle hiljainen raportointi. Prosessi oli kolmivaiheinen, jossa ensimmäinen vaihe keskittyi kirjaamiseen ja erityisesti potilastietojärjestelmä Effican Kuumekurva-sivuston käytön tehostamiseen sekä hoitotyön kirjaamisen laadun parantamiseen. Toinen vaihe oli hiljaisen raportoinnin malli, joka ohjeisti raportin lukijaa löytämään potilastietojärjestelmästä potilaan hoitoa koskevat oleelliset tiedot. Kolmas vaihe oli hiljaisen raportoinnin käyttöönotto iltapäiväraportilla. Soveltavan tutkimuksen metodina käytettiin osallistuvaa havainnointia. Havainnointia toteutettiin hiljaisen raportoinnin käyttöönoton jälkeen loka-joulukuussa 2016. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä ja havainnoinnin kohteiksi valikoituivat hiljaisen raportoinnin hyödyt ja haitat, kirjaamisen laadun kehittyminen sekä hiljaisen raportoinnin käyttöönoton myötä tulleet vaikutukset yksilölliseen tiedonsaantiin ja työtehokkuuteen. Keskeisempiä tuloksia olivat kirjaamisen laadun selkeä parantuminen hiljaisen raportoinnin myötä, sairaanhoitajan mahdollisuudet jatkaa työntekoa keskeytyksettä ja hoitajien omista tiedoista lähtevä tiedonsaanti. Jatkokehittämisehdotuksena tulosten pohjalta nousi esiin tarve kehittää keinoja hiljaisen tiedon siirtymiselle sekä vertaistuen ja vuorovaikutuksen lisäämiselle. ASIASANAT: Hiljainen raportointi, vuororaportti, kirjallinen tiedonsiirto, hoitotyön kirjaaminen

MASTER S THESIS THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Health and well-being Management and Leadership in Health Care Spring 2017 44 + 8 appendices Anssi Lähde Piritta Berg SILENT REPORTING IN RAISIO HEALTH CENTER HOSPITAL The topic of the present development project manifested from the need at Raisio Health Center Hospital to develop nursing reports from oral reports to silent reports. The employees at the Health Center Hospital feel that the level of quality of the nursing reports has varied essential patient information has not been reported, and oral reports have preoccupied several nurses at a time, taking time away from other duties. The present development project was executed in the acute patient ward and rehabilitation ward as a practical project that activated the employees. The purpose of the development project was to improve the quality of the nursing reports by creating reporting guidelines and providing consultation to the employees as well as implementing a model of silent reporting in two different wards. The idea behind the development project was to develop and revise the reporting practices in the wards by replacing oral reporting with silent reporting. There were three phases involved in the project. The first phase concentrated on recording information and, especially, on using the Effica Kuumekurva patient data system more effectively as well as on improving the quality of nursing reports. The second phase involved the silent reporting model, which provided instructions, to the readers of reports, on how to find the essential patient information in the patient data system. The third phase involved the introduction of the silent reporting in the afternoon change-of-shift reporting. The method utilized in this applied research is participatory observation. The observation was carried out between October and December, 2016, after the introduction of the silent reporting. Content analysis was used to analyze the data, i.e. the pros and cons of silent reporting, development of the quality of reporting and the impact the introduction of silent reporting had on individuals obtaining information and work efficiency. The central results of the project included the undeniable improvement of documentation, the nurses possibilities to continue work without interruption and access to information through the nurses own knowledge. Suggestions for further development based on the results included the need to develop the transfer of tacit knowledge and to increase peer support and reciprocity. KEYWORDS: Silent reporting, shift report, written reporting, nursing documentation

SISÄLTÖ KÄYTETYT LYHENTEET TAI SANASTO 7 1 JOHDANTO 8 2 KEHITTÄMISPROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT 9 2.1 Kehittämisen lähtökohdat ja tarve Raision terveyskeskussairaalassa 9 2.2 Kehittämisprojektin tavoite ja tarkoitus 10 3 HOITOTYÖN KIRJAAMISEN PROSESSI 11 3.1 Hoitotyön kirjaamisen laatu 11 3.2 Rakenteinen ja systemaattinen kirjaaminen 12 3.3 Hoitotyön kirjaamisen säädöksiä 13 3.3.1 Potilasasiakirjat 13 3.3.2 Sähköiset potilaskertomukset 13 3.4 Potilastietojärjestelmä Effica 14 4 HILJAINEN RAPORTOINTI SAIRAALAN VUODEOSASTOLLA 15 4.1 Hoitotyön erilaiset raportoinnin muodot 15 4.2 Hiljaisen raportoinnin taustaa ja ratkaisumalleja 17 4.3 Hiljaisen raportoinnin edellytykset 18 4.4 Muutosjohtajuus hiljaiseen raportointiin siirtymisen tukena 19 4.5 Hiljaisen raportoinnin hyödyt ja haitat 20 5 KEHITTÄMISPROJEKTIN ETENEMINEN JA TULOKSET 24 5.1 Kirjaamisohjeistus 24 5.2 Hiljaisen raportoinnin malli 26 5.3 Hiljaisen raportoinnin käyttöönotto 27 5.4 Projektiorganisaatio 29 5.5 Ohjaus- ja projektiryhmä 29 5.6 Projektipäällikön rooli 30 6 KEHITTÄMISPROJEKTIN TUTKIMUKSELLINEN OSIO 32 6.1 Tavoite ja tarkoitus 32 6.2 Toiminnallinen kehittämisprojekti 32 6.3 Osallistuva havainnointi aineiston keruun menetelmänä 32

6.4 Kvalitatiivinen aineiston analysointi ja sisällön analyysi 34 6.5 Havainnoinnin tulokset 34 6.5.1 Hiljaisen raportoinnin hyödyt ja haitat 36 6.5.2 Kirjaamisen laadun kehittyminen 37 6.5.3 Vaikutukset yksilölliseen tiedonsaantiin ja työtehokkuuteen 37 6.6 Havainnoinnin eettisyyden ja luotettavuuden arviointi 38 7 YHTEENVETO, JOHTOPÄÄTÖKSET JA ARVIOINTI 39 7.1 Viestintä 39 7.2 Ryhmädynamiikka projektiryhmässä 39 7.3 Muutosvastarinta työyhteisössä 40 7.4 Projektin johtaminen toisen osaston työntekijänä ja sen tuomat asetelmat 41 7.5 Arviointi ja jatkokehittämisehdotukset 41 LÄHTEET 43 LIITTEET Liite 1. Kuumekurva. Liite 2. Kuumekurvan kirjaamisohjeistus. Liite 3. Kirjallinen ohje kirjaamiseen Liite 4. Projektiryhmän näkemyksiä hiljaisen raportoinnin etenemisestä Liite 5. Hiljaisen raportoinnin malli Liite 6. Mentorointi- ja toimeksiantosopimus Liite 7. Tutkimuslupa Liite 8. Tutkimustiedote KUVIOT Kuvio 1. Kehittämisprojektin prosessikuvaus. 24

TAULUKOT Taulukko 1. SWOT-analyysi hiljaisesta raportoinnista. 22 Taulukko 2. Havainnointiin perustuen hiljaisen raportoinninhyödyt ja haitat. 35 Taulukko 3. Kirjaamisen laadun kehittyminen havainnointiin perustuen. 35 Taulukko 4. Yksilöllinen tiedonsaanti ja työtehokkuus havainnointiin perustuen. 36

KÄYTETYT LYHENTEET TAI SANASTO Effica HUS Sitra STM Stakes Tekes Tieto Oyj:n tuottama terveydenhuollon potilastietojärjestelmä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen valtion virasto, joka aktivoi ja rahoittaa yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimusyksikköjen tutkimus- ja kehitysprojekteja THL TYKS Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Turun yliopistollinen keskussairaala

8 1 JOHDANTO Hiljainen raportointi Raision terveyskeskussairaalaan oli kolmivaiheinen kehittämisprojekti, jossa oli tarkoitus siirtyä suullisesta raportoinnista hiljaiseen raportointiin. Vuororaportti on tärkeä informaation jakotilaisuus, jossa potilastiedot siirtyvät seuraavan vuoron hoitajille ja joka varmistaa potilaiden turvallisuuden ja laadun jatkuvuuden noudattaen lainmukaisia ja ammatillisia käytäntöjä (Benson ym. 2007, 82). Työntekijöiden kokemana on havaittu, että suullisen raportoinnin laadun taso on ollut vaihtelevaa, oleellisia potilaan hoitoa koskevia tietoja on jäänyt raportoimatta ja suullinen raportointi sitoi samanaikaisesti useamman hoitajan työpanoksen. (K. Asunta, henkilökohtainen tiedonanto 21.9.2015.) Akuuttiosaston osastokokouksessa joulukuussa 2014 on laadittu osastonhoitajan toimesta tavoite siirtyä suullisesta raportoinnista hiljaiseen raportointiin mutta se ei kuitenkaan ollut ajallisesti mahdollista. Tähän tavoitteeseen perustuen päätettiin toteuttaa kehittämisprojekti hiljainen raportointi Raision terveyskeskussairaalaan. Kehittämisprojektin prosessi jakautui kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaihe oli kirjaamisohjeistus. Tämä toteutettiin kehittämisiltapäivinä, jossa kerrattiin kirjaamisen käytäntöjä, systemaattisuutta sekä pohdittiin kehittämistoimenpiteitä. Tämän jälkeen luotiin kirjaamisohje. Toisessa vaiheessa tuotoksena kehittyi malli, joka ohjeisti raportin lukijaa löytämään potilastietojärjestelmästä potilaan hoitoa koskevat oleelliset tiedot. Kolmas vaihe oli hiljaisen raportoinnin käyttöönotto iltapäiväraportilla. Koko kehittämisprojektin prosessin ajan tähdennettiin kirjaamisen tärkeyttä ja järjestettiin kirjaamisen ohjausta. Kehittämisprojekti toteutettiin terveyskeskussairaalan akuutti- ja kuntoutusosastoilla ja se toteutettiin toiminnallisena, henkilökuntaa aktivoivavana menetelmänä. Kehittämisprojektin tavoitteena oli parantaa hoitotyön kirjaamisen laatua ja tuottaa hiljaisen raportoinnin malli tukemaan hiljaisen raportoinnin käyttöönottoa. Tarkoituksena oli hiljaisen raportoinnin käyttöönotto iltapäiväraportilla. Kehittämisprojektin tutkimuksellisen osion tavoitteena oli arvioida osallistavaa havainnointia käyttäen hoitotyön kirjaamisen laadun tasoa ja sen kehitystä sekä hiljaisen raportoinnin vaikutuksia työtehokkuuteen ja yksilölliseen tiedonsaantiin. Tutkimuksellisen osion tarkoituksena oli selvittää hiljaisen raportoinnin hyödyt ja haitat.

9 2 KEHITTÄMISPROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kehittämisen lähtökohdat ja tarve Raision terveyskeskussairaalassa Raision terveyskeskussairaalassa on kaksi osastoa, akuuttiosasto ja kuntoutusosasto. Sairaalan palveluita tarjotaan Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella asuville kuntalaisille sekä turkulaisille kolonoskopia-tyhjennyspotilaille. Akuuttiosasto on 37-paikkainen osasto, jossa potilaat tulevat erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon, terveyskeskuksen päivystyksestä tai kotoa saattohoitosopimuksen turvin. Kuntoutusosastolla on 25 sairaalapaikkaa sekä 9 intervallipaikkaa. Osastolla pyritään tarjoamaan hoitoa ensisijaisesti neurologisille ja ortopedisille potilaille. Intervallipaikkojen tarkoituksena on tarjota lyhyitä hoitojaksoja kotona asuville ikäihmisille. Raision kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosäännöissä tulosyksikön esimiehen yksi tehtävistä on kehittää yksikkönsä toimintaa (Raision kaupungin johtosäännöt, 5). Terveyskeskussairaalan akuuttiosaston osastokokouksessa joulukuussa 2014 on laadittu osastonhoitajan toimesta tavoite siirtyä suullisesta raportoinnista hiljaiseen raportointiin vuoden 2015 aikana (Akuuttiosasto 2014). Tämä ei kuitenkaan ollut ajallisesti mahdollista, sillä hiljaiseen raportointiin siirtyminen edellyttää muutosvalmiuksia, oikeita henkilöstöresursseja, toiminnan muutoksia sekä toimintaa tukevaa työympäristöä (Laitila ym. 2016, 35). Akuuttiosaston hoitajien kokemana on havaittu, että suullisen raportin laadun taso on vaihdellut. Oleellisia potilaan hoitoa koskevia tietoja on jäänyt raportoimatta ja suullinen raportointi sitoi samanaikaisesti useamman hoitajan työpanoksen sekä on aiheuttanut pitkittyessään ylityökertymiä. Etenkin iltapäivisin vuororaportti on ollut haasteellinen suorittaa, sillä samanaikaisesti potilaat saattavat kotiutua, lääkärin määräykset voivat olla vielä toteuttamatta tai aamuvuorossa lääkärin kierrolla mukana olleella sairaanhoitajalla saattoi olla työajan lyhennys. (K. Asunta, henkilökohtainen tiedonanto 21.9.2015.) Kehittämisprojekti päätettiin toteuttaa Raision terveyskeskussairaalaan kehittämään akuuttiosaston toimintaa. Marraskuussa 2015 ohjausryhmän ideointipalaverissa täsmennettiin kehittämisprojektia vielä niin, että kehittämisprojekti tulisi toteutumaan Raision terveyskeskussairaalan molemmilla osastoilla eli akuuttiosastolla ja kuntoutusosastolla. Osastojen toimintatapoja pyritään jatkuvasti yhdenmukaistamaan, joten tämä kehittämisprojekti olisi jatkumoa tavoitteelle.

10 2.2 Kehittämisprojektin tavoite ja tarkoitus Osastojen kiireellisyys, lääkärin määräysten toteuttaminen, hoitotoimenpiteet sekä uusien potilaiden ja kotiutuvien potilaiden asioiden järjestäminen vievät paljon hoitajien aikaa. Suullinen raportointi vie aamuvuoron hoitajan aikaa noin tunnin iltapäivästä yhtä hoitajaa kohden. Akuuttiosastolla suullista raportointia toteutettiin yhtäaikaisesti kahden hoitajan toimesta eri tiloissa eli raportin pitoon kului yhteensä kaksi tuntia. Kuntoutusosastolla suullinen raportointi toteutettiin yhdessä tilassa ja siihen kului yhteensä tunti hoitajien työaikaa. Kaikki potilaan hoitoa koskevat tiedot kirjataan potilastietojärjestelmään ja osastoilla tietokoneiden käyttö on nykypäivää, joten on osattava hyödyntää teknologiaa. Hoitotyön kirjaamisen säännöillä sekä hiljaisen raportoinnin mallilla saataisiin dokumentointi johdonmukaiseksi ja löydettäisiin oleelliset tiedot potilastietojärjestelmästä. Siirtymällä hiljaiseen raportointiin, vapautuisi työvuorossa akuuttiosastolla kaksi hoitajaa ja kuntoutusosastolla yksi hoitaja potilastyöhön raportointitilaisuuden sijaan tuoden lisää työtehokkuutta. Se myös edistäisi hoitajien yksilöllistä tiedonsaantia sekä tietotaitoa, kun hoitajat perehtyisivät itsenäisesti potilastietoihin. Projektin käynnistysvaiheessa hoitohenkilökunnan kanssa keskusteltiin hiljaisen raportoinnin edellytyksistä. Hyvä kirjaaminen koettiin erittäin tärkeäksi edellytykseksi. Myös tutkimuksen mukaan useammalta työntekijältä nousi esiin tarve parantaa kirjaamisen laatua, sillä laadukas kirjaaminen on oleellinen osa hiljaisen raportoinnin toteutumista (Laitila ym. 2016, 36). Kehittämisprojektin tavoitteena oli hoitotyön dokumentoinnin laadun parantaminen tuottamalla kirjaamisohjeistus ja antamalla kirjaamisohjausta henkilökunnalle sekä implementoimalla hiljaisen raportoinnin malli kahdelle eri osastolle. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää ja uudistaa terveyskeskussairaalan raportointikäytäntöä tuomalla suullisen raportoinnin tilalle hiljainen raportointi.

11 3 HOITOTYÖN KIRJAAMISEN PROSESSI 3.1 Hoitotyön kirjaamisen laatu Hoitotyön kirjaamisessa on haasteellista tunnistaa, mikä potilaan hoidossa on oleellista kirjata. Kirjaamisessa keskitytään usein siihen, mitä hoitaja on tehnyt. Tämä johtuu siitä, että hoitajien mieleen on iskostunut lause se mitä ei ole kirjattu, ei ole tehty. On opittu kirjaamaan totutusti lääkärinmääräysten toteutukset, potilaan suihkutukset, wc-avut, potilaan syöttämiset ja potilaan nukkumiset. Nämä totutusti kirjatut tiedot eivät kuitenkaan tue potilaan tarpeista lähtevää kirjaamista. On kirjattava sitä, mitä hoidetaan ja mitkä ovat sen hetkiset ongelmat ja miten niihin vastataan, ei sitä mitä hoitaja on tehnyt. Kirjaamisista uupuvat usein myös hoitajien päätöksentekoprosessi. Hoitajat kertovat hoitoa koskevia päätöksiä enemmänkin suullisesti. Esimerkiksi, miksi jokin mittaus jätettiin tekemättä tai perustelut sille, miksi haavan hoitotuote vaihdettiin. Raportointikäytäntöjen muuttuessa myös päätöksentekoprosessit on kuvattava potilastietojärjestelmään, jotta oleellinen tieto löytyy potilasasiakirjoista. (Mäkilä 2007,37 39.) Australiassa tehdyssä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää, miten potilaiden hoidon ongelmat, toimenpiteet ja lopputulokset olivat kuvattu suullisessa ja kirjallisessa hoitotyön tiedonvälityksessä ja jäikö jotain kriittistä tietoa pois. Tutkimustulosten mukaan suullinen tiedonsiirto nähtiin parempana, sillä tieto oli monipuolisempaa. Kirjallisessa tiedonsiirrossa näkyi vain lopputulos, hoitotyön prosessit uupuivat. Tutkimuksen mukaan tavoitteellista olisi parantaa hoitotyön kirjaamista niin, että se olisi saman tasoista kuin suullinen tiedonsiirto. (Jefferies ym. 2012, 131 136.) Stakesin teettämän Tietoteknologiavalmiuksien vahvistaminen sosiaali ja terveysalalla hankkeessa (Tiva) kartoitettiin hoitajien tietotekniset taidot. Kävi ilmi, että noin 30 prosenttia hoitajista tarvitsi koulutusta tietotekniikan perusteissa sekä potilastietojärjestelmän käytössä. (Sinervo & Fieandt 2005, 2.) Muista tutkimuksista on käynyt ilmi, että kirjaamisen huono taso koettiin potilasturvallisuutta uhkaavana. Potilastietojärjestelmien monilokeroinen rakenne koettiin uhkaavana hiljaisen raportoinnin kannalta. Haasteena koettiin etenkin se, löytävätkö hoitajat potilaista oleelliset asiat lukiessaan omatoimisesti hoitokertomukset. (Laukkanen ym. 2012, 19 27.)

12 Suomalaisen Digital Workforce-yrityksen teettämän ja Tekesin rahoittamassa tutkimuksessa perehdyttiin siihen, mihin hoitoalan ammattilaiset käyttävät aikaa julkisen terveydenhuollon organisaatioissa. Tutkimus valmistui keväällä 2016. Vastaajista 2597 oli hoitajia ja se toteutettiin verkkokyselynä. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että yli 70 prosenttia hoitajista koki, että kirjaaminen vie aikaa itse potilastyöstä ja suurin osa ajasta (85,5%) kuluu potilastietojen kirjaamisen ja ylläpitoon. Lähes puolet hoitajista vastasi käyttävänsä yli neljä tuntia yhdestä työvuorostaan tietokoneella työskentelyyn. Yli kolmannes hoitajista kirjaa tutkimuksen mukaan yli 30 minuuttia samaa tietoa useaan paikkaan yhden työvuoron aikana. Tutkimustulos ei kuitenkaan kertonut, kuinka paljon yli 30 minuuttia. Tutkimusyhteenvedossa kuitenkin todetaan, että tuplakirjaus terveydenhuollossa aiheuttaa erittäin suuret palkkakustannukset. (Digital Workforce.) 3.2 Rakenteinen ja systemaattinen kirjaaminen Rakenteisessa kirjaamisessa potilastietojärjestelmään kirjataan hoidon etenemistä ennalta sovitun rakenteen mukaan. Nämä voivat olla erilaisia koodistoja, termejä, luokituksia sekä sähköisen potilaskertomuksen näkymiä ja otsikoita. (Virkkunen ym. 2015, 13.) Suomessa kansallisissa kehittämisprojekteissa on ollut tavoitteena yhtenäistää ja kehittää rakenteisen kirjaamisen malli erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Kehittämistyöstä huolimatta hoitotyön kirjaamistavat ovat hyvin erilaisia riippuen työyksiköstä. STM:n rahoittaman ja THL:n sopiman moniammatillisen kirjaamisen jatkokehittäminen tapahtui aikavälillä 15.10.2010 31.12.2011. Hankkeen rahoittaja STM valvoi hanketta ja hanke toteutettiin THL:n projektina. Hankkeen tuotoksena saatiin kehitettyä lähes yhtenäiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset, jotka edistävät hoitotyön kirjaamisen kehittymistä kansallisella tasolla. (Nykänen & Junttila 2012.) Systemaattinen kirjaaminen kehitettiin keväällä 2005 käynnistyneessä hankkeessa Hoitotyön sähköinen dokumentointi järjestelmä. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää kansallisesti yhtenäinen hoitotyön kirjaamismalli. (Hyvärinen 2009, 28.) Systemaattisessa kirjaamisessa toteutetaan hoitotyön dokumentointia siten kuin on sovittu. Systemaattisuus perustuu siihen, mitä kirjataan sisällöllisesti ja miten kirjataan rakenteellisesti. Toteutuessaan se poistaa samojen tietojen päällekkäistä kirjausta. Systemaattinen kirjaamisen tärkeys korostuu sähköisissä potilaskertomuksissa, sillä potilasasiakirjoihin saattaa kertyä valtavan suuri tietomassa. Oleellinen potilasta koskeva tieto tulisi kuitenkin olla helposti löydettävissä. (Saranto ym. 2008, 12.)

13 3.3 Hoitotyön kirjaamisen säädöksiä 3.3.1 Potilasasiakirjat Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä tulee olla potilaasta jatkuvaan muotoon laadittu, aikajärjestyksessä etenevä potilaskertomus. Hoitokertomus on osa potilaskertomusta ja se on hoitohenkilökunnan laatima ja sitä täydennetään päivittäin. Se sisältää hoitotyön kirjallisen suunnitelman, toteutuksen kuvauksen, seurannan sekä arvioinnin kuvauksen. (Kukkonen 2013.) Potilaan hoitoa koskevasta dokumentoinnista tallentuu arkistoon asiakirjakokonaisuus, jossa hoitokertomukset ovat yksilöity. Potilasasiakirjoja saavat käsitellä vain ne, joiden työtehtävät ja vastuu edellyttävät sitä. Niihin saavat tehdä merkintöjä vain sellaiset hoitoalan ammattilaiset, jotka osallistuvat potilaan hoitoon. Potilaan asiakirjoissa käynti ja käynnin syy on aina dokumentoitava potilaskertomuksiin, myös silloin, jos tietoja poistetaan. Merkinnät tulee olla selkeitä ja niissä saa käyttää vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista.) Potilasasiakirjojen tarkoitus on palvella hoidon neuvontaa, suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Tiedot tulisi olla helppolukuisia, johdonmukaisia, selkeitä ja yksiselitteisiä. Hyvä kirjaaminen edesauttaa potilaan hyvää ja asianmukaista hoitoa. Lisäksi se tuo juridista tukea niin potilaalle kuin hoitohenkilökunnalle. (Niemi ym. 2006, 7-8.) 3.3.2 Sähköiset potilaskertomukset Sähköinen potilaskertomus koostuu aikajärjestyksessä etenevistä tiedoista, hoitojaksoista, avohoidoista sekä kotikäynneistä. Se on jatkuvaa ja siellä on kaikkien ammattiryhmien laatimat tiedot. Sen rakenteen on säätänyt STM 2009. (Kukkonen 2013.) Sähköisiin potilaskertomuksiin siirryttiin huimaa vauhtia 2000-luvun taitteen jälkeen. Suomessa on siirrytty lähes sataprosenttisesti sähköiseen potilastietojen ja hoitokertomusten dokumentointiin. Kehityksestä ja kehittämishankkeista huolimatta järjestelmistä ei saada irti sellaista optimihyötyä, joka tuottaisi haluttua tehokkuutta terveydenhuollon palveluissa. (Aaltonen ym. 2009, 4.) Sähköisen potilastietojen käytön vaikeuksia aiheuttaa esimerkiksi se, että osan hoitohenkilöstön tietotekniset perustaidot ovat puutteellisia. Ne kuitenkin toimiessaan edistävät asiakaskeskeisyyttä, terveyspalvelujen saatavuutta, taloudellisuutta, moniammatillista tiimityöskentelyä sekä sujuvaa hoitoketjua. (Hallila 2005,

14 51 52.) Erilaisia terveyden- ja sosiaalihuollon tietoteknologiahankkeita ovat rahoittaneet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unioni, Tekes ja Sitra (Salo 2007, 14). 3.4 Potilastietojärjestelmä Effica Effica on terveydenhuollon kokonaisvaltainen potilastietojärjestelmä, jonka palvelun tuottaa Tieto Oyj, entinen Tietoenator (Taloussanomat 2009). Raision terveyskeskussairaalassa ovat käytössä Effica Kertomus ja Effica Osastonhallintajärjestelmät. Kertomus järjestelmän kautta pystytään sisään- ja uloskirjaamaan potilaat sekä hoitamaan laskutus. Osastohallinnan kautta kirjataan potilaan hoitoa koskevat asiat. Terveyskeskussairaalan työntekijöille on rajattu sivustot, joihin heillä on oikeus päästä. Hoitohenkilökunta näkee vain sellaiset sivut, jotka ovat oleellisia potilaiden hoitojen kannalta. (Tieto.) Yksi Effican sivustosta on nimeltään Kuumekurva (Liite 1.). Se on taulukkomainen sivusto, josta näkee yhdellä silmäyksellä paljon potilaan vointiin liittyvää asiaa. Kuumekurva on muokattavissa palvelemaan yksikön tarpeita ja siihen on mahdollisuus lisätä erinäisiä otsikoita potilaasta ja sen hoidoista riippuen. (Tieto 2011.)

15 4 HILJAINEN RAPORTOINTI SAIRAALAN VUODEOSASTOLLA 4.1 Hoitotyön erilaiset raportoinnin muodot Vuororaportti on tärkeä informaation jakotilaisuus, joka varmistaa potilaiden turvallisuuden ja laadun jatkuvuuden noudattaen lainmukaisia ja ammatillisia käytäntöjä (Benson ym. 2007, 82). Kansainvälistä mallia hoitotyön raportointiin ja tietojen luovutukseen ei ole olemassa. Hoitotyössä käytetään pääosin kolmea erilaista käytäntöä; suullinen raportointi, vuoteenvierus raportointi ja hiljainen raportointi. (Tucker & Fox 2014, 44.) Kanadassa tehdyn tutkimuksen mukaan vuororaporttia on varioitu suuresti. Vielä vuonna 2007 noin 50 prosenttia raporteista toteutettiin suullisena raporttina, kirjallista raporttia noin 10 prosenttia. (Benson ym. 2007, 81.) Suullista raportointia on hoitotyössä käytetty hyvin pitkään. Käytännössä suullisessa raportoinnissa kerrotaan potilaan hoitoa koskevat asiat muistinvaraisesti. Sen sijaan hiljainen raportointi luetaan suoraan potilastietojärjestelmästä. Vuoteenvierus raportointi tapahtuu potilashuoneissa, jossa hoitohenkilökunta keskustelee ääneen potilaan hoitoa koskevista asioista ja potilaan on mahdollista osallistua keskusteluun. (Hallila 2005, 125 135; Tucker & Fox 2014, 45.) Tiedonsiirto hoitajalta toiselle on haasteellinen taito. Raportointimuodosta huolimatta tiedonsiirto vaatii aina koulutusta ja harjoitusta. (Sarvestani ym. 2015, 248.) Tiedonsiirtoharjoitusten myötä voidaan vähentää hoitotyössä tapahtuvia riskejä (Dufault ym. 2010, 59). Kirjallisuus osoittaa, että yksiköstä riippuen jokaisessa paikassa on oma tyylinsä tiedonsiirrolle. Mistään ei löydy ohjeistusta siihen, mitä raporttiin olisi olennaista kuulua. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi raportointiin kuluu niin paljon aikaa. Jos vain olennaiset tiedot välitettäisiin, säästettäisiin aikaa ja itse hoitotyöhön jäisi enemmän aikaa. (Sexton ym. 2004, 42.) Kanadassa tehdyn tutkimuksen mukaan lukuisat kyselyyn vastanneet hoitajat tunnistivat suurimmat haasteet liittyvän raportointiin. Koettiin haasteelliseksi pysyä aikataulussa, etenkin jos potilaan tila oli akuutisti muuttunut ja asiaa oli paljon. Osa tiedoista oli liian yksityiskohtaista tai tietoa, joka jo tiedettiin. Nämä kaikki pitkittävät raporttia. Lisäksi raportin toistuvat keskeytykset ja sijaisten suurempi tietotarve vievät enemmän aikaa. Henkilökunnalla oli käsitys, että heidän täytyy todistaa, mitä ovat vuoron aikana tehneet ja tämä sekoitti entisestään raportointia. (Benson 2007, 81.)

16 Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan voidaan käyttää kolmeaskeleista mallia. Ensi selvitetään yksikön vuororaportin ongelmat, joita koitetaan parantaa. Sen jälkeen arvioidaan teoreettiset, kokemusperäiset ja kliiniset todisteet tiedonsiirron menetelmistä. Viimeiseksi käännetään nämä käytännöt yksikköön sopiviksi käytänteiksi ja yhdenmukaistetaan tiedonsiirtokäytäntö yksikköön. (Dufault ym. 2010, 59.) Suulliseen raportointiin liittyy monia eri seikkoja. Se miten tieto välittyy seuraavalle, on riippuvainen siitä, miten raportin antava hoitaja asian esittää. Ratkaisevaa on myös se, mikä on hänen kokemus- ja tietopohja ja kuinka hyvin hän tuntee potilaansa. (Tucker & Fox 2014, 45.) Suullisen raportoinnin ongelmiksi nousivat esimerkiksi se, että suullisen raportointiin sisältyy myös sellaista tietoa, mikä ei ole relevanttia. Keskustelut kääntyvät joskus epäolennaisiin asioihin, kuten potilaiden olosuhteisiin. Annetut tiedot voivat olla merkityksettömiä tai toistuvia, jolloin hukataan aikaa. (Sexton ym. 2004, 38.) Suullinen raportointi koetaan myös tärkeänä, koska silloin hoitajat voivat keskustella ja täsmentää epäselväksi jääneitä asioita. Lisäksi se koetaan emotionaalisena tapahtumana ja se antaa mahdollisuuden keskustella huolista. (Hopkinson 2002, 174.) Kirjallisuuskatsauksen pohjalta todettiin, että epäonnistuneet viestinnät aiheuttivat eniten haittavaikutuksia sairaaloissa. Kasvotusten tuotettu vuororaportti tuotti enemmän tiedonsiirtoon aukkokohtia mutta se koettiin mielekkäämmäksi tavaksi jakaa tietoa. (Halm 2013, 158 161.) Raportointiin on alettu kiinnittää huomiota, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että hoitotyössä tarvitaan tehokkuutta lisää. Kiireellisyys ja tiedonkulun ongelmat ovat saaneet aikaan halua ryhtyä prosessien muutokseen. Suullisessa raportoinnissa tiedonsiirto koetaan ongelmallisena ja raportit pitkittyvät liikaa vieden potilaiden hoidosta aikaa. Etenkin pidemmän jakson töissä olleet hoitajat kokivat, että raportti vei liikaa aikaa ja osa tiedoista oli toistoa tai epärelevanttia. Pitkät raportit johtivat myös puutteelliseen raporttiin, silloin kun aikaa yritettiin kiriä kiinni. Kaivattiin selkeää ja johdonmukaista mallia raporttien tueksi. (Baldvin & McGinnis 1994, 61; Puumalainen ym. 2003, 5; O Connel ym. 2008, 2 10.) On myös koettu, että tietoa ei aina muisteta, kun se on annettu suullisena raporttina (O Connel ym. 2008, 4). Kanadassa tehdyn tutkimuksen mukaan suurimmat syyt epäjohdonmukaisiin dokumentaatioihin oli ajanpuute sekä potilaiden suuri vaihtuvuus. Tutkimus oli toteutettu sairaalan akuuttiosastolla. Tutkimuksesta nousi esille neljä teemaa, joihin kaivattiin parannusta. Ne olivat dokumentoinnin korostaminen, potilaan hoitosuunnitelman tarkentaminen, potilaalle toteutettavat toimenpiteet sekä tiedonsiirtoon liittyvät tekijät. Tutkimus osoitti, että raportin laatu riippuu hoitajan tyylistä sekä kokemuksesta. (Johnson ym. 2015, 25 26.)

17 4.2 Hiljaisen raportoinnin taustaa ja ratkaisumalleja TYKS:ssa tehdyn kartoituksen mukaan hoitajat kokivat hiljaisen raportoinnin olevan kirjallista ja sähköistä tiedonvälitystä sekä aktiivista tiedonhankintaa (Laukkanen ym. 2012, 7 11). Suomessa hiljaisesta raportoinnista ei ollut juurikaan aikaisempaa tutkimustietoa, ennen kuin HUS:n alueella toteutettiin vuonna 2003 seitsemällä sisätautien vuodeosastolla kehittämisprojekti Suullisesta raportoinnista kirjalliseen tiedon välitykseen (Puumalainen ym. 2003, 4). Hiljaista raportointia toteuttaessa vuoroon tuleva hoitaja hakee potilasasiakirjoista itsenäisesti tietoa hoidettavien potilaidensa sairaskertomuksista. Niin sanottuja kansliaraportteja ei hiljaisen raportoinnin aikana pidetä. Kansliaraportti tarkoittaa sitä, että potilaiden asioita käydään läpi useamman hoitajan kesken. (Laitila ym. 2016, 34.) On todettu, että suurin osa tiedoista voidaan dokumentoida potilastietojärjestelmiin. Jos asiaankuuluvat tiedot on dokumentoitu, voidaan pohtia miksi hoitajat lukevat sitä tietoa toisilleen, kun sen voi lukea itse tullessaan vuoroon. On osattava hyödyntää teknologian tuomat edut, sillä suurin osa potilaskertomuksista löytyvät kuitenkin sähköisistä potilasasiakirjoista. (Barbera ym. 1998, 66; Sexton ym. 2004, 38.) Puumalaisen ym. (2003) artikkelissa kehittämisprojektin tarkoituksena oli siirtyä suullisesta raportoinnista kirjalliseen tiedonvälitykseen ja kartoittaa hoitajien työajan käyttöä suhteessa vanhaan ja uuteen raportointikäytäntöön. Ennen uuden toimintatavan käyttöönottoa ja sen aikana osastojen henkilökunnalle järjestettiin koulutuksia, kokouksia ja seminaareja tukemaan uutta toimintatapaa. Englannissa akuutiosastolla pilotoitiin ja evaluoitiin raportointiin REED malli. REED tuli sanoista Record, Evidence, Enquire ja Discuss. Mallin mukaan hoitaja eteni edellä mainituin askelin. Ensimmäiseksi katsottiin rekisteri, johon jokaisesta potilaasta oli kirjattu yksityiskohtaiset tiedot. Sen jälkeen katsottiin perustelut hoidolle. Seuraavaksi tehtiin potilastiedustelu, jonka tarkoituksena oli tehdä potilaan tarpeista ja hoidoista koostuva arviointi. Viimeiseksi keskusteltiin vielä lähtevän hoitajan kanssa ja tarkistettiin, että mitään ei ole unohdettu. (Tucker & Fox 2014,46.) TYKS:ssa tehdyn kartoituksen perusteella potilaat jaetaan työvuoroon tulevien hoitajien kesken. Potilaslistat, jossa on nimi ja sosiaaliturvatunnus, tulostetetaan valmiiksi. Sen jälkeen hoitajat lukevat itsenäisesti raportin potilastietojärjestemästä. Valmiiksi tulostettu raporttipohja vuoroon tuleville koettiin myös Kanadassa tehdyn tutkimuksen mukaan

18 hyödylliseksi. Raportin lukemisen jälkeen hoitajalla on vielä mahdollisuus tehdä tarkentavia kysymyksiä edellisen vuoron työntekijältä. Lisäksi kaikki epäselvät ja kiireelliset asiat puhuttiin ääneen. (Benson ym. 2007,81; Laukkanen ym. 2012, 12.) 4.3 Hiljaisen raportoinnin edellytykset Hiljaisen raportoinnin edellytykset liittyvät hoitotyön kirjaamisen laatuun, lukija taitoon löytää oleelliset asiat sekä rauhalliseen työympäristöön. Hiljaiseen raportointiin siirtyminen edellyttää hoitotyön kirjaamiselta tarkkaa ja johdonmukaista kertomusta hoidon etenemisestä, toimenpiteistä ja suunnitelmista, jotta potilasturvallisuus säilyy. Hoitotyö perustuu tietoon, joka on oltava hoitohenkilöstöllä välittömästi saatavilla (Saranto ym. 2008, 25). TYKS:n kartoituksen mukaan yksi kategoria nousi ylitse muiden riippumatta siitä, oliko osastolla käytössä hiljainen vai suullinen raportointi. Suurimmaksi edellytykseksi hiljaiseen raportointiin nousi kirjaamisen laadun parantuminen ennen siihen siirtymistä. Kaikki oleellinen tieto on löydyttävä potilastietojärjestelmästä. Potilasturvallisuuden säilymiseksi koettiin, että jokaisella hoitajalla on oltava riittävät atk-taidot. Lisäksi kiireellisyys, tiedonkulun katkot ja monilokeroiset potilastietojärjestelmät koettiin uhkana hiljaisen raportoinnin toimimiseen. Osaa hoitohenkilökuntaa jäi myös mietityttämään, miten uusi henkilökunta ja opiskelijat saavat keskeiset tiedot. (Laukkanen ym. 2012, 17 22.) Yksi edellytyksistä oli myös riittävä tietokoneiden määrä sekä rauhallinen työympäristö (Aaltonen 2015, 37). Hiljaiseen raportointiin siirtymisen edellytyksistä on tehty Suomessa tutkimus neljän sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2014-2016. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hiljaisen raportointiin siirtymisen edellytyksiä vuodeosastojen henkilökunnan näkökulmasta. Vastaajiksi (n=130) valikoitui osastonhoitajat tai osastonhoitajan valtuuttamat henkilöt operatiiviselta, konservatiiviselta, psykiatriselta tai päivystyksen vastuualueelta. Tutkimuksen aineiston muodostivat ne vastaajat, jotka ilmoittivat, että heillä ei ole käytössä hiljaista raportointia. Tutkittavat vastasivat yhteen avoimeen kysymykseen Mikäli teillä ei ole käytössä hiljaista raportointia, mitä edellyttäisi, että voisitte siirtyä siihen? Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksista nousi neljä osa-aluetta, joita edellytetään hiljaiseen raportointiin siirryttäessä. Nämä olivat muutosvalmiudet, oikeat henkilöstöresurssit, toiminnan muutos sekä toimintaa tukeva työympäristö. (Laitila ym. 2016, 35.)

19 Muutosvalmiudet tarkoittivat esimiesten ja henkilöstön motivoitumista ja myönteistä asennetta muutokseen. Koettiin tärkeänä, että esimiehet motivoivat henkilöstöä siirtymään hiljaiseen raportointiin ja toisivat esille sen hyviä puolia. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että esimiehen asenne uudelle toimintatavalle oli erittäin ratkaiseva ja jopa este hiljaiseen raportointiin siirtymiselle. Työyhteisön kuuleminen ja yhdessä keskustelu koettiin tärkeänä edellytyksenä ja on annettava riittävästi aikaa muutoksen hyväksymiselle. Koulutus nähtiin tärkeänä perehdyttämisen rinnalla. (Laitila ym. 2016, 35.) Oikeat henkilöstöresurssit hiljaisen raportoinnin edellytyksenä tarkoittivat tutkittavien mukaan sitä, että hiljainen raportointi edellyttää henkilöstörakenteen muutosta, esimerkiksi perushoitajien toimien muuttamista sairaanhoitajan toimiksi, jotta henkilöstörakenne täyttäisi hiljaisen raportoinnin tuomat vaatimukset. Henkilökuntamäärää olisi vastaajien mukaan lisättävä, jotta potilasmäärä hoitajaa kohden olisi pienempi. Näin hoitajalle tulisi vähemmän etsittävää tietoa potilasasiakirjoista ja potilaat olisivat lukumäärältään hallittavampi. (Laitila ym. 2016, 36.) Toiminnan muutoksella tarkoitettiin uuden toimintatavan oikeanlaista organisointia ja kirjaamiskäytäntöjen kehittämistä niin, että kirjaaminen olisi tasalaatuista. Vastaajat olivat tutkimuksessa sitä mieltä, että ohjeistuksilla voidaan parantaa kirjaamiskäytäntöjä ja kirjaamisen laatua. Toimintaa tukevalla ympäristöllä tarkoitettiin sen sijaan työtilojen ja välineiden toimivuutta. Vastaajat korostivat erityisesti sitä, että hiljainen raportointi edellyttää rauhallisia ja tarpeeksi tilavia työtiloja sekä riittävästi tietokoneita. (Laitila ym. 2016, 36.) 4.4 Muutosjohtajuus hiljaiseen raportointiin siirtymisen tukena Laitilan ym. (2016) tutkimuksen yhteenvetona todettiin, että uuden toimintatavan muutoksen mahdollistaa esimiehen innostunut ja motivoiva asenne ja toiminta. Projektin onnistumisen kannalta on oltava realistinen toteutussuunnitelma sekä kartoitus ja ratkaisut potentiaalisiin ongelmiin (Pelin 2011, 79 83). Muutoksessa tulisi nostaa esille sen hyviä puolia ja sitä kautta saada työntekijät kannattamaan uutta toimintatapaa sekä motivoitumaan muutokseen. Esimiehen on pystyttävä hallitsemaan muutoksen eri vaiheet. Projektin jakaminen erilaisiin vaiheisiin motivoi työntekijöitä sitoutumaan paremmin. Työntekijöiden kuuntelu on hyvin tärkeää ja sitä kautta pystytään paremmin tunnistamaan ongelmakohtia ja saamaan uusia ideoita, joita voidaan projektissa hyödyntää. Projektin aikana organisaatioiden esimiesten tehtäviin kuuluu tärkeänä osana työntekijöiden tietojen

20 ja taitojen hyödyntäminen, oikeanlaisten kannustimien ja keinojen löytäminen ja sitä kautta vastustamisen kääntäminen tavoitteelliseksi toiminnaksi. (Stauffer 70 74.) 4.5 Hiljaisen raportoinnin hyödyt ja haitat Tutkimusten perusteella hiljaisen raportoinnin seurauksena potilashoidon laatu parani, kirjaaminen parantui ja ylityöt vähentyivät (Barbera ym. 1998, 66 67). HUS:n alueella tehdystä tutkimuksesta selvisi, että ennen uuteen käytäntöön siirtymistä tiedottamiseen kului keskimäärin 17 tuntia vuorokaudessa koko hoitohenkilökunnan yhteenlasketusta työajasta. Noin 7 tuntia käytettiin varsinaiseen raportointiin. Hiljaisen tiedonsiirron myötä tämä tiedottamisen kokonaisaika väheni keksimäärin 3,5 tuntia. Sen sijaan kirjaamiseen koettiin kuluvan enemmän aikaa. Hiljaisen raportoinnin myötä vajaa kolme neljäsosaa hoitohenkilökunnasta koki, että kirjaamisen laatu parantui ja potilaille jäi enemmän aikaa. Lähes kaikki hoitohenkilökunnasta olivat halukkaita jatkamaan uutta toimintatapaa. (Puumalainen ym. 2003, 7 8.) Verrattuna suulliseen raportointiin, kirjallinen tiedonsiirto lisäsi ytimekkäitä raportteja sekä käsityksiä tehokkaasta raportoinnista. Se vähensi potilasraporttien viivästymisiä ja paransi asiakirjojen dokumentointia. Lisäksi hoitajien aikaa säästyi entistä enemmän. (Riesenberg ym. 2010, 24) Hiljaisen raportoinnin hyötyinä pidettiin raportointiajan lyhenemistä ja sitä myötä jäi enemmän aikaa varsinaiseen potilastyöhön. Työ koettiin sujuvampana ja kiireellisyyden tunne laski. Hoitohenkilökunta tutustui entistä paremmin potilaiden sairaskertomuksiin sekä hoitosuunnitelmiin. Työ koettiin uudistuksen jälkeen haasteellisempana ja mielekkäämpänä. Vain viisi prosenttia hoitajista oli sitä mieltä, että uusi käytäntö on aikaa vievää eikä hoitokertomuksiin tutustumiseen riitä aika ja näin ollen vaarantaisi potilasturvallisuutta. Yli puolet hoitajista oli sitä mieltä, että kirjaamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Hoitosuunnitelmat ovat puutteellisia ja samoja asioita kirjataan usealle eri lomakkeelle. (Puumalainen ym. 2003, 7 8.) TYKS:n kartoituksen mukaan hiljaista raportointia käyttävien osastojen osastonhoitajien mielestä 85 prosenttia oli sitä mieltä, että hiljainen raportti on vähentänyt raportointiin kuluvaa aikaa. Ajansäästön myötä hoitajille on jäänyt enemmän aikaa perustehtäville. Lisäksi 60 prosenttia osastonhoitajista oli sitä mieltä, että kirjaaminen parantui hiljaiseen raportointiin siirtymisen jälkeen. 40 prosenttia hoitajista oli sitä mieltä, että yksilöllinen tiedonsaanti oli edellistä käytäntöä parempi. Vastaajista 20 prosenttia koki, että keskittyminen raportin aikana parantui ja 15 prosenttia hoitajista oli sitä mieltä, että turhat puheet

21 raportin aikana hävisivät. Lisäksi koettiin hyvänä se, että raportointi ei ole enää muistin varassa. (Laukkanen ym. 2012, 15 16.) Niin hiljaista raportointia kuin suullista raportointia käyttävien osastojen hoitajat kokivat, että hiljaisen raportoinnin heikkouksia olivat vuorovaikutuksen, vertaistuen sekä yhteisen pohdinnan vähentyminen. Myös opiskelijoiden oppiminen ja kokeneen hoitajan hiljaisen tiedon siirtyminen koettiin vähenevän. Tämän tilalle olisi kehitettävä jokin muu tapa ylläpitää työyhteisön vertaistukea ja vuorovaikutusta. (Laukkanen ym. 2012, 26.) Hiljaisen raportoinnin mahdollisuutena pidettiin työn alkamis ja loppumisajankohdan uudistamista. Työvoimaa pystyttäisiin siirtämään kiirehuippuihin ja toimintaa voitaisiin rakentaa ajallisesti uudella tavalla. (Laukkanen ym. 2012, 27.) TYKS Vakka-Suomen sairaalassa Uudenkaupungin sisätautiosastolla toteutettiin ylemmän ammattikorkeakoulun kehittämisprojekti Hiljaisen raportoinnin käyttöönotto sisätautiosastolla. Kehittämisprojektin tavoitteena oli selvittää raportointiin kuluvaa aikaa ennen ja jälkeen hiljaiseen raportointiin siirtymistä. Lisäksi haluttiin selvittää hoitajien mielipiteitä hiljaisesta raportoinnista. 23 hoitajaa osallistui kyselyyn. Heidän mielestä hiljaisen raportoinnin myötä kirjaaminen parantui huomattavasti, ajankäyttö tehostui ja ylityöt vähenivät. Kaikki kyselyyn vastanneet hoitajat halusivat jatkaa hiljaista raportointikäytäntöä. (Aaltonen 2015, 25 46.) Seuraavassa kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva SWOT-analyysi hiljaisesta raportoinnista taulukkomuodossa.

22 Taulukko 1. SWOT-analyysi hiljaisesta raportoinnista. Vahvuudet Ajansäästö Kirjaamisen parantuminen Tiedot muistetaan paremmin itse luettuna Potilashoidon laatu paranee Oleellinen tieto välittyy Raportoitava tieto ei ole muistin varassa Keskittyminen parantui Tulkinnat/ asenteet/ ennakkoluulot jäävät pois Hoitajien tietotaito parantuu Raportointiaikojen lyheneminen Yksilöllinen tiedonsaanti Epärelevantit raportit jäävät pois Heikkoudet Kirjaamiseen kuluva aika lisääntyy Edellyttää hyvää kirjaamista Tietokoneiden riittävyys Rauhallinen työympäristö Löytävätkö uusi henkilökunta/ opiskelijat oleellisen tiedon Kokeneen hoitajan hiljaisen tiedon siirto vähenee Vertaistuki/ vuorovaikutus/ emotionaalinen tuki vähenee Tiedonsiirto-ongelmat potilasturvallisuus Mahdollisuudet Ajansäästö enemmän aikaa potilaille Työtehokkuus lisääntyy Joustavat työajat Raportointiajan lyheneminen Uhat Kirjaamisen huono laatu oleellinen tieto voi jäädä huomioimatta Potilastietojärjestelmien monilokeroisuus Riittämättömät atk-taidot Kiireellisyys Yhteinen pohdinta vähenee Tiedonkulun katkot Uusi henkilökunta ei löydä vaadittavia tietoja potilasturvallisuus SWOT-analyysin perusteella hiljaisen raportoinnin vahvuuksia ja mahdollisuuksia tuli esille enemmän kuin heikkouksia ja uhkia. Merkittävimpiä hyötyjä olivat kirjaamisen laadun paraneminen, hoitajien yksilöllinen tiedonsaanti, tietotaidon lisääntyminen ja tehokkaampi ajankäyttö. Vaikka heikkoutena pidettiin kirjaamisajan pidentymistä, niin se toi kuitenkin samalla myös hyötyjä kattavammasta hoitotyön dokumentoinnista. Monia uhkia ja heikkouksia nousi esille mutta niitä olisi mahdollisuus ehkäistä hyvällä toteutussuunnitelmalla. Teoreettisen tietoaineksen perusteella hiljaisen raportoinnin on todettu olevan parempi raportointimuoto kuin suullinen raportointi, mikäli hoitotyön kirjaaminen

23 on laadukasta, tietokoneita raportin lukemiseen on riittävästi rauhallisessa ympäristössä ja oleellinen tieto on helposti löydettävissä.

24 5 KEHITTÄMISPROJEKTIN ETENEMINEN JA TULOKSET Kehittämisprojekti oli kolmivaiheinen prosessi, johon sisältyi kirjaamisohjeistus, hiljaisen raportoinnin malli sekä hiljaisen raportoinnin käyttöönotto. Koko prosessin ajan tähdennettiin kirjaamisen tärkeyttä ja annettiin kirjaamiseen ohjausta. Seuraavassa kehittämisprojektin prosessikuvaus kuviossa 1. Kuvio 1. Kehittämisprojektin prosessikuvaus. 5.1 Kirjaamisohjeistus Kirjaamisen laadun parantaminen nousi selkeästi suurimmaksi edellytykseksi ennen hiljaiseen raportointiin siirtymistä. Molempien osastojen hoitajat olivat havainneet, että potilastietojärjestelmä on hyvin monilokeroinen ja saman tiedon pystyy kirjaamaan monelle eri sivustolle. Rakenteinen kirjaaminen on ollut osastoilla käytössä useamman vuoden. Ongelma ei kuitenkaan ollut rakenteisen kirjaamisen heikkous vaan se, että samaa asiaa voidaan kirjata tuplasti tai oleellinen asia on hankalasti löydettävissä. Nämä asiat ovat olleet henkilökunnan kokemuksesta suurin ongelma. Tämän vuoksi kehittämisprojektin prosessin aikana tehostettiin kirjaamisen systemaattisuutta, eli mitä kirjataan mihinkin. Efficassa on ollut käytössä jo vuosia taulukkomainen Kuumekurva-sivusto, jonka monipuolisuutta ei olla osattu hyödyntää. Tavoitteena oli tuoda tämä sivusto niin sanotuksi ykkösruuduksi, josta saisi nopeasti ja mahdollisimman paljon tietoa potilaasta. Se myös

25 nopeuttaisi kirjaamista sekä raportin lukua. Siitä näkee yhdellä silmäyksellä paljon potilaan vointiin liittyvää asiaa (Tieto 2011). Jokaiselle potilaalle avataan hoitojaksolle uusi kuumekurvan sivu ja hoitojakson loppuessa se päätetään. Ensimmäisessä vaiheessa lähdettiin projektiryhmän jäsenten kanssa ideoimaan kuumekurvan otsikoita ja eritoten sitä, miten ne toisivat mahdollisimman paljon tietoa potilaasta. Lisäksi koettiin tarpeelliseksi luoda kuumekurvan peruspohja, jossa olisi kaikille potilaille oleelliset otsikot. Uuteen peruspohjaan sisältyi myös jo aikaisemmin käytettyjä otsikoita. Otsikot ovat merkitty punaisella nuolella liitteessä 1. Ne ovat myös eritelty liitteessä 3, kohdassa Kuumekurvan peruspohjaan kuuluvat otsikot Tämä peruspohja tulee jokaiselle potilaalle näkyviin uudella hoitojaksolla. Projektiryhmän jäsenten kanssa ideoitiin myös sellaisia otsikoita, joita pystyisi erikseen lisäämään hoitohenkilökunnan toimesta ja jotka helpottaisivat raportoinnin lukemista. Kuumekurvan otsikot ovat ikään kuin palapeli, jotka kertovat potilaan kokonaishoidosta. Näitä tietoja silmäillen, hoitaja osaa lähteä etsimään muilta Effican välilehdiltä tarkempaa tietoa. Näitä esimerkkiotsikoita on liitteessä 2 mutta niitä on vielä ohjeen julkistamisen jälkeen muokattu ja luotu lisää. Samat lisäotsikot löytyvät myös eriteltynä liitteessä 3., kohdassa Kuumekurvan lisäotsikon potilaan hoidon tarpeen mukaan. Lisäksi laadimme säännöt, mitä kirjataan diagnooseihin eli kohtiin Dg1, Dg2 ja Dg3 (merkitty vihreällä nuolella liitteessä 1.). Nämä ohjeistukset ovat liitteessä 2., sekä tarkemmin liitteessä 3., kohdassa Mitä kirjataan KUUMEKURVAN työdiagnooseihin. Helmikuussa 2016 ideoitiin akuuttiosaston ja kuntoutusosaston henkilökunnalle koulutusiltapäivät, jotka toteutettiin huhtikuussa 18. ja 25. päivä. Kaksi sisällöltään samanlaista kertaa mahdollisti sen, että suurin osa hoitohenkilökunnasta pystyi koulutukseen osallistumaan. Koulutuksen yhtenä aiheena oli kirjaamiskoulutus, jossa esiteltiin kuumekurvan uusi peruspohja, uudet valinnaiset otsikot ja ohjeistus siitä, miten kuumekurvaa täytetään. Lisäksi kerrattiin yleisiä sääntöjä systemaattisesta kirjaamisesta, mihin kirjataan mitäkin ja miten vältettäisiin kaksoiskirjausta. Koulutuksessa kysyttiin vielä mielipiteitä ja ehdotuksia kirjaamisesta. Koulutuspäivien jälkeen julkaistiin A4 kokoinen kaksipuolinen laminoitu ohje kuumekurvan käyttöä varten (Liite 2.). Kesällä 2016 havaittiin että hoitotyön kirjaaminen on edelleen laadultaan huonoa, etenkin akuuttiosaston henkilökunnan kokemana. Kuntoutusosaston kirjaamisen laatu koet-

26 tiin henkilökunnan mukaan riittäväksi. Projektipäällikön toimesta kuntoutusosaston kirjaamisen laatua ei voitu tarkastaa, sillä potilasasiakirjoissa käynti ilman hoitosuhdetta ei ole sallittua. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista). Akuuttiosaston kirjaamisen laadun takaamiseksi katsottiin tarpeelliseksi järjestää kirjaamisohjeistusta 2016 syyskuussa viikolla 38. Se oli vapaamuotoista ohjausta, jossa palautettiin mieleen kirjaamisohjeita ja työntekijät saivat kysellä yksilöllisesti epäselviksi jääneitä asioita. Samalla viikolla osastokokouksessa esiteltiin hiljaisen raportoinnin malli ja keskusteltiin hiljaisen raportoinnin käytännön asioista sekä sovittiin vielä muutamia yksityiskohtia kirjaamisesta. (Akuuttiosasto 2016). Samalla viikolla pidettiin kuntoutusosastolla osastopalaveri hiljaisesta raportoinnista, kirjaamisen laadusta ja kehittämisprojektin prosessin etenemisestä. Ongelmaksi kuntoutusosaston kohdalla osoittautui se, että osaston henkilökunta oli alkusyksystä tarkemmin perehtynyt kirjaamisen laatuun ja havainnut laadun huonoksi. Tieto ei ollut kuitenkaan välittynyt projektipäällikölle asti ja osastolla oli sen vuoksi kehitetty oma kirjaamisohjeistus, jossa painotettiin rakenteisen kirjaamisen tärkeyttä. Tämä ohjeistus sekoitti jonkin verran kuntoutusosaston henkilökunnan tietämystä siitä, mitä kuuluu kirjata mihinkin. Tämän seurauksena osastopalaverissa kerrattiin kirjaamisohjeistusta, etenkin kuumekurvan osalta. Lisäksi vielä kolme päivää ennen hiljaiseen raportointiin siirtymistä lähetettiin sähköpostitse esimiehille ja edelleen lähetettäväksi tiivis kooste (Liite 3.) muutamista käytännön asioista kirjaamisen suhteen. Lisäksi ohjeistus tulostettiin molempien osastojen kahvihuoneeseen luettavaksi. Tämä viimehetken ohjeistuksen tarkoituksena oli sujuvoittaa kirjaamista ja sitä myötä hiljaiseen raportointiin siirtymistä. 5.2 Hiljaisen raportoinnin malli Kehittämisprojektin toinen vaihe oli hiljaisen raportoinnin mallin kehittäminen. Sen tarkoituksena oli ohjeistaa lukijaa löytämään potilastietojärjestelmästä potilaan hoitoa koskevat oleelliset tiedot. Mallissa on ryhmitelty tiedot, jotka hoitajan tulisi potilaasta tietää ja ohjeet mistä kyseiset tiedot löytyvät. Mallin on tarkoitus tukea alkuun hiljaisen raportoinnin lukutekniikkaa ja se toimii ikään kuin muistilistana; mitä asioita on otettava huomioon raporttia lukiessa. Hiljaisen raportoinnin malli valmistui yhteistyössä projektiryhmän kanssa. Jokaiselle projektiryhmän jäsenelle annettiin tehtäväksi luoda omat listat siitä, mitä asioita ottaisi huomioon hiljaista raportointia lukiessa. Näitä tietoja käytettiin hiljai-

27 sen raportoinnin mallin rungon kehittämisessä. Projektiryhmän antamat listat ovat liitteessä 4. Hiljaisen raportoinnin malli on myös kaksipuolinen laminoitu A4 kokoinen ohjeistus molemmille osastoille. Hiljaisen raportoinnin malli on liitteessä 5. Se valmistui syyskuussa viikolla 37. Malli esitettiin molempien osastojen osastokokouksessa viikolla 38 kirjaamisohjauksen yhteydessä. Mallia voi myös käyttää osana uusien työntekijöiden sekä opiskelijoiden perehdytyksessä. Laminoidut mallit ovat sijoitettu tietokoneiden läheisyyteen. 5.3 Hiljaisen raportoinnin käyttöönotto Kolmas ja viimeinen kehittämisprojektin prosessin vaiheista oli hiljaisen raportoinnin käyttöönotto Raision terveyskeskussairaalan akuutti- ja kuntoutusosastolla. Kehittämisprojektin alkuvaiheessa hiljaiseen raportointiin siirtyminen sijoitettiin lokakuulle 2016. Tämä suunnitelma pysyi koko prosessin ajan muuttumattomana. Virallinen hiljaiseen raportointiin siirtyminen oli 3.10.2016. Hiljainen raportointi pilotoitiin ainoastaan iltapäiväraportilla eli kun aamuvuoro vaihtuu iltavuoroon. Yöhoitajan antama aamuraportti aamuvuorolaisille sekä iltahoitajan antama iltaraportti yöhoitajalle säilyivät vielä toistaisiksi suullisina. Näiden vuororaporttien osalta mietitään hiljaisen raportoinnin mahdollisuutta vasta sitten, kun iltapäiväraportin käytänne on vakiintunut toimintatapoihin. Aamuvuoron hoitajien lukumäärä suhteessa tietokoneiden määrään ja iltavuoron potilasmäärä suhteessa hoitajien määrään tuottaa haasteita hiljaisen raportoinnin toteuttamiseen aamuja iltaraportilla. Ennen hiljaisen raportoinnin käyttöönottoa osastoilla toteutettiin suullista raportointia. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että aamuvuoron hoitaja luki iltavuoron hoitajille ääneen potilastietojärjestelmästä potilaan hoitoon liittyviä asioita. Raportilla kerrottiin potilaan perustiedot, aikaisemmat sairaudet, sairaalahoidon syy, toimintakyky, tehdyt toimenpiteet ja lääkärinmääräykset sekä potilaan hoitosuunnitelma. Lisäksi potilaan hoitoon liittyviä asioita täydentyi avoimella keskustelulla. Mikäli iltavuoron hoitajista joku oli ollut useamman päivän pois, raportti oli luonnollisesti laajempi riippumatta siitä, että toiselle hoitajalle asiat saattoivat olla ennestään tuttuja. Akuuttiosastolla iltapäivän raportointi oli jaettu kahteen ryhmään. Raportointiin oli annettu aikaa yksi tunti. Ryhmä 1 asettui hiljaiseen huoneeseen ja ryhmä 2 asettui kahvihuoneeseen. Raportointiajalle osallistui yhtäaikaisesti kaksi aamuvuoron hoitajaa eli mo-

28 lempiin ryhmiin raportinpitäjä sekä viidestä kuuteen iltavuoron hoitajaa. Kuntoutusosastolla raportointi tapahtui sen sijaan yhtenä ryhmänä, vaikka iltavuorossakin potilashuoneet olivat jaettu kahteen eri ryhmään. Kuntoutusosastolla iltapäivän raportointiaika sitoi yhtäaikaisesti yhden aamuvuoron hoitajan sekä neljästä viiteen iltavuoron hoitajaa. Hiljaisen raportoinnin käyttöönoton ajankohdasta tiedotettiin hyvissä ajoin useaan otteeseen muun muassa projektin alussa kehittämisiltapäivillä, projektiryhmän kokouksissa ja osastokokouksissa. Tarkan päivän varmistuttua tiedotusta tapahtui vielä molempien osastojen osastokokouksessa sekä suullisesti ja sähköpostitse. Hiljaisen raportoinnin käyttöönoton myötä aamuvuoron hoitajat, jotka aikaisemmin olivat sidottu pitämään raportointia, vapautuivat muihin tehtäviin raportoinnin sijaan. Raportointiaika säilyi samana eli päivittäin klo 14 15. Uuden toimintatavan myötä tarkoituksena oli, että jokainen iltavuoron hoitaja lukee potilastietojärjestelmästä itsenäisesti potilaiden hoitoon liittyvät asiat ja tarvittaessa kysyy raportin lukemisen jälkeen epäselväksi jääneet asiat aamuvuoron hoitajalta. Hiljaisen raportoinnin myötä jokainen hoitaja pyrki löytämään rauhallisen ympäristön hiljaisen raportoinnin lukua varten. Siirtyminen hiljaiseen raportointiin edellyttää tarpeeksi rauhallista ja tilavaa ympäristöä lukea raporttia ja tehdä itselle muistiinpanoja (Laitila ym. 2016, 36). Akuuttiosastolla kahvihuoneessa on kaksi tietokonetta ja huone on edelleen rauhoitettu raportointiaikaan. Hiljaisessa huoneessa on myös kaksi tietokonetta. Lisäksi osastolla on neljä kannettavaa tietokonetta, jotka ovat hoitajien ja lääkärien kiertokärryissä. Nämä koneet ovat iltapäivisin käytössä ja ne ovat helposti siirrettävissä rauhalliseen paikkaan. Lisäksi osastolla on useita muitakin tietokoneita esimerkiksi kansliassa ja lääkehuoneessa mutta niitä ei voi käyttää hiljaisen raportoinnin lukemiseen ympäristön melutason vuoksi. Näitä koneita voivat muut hoitajat käyttää esimerkiksi hiljaisen raportoinnin aikana. Kuntoutusosastolla tietokoneiden määrä oli haastavampi. Osastolla oli aluksi kaksi kannettavaa tietokonetta, joista toinen oli hoitajien käytössä. Tämä kone oli kiertojen ulkopuolella sijoitettu kahvihuoneeseen ja se soveltui paikkana hiljaiseen raportointiin. Toinen kiertokärryn kannettavista oli osaston lääkärin käytössä ja valitettavan usein myös raportointiaikaan varattu. Yksi pöytäkone oli sijoitettu tutkimushuoneeseen, joka soveltui hyvin hiljaisen raportoinnin lukuympäristöksi. Samoin niin sanottu intervallihoitajien tietokone oli sijoitettu rauhallisempaan ympäristöön. Kuntoutusosastolla suurimmaksi ongelmaksi nousi hiljaisen raportoinnin käyttöönotto, sillä tietokoneita oli liian vähän sen toteuttamiseen. Siirryttäessä hiljaiseen raportointiin, oli kolme tietokonetta rauhallisessa

29 ympäristössä, kun tarve olisi ollut viisi. Tähän ongelmaan saatiin loppuvuodesta 2016 helpotusta, kun kuntoutusosastolle hankittiin kaksi kannettavaa tietokonetta lisää. Koneiden hankinnan jälkeen hiljainen raportointi toteutui paremmin. 5.4 Projektiorganisaatio Projektilla on oltava oma organisaatio, jossa vastuualueet on selkeästi määritelty. Tämän projektin projektiorganisaatio koostui opettajatutorista, ohjausryhmästä, projektiryhmästä sekä projektipäälliköstä. Ohjausryhmä toimi niin sanottuna laadunvalvojana. (Silfverberg 2007, 98.) Ohjausryhmään kuuluivat Raision hoito- ja hoivapalvelujen johtava hoitaja, akuuttiosaston osastonhoitaja sekä ylemmän amk:n opettajatutori. Ohjausryhmä linjaa ja ohjaa projektia sekä toimii projektipäällikön tukena strategisessa suunnittelussa. Ohjausryhmän tehtävänä on myös valvoa hankkeen edistymistä ja arvioida sen tuloksia. (Silfverberg 2007, 99.) Projektiryhmä koostui kuudesta jäsenestä, akuuttiosaston kolmesta sairaanhoitajasta ja yhdestä lähihoitajasta sekä kuntoutusosaston sairaanhoitajasta ja lähihoitajasta. Projektiryhmän tarkoituksena oli toimia asiantuntijoina kuumekurvan ja hiljaisen raportoinnin mallin kehittämisessä. Lisäksi projektiryhmä vei projektiryhmän kokouksissa käytyjä asioita eteenpäin osastoille. YAMK-opiskelija toimi projektipäällikkönä vastaten suunnitelmista, toteutuksista, seurannasta ja arvioinnista, projektin raportoinnista sekä viestinnästä. (Silfverberg 2007, 101.) 5.5 Ohjaus- ja projektiryhmä Projektiorganisaatiossa tapahtui kehittämisprojektin prosessin aikana muutoksia. Ohjausryhmä koostui alkujaan tutoropettajan lisäksi kolmesta jäsenestä; molempien osastojen osastonhoitajasta sekä johtavasta hoitajasta. Kuntoutusosaston osastonhoitajan siirryttyä muihin työtehtäviin, hän ei enää jatkanut ohjausryhmässä. Ohjausryhmä jatkoi tämän jälkeen pienemmällä ryhmällä, sillä kuntoutusosaston uusi osastonhoitaja vasta opetteli uuden organisaation toimintatapoja. Kuntoutusosaston esimiehen menetys ohjausryhmästä toi lisää haastetta hiljaisen raportoinnin käyttöönottoon kuntoutusosastolla. Kuten Laitilan ym. (2016, 35) tutkimusartikkelista kävi ilmi, esimiehen motivoituminen

30 etenkin hiljaisen raportoinnin eduista ja merkityksestä vakuuttaminen henkilöstölle on yksi edellytys hiljaisen raportoinnin toteutumiselle. Projektiryhmään kuului alkujaan akuuttiosastolta neljä jäsentä ja kuntoutusosastolta kaksi jäsentä. Ryhmien koot olivat arvioitu osastojen suuruuteen suhteutettuna. Ohjausryhmän jäsenen poistumisen myötä lisättiin projektiryhmään kolmas jäsen kuntoutusosastolta. Näin saatiin pidettyä osastojen edustus tasaisempana. Akuuttiosaston projektihenkilöstö on ollut erittäin sitoutunutta. Jokainen projektin jäsen on pyrkinyt osallistumaan kaikkiin palavereihin ja he ovat myös ottaneet yhteyttä koko kehittämisprojektin prosessin ajan ideoiden tai ongelmien ilmaannuttua. Mikäli projektiryhmän jäsen oli estynyt tulemaan palaveriin, se ilmoitettiin hyvissä ajoin projektipäällikölle. Kuntoutusosaston projektiryhmän jäsenien ja projektipäällikön välinen yhteistyö oli haastavampaa. Palavereihin osallistuminen on ollut kohtalaista, mutta muutaman kerran varsinaiset projektiryhmän jäsenet oli korvattu toisilla työntekijöillä. Tästä ei kuitenkaan ilmoitettu etukäteen projektipäällikölle. Lisäksi sähköposteihin vastaaminen tai kommentoiminen ei ollut läheskään niin aktiivista kuin akuuttiosaston projektiryhmän jäsenillä. Kaiken kaikkiaan projektiryhmä on kuitenkin toiminut hyvin. Ideoita on tullut paljon ja jokainen projektin jäsen on yrittänyt parhaansa. 5.6 Projektipäällikön rooli Projektipäällikkyys kostuu neljästä eri teoriasta. Ensimmäinen osa on asioiden ja sisällön johtaminen niin, että tehtävät ja tavoitteet ovat kirkkaat. Se on tehtävistä tärkein. Toisena teoriana tulee henkilöiden johtaminen. Tiimiä on motivoitava ja ihmisten parhaita puolia tulisi nostaa esille. Kolmantena on kommunikointi. Johtajuuden yksi keskeisin osa on viestintä. Jatkuva visioiden, arvojen ja tavoitteiden viestintä on tärkeää. Neljäntenä on yhteistyön rakentaminen. Ryhmän on osattava toimia silloinkin, kun päällikkö ei ole paikalla. Ryhmään on luotava pelisäännöt (Ristikangas ym. 2015, 110 111). Projektipäällikkyys on oppimis- kasvu ja kypsymisprosessi, joka muokkaantuu sisäisestä kypsymistapahtumasta. Kehittymisen tulisi olla tasapainoista kaikkien osa-alueiden hyvää hallintaa. Johtajuus on jatkuvaa muuttamista ja muuttumista. On mukailtava tilanteita. (Pirnes 2003, 144 148.)

31 Projektiryhmää kootessa ohjausryhmässä päätettiin, että projektiryhmä muodostui sekä sairaanhoitajista, että lähihoitajista. Näin saataisiin monipuolisempia näkemyksiä hiljaisen raportoinnin toteutuksesta. Molemmilta osastoilta valittiin henkilöt, jotka ovat hoitotyössä ammattitaitoisia sekä hyvin idearikkaita henkilöitä. Kirjaaminen ja atk-taidot olivat projektiryhmässä vaihtelevia, huipuista keskinkertaiseen. Atk-taitojen erilaisuus oli tarkoituksellista, sillä se toi monipuolista näkökulmaa kehittämisprojektiin. Ongelmakohtia esiintyi koko kehittämisprojektin prosessin ajan ja niistä tiedotettiin enemmän akuuttiosastolta käsin. Ongelmiin pyrittiin reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Projektin aikana projektiryhmälle tiedotettiin kehittämisprojektin etenemisestä mahdollisimman usein ja avoimesti ja projektiryhmän tehtävänä oli tiedottaa asioita eteenpäin henkilökunnalle. Kuntoutusosastolla tämä oli ongelmallisempaa ja projektin aikana oli haasteellista saada tietoa siitä, oliko kuntoutusosaston henkilökunta tiedostanut tulevat muutokset ja annetut ohjeistukset ja toteutuvatko ne oikein. Tämä johtui ilmeisesti siitä, että akuuttiosaston työntekijät olivat projektipäällikölle tutumpia. Jälkeenpäin ajateltuna olisi projektipäällikön pitänyt panostaa enemmän yhteistyöhön kuntoutusosaston kanssa sopimalla esimerkiksi säännölliset vierailut osastopalavereihin tai painottamalla koko kehittämisprojekti kuntoutusosastolle ja akuuttiosasto olisi seurannut perässä.

32 6 KEHITTÄMISPROJEKTIN TUTKIMUKSELLINEN OSIO 6.1 Tavoite ja tarkoitus Kehittämisprojektin tutkimuksellisen osion tavoitteena oli arvioida hoitotyön kirjaamisen laadun tasoa ja sen kehitystä kehittämisprojektin aikana sekä hiljaisen raportoinnin vaikutuksia työtehokkuuteen ja yksilölliseen tiedonsaantiin. Tutkimuksellisen osion tarkoituksena oli selvittää hiljaisen raportoinnin hyödyt ja haitat. Tutkimusongelmat olivat: 1. Hiljaisen raportoinnin hyödyt ja haitat 2. Kirjaamisen laadun kehittyminen kehittämisprojektin aikana 3. Hiljaisen raportoinnin vaikutukset työtehokkuuteen sekä yksilöllisen tiedonsaantiin 6.2 Toiminnallinen kehittämisprojekti Toiminnallinen kehittämisprojekti on menetelmä, joka koostuu useasta eri tutkimusmetodista ja jonka kautta pyritään tavoittelemaan konkreettisia muutoksia (Kananen 2014, 127). Kehittämisprojekti on ollut toiminnallinen, henkilökuntaa aktivoivaa. Siinä on asetettava selkeät tavoitteet ja suositeltavaa olisi aina kerätä jonkinlaista palautetta tavoitteiden saavuttamisesta (Vilkka & Airaksinen 2003, 155 157). Kehittämisprojektin toiminnallisiksi tavoitteiksi asetettiin kirjaamisohjeistuksen ja kirjaamiskäytänteiden ohjaaminen sekä hiljaisen raportoinnin mallin tuottaminen. Lopputuotoksena oli hiljaisen raportoinnin käyttöönotto. Tutkimuksellisen osion tutkimusongelmien arviointiin käytettiin osallistuvaa havainnointia. 6.3 Osallistuva havainnointi aineiston keruun menetelmänä Osallistuvassa havainnoinnissa tutkijalle on muodostunut merkittävä vuorovaikutussuhde tutkittavaan kohteeseen ja se edellyttää toiminnan tuntemista. Tutkija voi tutkia tutkimuskohdetta kohdistetulla havainnoinnilla, jossa tutkija osallistuu tutkimuskohteen

33 arkielämään rajaten havainnoitavat kohteet. Havainnoitaviksi kohteiksi valikoituivat hiljaisen raportoinnin hyödyt ja haitat, hiljaisen raportoinnin kirjaamisen laadun kehittyminen sekä hiljaisen raportoinnin käyttöönoton myötä tulevat vaikutukset yksilölliseen tiedonsaantiin ja työtehokkuuteen. Osallistuvassa havainnoinnissa on hyvin tärkeää, että tutkija pääsee tutkittavaan yhteisöön sisälle (Vilkka 2006, 42 45). Tutkijalle akuuttiosaston työyhteisö oli entuudestaan tuttu mutta kuntoutusosaston työyhteisö vieraampi. Projektin alussa projektipäällikkö teki tarkoituksellisesti työvuoroja kuntoutusosastolla tutustuakseen myös kuntoutusosaston työyhteisöön. Havainnoinnin kautta tietoa keräävä tutkija tuottaa tutkimusaineistoa tutkimuksen aikana koottujen muistiinpanojen avulla. Jotta havainnoinnin avulla kerätty tutkimustieto olisi mahdollisimman tarkkaa, on havaintoja kerättävä erilaisin apuvälinein. Apuvälineinä voidaan käyttää käsin kirjoitettuja muistiinpanoja sekä kuva- ja äänitallenteita. Muistiinpanoja on tehtävä koko ajan, ettei aineiston rikkaus ja laajuus kärsi. (Vilkka 2006, 100.) Havainnoinnin apuvälineiksi määriteltiin omat käsin kirjoitetut muistiinpanot osastojen osastopalavereista sekä projektiryhmän palavereista, kehittämisvihot sekä sähköpostikeskustelut. Kohdejoukoksi valittiin työntekijät, jotka olivat kokeneet suullisen raportoinnin sekä käyttäneet hiljaista raportointia Raision terveyskeskussairaalan akuutti- tai kuntoutusosastolla. Molemmille osastoille sovittiin avoimia keskustelutilaisuuksia, jossa keskustelun aiheet fokusoituivat kirjaamiseen sekä hiljaiseen raportointiin. Tapaamisia oli lokakuussa ja marraskuussa. Joulukuussa järjestettiin vielä projektiryhmän kokous, jossa pyydettiin projektiryhmän jäseniä keräämään osastoilta palautetta hiljaiseen raportointiin liittyen. Palaute annettiin suullisesti. Tapaamisissa muistiinpanot kirjoitettiin käsin ja ne puhtaaksikirjoitettiin samana päivänä. Muistiinpanoja kerättiin kaikista hiljaisen raportoinnin käyttöönoton jälkeen tulleista palautteista. Palautteet saatiin suoraan työntekijöiltä tai projektiryhmän jäsenten kautta. Molempien osastojen kahvihuoneeseen tuotuja kehittämisvihkoja hyödynnettiin myös tutkimusaineistona. Kehittämisvihkoihin oli kaikilla työntekijöillä mahdollisuus kirjoittaa mietteitä, ideoita ja kritiikkiä hoitotyön kirjaamisesta sekä hiljaisesta raportoinnista. Lisäksi sähköpostitse esimiehille ja projektiryhmälle lähettämiä vapaamuotoisia keskusteluja hiljaisesta raportoinnista hyödynnettiin myös tutkimusaineistoon. Havainnointia tapahtui hiljaisen raportoinnin käyttöönoton jälkeen loka joulukuun 2016 välisen ajan.

34 6.4 Kvalitatiivinen aineiston analysointi ja sisällön analyysi Kvalitatiivinen eli laadullinen aineiston analysointi pohjautuu tekstimuodossa olevaan aineistoon, jota ei esitetä numeerisesti (Rantala 2015, 109). Tässä tutkimuksessa havainnoimalla kerätty aineisto koottiin käsin kirjoitetuista muistiinpanoista, jotka ovat sen jälkeen kirjoitettu puhtaaksi ja dokumentoitu. Lisäksi sähköpostit ovat säilytetty alkuperäisissä muodoissaan. Tulosten analysointi tapahtuu muistiinpanoja lukien useamman kerran (Rantala 2015, 110). Teoria on merkittävässä osassa tutkimusta tehdessä, etenkin kun tutkimuksen menetelmänä on havainnointi. Teoria keskittää huomion erilaisiin asioihin tuoden uusia näkökulmia ja siten tuottaa myös uusia havaintoja. (Vilkka 2006, 79 80.) Havaintoja pelkistetään eli tehdään sisällön analyysi, jossa tarkastellaan vain oleellisia havaintoja. Ne määrittyvät teoreettisen viitekehyksen ja tutkimusongelmien mukaan. Tavoitteena on luoda yleinen teoria, joka pätee koko tutkimusaineistossa. (Vilkka 2006, 82.) Sisällön analyysia toteutettiin keräämällä havainnoinnin tulokset yhteen ja poimimalla muistiinpanoista havainnoinnin kohteeksi valitut aiheet. 6.5 Havainnoinnin tulokset Kolmen kuukauden havainnointijaksolla nousi erinäisistä palavereista, sähköposteista ja suullisesta palautteesta lukuisia hiljaisen raportoinnin hyötyjä ja myöskin haittoja. Seuraavassa taulukoita havainnoinnin tuloksista.

35 Taulukko 2. Havainnointiin perustuen hiljaisen raportoinninhyödyt ja haitat. Hiljaisen raportoinnin Hyödyt & Haitat Aamuvuoron hoitaja saa jatkaa Kokematon hoitaja ottaa hyödylliseksi töitä keskeytyksettä tiedoksi sen, minkä ymmär- Vapauttanut hoitajia hoitotyöhön tää eikä välttämättä osaa kysyä Lääkärin määräyksiä helpompi toteuttaa, Lomalta palaavan hoitajan raporneita kun ei tule ajallisesti paitin lukuun ei aina riitä annettu aika Opiskelijoiden ohjaamisen haaste Tiedot muistetaan paremmin itse Kirjaamisen lisääntyminen ajallisesti luettuna Hoitajien tieto potilaiden taustoista Sosiaalisen tapahtuman poisjäänti lisääntynyt (esim. taustasairaudet) Hiljaisen tiedon siirtymisen uhka Kirjaamisen laatu parantunut Toisten puolesta kirjaamiset vähentyneet Yksilöllinen tiedonsaanti Rauhoittanut päivää Työtehokkuus lisääntynyt Epärelevantti tieto jäänyt raportointitilaisuuksista pois Taulukko 3. Kirjaamisen laadun kehittyminen havainnointiin perustuen. Kirjaamisen laadun kehittyminen Laatu parantunut huomattavasti Kirjataan yksityiskohtaisemmin Tuplakirjausta edelleen, mutta oleellinen tieto on löytynyt Kuumekurvan käyttö lisääntynyt Kuumekurvan tehostetusta käytöstä lääkärit hyötyneet Kuumekurvan välityksellä hoitajien viestittely lääkärille lisääntynyt

36 Taulukko 4. Yksilöllinen tiedonsaanti ja työtehokkuus havainnointiin perustuen. Yksilöllinen tiedonsaanti ja työtehokkuus Omista tiedoista lähtevää Epäolennaiset asiat ovat jääneet raportointitilaisuuksista pois Useita työpäiviä peräkkäin olleella hoitajalla kului raportin lukemiseen vähemmän aikaa ja potilastyölle jäi enemmän aikaa Raportin pitkittymiset ja ylityökertymät ovat vähentyneet Työtehokkuus lisääntyi Iltavuoron hoitajille jäi vähemmän aamuvuoron tekemättömiä töitä 6.5.1 Hiljaisen raportoinnin hyödyt ja haitat Hiljaisen raportoinnin hyötyinä koettiin, että aamuvuoron sairaanhoitaja saa jatkaa työntekoa keskeytyksettä ilman, että pitäisi välissä suullista raportointia, sillä aamuvuoron sairaanhoitajalla saattaa olla vielä paljon tekemättömiä töitä iltapäivällä. Lisäksi hiljaisen raportoinnin myötä on helpompi toteuttaa lääkärin määräyksiä, kun ei tule niin kovia paineita suorittaa tehtäviä ennen iltapäiväraportin alkua. Hyödyiksi mainittiin myös se, että kun asiat lukee ensin itse ja sen jälkeen kirjoittaa ne vielä omaan monistettuun potilaslistaan, tiedot muistetaan paljon paremmin ja tämän myötä hoitajien tietotaito kasvaa. Koettiin myös, että hiljainen raportointi on selkeyttänyt ja rauhoittanut päivää. Havainnoinnin perusteella hiljaisen raportoinnin aloittamisen jälkeen jokainen työntekijä kirjasi aikaisempaa paremmin sen minkä on itse tehnyt. Aikaisemmin kirjattiin usein samassa ryhmässä toimivien puolesta. Hyötyinä koettiin myös se, että epärelevantti tieto raportointitilaisuuksissa on jäänyt hiljaisen raportoinnin myötä lähes kokonaan pois. Suullisen raportoinnin aikaan keskustelu saattoi siirtyä useinkin epäolennaisiin asioihin. Hiljaisen raportoinnin haittoja tuli myös esille. Haittoina koettiin se, että lomilta palaavan hoitajan raportin lukuun ei tunti ole aina riittävä. Koettiin, että potilaiden tapahtumat hukkuivat tekstipaljouteen. Riskinä pidettiin sitä, että kun vuoroon tulee kokematon hoitaja, raporttia lukiessa otetaan hyödylliseksi tiedoksi sellainen, mikä ymmärretään mutta ei kuitenkaan osata kysytä epäselviksi jääneitä asioita. Haittoina pidettiin myös opiskelijoiden ohjaamisen haasteellisuutta siitä, miten varmistetaan heidän riittävä tiedonsaanti. Myös kirjaamisen lisääntyminen koettiin haittana, etenkin kiireisenä aikana. Haittana

37 mainittiin myös sosiaalisen tapahtuman poisjääminen ja etenkin hiljaisen tiedon siirtymisen väheneminen. Tämä nousi useasti keskusteluissa esille. Koettiin, että suullinen raportointi oli myös eräänlainen opetustilaisuus, jossa kokeneen hoitajan tietoa jaettiin kokemattomammille hoitajille. 6.5.2 Kirjaamisen laadun kehittyminen Hiljaisen raportoinnin suurimpana hyötynä koettiin hoitotyön kirjaamisen parantuminen ja se nousi useasti esille molemmilta osastoilta. Asioita kirjattiin yksityiskohtaisemmin ja kiinnitettiin paremmin huomiota, miten kirjataan, jotta se olisi ymmärrettävästi luettavissa. Tuplakirjausta eli kirjataan samaa asiaa kahteen paikkaan, tapahtui edelleen mutta pääosin kaikki oleellinen tieto löytyi jostain ja se koettiin pääasiana. Havainnoinnin aikana kuumekurvaa käytettiin vaihdellen, ajoittain oli kirjattu hyvin kattavasti, ajoittain huonommin mutta hoitotyön välilehdelle saatettiin sen sijaan kirjoittaa kattavammin. Tilanteet myös vaihtelivat potilaskohtaisesti ja riippuivat myös hoitajan viitseliäisyydestä ja taidoista kirjoittaa. Lisäksi kirjaamisen laatu oli usein riippuvainen osaston kiireellisyydestä; mitä kiireempi, sen huonommin kirjattiin. Molemmilla osastoilla kuumekurvan käyttö oli kuitenkin huomattavasti lisääntynyt verrattuna aikaa ennen kehittämisprojektin aloittamista. Kuumekurvan diagnoosi-kohdat (Dg1, Dg2, Dg3) täytettiin todella hyvin, ja se koettiin nopeuttavan raportin lukua. Kuumekurvan tehostettu käyttö on havaittu nopeuttavan myös lääkärien työtä, sillä lääkärit näkevät yhdellä silmäyksellä nopeammin päivittäisiä ongelmia. Hoitajien viestittely lääkäreille kuumekurvan välityksellä on myös lisääntynyt huomattavasti. Aikaisemmin kirjattiin lääkärin nähtäville tarkoitettuja asioita hoitotyön välilehdelle, jonne asiat hukkuivat tekstipaljouteen. Nykyään kirjoitetaan enemmän kuumekurvan päivittäinen ongelma -riville tai lääkärin muistiriville. 6.5.3 Vaikutukset yksilölliseen tiedonsaantiin ja työtehokkuuteen Havainnoinnin perusteella koettiin, että raportin lukeminen on yksilöllistä tiedonsaantia ja omista tiedoista lähtevää eli jokainen hakee potilastietojärjestelmästä sen tiedon, minkä itse tarvitsee. Aikaisemmin suullisen raportoinnin aikaan saatettiin toistaa asioita, joita työvuoroon tullut hoitaja jo tiesi, mutta mitä toinen työvuoroon tullut hoitaja ei tiennyt. Hiljaisen raportoinnin aikana koettiin hyväksi se, että raportilla tuli käsiteltyä vain oleelliset asiat ja sivuraiteelle lähtevät asiat ovat jääneet pois. Kun hoitaja oli tehnyt monta

38 työpäivää peräkkäin, raportin lukuun meni selkeästi vähemmän aikaa ja näin ollen potilastyölle jäi enemmän aikaa. Lisäksi raportin pitkittymiset ja sitä myötä ylityökertymät havaittiin vähentyneen. Työtehokkuus koettiin lisääntyvän, kun aamuvuoron hoitajan ei tarvinnut enää pitää suullista raportointia. Näin ollen akuuttiosastolla vapautui raportointitilaisuuden sijaan kaksi hoitajaa ja kuntoutusosastolla yksi hoitaja potilastyöhön. Havainnointijakson aikana koettiin, että aamuvuoron hoitajat ehtivät paremmin hoitaa tekemättömiä tehtäviä, eikä niitä tarvinnut jättää niin usein iltavuorolle. Myös uusien potilaiden sisäänkirjauksille koettiin jäävän enemmän aikaa. 6.6 Havainnoinnin eettisyyden ja luotettavuuden arviointi Tutkimuslupaa haettiin Raision kaupungilta Turun amk:n tutkimuslupakaavakkeella (Liite 7.). Lupa myönnettiin huhtikuussa 2016. Yksi tärkeimmistä tutkimuseettisistä periaatteista on yksityisyyden suoja, joka kuuluu Suomen perustuslailla suojattuihin oikeuksiin. Tutkimusaineiston tunnistetiedot ovat joko suoria (esim. nimi, osoite, ihmisen kuva) tai epäsuoria (asuinalue, ammatti, kotipaikkakunta). Tutkittavien yksityisyyden suojaa ei saa vaarantaa aineiston huolimattomalla käsittelyllä ja säilyttämisellä. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta.) Tutkimusta tehdessä tutkijan on aina toimittava lupaamallaan tavalla. Tutkijan on siten kirjoitettava tutkimustekstissään niitä asioita, joita on tutkimuskohteen kanssa sopinut. Tutkimuksen aikana on mietittävä eettisesti, milloin tutkija toimii tutkijana ja milloin yksityishenkilönä. On hyvin tärkeää muistaa, että omat mielipiteet eivät saa vaikuttaa havainnoinnin tuloksiin eikä mahdollisia keskusteluja saa johdatella. Tutkimusaineistojen julkaisuista on erikseen sovittava tutkittavien kanssa. (Vilkka 2006, 113 116.) Havainnoin työkaluina käytettyjä muistiinpanoja, kehittämisvihon tekstejä tai sähköpostiviestejä ei missään kohtaa käytetty suoraan eivätkä ne ole julkista tietoa. Havainnoinnin tuloksista pystytä päättelemään työntekijöiden henkilöllisyyttä. Käsin kirjoitetut muistiinpanot kirjoitettiin saman päivän aikana puhtaaksi. Näin tiedot pysyivät tuoreessa muistissa eivätkä muuttuneet. Keskusteluissa ei käytetty missään kohtaa johdattelua ja kaikki havainnoinnit kirjattiin muistiin sellaisina, kuin ne oli ilmaistu. Havainnointi ei varsinaisesti vaatinut järjestelyjä eikä toimenpiteitä työntekijöille mutta siitä huolimatta tutkimustiedote (Liite 8.) lähetettiin osastonhoitajille eteenpäin välitettäväksi ja työntekijöille tiedotettiin, että tutkimusmenetelmänä oli havainnointi.

39 7 YHTEENVETO, JOHTOPÄÄTÖKSET JA ARVIOINTI 7.1 Viestintä Projektipäälliköllä on monia erilaisia mahdollisuuksia viestittää asioita eteenpäin. Näitä voivat olla esimerkiksi sähköposti, tiedotteen laadinta ja puhuminen. Kaikissa näissä tavoissa on hyviä ja huonoja puolia. Sähköposti on helppo tapa lähettää tietoa nopeasti ja suurellekin joukolle. Tiedon välittyminen perille asti ei aina kuitenkaan ole varmaa. Sähköpostissa on myös se huono puoli, että sitä aina ei lueta. Puhuminen on sen sijaan perinteisempi tapa viestittää. Kahdenkeskiset keskustelut ovat kaikista tehokkaimpia. Suuremmalle ryhmälle puhumisessa on se riski, ettei kaikki kuuntele puhujaa ja tieto voi näin ollen jäädä osalta kuulematta. Tiedotteen laadinta on myös hyvä keino silloin, kun on jokin sellainen kanava, jota kautta tiedotteita julkaistaan ja ne otetaan ryhmän kanssa käsittelyyn. Valitettavasti tälläkin menetelmällä tieto voi osalta jäädä saamatta. Onkin sanottu, että viestinnässä on se ongelma, että ihmiset pyrkivät suojautumaan suurelta tietotovyöryltä ja yrittävät poimia vain itselle merkittävät tiedot. Viestinnässä on myös tärkeää vetäjän antama malli, sillä jos hän osaa hyvin perustella asian ja uskoo asiaansa, se välittyy myös kuulijoille ja innostaa heitä. (Kopakkala 2011, 94 95.) Kehittämisprojektin sijoittuessa hektiseen sairaalaympäristöön, jossa työskennellään päivittäin kolmessa eri vuorossa ja jossa henkilökunnan määrä on suuri, viestintä on erittäin haastavaa. Kehittämisprojektin aikana viestintää on tapahtunut kaikkien edellä mainittujen muodossa eli suullisesti, sähköpostitse sekä tiedottein. Nämä kaikki muodot täydensivät toisiaan. Lisäksi projektiryhmän jäseniä sekä osastojen esimiehiä tiedotettiin aktiivisesti ja viestejä pyydettiin välittämään eteenpäin työyhteisöihin. Asioita kerrattiin useita kertoja ja tarpeen tullen toistettiin, yleisimmin sähköpostitse sekä kahvihuoneeseen jaetuin tiedottein. Parhaimmat viestikanavat olivat kehittämispäivät sekä osastokokoukset ja sähköposti. 7.2 Ryhmädynamiikka projektiryhmässä Ryhmädynamiikka on ryhmän muodostamaa sisäistä voimaa, jota voidaan kutsua myös ryhmäilmiöksi. Se syntyy ryhmän jäsenten välisistä vuorovaikutuksista, jossa ryhmä toimii yhteisesti luodulla tavalla. (Kopakkala 2011, 37.) Kehittämisprojektin projektiryhmä

40 muodostui kahden eri sairaalaosaston työntekijöistä. Samalta osastolta tulevat tunsivat toisensa mutta toisen osaston jäseniä he eivät tunteneet yhtä hyvin. Haasteellista olikin saada ryhmä toimimaan yhtenä ryhmänä, eikä kahden eri osaston edustajina. Ensimmäisten projektiryhmäkokousten jälkeen yhteinen tavoite kehittää hiljaista raportointia alkoi hiljalleen muodostua ja jäsenet keskittyivät selkeästi paremmin pohtimaan kehittämisprojektin eteenpäin viemistä. Kaikki projektiryhmän jäsenet olivat kokouksissa, joihin osallistuivat, hyvin aktiivisia ja toivat paljon ideoita ja ongelmia esille. Kehittämisprojektin prosessin loppuvaiheessa ryhmädynamiikka oli selkeästi muodostunut, eivätkä jäsenet toimineet ainoastaan osaston edustajina vaan kehittämisprojektin projektiryhmän jäseninä. 7.3 Muutosvastarinta työyhteisössä On tavanomaista, että työyhteisössä juurtuu tiettyjä tapoja tehdä asioita. Toimintatavoista luodaan yhteinen toimintamalli, jota kaikki toteuttavat. Aivomme oppivat tietyt rutiinit, jotka automatisoituvat huolimatta siitä, ovatko ne hyviä vai huonoja käytäntöjä. Uutta tapaa luodessa on luotava perusteita ja ikään kuin palkintoja uudelle toimintatavalle. Vanhat tavat jäävät automaattisesti muistiin ja niihin on helppo palata. Uusi toimintatapa onkin oltava hyvin perusteltu, miksi se on niin hyvä ja parempi kuin vanha tapa. (Duhigg 2012, 46 67.) Molemmilla osastoilla on ollut jo pitkään käytäntönä suullinen raportointi. Sähköinen potilastietojärjestelmä on tullut käyttöön vuosina 2004-2005, sitä ennen raportin kirjoittamista on toteutettu käsin kirjoittamalla. On sanomattakin selvää, että suullinen raportointi on juurtunut monelle hoitajalle ainoaksi toimintatavaksi. Suurin tekijä lienee tieto tuntemattomasta; siirrytään toimintatapaan, josta ei vielä tarpeeksi tiedetä tai ei luoteta omiin taitoihin löytää tietoa. Se aiheuttanee muutosvastarintaa työyhteisössä. Kehittämisprojektia käynnistäessä uusi toimintatapa tuotti ihmetystä, jännitystä ja epävarmuutta. Kehittämisprojektin prosessin alkaessa kehittämispäivillä tuotiin esille tutkimustietoa hiljaisen raportoinnin hyödyistä ja siitä, mitä vaadittiin ennen siihen siirtymistä. Lisäksi esitettiin prosessin kulusta suunnitelma, jota kerrattiin useasti koko prosessin aikana.

41 7.4 Projektin johtaminen toisen osaston työntekijänä ja sen tuomat asetelmat Ihmiset käyttäytyvät eri tilanteissa eri tavalla. Tutummassa ympäristössä aktiivisuus ja puheliaisuus pääsevät helpommin valloille kuin tuntemattomammassa ympäristössä. (Kopakkala 2011, 96.) Myös projektiryhmässä tätä ilmiötä esiintyi. Koko projektin aikana oli havaittavissa selkeä ero akuuttiosaston ja kuntoutusosaston projektityöntekijöiden sekä muidenkin työntekijöiden puheliaisuudessa ja aktiivisuudessa. Projektipäällikön toimiessa akuuttiosaston sairaanhoitajana palautetta tuli koko projektin aikana akuuttiosastolta käsin huomattavasti kuntoutusosastoa enemmän. Tämä johtui luultavimmin siitä, että kommentteja, kysymyksiä ja ideoita ilmaantui työnteon ohessa ja niitä oli helpompi välittää tutulle henkilölle kasvotusten. 7.5 Arviointi ja jatkokehittämisehdotukset Kehittämisprojektin prosessin läpivieminen oli hyvin mielenkiintoinen mutta työläs prosessi. Kahden osaston liittäminen projektiin onnistui, mutta se olisi ollut tehokkaampi toteuttaa yhdellä osastolla. Haasteelliseksi projektin toteuttamisen teki se, että kehittämisprojekti sijoittui sairaalaan, jossa tehdään kolmivuorotyötä. Näin ollen aina joku työntekijä on koulutus- tai ohjaustilanteissa poissa. Lisäksi sairaalan hektinen työtahti sekä jatkuvat henkilökunnan kouluttautumisvaatimukset, erinäisten lupien läpäiseminen sekä muut kehittämistehtävät rajoittavat työntekijöitä niin, että uusiin asioihin perehtyminen on haastavaa. Kehittämisprojektin prosessin läpivieminen opetti sen, että asioita on kerrattava usein ja viestintää on toteutettava mahdollisimman montaa kanavaa pitkin. Osa ei lue sähköpostia, osa ei lue tiedotteita, osa ei kuuntele suullista ohjausta tai suulliset ohjeet tulkitaan väärin. Tämä kertoi selkeästi siitä, että työympäristö oli hektistä ja aikaa uuden perehdyttämiseen oli liian vähän. Projektin myötä katsottiin parhaimmaksi lähettää sähköpostia, tehdä tiedote ja antaa vielä suullista ohjausta sekä ohjata projektiryhmää ja osastojen esimiehiä välittämään tietoa eteenpäin. On myös huomioitavaa, että uusia työntekijöitä tulee jatkuvasti, joten kirjaamisen sekä hiljaisen raportoinnin ohjausta tulee antaa ja kerrata jatkossa säännöllisesti. Haasteellisuudesta huolimatta kehittämisprojekti oli onnistunut ja toteutui suunnitellusti. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli hiljaisen raportoinnin käyttöönotto iltapäiväraportilla

42 Raision akuutti- ja kuntoutusosastolla. Molemmilla osastoilla se on käytössä ja sen käyttöönotto on saanut positiivista palautetta. Jatkokehittämisehdotuksena on aamu- ja iltaraporttien suullisten raporttien kehittäminen hiljaiseksi raportiksi. Tämä kehittämisprojekti keskittyi systemaattiseen kirjaamiseen. Seuraavaksi olisikin ideaalista perehtyä rakenteiseen kirjaamiseen ja sen toteutumiseen sekä kehittämiseen. Lisäksi Effica potilastietojärjestelmä tulee päivittymään vuoden 2017 aikana uuteen Lifecare-versioon, joten käyttöjärjestelmä tulee muuttumaan jonkin verran. Uuden käyttöjärjestelmän myötä systemaattisen ja rakenteisen kirjaamisen tavoitteelliseksi tuotokseksi voisi ajatella osastoille tiivistettyä kirjaamisen perehdytysopasta uuden version muodossa. Lisäksi laajempi tutkimus hiljaisen raportoinnin käyttökokemuksista ja kehittämisideoista olisi mielenkiintoista mutta tämä pitäisi toteuttaa vasta useiden kuukausien tai vuosien käyttökokemusten jälkeen. Tutkimustuloksista sekä tämän kehittämisprojektinkin tutkimuksellisesta osiosta on käynyt ilmi kokemukset siitä, että hiljainen raportointi vähentää vuorovaikutusta, vertaistukea ja yhteistä pohdintaa. Kokeneen hoitajan arvokas hiljainen tieto ei enää siirrykään samalla tavalla, kuin suullisen raportoinnin aikana ja opiskelijoiden oppiminen vähentyivät. (Laukkanen ym. 2012, 26.) Tutkimustietoon perustuen tulisikin molemmilla osastoilla perehtyä aiheeseen ja kehittää keinoja, joilla hiljaista tietoa saataisiin siirtymään kokeneilta hoitajilta kokemattomille hoitajille. Johtamistasolla voitaisiinkin ideoida esimerkiksi pienimuotoisia osaston kehittämistunteja, jossa keskusteltaisiin ja otettaisiin käsittelyyn erilaisia aiheita. Kokeneemmat hoitajat voisivat jakaa omia tietoja ja hyväksi havaittuja taitoja eteenpäin kokemattomille hoitajille. Vaihtoehtoisesti voisi myös hyödyntää mentorointia niin, että nimettäisiin mentori-aktori-parit. Jokainen pari tekisi tavoitteellisen suunnitelman. Tällä toiminnolla saataisiin lisättyä myös työyhteisön vertaistukea.

43 LÄHTEET Aaltonen, H. 2015. Hiljaisen raportoinnin käyttöönotto sisätautiosastolla. Opinnäytetyö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Sosiaali ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Aaltonen, J.; Ailio, A.; Kilpikivi, P.; Nykänen, P.; Nyberg, P.; Kunnamo, I.; Kuosmanen, P.; Reijonsaari, K. & Wiesenthal, A. 2009. Loppuraportti. Kansallisen tason sähköisten potilastietojärjestelmien toteuttamisvaihtoehtojen vertailu-kattava-projekti. Sitran selvityksiä 12. Helsinki. Akuuttiosasto 2014. Osastonkokous/muistio 3.12.2014. Raision kaupunki. Baldwin, L. & McGinnis, C. 1994. A Computer Generated shift Report. Nursing Management. 25 (9), 61 64. Barbera, M. L.; Conley, R. & Postell, M. 1998, Notes from the field, A silent report. Nursing management. 29 (6): 66-67. Benson, E.; Rippin-Sisler, C.; Jabusch, K. & Keast, S. 2007. Improving Nursing Shift-to Shift Report. Journal of Nursing Care Quality. Vol 22 (1): 80-84. Digital Workforce. Tietotyö. Julkisen terveydenhuollon aikasyöppö. Tietotyön ajankäyttö sairaanhoitopiireissä 2016. Tutkimusyhteenveto. Viitattu 27.10.2016. https://vimeo.com/174348872. Dufault, M.; Duquette, CE. Ehmann, J.; Hehl, R.; Lavin, M.; Martin, V.; Moore, MA.; Sargent, S.; Stout, P. & Willey, C. 2010. Translating an Evidence-Based Protocol for Nurse to nurse Shift Handoffs. Worldviews on evidence based nursing. 2 nd quarter 7(2):59 75. Duhigg, C. 2012. The Power of Habit. New York: Random House. Hallila, L. (toim.) 2005. Näyttöön perustuva hoitotyön kirjaaminen. Helsinki: Tammi. Halm, M. 2013. Nursing Handoffs: Ensuring Safe Passage for Patients. American Journal of Critical Care. Vol 22 (2): 158 162. Hopkinson J. 2002. The hidden benefit: the supportive function of the nursing handover for qualified nurses caring for dying people in hospital. Journal of Clinical Nursing 11/2002: 168 175. Hyvärinen, H. 2009. Hoitotyön kirjaamismallille kansainvälinen palkinto. Sairaanhoitaja. Nro 12/2009, 28. Jefferies, D.; Johnsson, M. & Nicholls, D. 2012. Comparing written and oral approaches to clinical reporting in nursing. Contemporary Nurse. Aug2012; Vol 42 (1): 129 138. Johnson, C.; Carta, T. & Throndson, K. 2015. Communicate with Me: Information Exchanges between Nurses. Canadian nurse. Mar2015; 111(2): 24 27. Kananen, J. 2014. Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Miten kirjoitan toimintatutkimuksen opinnäytetyönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja- sarja. Kopakkala, A. 2011. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita. Kukkonen, M-L. 2013. Suunnitelmallinen hoitotyö. Syksy 2012. Laurea ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.1.2016 http://www.slideshare.net/maijaleenakukkonen/kirjaamisen-taustaa-16174123.

44 Laitila, M.; Leikkola, P.; Immonen, E. & Pitkänen, A. 2016. Hiljaiseen raportointiin siirtymisen edellytykset erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla: hoitohenkilökunnan näkemyksiä. Tutkiva hoitotyö. Vol. 1, No 2/2016, 33 39. Laukkanen, L.; Lehti, T.; Hassinen, T. & Hupli, M. 2012. Hiljainen raportointi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja. Sarja A No 11/2012. Mäkilä, M. 2007. Hoitotyön prosessi ja päätöksenteko näkyvää vai ei? Teoksessa Hoitotyön kirjaaminen. Hoitotyön vuosikirja 2007. Jyväskylä: Gummerus. Niemi, T.; Nietosvuori, L. & Virikko, H. 2006. Hyvinvointialan viestintä. Helsinki: Edita. Nykänen, P. & Junttila, K. 2012. Hoitotyön ja moniammatillisen kirjaamisen asiantuntijaryhmän loppuraportti. Suositukset ja toimenpide-ehdotukset hoitotyön ja moniammatillisen kirjaamisen kehittämiseksi. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. O`Connel, B.; Macdonald, K. & Kelly, C. 2008. Nursing handover: It`s time for a change. Contemporary Nurse: A Journal for the Australian Nursing Profession. 30(1): 2 11. Pelin, R. 2011. Projektihallinnan käsikirja. Seitsemäs painos. Keuruu: Otava. Pirnes, U. 2003. 7., uusittu painos. Kehittyvä johtajuus. Johtamisen dynamiikka. Helsinki: Otava. Puumalainen, A.; Långstedt, K. & Eriksson, E. 2003. Suullisesta raportoinnista kirjalliseen tiedon välitykseen. Tutkiva hoitotyö. Vol. 1, No 1/2003, 4 9. Raision kaupunki. Johtosäännöt. 2006. Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö. Muutettu 2015. Raision kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus. Viitattu 7.11.2016 http://www.raisio.fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupunkiorganisaatio/sosiaali-ja-terveyskeskus/fi_fi/sosiaali-ja-terveyskeskus/. Rantala, I. 2015. Laadullisen aineiston analyysi tietokoneella. Teoksessa Valli, R. & Aaltola, J. (Toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Jyväskylä: PS-kustannus. Riesenberg, L.; Leitzsch, J. & Cunningham, J. 2010 Nursing handoffs: Asystematic review of the literature. American Journal of Nursing. Vol 110 (4): 24 34. Ristikangas, V.; Aaltonen, T. & Pitkänen, E. 2015. 3. painos. Asiantuntijasta esimies. Helsinki: Talentum. Salo, P. 2007. Potilastiedon sähköistä käsittelyä koskeva lainsäädäntö. Teoksessa Hoitotyön kirjaaminen. Hoitotyön vuosikirja 2007. Jyväskylä: Gummerus. Saranto, K.; Ensio, A.; Tanttu, K. & Sonninen, A L. 2. uudistettu painos, 2008. Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen. Helsinki: WSOY. Sarvestani, RB.; Moattari, M.; Nasrabadi, AN.; Momennasab, M. & Yektatalab, S. 2015. Challenges of Nursing Handover: A Qualitative Study. Clinical Nursing Research. 24(3): 243-252. Sexton, A.; Chan, C.; Elliot, M.; Stuart, J.; Jayasuriya, R. & Crookes, P. 2004. Nursing handovers: Do we really need them? Journal of Nursing Management. 12 (1): 37 42. Silfverberg, P. 2007. Ideasta projektiksi. Projektityön käsikirja. Helsinki: Edita. Sinervo, L. & Fieandt, N. (toim.) 2005. Tietotekniikka sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä. Stakesin aiheita 5/2005. Helsinki: Stakesin monistamo. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista. 298/2009. Viitattu 21.1.2016 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090298.

45 Stauffer, D. 2005. Kuinka saada hyväksyntä. Teoksessa Peltola, A. (suom.) Työntekijöiden motivoiminen. Harvard Business School press. Helsinki: Perhemediat 2005. Taloussanomat 2009. Tietoenator on nyt virallisesti Tieto. Viitattu 20.1.2016 http://www.digitoday.fi/bisnes/2009/04/30/tietoenator-on-nyt-virallisesti-tieto/200911018/66. Tieto. Julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmät. Viitattu 18.1.2016 http://www.tieto.fi/toimialat/sosiaali-ja-terveydenhuolto/julkisen-terveydenhuollon-tietojarjestelmat. Tieto. 2011. Kuumekurva on lääkärin tärkein lunttilappu. Viitattu 16.9.2016. https://www.tieto.fi/menestystarinat/kuumekurva-laakarin-tarkein-lunttilappu. Tucker, A. & Fox, P. 2014. Evaluating nursing handover: the REED model. Nursing Standard 1/15/2014; 28(20): 44 48. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Viitattu 15.3.2016. http://www.tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi-ihmistieteiss%c3%a4/eettiset-periaatteet. Vilkka, H. 2006. Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi. Virkkunen, H.; Mäkelä-Bengs, P. & Vuokko, R. 2015. Osa Terveydenhuollon rakenteisen kirjaamisen opas. Keskeisten kertomusrakenteiden kirjaaminen sähköiseen potilaskertomukseen. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kuumekurva Liite 1

Liite 2 Kuumekurvan kirjaamisohjeistus

Liite 2

Liite 4 Kirjallinen ohje kirjaamiseen KUUMEKURVALLA Päivittäinen ongelma: Tämä on uusi rivi ja se on tehty hoidon tarpeen arviointia varten. Riville on tarkoitus määritellä sen hetken ongelmat, joihin tulee kiinnittää huomiota. Esimerkiksi lämpöily, Hb matala, Hgt-arvot heittelevät, kollapeerannut tms. Suunnitelmien vahvistaminen kuumekurvaan: Kun suunnitellaan tuleville päiville jokin tapahtuma, merkataan toteutuma Lisätieto -kenttään. Tapahtuman perään ilmestyy tähti. Esimerkiksi Hoitotyön muistirivillä suunniteltu Hakasten poisto Lisätieto-kenttään hakaset poistettu Mitä kirjataan KUUMEKURVAN työdiagnooseihin: Dg 1: Tulosyy/hoidon syy. Jos potilaalle on tehty jokin toimenpide ja potilas tulee jatkohoitoon, kirjoitetaan toimenpidepäivämäärä (esim. lonkkaleikkauksen päivämäärä) Dg 2: Perussairaudet, aikaisemmat sairaudet, aikaisemmat operaatiot (milloin tehty) ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat (esim. afasia, hemipareesi) Dg 3: Er-päätös, Saattohoitopäätös, KSH (esim. KSH x3/vrk + alue), TPA:n asiakas, SAS-prosessi (esim. SAS+). Riville kirjataan pysyväistiedot, jotka vaikuttavat potilaan hoitoon ja jatkohoitoon. UUTENA asiana tälle riville kirjataan ruokavalio/ruoka-aineallergiat! Kuumekurvan peruspohjaan kuuluvat otsikot: Nämä otsikot tulevat jokaiselle automaattisesti! Osastonlääkitys, Laboratorio, Radiologia-RADI, Tutkimukset, Mittaukset, Päivittäinen ongelma, Aktiviteetti, Lääkärin muistirivi, Hoitotyön muistirivi, Verensokeri pika, Paino, Suolentoiminta, Virtsaus ja Suihkupäivä. Kuumekurvan lisäotsikot potilaan hoidon tarpeen mukaan: Valitaan Lisää Tieto -laatikosta Otsikoita ovat esimerkiksi Lääkelaastarit, Saturaatio, Nestelista, Nesteet iv, iv-antibiootit, Iv-kanyyli, infuusioportti, Keskuslaskimokatetri, Verituotteet, Katetri, Cystofix, Nefrostooma oikea, Nefrostooma vasen, Nefrostooman hoito, Dreeni, Haava, PEG-letku syöttö, NML syöttö, NML eritys, Trakeostooma, Nestetasapaino, Balanssi Lisäksi pääkäyttäjä voi tehdä uusia otsikoita tarpeen mukaan. Kun balansseja lasketaan, täytyy olla valittuna Nestetasapaino ja Nestetasapainoryhmä. Silloin kaikki nesteet merkataan VAIN Nestetasap.ryhmän alle. Nestetasap.ryhmän alle avautuu nuolista otsikot: Nesteet(iv), Nesteet po, Haihtuminen, Oksennukset ml, Virtsa ml. Ohjelma laskee automaattisesti balanssin. Huomioikaa, että haihtuminen täytyy itse merkata, kone ei sitä laske. Balanssi-otsikko ei ole laskennan kannalta olennainen vaan siihen merkataan lääkärin määräämä tavoite. Kirjaamisen tarkoituksena on, että Kuumekurva on ns. ykkösruutu, josta näkee yhdellä silmäyksellä paljon. HOI-lehdelle kirjataan hoitotyön toimintoja laajemmin mutta pyritään välttämään tuplakirjausta. Akuuttiosaston ja kuntoutusosaston kahvihuoneen pöydille on tuotu kehittämisvihko. Mikäli kirjaamiseen tai Hiljaiseen raportointiin tulee ongelmakohtia, ideoita, ajatuksia, kirjatkaa ylös! Ilman mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia en pystytä tunnistamaan ongelmia!

Liite 4 Projektiryhmän näkemyksiä hiljaisen raportoinnin etenemisestä Tulosyy Aikaisemmat sairaudet Riskitiedot; allergiat & er-/ hoitotahto, hoidon linjaukset Toimintakyky Apuvälineet Hoidon suunnitelma Lääkärin määräykset Tutkimukset Lääkitystiedot Fysioterapian arvio; suositukset Suunnitelma; tulevat tutkimukset, kotiutus Tulosyy Perussairaudet ja riskitiedot Missä asuu Lääkitys Päivittäisissä toiminnoissa miten pärjää, liikkumiset, ruokailu, vaipat Suunnitelma, mitä hoidetaan ja miten Lääkärin määräykset Jotain yle tekstin katselmusta Yleistä katselmusta hoilta HOI kaikki perusasiat LÄMÄ lääkärin määräykset ja toteutukset LABRA arvojen seuraaminen, muuttuminen LÄÄKITYS peruslääkitys, mahdolliset kipulääkitykset FYSSARI arviot potilaan liikkumisesta, kunnosta, kehitettävistä asioista KUUMEKURVA kaikissa vaiheissa, perusasioihin liittyvä tieto, esim. KK, Nestelista Tulosyy Kommunikointikyky Toimintakyky Liikkumislupa/varauskiellot Mahdolliset mittaukset Syökö itse, minkälaista ruokaa? Erittäminen, miten, mihin? Lääkitystiedot, onko erikoista huomioitavaa Er-päätös, onko? Läheiset Koska potilas tullut ja mistä (TK/Tyks) Tulosyy Perussairaudet Hoidonrajaukset, KSH-asiakkuus, ruokavalio,uskonto, erityismaininnat esim. salassapito nämä kaikki voisivat olla dg.3. kohdassa Hoitokeinot miten potilasta hoidetaan (esim. iv.ab, nesteytys, jne) Mittaukset /seurannat / NL / KK/ ym. Potilaan yleiskunto: vuodepotilas / liikkuva,apuvälineet, kasteleva, muistamaton, asiallinen jne Labroista maininta, jos erityistä Hoitosuunnitelma: onko tulossa labroja, thx, uä ym. tutkimuksia jne Kokonaistavoite: kotiutus, milloin ja mitä pitää huomioida kotiutusta suunnitellessa

Liite 5 Hiljaisen raportoinnin malli

Liite 5

Liite 6 Mentorointi- ja toimeksiantosopimus

Liite 6

Liite 6

Liite 7 Tutkimuslupa

Liite 7

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liite 8 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto/terhy TUTKIMUSTIEDOTE Hiljainen raportointi Raision terveyskeskussairaalaan-tutkimus on osa Turun ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida hoitotyön kirjaamisen laadun tasoa ja sen kehitystä kehittämisprojektin aikana. Tavoitteena on myös tutkia hiljaisen raportoinnin mallin käyttöä osastoilla. Kehittämisprojektin tutkimuksellisen osion tarkoituksena on hiljaisen raportoinnin käyttöönoton kokemukset Raision terveyskeskussairaalan akuutti- ja kuntoutusosastolla. Tutkimusaineistoa kerätään havainnoimalla, eli se ei aiheuta toimenpiteitä osastoilla. Aineiston keruu tapahtuu loka-joulukuussa 2016. Aineistoa hyödynnetään opinnäytetyönä toteutettavan kehittämisprojektin tutkimustuloksiin. Tutkimukselle on saatu lupa johtava hoitaja Sari Tanniselta 14.4.2016. Tutkimuksesta saa lisätietoja Piritta Berg Sairaanhoitaja, yamk-opiskelija Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen 0400-620098 piritta.berg@edu.turkuamk.fi